1. Eduskuntavaalit on sitten pidetty ja vaalitulosta on ihmetelty. Äänestysprosentti eli vaalivilkkaus jäi totuttuun tapaan perin alhaiseksi, se oli vain 70,1 prosenttia. Muissa pohjoismaissa äänestysvilkkaus on aivan toista luokkaa, eli noin 85 prosenttia. Ruotsissa vaalit käydään ns. listavaaleina, jolloin äänestetään ensi sijassa puolueita eikä yksittäisiä ehdokkaita. Puolueet asettavat ehdokkansa järjestykseen, jonka perusteella kansanedustajat sitten valikoituvat puolueiden vaaleissa saaman äänimäärän mukaisessa suhteessa. Benin tallien tms. porukoiden haalimia naisjulkkiksia, ex-urheilijoita tai muita huuhaa-edustajia Ruotsin valtiopäivillä ei tämän vuoksi nähdäkään.
2. Vaalivoittaja Juha Sipilä on aloittanut epäviralliset ja hieman epämääräisiltä vaikuttavat hallitustunnustelunsa, viralliset tunnustelut aloitetaan Vapun jälkeen. Sipilä näyttää sukkuloivan lukuisissa palavereissa muiden puolueiden puheenjohtajien, ay-liikkeen edustajien, EK:n johtajien ym. kanssa. Tekeillä on vaikka mitä. On yhteiskuntasopimus - josta kukaan ei tosin tiedä, saadanko sellainen aikaan, onko se kunnon sopimus vai ainoastaan muistio, mista kaikista asioista siinä sovittaisiin ja kenen kanssa jne. - suppea strateginen ohjelmapaperi, varsinainen hallitusohjelmaa, jonka on niinikään määrä olla suppea jne. jne. Sivullista Sipilän vauhti melkein hirvittää, mutta toivotaan nyt, ettei Sipilä rasitu heti alussa liikaa, vaan jaksaa vetää homman päätökseen niin, että hallitus olisi pystyssä viimeistään toukokuun puoliväliin mennessä.
3. Eduskuntaryhmät ovat kokoontuneet tänään ja valinneet johtohenkilöitään. Keskustan ryhmäkokouksessa puheenjohtajana toimi Kauko Juhantalo (73). Kakesta tuskin tulee hallituksen oikeusministeriä, vaikka mies onkin (koplaukset yms. hallitseva) juristi. Eduskunnan ikäpuhemies on muuten kokoomuksen Pertti Salolainen, joka täyttää syksyllä 75 vuotta. Vasemmistoliiton uudeksi ryhmäpuheenjohtajaksi valittiin Anna-Kaisa Pekonen Riihimäeltä, hän on Aku Hirviniemen sisko ja Nina Lahtisen käly. Riihimäellä näitä koomikkoja on enemmänkin, sillä täällä vaikuttaa Päivi Räsäsen (kd) lisäksi myös Janne Kataja, jonka entinen talo homehtui ja purettiin.
4. Demarit joutuivat valitsemaan uuden ryhmyrin, sillä Jouni Backman oli johtanut päättynellä kaudella ryhmää niin tehokkaasti, ettei häntä valittu eduskuntaan enää lainkaan; Jouni pähkäilee nyt, löytääkö hän 56-vuotiaana enää töitä; ehkä toverit kiirehtivät palkkaamaan Jounin konsultiksi jonnekin.
5. Demareilla oli tehtävään kaksi ehdokasta, nimttäin Antti Lindtman, joka on Antti Rinteen (ja Eero Heinäluoman) miehiä, ja ex-puheenjohtaja Jutta Urpilainen. Jutta kertoi toimittajille, että useat hänen kollegansa olivat pyytäneet häntä asettumaan ehdolle ryhmäpuheenjohtajan vaalissa. Hanke ei kuitenkaan toteutunut, sillä Antti Rinne pyysi Urpilaista harkitsemaan "puolueen edun nimissä" äänestyksestä vetäytymistä. Rinne ei halunnut perustellla asiaa medialle, mutta Jutta sanoi, että Rinne oli sanonut hänelle, että he kaksi - siis Antti ja Jutta - edustavat "erilaista poliittista linjaa". Rinne ei halunnut kommentoida Jutan lausuntoa.
6. Kun äänestystä ei tullut, Antti Lindtman valittiin yksimielisesti ryhmän puheenjohtajaksi. Jälkikäteen Rinne ja Lindtman ovat vähätelleet väitettyä linjariitaa. Rinne kiisti, että hän olisi edes puhunut linjariidasta Urpilaiselle. Hän kertoi, että Jutalla on paikka ministerinä hallituksessa, joten hänen ei kannata ryhtyä ryhmäpuheenjohtajaksi. Rinne ei voi kuitenkaan luvata Jutalle ministerin paikkaa, sillä on vielä täysin epäselvää, ovatko demarit Juha Sipilän hallituksessa. Vaaleissa pudonnut demareiden Tuula Väätäinen syytti blogissaan Antti Rinnettä suorin sanoin valehtelusta.
7. Demareiden ryhmä näyttää rakoilevan hallituskysymyksessä pahasti. Jo viime sunnuntaina pidettyjen vaalien jälkeen kerrottiin, että demareiden kenttä ja myös heidän eduskuntaryhmänsä on jakautunut kahtia siitä, tulisiko demareiden mennä hallitukseen vai ei; aika suuri osa osa demareista kannattaa oppositioon jäämistä. Kun Juha Sipilä on korostanut korostamasta päästyäänkin hallitukseen tulevien - tai joutuvien - puolueiden ja ministereiden yhteisyökykyä ja luottamusta, näytäisi selvältä, että Sipilä ei voi ottaa keskenään riitelviä demareita hallitukseen. Mitä siitä tulisi, jos hallituksessa olisi yksi iso puolue, jonka edustajat riitelevät, eivät vain muiden hallitusryhmien kanssa - kuten Antti Rinne teki jo Stubbin hallituksessa - vaan myös keskenään. Joka tapauksessa on selvää, että Antti Rinne ei halua Jutta Urpilaista ministeriksi.
8. Paavo Väyrynen, josta ei tullut näiden vaalien ääniharavaa, jatkaa tuttua venkoiluaan EU-parlamentin ja eduskunnan välillä. Hän ilmoitti jo ennen vaaleja palaavansa Strasbourgiin, jollei hänestä tule uuden halltuksen ulkoministeriä. Väyrysellä on siis sama taktiikka kuin vuonna 2007, jolloin hän asetti eduskuntaan tulonsa edellytyksi sen, että hän pääsee ministeriksi Matti Vanhasen hallitukseen. Monta vikkoa kestäneen venkoilun ja veivaamisen jälkeen Vanhasen kantti petti ja hän kelpuutti Väyrysen hallituksensa ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi. Tyhmä temppu, mikä auttanut kumpaakaan: Matti Vanhanen joutui luopumaan pääministerin tehtävistä 2010 ja Paavo Väyrynen putosi vuoden 2011 vaaleissa eduskunnasta.
9. Täällä viikolla olemme saaneet lukea tuttuja Väyrys-otsikoita:
- Ilmoitin tämän jo ennen vaaleja, haluan ulkoministeriksi
- Väyrynen ei mene eduskuntaan;
- Väyrynen: Palaan EU-parlamenttiin
- Väyrynen haluaa vapautuksen eduskuntatyöstä;
- Väyrynen: Minua vastaan on käynnistetty kampanja;
- Nato-haukat ajavat minua ministerikisasta;
- Palaan muutaman viikon kuluttua takaisin eduskuntaan
10. Mitä tälle Paavolle pitäisi oikein tehdä? Jos poliittinen holhottavaksi julistaminenkaan ei ole mahdollista. Antaa Väyrysen melskata aikansa, kyllä se siitä kohta asettuu. Ministeriä Paavosta ei enää tule. Arvelen, että viimeistään silloin saamme kuulla Paavon uusista suunnitelmista, kun hän ilmoittautuu keskustan ehdokkaaksi vuoden 2018 tasavallan presidentin vaaleissa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste eduskuntavaalit 2015. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste eduskuntavaalit 2015. Näytä kaikki tekstit
torstai 23. huhtikuuta 2015
maanantai 20. huhtikuuta 2015
931. Vaalituloksen puntarointia
1. Keskusta voitti vaalit. Puolueen voitto oli kuitenkin odotettua pienempi. Kun gallupit ennustivat kepulle 23-24 prosentin ääniosuutta, puolueen äänisaaliiksi jäi 21,1 prosenttia. Paikkoja keskustalle povattiin kaikissa gallupeissa reilusti yli 50, mutta puolue saa eduskuntaan "vain" 49 edustajaa. Veret seisauttavasta vaalivoitosta ei nyt voida puhua.
2. Helsingistä keskustalle ennustettiin jopa 3-4 paikkaa, mutta mitä tapahtui? Keskusta sai Helsingistä vain yhden (1) kansanedustajan eli Olli Rehnin. Hänen äänimääränsä jäi aika alhaiseksi, vain hieman yli 9 000 ääntä. Se oli ex-komissaari Rehnille ja keskustalaisille paha pettymys. Ei tullut Rehnin Ollista valtakunnan ääniharavaa, mutta ei tämä mikään yllätys ollut, sillä ovathan suomalaiset joutuneet katselemaan ja kuuntelmaan Rehnin lähes tulkoon tankeroenglantia komissaarina lähes 10 vuoden ajan. Tuskinpa Ollista leivotaan noin vaisulla menestyksellä edes ministeriä. Kaksi saman puolueen kuivahkoa narisijaa - Sipilä ja Rehn - samassa hallituksessa - se olisi sentään kansalle jo liikaa.
3. Yllättävintä, mutta joidenkin mielestä toki jopa toivottua, oli se, että ex-ministeri Paula Lehtomäki putosi eduskunnasta ja jää varaedustajaksi. Tämänkin asian kohdalla voisi kyynisesti sanoa, että hyvä juttu! Puoluesihteeri Timo Laaninen, tämä vanha puoluejyrä ja poliittinen agitaattori sekä nykyinen teologian yo., jäi kauas, todella kauas läpimenosta; ääniä kertyi Timolle vain 751. Tämä ei ole mikään ihme, kun muistaa, miten Laaninen sekoili pahemman kerran mm. keskiolutasiassa ja Soten maakuntamallissa kertoen avoimesti, että vm. uudistus merkitsisi koknaan uutta veroa eli maakuntaveroa. Timo Laanisen tehtävä kepun puoluesihteerinä taitaa tulla pian päätökseen, minkä jälkeen hän voi keskittyä teologian opintoihinsa.
4. Paavo Väyrynen valittiin Eduskuntaan, nyt Lapista. Paavon äänimäärä jäi kuitenkin todella alhaiseksi, vain 6 900 ääneen. Todella paha pettymys Väyryselle ja hänen kannattajilleen. Patesta ei ole enää ääniharavaksi, äänikuninkuudesta puhumattakaan. Hän hävisi näissä vaaleissa n. 3000 ääntä entiselle lehdistöavustajalleen Katri Kulmunille ((27), joka sai Lapista 9 700 ääntä. Paavon aika valtakunnanpolitiikassa on auttamattomasti päättymässä ja hän joutuu palaamaan, kun ministerin paikkaa ei tietenkään tule, takaisin mepiksi Brysseliin. Hyvä niin!
5. Moni istuva keskustan kansanedustaja putosi uudesta eduskunnasta. Toisaalta jotkut vanhat kasvot äänestettiin, ihme kyllä, sinne takaisin. Heistä mainittakoon Olavi Ala-Nissilä Varsinais-Suomesta. Keskustan monen vanhan kansanedustajan äänimärää laski selvästi. Esim. Seppo Kääriäinen sai omasta vaalipiirissään vasta kolmanneksi tai neljänneksi eniten kepulaisten äänistä, ja Matti Vanhasen äänimäärä jäi noin 11 000:een. Mauri Pekkarinen sai Keski-Suomessa kokoon reilut 9 000 ääntä. Vaalien suurimmalla budjetilla eduskuntaan yrittänyt Pekka Puska jäi valitsematta, ja niin kävi myös Hannu Takkulalle.
6. Melko heppoisella kannatuksellaaan Vanhasen ja Pekkarisen voi olla turha tavoitella ministerin salkkua Juha Sipilän hallituksessa. Vanha venkoilija ja koplaaja Satakunnasta eli Kauko Juhantalo, 73, äänestettiin jälleen neljän vuoden tauon jälkeen Arkadianmäelle. Tämä ei ole kuitenkaan mikään ihme, sillä niin outoa porukkaa siellä Satakunnassa asuu ja vaaleissa äänestää - tästä blogistilla on Pohjois-Satakunnassa yli 20 vuotta asuneena kokemusta.
7. Kokoomus keräsi vaaleissa toiseksi suurimman äänipotin, 18.2 prosenttia, joka uupuu keskustan ääniosuudesta vain reilut kolme (3) prosenttiyksikköä. Puolue sai kuitenkin läpi vain 37 kansanedistajaa, jossa on pudotusta viime vaaleista seitsemän paikkaa. Alex Stubbin äänimäärä putosi reilusti, mutta hän sai koko maassa sentää kolmanneksi eniten ääniä, vaikka hävisi Juha Sipilälle 10 000 ääntä. Uutena kokoomuslaisena eduskuntaan nousee odotetusti Hjallis Harkimo, sen sijaan poika-Harkimo (Joel) ei päässyt läpi Helsingistä; rajansa siis toki kaikella. Vanha konkari Kimmo Sasi - "mies kuin unelma" (hehheh) - Tampereelta putosi eduskunnasta 32 vuotta siellä istuttuaan, mutta tämä ei ollut minulle kovin suuri yllätys, sillä Sasin äänimäärä on laskenut tasaisesti vaali vaalilta. Kuka nyt joutuu (pääsee) istumaan eduskunnassa Ben Zyskowiczin vieressä, kun Sasia ei enää eduskunnassa nähdä? Ei kai vain Pertti Salolainen, 73, joka äänestettiin jälleen - minulle kyllä jostakin käsittämättömästä syystä - eduskuntaan.
8. Lapin vaalipiirin ainoa kokoomuslainen kansanedustaja eli Heikki Autto jäi nyt valitsematta, mitä voidaan pitää vahinkona. Laura Räty, joka harrasteli omituista "tuolileikkiä" sittemmin vaaleista luopuneen Lasse Männistön kanssa, ei päässyt eduskuntaan. Tämä oli täysin oikein Rädylle ja kokoomukselle, sillä niin heikot olivat Laura Rädyn eväät ja saavutukset hallituksessa. Stubb teki pahan virheen valitessaan Rädyn viime kesänä hallituksen jäseneksi. Räty palaa Helsingin apulaiskaupunginjohtajan virkaan, josta maksetaan paljon parempaa palkkaa kuin kansanedustajille. Miksi ihmeessä Räty oikeastaan jäi virkavapalle ja lähti politiikkaan?
9. Demarit kärsivät - nyt jo toisen kerran peräkkäin - rökäletappion vaaleissa, vain 34 paikkaa 16,5 prosentin äänimäärällä, jossa on laskua vuoden 2011 vaaleista peräti kahdeksan (8) paikkaa. Tämä ei voi merkitä mitään muuta kuin lähtölaskua Antti Rinteelle puheenjohtajan tehtävästä. Rinne keräsi Udenmaan isosta vaalipiiristä 10 000 ääntä, mutta Jutta Urpilainen sai paljon pienemmästä Vaasan vaalipiiristä yli 11 000 ääntä. Ennustin jo heti Antti Rinteen puheenjohtajaksi tulon jälkeen, että hänen johdollaan demareiden käy vaaleissa kalpaten. Olin (tässäkin asiassa) oikeassa.
10. Nauroin melkein kippurassa, kun selvisi, etteivät helsinkiläiset halunneet Pertti Arajärveä eduskuntaan; Pena sai tyytyä varaedustajan rooliin. Erkki Tuomioja, Tarskan ex-heila, sai sentään reilut 11 000 ääntä ja oli demareiden ykkönen Helsingissä. Mielihyvää minussa herätti myös tieto siitä, että demareiden eduskuntaryhmän hieman veltonoloinen ja ylimielinen puheenjohtaja Jouni Backman putosi eduskunnasta. Päivi Lipponen ei päässyt enää läpi Helsingistä, mutta se ei ollut minkään sortin yllätys, vaan yllätys olisi ollut, että Lipponen oli äänestetty jatkamaan eduskunnassa.
11. Perussuomalaiset eli persut yllätti myönteisesti. Ennakoäänien perusteella persut olisivat saaneet vain 32 paikkaa, mutta lopullisten tulosten mukaan persut saavat 38 paikkaa, jossa on vain yhden (1) paikan vähennys vuoden 2011 jytkyyn verrattuna. Äänimäärässä, joka oli 17,5 %, persut hävisi kokoomukselle (18,2 %), mutta paikkaluvussa voitti kokoomuksen yhdellä. Timo Soini hävisi äänimäärässä (n. 29 000) Juha Sipilälle vain noin tuhat ääntä. On selvää, että perussuomalaisista tuli kertaheitolla uusi hallituspuolue.
12. Persujen istuvista edustajista yllättävän monet uudistivat paikkansa. Tällaisia valtiopäivämiehiä ovat esimerkiksi "Perus-Pena" eli Pentti Oinonen ja sahuri Teuvo Hakkarainen. Vm. piti vaalivalvojaisiaan viitasaarelaisella metsästysmajalla, jossa lehtikuvien perusteella nautittiin runsaasti alkoholia. Hakkaraisen kerrotiin olleen vaalituloksen selvittyä niin päihtynyt, ettei hän selvinnyt puolueen virallisiin vaalivalvojaisiin Jyväskylään. Tällaisia positiivisessa mielessä tyypillisiä "kylähulluja" ja kansanmiehiä eduskuntaan tarvitaan! Hakkarainen äänisaalis nousi viime vaaleista noin 2 000 äänellä. Eduskuntaan tekee paluun Toimi Kankaanniemi, joka on istunut Arkadianmäellä aikaisemmin kauan kristillisten edustajana. Persujen ääniharavia olivat mm. Sampo Terho ja Jussi Niinistö. Molemmille voidaan povata ministerin salkkua uudessa hallituksessa.
13. Vasemmistoliitto kuuluu vaalien häviäjiin, sillä puolue menetti kaksi paikkaa ja saa eduskuntaan 12 kansanedustajaa. Paavo Arhinmäki lähti Jyrki Kataisen hallituksesta noin vuosi sitten ovet paukkuen - täysin puoluepoliittisista ja vaalitaktisista syistä - mutta operaatio meni pahasti metsään. Hallituksesta lähtö koitui vasureiden tappioksi; kansaa ei nyt sentään kaikilla manöövereillä kuseteta! Arhinmäen oma äänimäärä laski roimasti - peräti 10 000 äänellä - sillä nyt mies sai enää runsaat 7 000 ääntä. Puolueen uusi ääniharava on Li Andersson (27), joka sai Varsinais-Suomesta yli 15 000 ääntä ja Oulun vaalipiiristä Helena Sarkkinenkin sai yli 9 000 ääntä. Vasemmistoa odottaa jatkossa yksiselitteisesti vain yksi asia: oppositio. Satakunnasta valittu kansanedustaja Jari Myllykoski on jo ehtinyt ilmoittaa haastavansa Paavo Arhinmäen puolueen puheenjohtajan vaalissa. Oikein!
14. Toinen "takiaispuolue" eli vihreät, joka myös jätti Kataisen hallituksen ovet paukkuen kesken kaiken, ylsi vaalivoittoon ja kasvatti paikkalukuuaan viidellä kymmenestä viiteentoista. Puolue sai tosin jo vuoden 2007 vaaleissa 15 kansanedustajaa, mutta koki Anni Sinnemäen johdolla rökäletappion vuoden 2011 vaaleissa. Ville Niinistö osaa asiansa, mutta hän omaa niin ärsyttävän ja ylimielisen puhetyylin, että oikein pahaa tekee! Vaalikeskusteluissa Ville käyttää puheenjohtajista minuuteissa ja sekunneissa laskettuna vähiten aikaa, mutta hän hän suoltaa minuutin aikana helposti puolta enemmän sanoja kuin esimerkiksi Timo Soini ja Juha Sipilä - sitä papatusta ja vihreää propagandaa on todella ikävä kuunnella. Ei mikään ihme, että Ville Niinistön ruotsalainen vaimokin kyllästyi Villeen ja haki 2-3 vuotta sitten eron miehestään. Jos Juha Sipilä on vähääkään tolkun mies, niin hän edes haikaile vihreitä ja Ville Niinistöä hallitukseen, sillä hallituksessa ei vihreitä tai vasureita tarvita lainkaan. Vihreät vastustaa uutta ydinvoimalaa, mikä jo on peruste jättää vihreät oppositioon.
15. Entäpä sitten tämä "kolmas takiaispuolue" eli kristillisdemokraatit (KD)? Puheenjohtaja Päivi Räsänen säilytti ministerin salkkunsa turvin paikkansa eduskunnassa, mutta hänen äänimääräänsä ei kyllä kovin kummoiseksi nytkään kohonnut, hieman yli 7 000 ääntä tuli. Puolue menetti vaaleissa yhden paikan, joten sillä on uudessa eduskunnassa vain viisi edustajaa. KD jää oppositioon jo siksi, että puolue vastustaa tasa-arvoista avioliittolakia ja yrittää uuden kansalaisaloitteen turvin kaataa eduskunnan kuluvalla kaudella hyväksymän uudistuksen. Käsittämätöntä kiihkoilua! Puolueen uudeksi puheenjohtajaksi valitaan tänä vuonna Sari Essayh, joka keräsi Savo-Karjalan vaalipiirissä muhkeat yli 11 000 ääntä eli 4 000 ääntä enemmän kuin nykyinen puheenjohtaja Päivi Räsänen Hämeestä.
16. Rkp menestyi vaaleissa aivan kohtuullisesti, sillä se säilytti paikkalukunsa, jos mukaan lasketaan myös Ahvenanmaan sitoutumaton ja edustaja. Carl Haglund nousi ääniharavien joukkoon, mikä ei ollut ylllätys, sillä niin rohkeasti ja selväsanaisesti tämä puolustusministeri on toiminut ja puhunut esimerkiksi Venäjän uhasta. Voisiko Haglundista tulla jopa uuden hallituksen ulkoministeri? Eva Biaudet palaa eduskuntaan toimittuaan viitisen vuotta vähemistövaltuutettuna erityisvapauden pätevyysvaatimuksista saatuaan. Toiselle viisivuotiskaudelle Biaudet ei saanut enää saanut erivapautta pätevyysvaatimuksista. Eva on ikuinen oikeustieteen ylioppilas, sillä hän jätti tai joutui jättämään oikeustieen opintonsa kesken jo parikymmentä vuotta sitten. Viranhoidon ohella hänellä olisi ollut hyvää aikaa viedä opintonsa loppuun, mutta näin ei tapahtunut. Outoa, mutta toisaalta eduskunnassa ja ministereinäkin on istunut monta ikuista ylioppilasta, esimerkkeinä vaikkapa Pekka Haavisto, Paavo Arhinmäki ja Eero Heinäluoma.
16. Mitä voisi sanoa yhteenvetona? Mitäpä muuta kuin että "kusessa ollaan", sillä niin kinkkinen tehtävä Juha Sipilän hallituksella on saattaa julkinen talous, työllisyys sekä muut asiat ja rakenneuudistukset järkevälle tolalle. Se ei onnistu yhden vaalikauden aikana, mutta tuona aikana tilanne voi sen sijaan muuttua vielä paljon pahemmaksi, jollei maahan saada toimintakykyistä hallitusta, missä puolueet eivät riitele ja tee kiusa toisilleen sen kuin kerkiävät. Tällaisena kiusanteon, riitelyn ja ryppyilyn mestarina hääri Stubbin pätkähallituksessa SDP onnettoman puheenjohtajansa Antti Rinteen johdolla, mutta tässä touhussa kävi kaikkein huonoimmin juuri Rinteelle ja demareille. On päivänselvää, etteivät demarit ja kokoomus mahdu enää aikoihin samaan hallitukseen. Hallituksessa ei tarvita myöskään vasemmistoliittoa, vihreitä tai kristillisdemokraatteja. Rkp sinne voidaan sitä vastoin ottaa mukaan.
17. Uuteen hallituksen muodostavat siis keskusta, kokoomus. perussuomalaiset ja Rkp. Persut ja Carl Haglundin ruotsalaiset mahtuvat tosi paikan tullen kyllä hyvin samaan hallitukseen, mutta jos tämä ei Rkp:lle kävisi, niin sitten he jäävät oppositioon. Ulkoministeriksi tullee Alex Stub b ja valtiovarainministerin salkkua tarjotaan Timo Soinille. Keskusta voi haluta itselleen myös puolustusministerin salkun, joten Carl Haglundille jäänee sisäministerin paikka. Mutta älkää nyt herran tähden ottako Anna-Maja Henrikssonia toista kertaa oikeusministeriksi!
2. Helsingistä keskustalle ennustettiin jopa 3-4 paikkaa, mutta mitä tapahtui? Keskusta sai Helsingistä vain yhden (1) kansanedustajan eli Olli Rehnin. Hänen äänimääränsä jäi aika alhaiseksi, vain hieman yli 9 000 ääntä. Se oli ex-komissaari Rehnille ja keskustalaisille paha pettymys. Ei tullut Rehnin Ollista valtakunnan ääniharavaa, mutta ei tämä mikään yllätys ollut, sillä ovathan suomalaiset joutuneet katselemaan ja kuuntelmaan Rehnin lähes tulkoon tankeroenglantia komissaarina lähes 10 vuoden ajan. Tuskinpa Ollista leivotaan noin vaisulla menestyksellä edes ministeriä. Kaksi saman puolueen kuivahkoa narisijaa - Sipilä ja Rehn - samassa hallituksessa - se olisi sentään kansalle jo liikaa.
3. Yllättävintä, mutta joidenkin mielestä toki jopa toivottua, oli se, että ex-ministeri Paula Lehtomäki putosi eduskunnasta ja jää varaedustajaksi. Tämänkin asian kohdalla voisi kyynisesti sanoa, että hyvä juttu! Puoluesihteeri Timo Laaninen, tämä vanha puoluejyrä ja poliittinen agitaattori sekä nykyinen teologian yo., jäi kauas, todella kauas läpimenosta; ääniä kertyi Timolle vain 751. Tämä ei ole mikään ihme, kun muistaa, miten Laaninen sekoili pahemman kerran mm. keskiolutasiassa ja Soten maakuntamallissa kertoen avoimesti, että vm. uudistus merkitsisi koknaan uutta veroa eli maakuntaveroa. Timo Laanisen tehtävä kepun puoluesihteerinä taitaa tulla pian päätökseen, minkä jälkeen hän voi keskittyä teologian opintoihinsa.
4. Paavo Väyrynen valittiin Eduskuntaan, nyt Lapista. Paavon äänimäärä jäi kuitenkin todella alhaiseksi, vain 6 900 ääneen. Todella paha pettymys Väyryselle ja hänen kannattajilleen. Patesta ei ole enää ääniharavaksi, äänikuninkuudesta puhumattakaan. Hän hävisi näissä vaaleissa n. 3000 ääntä entiselle lehdistöavustajalleen Katri Kulmunille ((27), joka sai Lapista 9 700 ääntä. Paavon aika valtakunnanpolitiikassa on auttamattomasti päättymässä ja hän joutuu palaamaan, kun ministerin paikkaa ei tietenkään tule, takaisin mepiksi Brysseliin. Hyvä niin!
5. Moni istuva keskustan kansanedustaja putosi uudesta eduskunnasta. Toisaalta jotkut vanhat kasvot äänestettiin, ihme kyllä, sinne takaisin. Heistä mainittakoon Olavi Ala-Nissilä Varsinais-Suomesta. Keskustan monen vanhan kansanedustajan äänimärää laski selvästi. Esim. Seppo Kääriäinen sai omasta vaalipiirissään vasta kolmanneksi tai neljänneksi eniten kepulaisten äänistä, ja Matti Vanhasen äänimäärä jäi noin 11 000:een. Mauri Pekkarinen sai Keski-Suomessa kokoon reilut 9 000 ääntä. Vaalien suurimmalla budjetilla eduskuntaan yrittänyt Pekka Puska jäi valitsematta, ja niin kävi myös Hannu Takkulalle.
6. Melko heppoisella kannatuksellaaan Vanhasen ja Pekkarisen voi olla turha tavoitella ministerin salkkua Juha Sipilän hallituksessa. Vanha venkoilija ja koplaaja Satakunnasta eli Kauko Juhantalo, 73, äänestettiin jälleen neljän vuoden tauon jälkeen Arkadianmäelle. Tämä ei ole kuitenkaan mikään ihme, sillä niin outoa porukkaa siellä Satakunnassa asuu ja vaaleissa äänestää - tästä blogistilla on Pohjois-Satakunnassa yli 20 vuotta asuneena kokemusta.
7. Kokoomus keräsi vaaleissa toiseksi suurimman äänipotin, 18.2 prosenttia, joka uupuu keskustan ääniosuudesta vain reilut kolme (3) prosenttiyksikköä. Puolue sai kuitenkin läpi vain 37 kansanedistajaa, jossa on pudotusta viime vaaleista seitsemän paikkaa. Alex Stubbin äänimäärä putosi reilusti, mutta hän sai koko maassa sentää kolmanneksi eniten ääniä, vaikka hävisi Juha Sipilälle 10 000 ääntä. Uutena kokoomuslaisena eduskuntaan nousee odotetusti Hjallis Harkimo, sen sijaan poika-Harkimo (Joel) ei päässyt läpi Helsingistä; rajansa siis toki kaikella. Vanha konkari Kimmo Sasi - "mies kuin unelma" (hehheh) - Tampereelta putosi eduskunnasta 32 vuotta siellä istuttuaan, mutta tämä ei ollut minulle kovin suuri yllätys, sillä Sasin äänimäärä on laskenut tasaisesti vaali vaalilta. Kuka nyt joutuu (pääsee) istumaan eduskunnassa Ben Zyskowiczin vieressä, kun Sasia ei enää eduskunnassa nähdä? Ei kai vain Pertti Salolainen, 73, joka äänestettiin jälleen - minulle kyllä jostakin käsittämättömästä syystä - eduskuntaan.
8. Lapin vaalipiirin ainoa kokoomuslainen kansanedustaja eli Heikki Autto jäi nyt valitsematta, mitä voidaan pitää vahinkona. Laura Räty, joka harrasteli omituista "tuolileikkiä" sittemmin vaaleista luopuneen Lasse Männistön kanssa, ei päässyt eduskuntaan. Tämä oli täysin oikein Rädylle ja kokoomukselle, sillä niin heikot olivat Laura Rädyn eväät ja saavutukset hallituksessa. Stubb teki pahan virheen valitessaan Rädyn viime kesänä hallituksen jäseneksi. Räty palaa Helsingin apulaiskaupunginjohtajan virkaan, josta maksetaan paljon parempaa palkkaa kuin kansanedustajille. Miksi ihmeessä Räty oikeastaan jäi virkavapalle ja lähti politiikkaan?
9. Demarit kärsivät - nyt jo toisen kerran peräkkäin - rökäletappion vaaleissa, vain 34 paikkaa 16,5 prosentin äänimäärällä, jossa on laskua vuoden 2011 vaaleista peräti kahdeksan (8) paikkaa. Tämä ei voi merkitä mitään muuta kuin lähtölaskua Antti Rinteelle puheenjohtajan tehtävästä. Rinne keräsi Udenmaan isosta vaalipiiristä 10 000 ääntä, mutta Jutta Urpilainen sai paljon pienemmästä Vaasan vaalipiiristä yli 11 000 ääntä. Ennustin jo heti Antti Rinteen puheenjohtajaksi tulon jälkeen, että hänen johdollaan demareiden käy vaaleissa kalpaten. Olin (tässäkin asiassa) oikeassa.
10. Nauroin melkein kippurassa, kun selvisi, etteivät helsinkiläiset halunneet Pertti Arajärveä eduskuntaan; Pena sai tyytyä varaedustajan rooliin. Erkki Tuomioja, Tarskan ex-heila, sai sentään reilut 11 000 ääntä ja oli demareiden ykkönen Helsingissä. Mielihyvää minussa herätti myös tieto siitä, että demareiden eduskuntaryhmän hieman veltonoloinen ja ylimielinen puheenjohtaja Jouni Backman putosi eduskunnasta. Päivi Lipponen ei päässyt enää läpi Helsingistä, mutta se ei ollut minkään sortin yllätys, vaan yllätys olisi ollut, että Lipponen oli äänestetty jatkamaan eduskunnassa.
11. Perussuomalaiset eli persut yllätti myönteisesti. Ennakoäänien perusteella persut olisivat saaneet vain 32 paikkaa, mutta lopullisten tulosten mukaan persut saavat 38 paikkaa, jossa on vain yhden (1) paikan vähennys vuoden 2011 jytkyyn verrattuna. Äänimäärässä, joka oli 17,5 %, persut hävisi kokoomukselle (18,2 %), mutta paikkaluvussa voitti kokoomuksen yhdellä. Timo Soini hävisi äänimäärässä (n. 29 000) Juha Sipilälle vain noin tuhat ääntä. On selvää, että perussuomalaisista tuli kertaheitolla uusi hallituspuolue.
12. Persujen istuvista edustajista yllättävän monet uudistivat paikkansa. Tällaisia valtiopäivämiehiä ovat esimerkiksi "Perus-Pena" eli Pentti Oinonen ja sahuri Teuvo Hakkarainen. Vm. piti vaalivalvojaisiaan viitasaarelaisella metsästysmajalla, jossa lehtikuvien perusteella nautittiin runsaasti alkoholia. Hakkaraisen kerrotiin olleen vaalituloksen selvittyä niin päihtynyt, ettei hän selvinnyt puolueen virallisiin vaalivalvojaisiin Jyväskylään. Tällaisia positiivisessa mielessä tyypillisiä "kylähulluja" ja kansanmiehiä eduskuntaan tarvitaan! Hakkarainen äänisaalis nousi viime vaaleista noin 2 000 äänellä. Eduskuntaan tekee paluun Toimi Kankaanniemi, joka on istunut Arkadianmäellä aikaisemmin kauan kristillisten edustajana. Persujen ääniharavia olivat mm. Sampo Terho ja Jussi Niinistö. Molemmille voidaan povata ministerin salkkua uudessa hallituksessa.
13. Vasemmistoliitto kuuluu vaalien häviäjiin, sillä puolue menetti kaksi paikkaa ja saa eduskuntaan 12 kansanedustajaa. Paavo Arhinmäki lähti Jyrki Kataisen hallituksesta noin vuosi sitten ovet paukkuen - täysin puoluepoliittisista ja vaalitaktisista syistä - mutta operaatio meni pahasti metsään. Hallituksesta lähtö koitui vasureiden tappioksi; kansaa ei nyt sentään kaikilla manöövereillä kuseteta! Arhinmäen oma äänimäärä laski roimasti - peräti 10 000 äänellä - sillä nyt mies sai enää runsaat 7 000 ääntä. Puolueen uusi ääniharava on Li Andersson (27), joka sai Varsinais-Suomesta yli 15 000 ääntä ja Oulun vaalipiiristä Helena Sarkkinenkin sai yli 9 000 ääntä. Vasemmistoa odottaa jatkossa yksiselitteisesti vain yksi asia: oppositio. Satakunnasta valittu kansanedustaja Jari Myllykoski on jo ehtinyt ilmoittaa haastavansa Paavo Arhinmäen puolueen puheenjohtajan vaalissa. Oikein!
14. Toinen "takiaispuolue" eli vihreät, joka myös jätti Kataisen hallituksen ovet paukkuen kesken kaiken, ylsi vaalivoittoon ja kasvatti paikkalukuuaan viidellä kymmenestä viiteentoista. Puolue sai tosin jo vuoden 2007 vaaleissa 15 kansanedustajaa, mutta koki Anni Sinnemäen johdolla rökäletappion vuoden 2011 vaaleissa. Ville Niinistö osaa asiansa, mutta hän omaa niin ärsyttävän ja ylimielisen puhetyylin, että oikein pahaa tekee! Vaalikeskusteluissa Ville käyttää puheenjohtajista minuuteissa ja sekunneissa laskettuna vähiten aikaa, mutta hän hän suoltaa minuutin aikana helposti puolta enemmän sanoja kuin esimerkiksi Timo Soini ja Juha Sipilä - sitä papatusta ja vihreää propagandaa on todella ikävä kuunnella. Ei mikään ihme, että Ville Niinistön ruotsalainen vaimokin kyllästyi Villeen ja haki 2-3 vuotta sitten eron miehestään. Jos Juha Sipilä on vähääkään tolkun mies, niin hän edes haikaile vihreitä ja Ville Niinistöä hallitukseen, sillä hallituksessa ei vihreitä tai vasureita tarvita lainkaan. Vihreät vastustaa uutta ydinvoimalaa, mikä jo on peruste jättää vihreät oppositioon.
15. Entäpä sitten tämä "kolmas takiaispuolue" eli kristillisdemokraatit (KD)? Puheenjohtaja Päivi Räsänen säilytti ministerin salkkunsa turvin paikkansa eduskunnassa, mutta hänen äänimääräänsä ei kyllä kovin kummoiseksi nytkään kohonnut, hieman yli 7 000 ääntä tuli. Puolue menetti vaaleissa yhden paikan, joten sillä on uudessa eduskunnassa vain viisi edustajaa. KD jää oppositioon jo siksi, että puolue vastustaa tasa-arvoista avioliittolakia ja yrittää uuden kansalaisaloitteen turvin kaataa eduskunnan kuluvalla kaudella hyväksymän uudistuksen. Käsittämätöntä kiihkoilua! Puolueen uudeksi puheenjohtajaksi valitaan tänä vuonna Sari Essayh, joka keräsi Savo-Karjalan vaalipiirissä muhkeat yli 11 000 ääntä eli 4 000 ääntä enemmän kuin nykyinen puheenjohtaja Päivi Räsänen Hämeestä.
16. Rkp menestyi vaaleissa aivan kohtuullisesti, sillä se säilytti paikkalukunsa, jos mukaan lasketaan myös Ahvenanmaan sitoutumaton ja edustaja. Carl Haglund nousi ääniharavien joukkoon, mikä ei ollut ylllätys, sillä niin rohkeasti ja selväsanaisesti tämä puolustusministeri on toiminut ja puhunut esimerkiksi Venäjän uhasta. Voisiko Haglundista tulla jopa uuden hallituksen ulkoministeri? Eva Biaudet palaa eduskuntaan toimittuaan viitisen vuotta vähemistövaltuutettuna erityisvapauden pätevyysvaatimuksista saatuaan. Toiselle viisivuotiskaudelle Biaudet ei saanut enää saanut erivapautta pätevyysvaatimuksista. Eva on ikuinen oikeustieteen ylioppilas, sillä hän jätti tai joutui jättämään oikeustieen opintonsa kesken jo parikymmentä vuotta sitten. Viranhoidon ohella hänellä olisi ollut hyvää aikaa viedä opintonsa loppuun, mutta näin ei tapahtunut. Outoa, mutta toisaalta eduskunnassa ja ministereinäkin on istunut monta ikuista ylioppilasta, esimerkkeinä vaikkapa Pekka Haavisto, Paavo Arhinmäki ja Eero Heinäluoma.
16. Mitä voisi sanoa yhteenvetona? Mitäpä muuta kuin että "kusessa ollaan", sillä niin kinkkinen tehtävä Juha Sipilän hallituksella on saattaa julkinen talous, työllisyys sekä muut asiat ja rakenneuudistukset järkevälle tolalle. Se ei onnistu yhden vaalikauden aikana, mutta tuona aikana tilanne voi sen sijaan muuttua vielä paljon pahemmaksi, jollei maahan saada toimintakykyistä hallitusta, missä puolueet eivät riitele ja tee kiusa toisilleen sen kuin kerkiävät. Tällaisena kiusanteon, riitelyn ja ryppyilyn mestarina hääri Stubbin pätkähallituksessa SDP onnettoman puheenjohtajansa Antti Rinteen johdolla, mutta tässä touhussa kävi kaikkein huonoimmin juuri Rinteelle ja demareille. On päivänselvää, etteivät demarit ja kokoomus mahdu enää aikoihin samaan hallitukseen. Hallituksessa ei tarvita myöskään vasemmistoliittoa, vihreitä tai kristillisdemokraatteja. Rkp sinne voidaan sitä vastoin ottaa mukaan.
17. Uuteen hallituksen muodostavat siis keskusta, kokoomus. perussuomalaiset ja Rkp. Persut ja Carl Haglundin ruotsalaiset mahtuvat tosi paikan tullen kyllä hyvin samaan hallitukseen, mutta jos tämä ei Rkp:lle kävisi, niin sitten he jäävät oppositioon. Ulkoministeriksi tullee Alex Stub b ja valtiovarainministerin salkkua tarjotaan Timo Soinille. Keskusta voi haluta itselleen myös puolustusministerin salkun, joten Carl Haglundille jäänee sisäministerin paikka. Mutta älkää nyt herran tähden ottako Anna-Maja Henrikssonia toista kertaa oikeusministeriksi!
lauantai 18. huhtikuuta 2015
930. Vaaliveikkaus
1. Jahas, huomenna koittaa vihdoin kauan odotettu päivä, jolloin äänestetään uusi eduskunta Arkadianmäelle.
2. Enemmittä pulinoitta, seuraavassa oma veikkaukseni puolueiden paikkajaoksi. Siinä Ahvenanmaalta lakisääteisesti valittava yksi jäsen on luettu RKP:n ryhmään. Suluissa mainitaan puolueiden nykyinen paikkaluku.
Keskusta (35) 53
Persut (39) 37
Kokoomus (44) 36
SDP (42) 33
Vasemmistoliitto (14) 14
Vihreät (10) 13
RKP (10) 11
Kristillisdemokraatit (6) 3
3. Äänestysprosentiksi tulee 70,8.
4. Hallitus muodostetaan seuraavista puolueista: keskusta, persut, kokoomus ja rkp.
5. Lukijat voivat esittää oman vaaliveikkauksensa.
2. Enemmittä pulinoitta, seuraavassa oma veikkaukseni puolueiden paikkajaoksi. Siinä Ahvenanmaalta lakisääteisesti valittava yksi jäsen on luettu RKP:n ryhmään. Suluissa mainitaan puolueiden nykyinen paikkaluku.
Keskusta (35) 53
Persut (39) 37
Kokoomus (44) 36
SDP (42) 33
Vasemmistoliitto (14) 14
Vihreät (10) 13
RKP (10) 11
Kristillisdemokraatit (6) 3
3. Äänestysprosentiksi tulee 70,8.
4. Hallitus muodostetaan seuraavista puolueista: keskusta, persut, kokoomus ja rkp.
5. Lukijat voivat esittää oman vaaliveikkauksensa.
tiistai 7. huhtikuuta 2015
928. Keitä eduskuntaan Uudeltamaalta?
1. Voi hyvä tavaton! Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa jo huomenna ja varsinainen vaalipäivä on vajaan kahden viikon päästä sunnuntaina 19.4. Eikä vaaleja ole tässä blogissa käsitelty vielä lainkaan! Täytyy nyt kiireesti yrittää korjata asia, jos se vielä korjattavissa on.
2. Tarkastelen tässä jutussa Helsingin Sanomissa tänään julkaistua kyselyä siitä, keitä kaikkia ehdokkaita 1001 uusmaalaista äänioikeutettua ihmistä, joille kysely suunnattiin, voisivat ajatella äänestävänsä vaaleissa. Kukin vastaaja sai mainita niin monta ehdokasta kuin halusi. Kyselyyn osallistuneille esiteltiin kaikki Uudenmaan vaalipiirin ehdokkaat. Uudenmaan vaalipiiri on maan suurin, sieltä valitaan 35 kansanedustajaa.
3. Kyselyssä mitattiin oikeastaan vain tai ainakin ensi sijassa vaaliehdokkaiden tunnettavuutta, ei sitä, keitä vastaajat todellisuudessa tulevat äänestämään. Niitä ehdokkaita, joista vastaajat eivät ole aikaisemmin edes kuulleet puhuttavan - saati sitten tunteneet - he eivät toki nimenneet ehdokkaiksi, joita he voisivat vaaleissa äänestää.
4. Tällaiset kyselyt valmistavat ihmisiä - valitettavasti - äänestämään yksinomaan julkisuudessa entuudestaan tunnettuja ehdokkaita. HS:n kyselyssä kärkipäähän eli kymmeneen parhaan joukkoon selvisi vain kaksi ehdokasta, jotka eivät ole vielä istuvan nykyisen eduskunnan jäseniä, eli vihreiden Jyrki Kasvi - hän on kuitenkin entinen kansanedustaja - ja keskustan Anne Berner. Uusilla kasvoilla on yleensä ja mainitunlaisten kyselyjen johdosta vielä vaikeampaa tulla valituksi Arkadianmäelle.
5. Keskustan kannattajien top 5:een pääsivät paremmuusjärjestyksessä Antti Kaikkonen (41), Matti Vanhanen (59), Anne Berner (50), Alpo Rusi (65) ja Lauri Kontro (61). Kaikkien vastaajien yhteislistalta 35 suosituimman ehdokkaan joukkoon heistä selviytyivät Kaikkonen, Berner ja Vanhanen, tässä järjestyksessä. Anne Berner on myös Sveitsin kansalainen ja hänen perheessään käytetään kotikielenä sveitsinsaksaa.
6. Ihmisten poliittinen muisti on todella lyhyt, kuten hyvin tiedämme. Tähän luottaen Matti Vanhanen on jälleen ikään kuin muina miehinä tyrkyllä eduskuntaan, vaikka hän luopui - mahdollisesti syytetoimien pelossa tosiasiassa joutui luopumaan - pääministerin salkusta ja puolueen puheenjohtajan tehtävistä jo kesäkuussa 2010 eli hyvissä ajoin ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja. Syyksi mainittiin - hehheh - että Vanhasen oli mentävä jalkaleikkaukseen.
7. Antti Kaikkonen sai Nuorisosäätiön lahjusjutussa syytteen ja hänet tuomittiin tammikuussa 2013 luottamusaseman väärinkäytöstä viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, mutta niin vain hän on jälleen ponkaissut keskustan kärkipaikalle vaaleissa, joissa on nimenomaan kysymys luottamuksesta.
8. Kyllä kansa tietää! Se haluaa uuteen eduskuntaan mieluummin vankeuteen tuomitun Kanki-Kaikkosen kuin rikossyytteiltä Nuorisosäätiön jutussa ja siten myös Valtakunnanoikeudelta nipin napin välttyneen ex-pääministeri Matti Vanhasen, jota myös Lauta-Matiksi viime kaudella kutsuttiin. Vanhas-Matti ei päässyt sentään aivan kuin koira veräjästä, sillä hän sai esteellisyytensä takia oikeuskanslerilta ja myöhemmin eduskunnan perustuslakivaliokunnalta sapiskaa, sillä hänen todettiin pääministerinä rikkoneen virkavelvollisuuttaan tuottamuksellisesti.
9. Keskustalla on nykyisessä eduskunnassa Uudeltamaalta vain kaksi kansanedustajaa eli Antti Kaikkonen ja Paula Lehtomäki, joista jälkimmäinen on näissä vaaleissa ehdolla Helsingissä. Keskustalle pukkaa vaaleissa vähintään yksi, mutta hyvässä - tai huonossa, miten vaan - lykyssä kolmekin lisäpaikkaa. Veikkaan, että keskustasta Uudenmaan vaalipiiristä valituiksi tulevat ainakin Berner, Kaikkonen ja Vanhanen. Sen sijaan hieman jo varttuneiden Alpo Rusin tai Lauri Kontron läpimenoon en oikein jaksa uskoa. Veikkaisin uusiksi nimiksi eduskuntaan keskustasta vaikkapa Ilkka Kantolaa (26) ja/tai Outi Lankiaa (35).
10. Valitseeko Juha Sipilä hallitukseensa Matti Vanhasen tai Anne Bernerin? Matti Vanhanen aloitti Anneli Jäätteenmäen hallituksessa 2003 puolustusministerinä ja se posti riittäisi Matille uudessakin hallituksessa, jos hän nyt hallitukseen pääsisi. Kun nykyinen puolustusministeri Carl Haglund on vapautettu sairauden takia asevelvollisuuden suorittamisesta, on Matti sotilasarvoltaan sentään ylikersantti, ellen väärin muista. Turvallisuuspoliittisesti vaikeat ajat vaativat myös Suomen puolustusministeriltä tiettyä uskottavuutta.
11. Demareilla on nykyisessä eduskunnassa Uudeltamaalta seitsemän kansanedustajaa, joten puolueen paikkaluku ei nyt käytävissä vaaleissa ainakaan nouse, vaan laskenee ainakin yhdellä. istuvista edustajista vaaleista ovat luopuneet Mikael Jungner ja Matti Saarinen, Lauri Ihalainen (67) on ehdolla Keski-Suomen vaalipiiristä. Istuvista kansanedustajista eduskunnasta pudonnee Merja Kuusisto.
12. Hesarin kyselyssä Sdp:n viisi kärkinimeä olivat Antti Rinne (52), Maria Guzenina (46), uutena nimenä Timo Harakka (52), Antti Lindtman (32) ja Maarit Feldt-Ranta (47). Huomionarvoista on, että puolueen puheenjohtajan Antti Rinteen kannatus on omien joukossa yllättävän alhainen, sillä hän sai kyselyssä tuekseen Sdp:n kannattajilta vain 35 prosenttia. Se on selvästi pienempi kuin keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten, vihreiden, Rkp:n ja jopa kristillisdemokraattien kärkinimien kannatus. Kaikkien vastaajien osalta Antti Rinne hävisi Maria Guzeninalle ja Maarit Feldt-Rannalle, myös Antti Lindtmanin kannatus oli yllättävän vähänen.
13. On aika vaikea ymmärtää, miksi äänestäjät haluavat edelleen Maria Guzeninan jatkavan eduskunnassa, vaikka hän epäonnistui ministerinä niin pahoin, että Jutta Urpilainen vaihtoi hänen tilalleen uudeksi ministeriksi Susanna Huovisen. Veikkaukseni on, että Sdp saa Uudeltamaalta läpi viisi tai korkeintaan kuusi edustajaa, eli lähinnä juuri kyselyssä esiin tulleet viisi ehdokasta. Muina varteenotettavina kandidaatteina voidaan mainita Kimmo Kiljunen, Mikko Merelä, Irma Pahlman, Jussi Kukkola (21) ja Thelma Åkers.
14. Kokoomuksella on nykyisessä eduskunnassa Uudeltamaalta 11 paikkaa, mutta tuohon paikkalukuun tullee nyt kahden paikan vähennys. Ehdolla eivät ole enää Leena Harkimo ja Marjo Matikainen-Kallström. HS:n kyselyssä kokoomuksen kannattajien top vitoseen pääsivät Alexander Stubb - itseoikeutetusti tietenkin, hän oli myös top 35:n ykkösenä - Harry (Hjallis) Harkimo, Sari Multala, Sanna Lauslahti ja veteraani Eero Lehti (70). 35 suosituimman ehdokkaan joukkoon pääsivät kyselyssä kokoomuksen ehdokkaista lisäksi Kari Tolvanen, Atte Kaleva, Raija Vahasalo, Pia Kauma ja Outi Mäkelä. Uusista nimistä Multala ja Atte Kaleva tulevat ilmeisesti valituiksi eduskuntaan, samoin kuin Elina Lepomäkikin. Suurimmassa putoamisvaarassa lienevät istuvista edustajista Tapani Mäkinen ja Pia Kauma.
15. Perussuomalaisilla on tällä hetkelä Uudeltamaalta seitsemän kansanedustajaa, mutta tuohon paikkalukuun tullee nyt yhden paikan vähennys. Luultavasti heikoilla näissä vaaleissa ovat istuvista edustajista Pietari Jääskeläinen, Johanna Jurva ja kenties Mika Nikkokin, jotka eivät päässeet HS-kyselyssä Top 35:n listalle. Persujen oma Top 5 koostui nimistä Timo Soini (61 %), Jussi Niinistö, Pirkko Ruohonen-Lerner, uutena Simon Elo sekä Arja Juvonen. Ruhonen-Lernerin valinta olisi itse asiassa "turha", sillä hän matkustaa vaalien jälkeen varajäsenenä EU-parlamenttiin, jos ja kun persujen nykyinen meppi Sampo Terho valitaan Helsingin vaalipiiristä eduskuntaan.
16. Persujen ehdokkaita ovat mm. Arto Luukkanen ja Pauli Vahtera, mutta he tuskin tulevat valituiksi. Uusi ja kova nimi on Taisto Miettinen, joka koulutukseltaan kauppatieteen lisensiaatti, oikeustieteen maisteri ja varatuomari. Taisto Miettinen on tohtorikoulutettava - hieman oudohko titteli tai toimi jo 49-vuotiaalle henkilölle ("pitääkö tohtoriksikin muka kouluttaa") - pääaineenaan vero-oikeus. Hän lienee koko maan kaikista vaaliehdokkaista kovakuntoisin, sillä mies on voittanut urheilu-urallaan mm. viisi kertaa Eukonkannon MM-tittelin Sonkajärvellä pidettävissä kisoissa; viime kesänä Miettisen pariskunta jäi ko. kisassa niukasti hopealle. Miettisen harrastuksiin kuuluvat myös pikajuoksu, lumikenkäjuoksu, vesijuoksu, potkukelkkailu - tässäkin lajissa hän voittanut MM:n - jne. Hän on voittanut Suomen pelkokerroinkisan superjuoksun. Voisin veikata, että Miettinen panee vaaleissa Simon Elon ja Mika Nikkon tiukille ja tulee valituksi eduskuntaan.
17. Pienpuolueiden ehdokkaat eivät herätä kovin suurta huomiota edes Uudellamaalla. Selvää on, että Carl Haglund on Rkp:n ykkönen ja ruotsalaiset saanevat myös uuteen eduskuntaan Uudeltamaalta kolme kansanedustajaa. Vasemmistoliitto saanee tyytyä edelleen yhteen eli Kari Uotilaan ja vihreät voivat saada eduskuntaan läpi 3-4 edustajaa. Vihreiden Jani Toivola oli muuten HS:n kyselyssä naisvastaajien ykkönen, mitä ei voida pitää kovin suurena yllätyksenä, sillä kyllähän suomalaisten naisten maku tunnetaan. Kristillisdemokraatit voivat menettää ainoa paikkansa.
18. Kansanedustajan paikkojen jakaantumista Uudellamaalla koskeva veikkaukseni:
- Keskusta 5
- Kokoomus 8
- Persut 7
- Demarit 6
- Vihreät 4
- Rkp 4
- Vasemmistol. 1
- Kristillidem. 0
2. Tarkastelen tässä jutussa Helsingin Sanomissa tänään julkaistua kyselyä siitä, keitä kaikkia ehdokkaita 1001 uusmaalaista äänioikeutettua ihmistä, joille kysely suunnattiin, voisivat ajatella äänestävänsä vaaleissa. Kukin vastaaja sai mainita niin monta ehdokasta kuin halusi. Kyselyyn osallistuneille esiteltiin kaikki Uudenmaan vaalipiirin ehdokkaat. Uudenmaan vaalipiiri on maan suurin, sieltä valitaan 35 kansanedustajaa.
3. Kyselyssä mitattiin oikeastaan vain tai ainakin ensi sijassa vaaliehdokkaiden tunnettavuutta, ei sitä, keitä vastaajat todellisuudessa tulevat äänestämään. Niitä ehdokkaita, joista vastaajat eivät ole aikaisemmin edes kuulleet puhuttavan - saati sitten tunteneet - he eivät toki nimenneet ehdokkaiksi, joita he voisivat vaaleissa äänestää.
4. Tällaiset kyselyt valmistavat ihmisiä - valitettavasti - äänestämään yksinomaan julkisuudessa entuudestaan tunnettuja ehdokkaita. HS:n kyselyssä kärkipäähän eli kymmeneen parhaan joukkoon selvisi vain kaksi ehdokasta, jotka eivät ole vielä istuvan nykyisen eduskunnan jäseniä, eli vihreiden Jyrki Kasvi - hän on kuitenkin entinen kansanedustaja - ja keskustan Anne Berner. Uusilla kasvoilla on yleensä ja mainitunlaisten kyselyjen johdosta vielä vaikeampaa tulla valituksi Arkadianmäelle.
5. Keskustan kannattajien top 5:een pääsivät paremmuusjärjestyksessä Antti Kaikkonen (41), Matti Vanhanen (59), Anne Berner (50), Alpo Rusi (65) ja Lauri Kontro (61). Kaikkien vastaajien yhteislistalta 35 suosituimman ehdokkaan joukkoon heistä selviytyivät Kaikkonen, Berner ja Vanhanen, tässä järjestyksessä. Anne Berner on myös Sveitsin kansalainen ja hänen perheessään käytetään kotikielenä sveitsinsaksaa.
6. Ihmisten poliittinen muisti on todella lyhyt, kuten hyvin tiedämme. Tähän luottaen Matti Vanhanen on jälleen ikään kuin muina miehinä tyrkyllä eduskuntaan, vaikka hän luopui - mahdollisesti syytetoimien pelossa tosiasiassa joutui luopumaan - pääministerin salkusta ja puolueen puheenjohtajan tehtävistä jo kesäkuussa 2010 eli hyvissä ajoin ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja. Syyksi mainittiin - hehheh - että Vanhasen oli mentävä jalkaleikkaukseen.
7. Antti Kaikkonen sai Nuorisosäätiön lahjusjutussa syytteen ja hänet tuomittiin tammikuussa 2013 luottamusaseman väärinkäytöstä viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, mutta niin vain hän on jälleen ponkaissut keskustan kärkipaikalle vaaleissa, joissa on nimenomaan kysymys luottamuksesta.
8. Kyllä kansa tietää! Se haluaa uuteen eduskuntaan mieluummin vankeuteen tuomitun Kanki-Kaikkosen kuin rikossyytteiltä Nuorisosäätiön jutussa ja siten myös Valtakunnanoikeudelta nipin napin välttyneen ex-pääministeri Matti Vanhasen, jota myös Lauta-Matiksi viime kaudella kutsuttiin. Vanhas-Matti ei päässyt sentään aivan kuin koira veräjästä, sillä hän sai esteellisyytensä takia oikeuskanslerilta ja myöhemmin eduskunnan perustuslakivaliokunnalta sapiskaa, sillä hänen todettiin pääministerinä rikkoneen virkavelvollisuuttaan tuottamuksellisesti.
9. Keskustalla on nykyisessä eduskunnassa Uudeltamaalta vain kaksi kansanedustajaa eli Antti Kaikkonen ja Paula Lehtomäki, joista jälkimmäinen on näissä vaaleissa ehdolla Helsingissä. Keskustalle pukkaa vaaleissa vähintään yksi, mutta hyvässä - tai huonossa, miten vaan - lykyssä kolmekin lisäpaikkaa. Veikkaan, että keskustasta Uudenmaan vaalipiiristä valituiksi tulevat ainakin Berner, Kaikkonen ja Vanhanen. Sen sijaan hieman jo varttuneiden Alpo Rusin tai Lauri Kontron läpimenoon en oikein jaksa uskoa. Veikkaisin uusiksi nimiksi eduskuntaan keskustasta vaikkapa Ilkka Kantolaa (26) ja/tai Outi Lankiaa (35).
10. Valitseeko Juha Sipilä hallitukseensa Matti Vanhasen tai Anne Bernerin? Matti Vanhanen aloitti Anneli Jäätteenmäen hallituksessa 2003 puolustusministerinä ja se posti riittäisi Matille uudessakin hallituksessa, jos hän nyt hallitukseen pääsisi. Kun nykyinen puolustusministeri Carl Haglund on vapautettu sairauden takia asevelvollisuuden suorittamisesta, on Matti sotilasarvoltaan sentään ylikersantti, ellen väärin muista. Turvallisuuspoliittisesti vaikeat ajat vaativat myös Suomen puolustusministeriltä tiettyä uskottavuutta.
11. Demareilla on nykyisessä eduskunnassa Uudeltamaalta seitsemän kansanedustajaa, joten puolueen paikkaluku ei nyt käytävissä vaaleissa ainakaan nouse, vaan laskenee ainakin yhdellä. istuvista edustajista vaaleista ovat luopuneet Mikael Jungner ja Matti Saarinen, Lauri Ihalainen (67) on ehdolla Keski-Suomen vaalipiiristä. Istuvista kansanedustajista eduskunnasta pudonnee Merja Kuusisto.
12. Hesarin kyselyssä Sdp:n viisi kärkinimeä olivat Antti Rinne (52), Maria Guzenina (46), uutena nimenä Timo Harakka (52), Antti Lindtman (32) ja Maarit Feldt-Ranta (47). Huomionarvoista on, että puolueen puheenjohtajan Antti Rinteen kannatus on omien joukossa yllättävän alhainen, sillä hän sai kyselyssä tuekseen Sdp:n kannattajilta vain 35 prosenttia. Se on selvästi pienempi kuin keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten, vihreiden, Rkp:n ja jopa kristillisdemokraattien kärkinimien kannatus. Kaikkien vastaajien osalta Antti Rinne hävisi Maria Guzeninalle ja Maarit Feldt-Rannalle, myös Antti Lindtmanin kannatus oli yllättävän vähänen.
13. On aika vaikea ymmärtää, miksi äänestäjät haluavat edelleen Maria Guzeninan jatkavan eduskunnassa, vaikka hän epäonnistui ministerinä niin pahoin, että Jutta Urpilainen vaihtoi hänen tilalleen uudeksi ministeriksi Susanna Huovisen. Veikkaukseni on, että Sdp saa Uudeltamaalta läpi viisi tai korkeintaan kuusi edustajaa, eli lähinnä juuri kyselyssä esiin tulleet viisi ehdokasta. Muina varteenotettavina kandidaatteina voidaan mainita Kimmo Kiljunen, Mikko Merelä, Irma Pahlman, Jussi Kukkola (21) ja Thelma Åkers.
14. Kokoomuksella on nykyisessä eduskunnassa Uudeltamaalta 11 paikkaa, mutta tuohon paikkalukuun tullee nyt kahden paikan vähennys. Ehdolla eivät ole enää Leena Harkimo ja Marjo Matikainen-Kallström. HS:n kyselyssä kokoomuksen kannattajien top vitoseen pääsivät Alexander Stubb - itseoikeutetusti tietenkin, hän oli myös top 35:n ykkösenä - Harry (Hjallis) Harkimo, Sari Multala, Sanna Lauslahti ja veteraani Eero Lehti (70). 35 suosituimman ehdokkaan joukkoon pääsivät kyselyssä kokoomuksen ehdokkaista lisäksi Kari Tolvanen, Atte Kaleva, Raija Vahasalo, Pia Kauma ja Outi Mäkelä. Uusista nimistä Multala ja Atte Kaleva tulevat ilmeisesti valituiksi eduskuntaan, samoin kuin Elina Lepomäkikin. Suurimmassa putoamisvaarassa lienevät istuvista edustajista Tapani Mäkinen ja Pia Kauma.
15. Perussuomalaisilla on tällä hetkelä Uudeltamaalta seitsemän kansanedustajaa, mutta tuohon paikkalukuun tullee nyt yhden paikan vähennys. Luultavasti heikoilla näissä vaaleissa ovat istuvista edustajista Pietari Jääskeläinen, Johanna Jurva ja kenties Mika Nikkokin, jotka eivät päässeet HS-kyselyssä Top 35:n listalle. Persujen oma Top 5 koostui nimistä Timo Soini (61 %), Jussi Niinistö, Pirkko Ruohonen-Lerner, uutena Simon Elo sekä Arja Juvonen. Ruhonen-Lernerin valinta olisi itse asiassa "turha", sillä hän matkustaa vaalien jälkeen varajäsenenä EU-parlamenttiin, jos ja kun persujen nykyinen meppi Sampo Terho valitaan Helsingin vaalipiiristä eduskuntaan.
16. Persujen ehdokkaita ovat mm. Arto Luukkanen ja Pauli Vahtera, mutta he tuskin tulevat valituiksi. Uusi ja kova nimi on Taisto Miettinen, joka koulutukseltaan kauppatieteen lisensiaatti, oikeustieteen maisteri ja varatuomari. Taisto Miettinen on tohtorikoulutettava - hieman oudohko titteli tai toimi jo 49-vuotiaalle henkilölle ("pitääkö tohtoriksikin muka kouluttaa") - pääaineenaan vero-oikeus. Hän lienee koko maan kaikista vaaliehdokkaista kovakuntoisin, sillä mies on voittanut urheilu-urallaan mm. viisi kertaa Eukonkannon MM-tittelin Sonkajärvellä pidettävissä kisoissa; viime kesänä Miettisen pariskunta jäi ko. kisassa niukasti hopealle. Miettisen harrastuksiin kuuluvat myös pikajuoksu, lumikenkäjuoksu, vesijuoksu, potkukelkkailu - tässäkin lajissa hän voittanut MM:n - jne. Hän on voittanut Suomen pelkokerroinkisan superjuoksun. Voisin veikata, että Miettinen panee vaaleissa Simon Elon ja Mika Nikkon tiukille ja tulee valituksi eduskuntaan.
17. Pienpuolueiden ehdokkaat eivät herätä kovin suurta huomiota edes Uudellamaalla. Selvää on, että Carl Haglund on Rkp:n ykkönen ja ruotsalaiset saanevat myös uuteen eduskuntaan Uudeltamaalta kolme kansanedustajaa. Vasemmistoliitto saanee tyytyä edelleen yhteen eli Kari Uotilaan ja vihreät voivat saada eduskuntaan läpi 3-4 edustajaa. Vihreiden Jani Toivola oli muuten HS:n kyselyssä naisvastaajien ykkönen, mitä ei voida pitää kovin suurena yllätyksenä, sillä kyllähän suomalaisten naisten maku tunnetaan. Kristillisdemokraatit voivat menettää ainoa paikkansa.
18. Kansanedustajan paikkojen jakaantumista Uudellamaalla koskeva veikkaukseni:
- Keskusta 5
- Kokoomus 8
- Persut 7
- Demarit 6
- Vihreät 4
- Rkp 4
- Vasemmistol. 1
- Kristillidem. 0
keskiviikko 11. helmikuuta 2015
911. Keskioluttieto keskustan omista riveistä
1. Keskustan kansanedustaja ja "vanha emäntä" Sirkka-Liisa Anttila (71) väitti eilen eduskunnan täysistunnossa, että maanantaina julkisuuteen vuodettu tieto keskustan halusta palauttaa keskiolut kaupoista Alkon hyllyille olisi ollut lähtöisin kokoomuksen taholta. Anttila käytti myöhemmin sanontaa kokoomuksen "likaisen temppujen osasto".
2. Anttila vastasi eduskunnan täysistunnossa kansanedustajan Ben Zyskowiczin kommenttiin, jonka mukaan keskusta olisi aloittanut normien purkamisen keskioluen siirtämisellä pois ruokakaupoista.
– Keskiolut, siitä saa edustaja Zyskowicz ja kokoomus itse katsoa peiliin, se on rakennettu miina, Anttila sanoi. Hän tarkensi myöhemmin STT:lle ko. lausuntoaan näin:
– Epäilen vahvasti, että tämä koko juttu on kehitelty siellä kokoomuksen puolella. Likaisten temppujen osasto lienee liikkeellä.
3. Kansanedustaja Anttila epäili mainitusta likaisesta tempusta myös Panimoliittoa, koska liittoa johtava Elina Ussa on aiemmin toiminut kokoomuksen ministereiden, eduskuntaryhmän ja europarlamenttiryhmän avustajana. Anttilan kielenkäyttö kummastuttaa, sillä maanantaina julkistettu tieto ei ole väärä eikä sen kertomisessa julkisuuteen ollut mitään likaista. Likaiseksi voi sitä vastoin kutsua tapaa, jolla vastuu tyhmästä vaalitavoitteesta yritetään vierittää kilpailevan puolueen kontolle.
4. Anttila oli kuitenkin väärässä, sillä tänään mainitun olutjutun Stara.fi -sivustolle kirjoittanut toimittaja Jocka Träskbäck tyrmäsi Anttilan väitteet perättömiksi. Träskbäck kiistää olleensa "kokoomuksen asialla", sillä hän ei ole kokoomuksen jäsen ja hänen suhteensa kokoomuksen on muutenkin "hyvin etäinen". Keppana-asiaa ei syötetty hänelle kokoomuksen taholta.
5. Träskbäck kertoo saaneensa vinkin juttuunsa keskustaväen omista riveistä puolueen viime viikonvaihteen Tallinnan vaaliristeilyllä. Risteilyn kaikki osanottajat eivät ole varmaankaan tyytyneet hörppimään laivalla ainoastaan keppanaa, vaan kepulaisten janoisista kurkuista lienee valunut alas runsaasti myös väkeviä alkoholijuomia.
6. Träskbäckin mukaan on tavallista, että risteilyillä tai muissa vastaavissa tilaisuuksissa taikka puoluekokousten jatkoilla "ihmiset puhuvat juovuksissa usein ohi suunsa" ja "joskus vieressä sattuu olemaan liikaa korvia."
7. Träskbäckin mukaan kaikki keskustalaiset eivät ole olleet tyytyväisiä keskustan puoluehallituksen vuonna 2013 tekemään ehdotukseen keskoluen siirtämisestä Alkoon. Tätä ei sovi ihmetellä, sillä voisihan ko. "uudistus" merkitä satojen tai jopa tuhansien keskioluen myynnillä pinnalla pysyvien pikkukauppojen ja kioskien toiminnan päättymistä ja tuhansien ihmisten joutumista työttömäksi.
8. Toissapäivänä, jolloin keskustalle ikävä ja kiusallinen keskiolutkanta tuli julki, puheenjohtaja Juha Sipilä tyytyi tapojensa mukaan pysyttelemään vaitonaisena taustalla. Sipilä jätti selittelyt puoluesihteeri Timo Laaniselle (Vaha-Timo) ja muulle puoluetoimiston väelle. Timo Laaninen kertoi maanantaina reilusti, että kyllä, keskioluen poistaminen ruokakaupoista, kioskeista ja huoltamoista sisältyy puolueen vaaliohjelmaan.
9. Kun häly eilen vain kasvoi, Juha Sipilän oli pakko tulla julkisuuteen ja pitää info, jossa hän yritti lyödä koko tapauksen vitsiksi. Sipilän mukaan keskustaa on - tietenkin - "ymmärretty väärin", sillä puolueen vaaliohjelmassa ei ole edes ollut keskioluen siirtämistä pois ruokakaupoista. Puolueen 2013 yksimielisesti hyväksymä alkoholipoliittinen linjaus, johon keppanaehdotus sisältyy, on Sipilän mukaan vain "taustapaperi". Näin siitä huolimatta, että netissä julkaistussa keskustan vaaliohjelmassa on linkki ko. alkoholipoliiittiseen ohjelmaan ja se löytyy myös Sipilän lanseeraamasta vaalikakkarasta. Vasta eilen Sipilä määräsi mainitun linkin poistettavaksi.
10. Tämä on johtaville poliitikoille tyypillistä saivartelua ja pelin politiikkaa, jolla ei haluta vaarantaa puolueelle gallupeissa luvattua vaalimenestystä ja pääministeripuolueen asemaa. Jos puoluesihteeri ja puheenjohtaja eivät tiedä, mitä asioita, kysymyksiä ja tavoitteita puolueen vaaliohjelmaan sisältyy, on kyse huonosti hoidetusta vaalivalmistelusta. Voidaanko keskustan muitakaan vaalitavoitteita ja "taustapapereita" ottaa todesta, jos puolueen puheenjohtaja on valmis luopumaan jostakin tärkeästä ohjelmasta vain siksi, että ohjelmajulistus on puolueen vaalimestystä ajatellen kiusallinen?
2. Anttila vastasi eduskunnan täysistunnossa kansanedustajan Ben Zyskowiczin kommenttiin, jonka mukaan keskusta olisi aloittanut normien purkamisen keskioluen siirtämisellä pois ruokakaupoista.
– Keskiolut, siitä saa edustaja Zyskowicz ja kokoomus itse katsoa peiliin, se on rakennettu miina, Anttila sanoi. Hän tarkensi myöhemmin STT:lle ko. lausuntoaan näin:
– Epäilen vahvasti, että tämä koko juttu on kehitelty siellä kokoomuksen puolella. Likaisten temppujen osasto lienee liikkeellä.
3. Kansanedustaja Anttila epäili mainitusta likaisesta tempusta myös Panimoliittoa, koska liittoa johtava Elina Ussa on aiemmin toiminut kokoomuksen ministereiden, eduskuntaryhmän ja europarlamenttiryhmän avustajana. Anttilan kielenkäyttö kummastuttaa, sillä maanantaina julkistettu tieto ei ole väärä eikä sen kertomisessa julkisuuteen ollut mitään likaista. Likaiseksi voi sitä vastoin kutsua tapaa, jolla vastuu tyhmästä vaalitavoitteesta yritetään vierittää kilpailevan puolueen kontolle.
4. Anttila oli kuitenkin väärässä, sillä tänään mainitun olutjutun Stara.fi -sivustolle kirjoittanut toimittaja Jocka Träskbäck tyrmäsi Anttilan väitteet perättömiksi. Träskbäck kiistää olleensa "kokoomuksen asialla", sillä hän ei ole kokoomuksen jäsen ja hänen suhteensa kokoomuksen on muutenkin "hyvin etäinen". Keppana-asiaa ei syötetty hänelle kokoomuksen taholta.
5. Träskbäck kertoo saaneensa vinkin juttuunsa keskustaväen omista riveistä puolueen viime viikonvaihteen Tallinnan vaaliristeilyllä. Risteilyn kaikki osanottajat eivät ole varmaankaan tyytyneet hörppimään laivalla ainoastaan keppanaa, vaan kepulaisten janoisista kurkuista lienee valunut alas runsaasti myös väkeviä alkoholijuomia.
6. Träskbäckin mukaan on tavallista, että risteilyillä tai muissa vastaavissa tilaisuuksissa taikka puoluekokousten jatkoilla "ihmiset puhuvat juovuksissa usein ohi suunsa" ja "joskus vieressä sattuu olemaan liikaa korvia."
7. Träskbäckin mukaan kaikki keskustalaiset eivät ole olleet tyytyväisiä keskustan puoluehallituksen vuonna 2013 tekemään ehdotukseen keskoluen siirtämisestä Alkoon. Tätä ei sovi ihmetellä, sillä voisihan ko. "uudistus" merkitä satojen tai jopa tuhansien keskioluen myynnillä pinnalla pysyvien pikkukauppojen ja kioskien toiminnan päättymistä ja tuhansien ihmisten joutumista työttömäksi.
8. Toissapäivänä, jolloin keskustalle ikävä ja kiusallinen keskiolutkanta tuli julki, puheenjohtaja Juha Sipilä tyytyi tapojensa mukaan pysyttelemään vaitonaisena taustalla. Sipilä jätti selittelyt puoluesihteeri Timo Laaniselle (Vaha-Timo) ja muulle puoluetoimiston väelle. Timo Laaninen kertoi maanantaina reilusti, että kyllä, keskioluen poistaminen ruokakaupoista, kioskeista ja huoltamoista sisältyy puolueen vaaliohjelmaan.
9. Kun häly eilen vain kasvoi, Juha Sipilän oli pakko tulla julkisuuteen ja pitää info, jossa hän yritti lyödä koko tapauksen vitsiksi. Sipilän mukaan keskustaa on - tietenkin - "ymmärretty väärin", sillä puolueen vaaliohjelmassa ei ole edes ollut keskioluen siirtämistä pois ruokakaupoista. Puolueen 2013 yksimielisesti hyväksymä alkoholipoliittinen linjaus, johon keppanaehdotus sisältyy, on Sipilän mukaan vain "taustapaperi". Näin siitä huolimatta, että netissä julkaistussa keskustan vaaliohjelmassa on linkki ko. alkoholipoliiittiseen ohjelmaan ja se löytyy myös Sipilän lanseeraamasta vaalikakkarasta. Vasta eilen Sipilä määräsi mainitun linkin poistettavaksi.
10. Tämä on johtaville poliitikoille tyypillistä saivartelua ja pelin politiikkaa, jolla ei haluta vaarantaa puolueelle gallupeissa luvattua vaalimenestystä ja pääministeripuolueen asemaa. Jos puoluesihteeri ja puheenjohtaja eivät tiedä, mitä asioita, kysymyksiä ja tavoitteita puolueen vaaliohjelmaan sisältyy, on kyse huonosti hoidetusta vaalivalmistelusta. Voidaanko keskustan muitakaan vaalitavoitteita ja "taustapapereita" ottaa todesta, jos puolueen puheenjohtaja on valmis luopumaan jostakin tärkeästä ohjelmasta vain siksi, että ohjelmajulistus on puolueen vaalimestystä ajatellen kiusallinen?
maanantai 9. helmikuuta 2015
910. Kepun vaaliohjelmasta: keskiolut pois kaupoista
1. Eduskuntavaaleihin on aikaa enää kaksi kuukautta. Puolueiden gallupykkösellä keskustalla (Kepu) menee todella lujaa. Puolueen kannatus hipoo 26-27 prosenttia eikä kannatuksen taittumista ole ollut näköpiirissä.
2. Keskustalaisen perusväen lisäksi lähes kaikki muutkin puolueet ja johtavat poliitikot haluavat olla puheenjohtaja Juha Sipilän (kesk) kavereita. Sipilän tulossa olevaan hallituksen pyrkivät kiivaasti Timo Soini ja persut, Antti Rinne ja demarit, kokoomus, Ville Niinistön vihreät, vasemmisto aina niin kovin hallituskipeän Paavo Arhinmäen johdolla sekä tietenkin Päivi Räsänen ja kristlillinen liitto.
3. Ainoa puolue, joka ei ole vielä ilmoittanut hallitushaluistaan, on RKP. Mutta ruotsalaisten ei tarvitse edes sanoa tai toivoa mitään, sillä ilman muuta on selvää, että RKP on mukana myös seuaavassa hallituksessa olkoon pääministerinä sitten kuka tahansa. Toivottavasti RKP ymmärtää sentään jättää nykyisen oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin hallituksen ulkopuolelle.
3. Keskustan tulossa oleva vaalivoitto on houkutellut ehdokkaiksi puolueen lähes kaikki entiset ja vielä jotenkuten kynnelle kykenevät konkarit, joiden joukossa on myös ei-istuvia entisiä kansanedustajia Matti Vanhasen ja Olli Rehnin johdolla. Ehdokkaksi on haalittu myös Perheyritysten Liiton puheenjohtaja Anne Berner, joka ei toki ole minkään sortin kepulainen, vaan pesunkestävä ruotsinkielinen kokoomusporvari. Berner on myös Sveitsin kansalainen, joka puhuu kotiloissaan sveitsinsaksaa. Bernerin mukaan hänen puoluekantansa vaaliehdokkaana ratkaisi yksinkertaisesti se, että hänellä on paremmat mahdollisuudet päästä eduskuntaan keskustan kuin kokoomuksen ehdokkaana. Konkariehdokkaiden joukosta puuttuu itse asiassa vain Tanja Karpela, tämä entinen kulttuuriministerimme.
4. Olli Rehnistä on tarkoitus tehdä Sipilän hallituksen ulkoministeri tai ainakin valtionvarainministeri, Matti Vanhasesta on tulossa vähintään vähintään puolustusministeri ja Anne Berneristä kenties työ- ja elinkeinoministeri, jos hän lyö vaaleissa niin ikään Helsingistä Arkadianmäelle yrittävän Paula Lehtomäen. Lehtomäki laulaa karaokea paremmin kuin Berner - ainakin äänekkäämmin - mutta riittääkö tämä vanha kosti enää nostamaan Talvivaara-veteraania hallitukseen? Nähtäväksi jää, mitkä ministeröt voitaisiin uskoa sellaisten veteraanien kuin esimerkiksi Mauri Pekkarisen tai Seppo Kääriäisen johdettaviksi, jos mainittuja herroja enää ylipäätään huolitaan hallitukseen. Selvää on, että vaikka Paavo Väyrynen valittaisiin eduskuntaan, hänet saatetaan kohteliain sanakääntein takaisin Brysselin koneeseen ja EU-parlamenttiin.
5. Keskusta on julkaissut hyvin ympäripyöreän ja mitäänsanomattoman strategisen hallitusohjelman, jonka nimeksi on pantu komeasti Suomi kuntoon. Sen mukaan kepu lupaa, että Sipilän hallituskaudella, jota on määrä kestää ainakin kahdeksan (8) vuotta, "Kodeissa voidaan hyvin", "Suomesta tulee luovuuden kärkimaa", "Suomi nousee julkisen sektorin mallimaaksi", "Suomesta tulee biotalouden edelläkävijä" ja sokerina pohjalla vaatimaton lupaus, jonka mukaan "Suomeen saadaan 10 vuoden aikana 200 000 työpaikkaa lisää".
6. Keskusta ja Sipilä aikovat siis voittaa vaalit tyypillisten vaalilupausten avulla, suomeksi sanottuna siis keplottelemalla, sillä jokainen ymmärtää, ettei edellä lueteltuja lupauksia ole mahdollista saavuttaa. Keinoista, joilla asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin, ei ohjelmassa kerrota juuri mitään konkreettista. Keskustalta samoin kuin muiltakin suurilta puolueilta on jo kuukausien ajan perätty leikkauslistaa, jota hallitus tulisi noudattamaan, jos ao. puolue on hallituksessa, mutta sellaista keskustakaan ei ole suostunut kertomaan. Sipilä on tyytynyt mainitsemaan, että siihen listaan palataan sitten myöhemmin. Saa nähdä, tapahtuuko tämä ennen vaaleja vai vasta niiden jälkeen.
7. Viime viikonlopun vaaliristeilyllä, jonka keskusta teki Queen Baltic -laivalla Tallinnaan, Sipilä esitteli vaimonsa Minna-Marian, jonka 340 000 euron suuruiset pääomatulot ylittivät vuoden 2013 verotuksessa Juhan tulot kolminkertaisesti. Juha Sipilä lupasi, että hänen johtamansa uusi hallitus antaa lisää rahaa lastensuojeluun, omaishoidon tukeen ja perheiden - ei siis vanhusten - kotipalveluihin. Sipilä laskeskeli, että valtion tulee säästää seuraavalla hallituskaudella menoja vähintään 2,3 miljardilla eurolla.
8. Siitä vain, hyvät ihmiset, kaikki äänestämään keskustaa, joka lupaa nostaa Suomen ja sen kansalaiset johtavaksi tai onnellisimmaksi kansakunnaksi miltei kaikilla mitattavissa olevilla elämän alueilla! Minä en kuitenkaan äänestä keskustaa, jollei puolue pysty konkreettiseen ohjelmaan, jossa kerrotaan myös keinot, joilla asetettuihin tavoitteisiin olisi mahdollista päästä ja jos puolue ei rohkene kertoa leikkauslistoja julkisesti ja hyvissä ajoin ennen vaaleja. On selvää, että valtion tulee säästää seuraavalla vaalikaudella menojaan paljon enemmän kuin mitä Sipilä on kertonut, luultavasti vähintään 5-6 miljardia euroa. Kansalaisille ja äänestäjille ei pitäisi mennä antamaaan katteettomia vaalilupauksia eikä lupaamaan lisää rahaa sillon, kun maassa tulisi päin vastoin säästää lisää. Ihmisille ei tulisi luvata, että jos äänestätte meitä ja puoluettamme, niin saatte "kymmenen hyvää ja kahdeksan kaunista".
9. Näissä vaikeissa ellei peräti synkeissä taloudellisissa oloissa ainoa asia, jonka vastuullinen poliitikko saisi vaaleissa luvata, voidaan kiteyttää kolmeen sanaan: verta, hikeä ja kyyneliä.
10. Yhteen asiaan keskustan vaalimenestys voi vielä karahtaa pahemman kerran. Tänään nimittäin kerrottiin, että puolue aikoo pitää edelleen voimassa puoluehallituksen vuonna 2013 tekemän päätöksen, jonka mukaan keskiolut tulee vetää pois ruokakaupoista ja kioskeista ja siirtää takaisin Alkon hyllyille.
11. Siis tällainen "uudistus" olisi kepun valtakaudella tulossa Suomeen, jossa alkoholin kulutus on kuitenkin ollut jo 6-7 vuotta laskussa. Olisihan tuossa jo "leikkausta" kerrassaan. Mutta kuten Olvin markkinointijohtaja Olli Heikkilä on jo ehtinyt todeta, keskustan sanotussa ajatuksessa ei olisi järjen häivää. Maaseudulla pikkukaupat pysyvät nipin napin hengissä juuri yksinomaan keskioluen myynnillä. Jos keskiolut passitettaisiin takaisin Alkoon, kävisi niin, etteivät ihmiset tyytyisi tulemaan kapasta ulos vain sixpackillinen keskiolutta kainalossaan, vaan Alkosta ostettaisiin toki samalla kertaa myös viinaa.
12. Johan pomppas, kepuväki! Tämä saattoi olla Juha Sipilän ensimmäinen iso virhe. Kaikkien janoisten ystävät, liittykää vaaleissa yhteiseen rintamaan ja estäkää keskustan nousu maan suurimmaksi puolueeksi, jottei puolueen katala suunnitelma keskioluen poistamisesta kaupoista toteutuisi!
Voihan keppana!
lauantai 14. kesäkuuta 2014
851. Stubb - fantastinen valinta pääministeriksi
1. Kokoomus valitsi tänään Lahdessa uudeksi puheenjohtajakseen eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin. Hänestä tulee juhannuksen jälkeen samalla Suomen seuraava pääministeri.
2. Stubb voitti äänestyksen toisella kierroksella sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon. Stubb sai 500,4 ääntä ja Risikko 349,2 ääntä. Kolmas puheenjohtajaehdokas, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, putosi kisasta jo ensimmäisellä kierroksella. Vapaavuori hävisi Risikolle vaalin ensimmäisellä kierroksella vain niukasti. Selvää on, ettei Vapaavuori olisi pärjännyt toisella kierroksella Stubbille, jos hän olisi voittanut ensimmäisellä kierroksella Risikon.
3. Alex Stubb on oppiarvoltaan filosofian tohtori ja ensimmäisen kauden kansanedustaja. Hän nousi Matti Vanhasen toiseen hallitukseen ulkoministeriksi europarlamentaarikon paikalta, kun Ilkka Kanerva joutui tekstiviestiensä takia ja muunneltua totuutta puhuttuaan eroamaan tehtävästä.
4. Stubb valittiin toukokuun eurovaaleissa europarlamenttiin Suomen suurimmalla äänipotilla eli noin 150 000 äänellä. Hänen varamiehestään Petri Sarvamaasta tulee nyt Brysselin meppi.
5. Paula Risikon valinta puheenjohtajaksi ja uudeksi pääminsteriksi olisi minusta ollut Suomelle suoranainen katastrofi. Hän on istunut ministerinä yhtäjaksoisesti seitsemän vuotta, mutta minua ja monia muitakaan ihmisiä Risikko ei ole tomillaan ja esiintymisellään lainkaan vakuuttanut. Häneltä puuttuu lähes tyystin talous-ja ulkopoliittinen kokemus ja osaaminen, hän on lähinnä pelkkä sosiaalipoliitikko.
6. Jan Vapaavuori oli puheenjohtajakisan suurin ennakkosuosikki. Valinnan tehneet kokoomuslaiset kuitenkin ymmärsivät, että Vapaavuori on jokseenkin väritön ja kapea-alainen poliitikko, joka puhuu ja paasaa mielellään talouspolitiikasta, mutta jolla on itse ollut elinkeinoministerinä Kataisen hallituksessa ensisijainen vastuu Suomen talouden todella kurjasta tilasta. Vapaavuori vaikuttaa turhan tärkeältä ja patruunamaisen pönäkältä poliitikolta. Lisäksi nuoruuden rikokset rasittavat hänen julkisuuskuvaansa.
7. Alex Stubb on kansainvälinen tyyppi ja rento, mutta samalla taitava poliitikko, jonka esiintymisiä ei tarvitse etenkään kansainvälisissä huippukokouksissa ja vastaavissa tilaisuuksissa myötähäpeää tuntien seurata. Hän hallitsee ulko-ja EU-politiikan hyvin ja on kahden hallituksen ministerinä toimiessaan saanut tilaisuuden perehtyä perusteellisesti myös kotimaan politiikkaan.
8. Etenkin vuoden 2015 eduskuntavaaleja silmällä pitäen Stubbin valinta oli kokoomuksen kannalta viisas ja, voisinko sanoa, suorastaan "fantastinen" asia. Hän on todellinen ääniharava, joka vetänee kokoomuksen äänestäjiksi myös paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole koskaan aiemmin kokoomusta äänestäneet.
9. Tänään oli suorastaan huvittavaa seurata, miten happamasti Timo Soini ja Juha Sipilä suhtautuvat Stubbin ylivoimaiseen voittoon Lahdessa. Nämä oppositiomiehet olisivat mieluusti nähneet Jan Vapaavuoren tulleen valituksi, sillä he ymmärtävät, että heidän puolueidensa on seuraavissa vaaleissa vaikea voittaa Stubbin johtamaa kokoomusta.
10. Timo Soini ja Juha Sipilä haukkuvat räksyttävät Stubbia äärioikeistolaiseksi, Nato-haukaksi ja ties miksi. He eivät ymmärrä, että juuri Stubbin mutkaton ja rento suorapuheisuus saa ihmiset kiinnostumaan politiikasta ja valitsemaan vaaleissa puolueensa. Soini, Sipilä, Antti Rinne, Paavo Väyrynen ja monet muut vanhat kasvot kaluavat Nato-kysymyksessä vain iänikuista Nato-optiota.
11. Voidakseen menestyä ensi vuoden eduskuntavaaleissa keskusta ja perussuomalaiset joutuvat todennäköisesti turvautumaan "Venäjä-korttiin" - vai pitäisikö sanoa Putin-korttiin - mitä tulee Nato-kysymykseen. Kun Venäjä vastustaa Suomen liittymistä Natoon, niin Juha Sipilän, Timo Soinin ja muiden vanhoillisten ja varovaisten puoluejohtajien ei auta muu kuin yhtyä Putinin, Lavrovin ja "Putinin kavereiden" sankkaan kuoron, joka varoittelee suomalaisia harva se päivä Natoon liittymisen hirmuisista vaaroista!
12. Kun Stubbin valinta Lahdessa on varmistunut, niin eikös Jyrki Katainen, tämä ex-puheenjohtaja ja kohta myös ex-pääministeri, ilmoittanut heti, kun tv-toimittaja häntä haastatteli, että minusta tulee sitten 1.7. alkaen Olli Rehnin jälkeen pätkätalouskomissaari Brysseliin! Hämmästyttävää, sillä eihän hallituksessa ole vielä tiettävästi päätetty - ainakaan viralllisesti - mitään siitä, kuka on Suomen hallituksen ehdokas talouskomissaarin loppukaudeksi. Mutta selvää on, että kyseisestä asiasta eli Kataisen uudesta pestistä on sovittu kokoomuksessa salassa, sillä eihän Katainen olisi muuten lähtenyt lätkimään pääministerin paikalta.
13. Samaan hengenvetoon Jyrki Katainen kertoi - jälleen ikään kuin täysin selvänä ilmoitusasianana - että hän tähtää syksyllä jonkin muun "painavan" komissaarin salkun haltijaksi. Tämä on sitä poliitista kähmintää, jota äänestäjät eivät ymmärrä eivätkä hyväksy, mutta jota maan hallitus harrastaa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.
14. Outo on myös tapa, jolla ns. johtavan poliittisen puolueen vajaat 800 edustajaa voivat ikään kuin itsestään selvänä asiana valita tasavallan hallitukselle uuden pääministerin, kun talousvaikeuksista toiseen joutunut pääministeri kyllästyy - EU-komission viran saamisen toivossa - kesken vaalikauden johtamaan hallitusta ja ilmoittaa muina miehinä kansalle, että "tämä oli sitten nyt tässä, hoitakaa hommat".
15. Suomen perustuslaki sallii kuitenkin tällaisen demokratian vastaisen menettelyn ja pelin. Itsestään selvää tulisi olla, että koko hallitus eroaa ja maassa järjestetään uudet eduskuntavaalit, jos pääministeri ilmoittaa, että hän ei halua enää jatkaa tehtävässään.
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti kokoomuksen puoluekokouksen iltajuhlassa. Iltalehden jutun mukaan vantaalainen kansanedustaja Tapani Mäkinen kaappasi Paula Risikon syliinsä ja retuutti tätä vaarallisesti tanssilattialla (ks. oheinen kuva). Risikon mielestä Mäkisen temppu oli törkeä.
maanantai 26. elokuuta 2013
765. Heureka-foorumissa ei koettu heurekaa
1. Pääministeri Jyrki Katainen "jyrisi" Vantaan tiedekeskus Heurekassa tänään: Jos ei ala tapahtua, Suomi laitetaan jäihin. Pääministerin mukaan nyt tarvitaan päätöksiä ja kompromisseja. Katainen kaipaa myös enemmän keskustelua, jossa eri mieltä olevat ihmiset eivät ole toisiaan vastaan (Ylen Uutiset).
2. Millainen mahtaa olla eri mieltä tietyistä asioista keskenään olevien ihmisten väittely, jossa "väittelijät eivät ole toisiaan vastaan"? Sellainenko, joka nähtiin 3-4 päivää sitten Mikkelin torilla, missä Kataisen ja Juha Sipilän piti väitellä keskenään ajankohtaisista kysymyksistä? Ei siitä tietenkään mitään kunnon väittelyä tullut, kun Katainen sanoi heti alussa Sipilälle, että "Juha, sovitaanko, ettei olla mistään asiasta toisiamme vastaan"? Sipilä: "Sovitaan pois, kyllä se minulle käy". Tämän jälkeen herrat paiskasivat kättä sovinnon merkiksi! Ja heureka: väittely oli sillä ohi ja Juha pomppasi jälleen sähköpyöränsä selkään ja maantielle!
3. Heureka-foorumissa pääministeri näytti väsyneeltä ja jopa hieman alistuneen tuntuiselta. Mutta kaikkein rasittuneimman näköinen oli yllättäen oppositiojohtaja Timo Soini. Ilmeisesti Timoa painaa jo nyt seuraavien eli vuonna 2015 käytävien eduskuntavaalien jälkeen persuja odottava hallitusvastuu. Olisiko Soinin sittenkin pitänyt ilmoittaa lähtevänsä ehdolle EU-vaaleihin, jolloin hän olisi päässyt itse kätevästi livahtamaan tulevasta hallitusvastuusta?
4. Kaikki odottavat hallitukselta nyt vain yhtä asiaa: päätöksiä, päätöksiä, päätöksiä. Jotkut vaativat leikkauksia, toiset taas elvyttämistä. Kaikki tietävät, mitä pitäisi tehdä: eläkeikää pitäisi nostaa, palkat pitäisi jäädyttää, työtä pitäisi löytyä ja sitä pitää tarjota lisää, työn arvostusta pitäisi nostaa, rakenteita tulisi uudistaa, Suomen kilpailukykyä pitäisi nostaa, valtio ei saisi enää velkaantua katastrofaalisesti jne, jne. Mutta tämä kaikki edellyttää päätöksiä. Jolleivät työmarkkinajohtajat pääse sopimukseen keskitetystä tuloratkaisusta ja eläkeiän nostosta, hallituksen pitäisi/pitää tehdä tarvittavat päätökset, joilla työmarkkinat puolestaan patistetaan tarvittaviin ratkaisuihin.
5. Miksi muuten eläkeiän määrittely on Suomessa delegoitu työmarkkinajärjestöille, vaikka muissa pohjoismaissa asiasta päättää hallitus ja parlamentti? Tätä sopisi myös joskus myös Kaarlo Tuorin ja muiden valtiosääntöviisastelijoiden pohtia eikä keskittyä aina vaan näpertelemään käytännön kannalta yhdentekevien tutkimushankkeiden kimpussa.
6. Mutta hallitus sen kun lykkää päätöksentekoa. Hallitus kyttää, mitä työmarkkinoilla tapahtuu, ja työmarkkinajohtajat puolestaan, mitä hallitus aikoo tehdä. Hallitus on keskenään erimielinen ja eri hallituspuolueet kyttäävät toinen toisiaan. Kokoomus, rkp ja kristilliset ovat lähes kaikesta eri mieltä kuin demarit ja vasemmisto ja vihreät keikkuvat ikään kuin siinä välissä. Kuten jo alun perin hallitusta muodostettaessa pelättiin, tämä sixpack-hallitus on paljolti toimintakyvytön puolueiden erimielisyyksistä johtuen.
7. Heureka-seminaarin anti ja ainoa johtopäätös konkretisoitui juuri yhteen sanaan: päättämättömyyteen. Pääministeri Katainen nimittäin itse totesi, että "vielä tällä viikolla" hallitus ei tee leikkauspäätöksiä tai muitakaan päätöksiä, vaan asioihin palataan ja niitä tarkastellaan uudelleen ensi kevään "kehysriihessä", jolloin tarvittavat päätökset tehdään.
8. Varsin tuttua puhetta. Sitten kun päästään kehysriiheen, Katainen toteaakin, että no niin, nyt ei tehdä vielä mitään "hätiköityjä päätöksiä", vaan tarvittavat päätökset tehdään sitten syksyllä hallituksen budjettiriihessä. Tämä näytelmä nähtiin tänä keväänä ja nyt syksyllä tätä mantraa toistellaan jälleen. Näin meitä siis viedään "riihestä riiheen".
9. Kun leikkaus- tai muitakaan päätöksiä tai järkeviä rakennuudistuksia ei saada tehdyksi, valtio velkaantuu kiihtyvällä vauhdilla. Tätä menoa valtion velka tulee ylittämään jo tällä vaalikaudella 100 miljardin euron rajan. Joten Italian ja Espanjan tiellä ollaan! On selvää, että hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen päättämättömyyden vuoksi Suomen kv. luottoluokitus tippuu kolmesta A:sta alaspäin ensin pikkuhiljaa ja sitten kiihtyvällä vauhdilla. Tämä nostaa myös asuntolainojen korkoja.
10. Näyttä siltä, että Jyrki Katainen, joka Jörn Donnerinkaan havainnon mukaan "ei oikein näytä pomolta", vitkuttelee päätösten tekemistä tarkoituksellisesti hamaan ensi kevääseen. Silloin hän ilmoittaa "yllättäen" luopuvansa kokoomuksen puheenjohtajuudesta ja pääministerin vakanssista kesällä tavoitellakseen kesäkuussa pidettävien EU:n parlamenttivaalien jälkeen avoimeksi tulevia komission ja unionin muiden johtoelinten huippuvirkoja.
2. Millainen mahtaa olla eri mieltä tietyistä asioista keskenään olevien ihmisten väittely, jossa "väittelijät eivät ole toisiaan vastaan"? Sellainenko, joka nähtiin 3-4 päivää sitten Mikkelin torilla, missä Kataisen ja Juha Sipilän piti väitellä keskenään ajankohtaisista kysymyksistä? Ei siitä tietenkään mitään kunnon väittelyä tullut, kun Katainen sanoi heti alussa Sipilälle, että "Juha, sovitaanko, ettei olla mistään asiasta toisiamme vastaan"? Sipilä: "Sovitaan pois, kyllä se minulle käy". Tämän jälkeen herrat paiskasivat kättä sovinnon merkiksi! Ja heureka: väittely oli sillä ohi ja Juha pomppasi jälleen sähköpyöränsä selkään ja maantielle!
3. Heureka-foorumissa pääministeri näytti väsyneeltä ja jopa hieman alistuneen tuntuiselta. Mutta kaikkein rasittuneimman näköinen oli yllättäen oppositiojohtaja Timo Soini. Ilmeisesti Timoa painaa jo nyt seuraavien eli vuonna 2015 käytävien eduskuntavaalien jälkeen persuja odottava hallitusvastuu. Olisiko Soinin sittenkin pitänyt ilmoittaa lähtevänsä ehdolle EU-vaaleihin, jolloin hän olisi päässyt itse kätevästi livahtamaan tulevasta hallitusvastuusta?
4. Kaikki odottavat hallitukselta nyt vain yhtä asiaa: päätöksiä, päätöksiä, päätöksiä. Jotkut vaativat leikkauksia, toiset taas elvyttämistä. Kaikki tietävät, mitä pitäisi tehdä: eläkeikää pitäisi nostaa, palkat pitäisi jäädyttää, työtä pitäisi löytyä ja sitä pitää tarjota lisää, työn arvostusta pitäisi nostaa, rakenteita tulisi uudistaa, Suomen kilpailukykyä pitäisi nostaa, valtio ei saisi enää velkaantua katastrofaalisesti jne, jne. Mutta tämä kaikki edellyttää päätöksiä. Jolleivät työmarkkinajohtajat pääse sopimukseen keskitetystä tuloratkaisusta ja eläkeiän nostosta, hallituksen pitäisi/pitää tehdä tarvittavat päätökset, joilla työmarkkinat puolestaan patistetaan tarvittaviin ratkaisuihin.
5. Miksi muuten eläkeiän määrittely on Suomessa delegoitu työmarkkinajärjestöille, vaikka muissa pohjoismaissa asiasta päättää hallitus ja parlamentti? Tätä sopisi myös joskus myös Kaarlo Tuorin ja muiden valtiosääntöviisastelijoiden pohtia eikä keskittyä aina vaan näpertelemään käytännön kannalta yhdentekevien tutkimushankkeiden kimpussa.
6. Mutta hallitus sen kun lykkää päätöksentekoa. Hallitus kyttää, mitä työmarkkinoilla tapahtuu, ja työmarkkinajohtajat puolestaan, mitä hallitus aikoo tehdä. Hallitus on keskenään erimielinen ja eri hallituspuolueet kyttäävät toinen toisiaan. Kokoomus, rkp ja kristilliset ovat lähes kaikesta eri mieltä kuin demarit ja vasemmisto ja vihreät keikkuvat ikään kuin siinä välissä. Kuten jo alun perin hallitusta muodostettaessa pelättiin, tämä sixpack-hallitus on paljolti toimintakyvytön puolueiden erimielisyyksistä johtuen.
7. Heureka-seminaarin anti ja ainoa johtopäätös konkretisoitui juuri yhteen sanaan: päättämättömyyteen. Pääministeri Katainen nimittäin itse totesi, että "vielä tällä viikolla" hallitus ei tee leikkauspäätöksiä tai muitakaan päätöksiä, vaan asioihin palataan ja niitä tarkastellaan uudelleen ensi kevään "kehysriihessä", jolloin tarvittavat päätökset tehdään.
8. Varsin tuttua puhetta. Sitten kun päästään kehysriiheen, Katainen toteaakin, että no niin, nyt ei tehdä vielä mitään "hätiköityjä päätöksiä", vaan tarvittavat päätökset tehdään sitten syksyllä hallituksen budjettiriihessä. Tämä näytelmä nähtiin tänä keväänä ja nyt syksyllä tätä mantraa toistellaan jälleen. Näin meitä siis viedään "riihestä riiheen".
9. Kun leikkaus- tai muitakaan päätöksiä tai järkeviä rakennuudistuksia ei saada tehdyksi, valtio velkaantuu kiihtyvällä vauhdilla. Tätä menoa valtion velka tulee ylittämään jo tällä vaalikaudella 100 miljardin euron rajan. Joten Italian ja Espanjan tiellä ollaan! On selvää, että hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen päättämättömyyden vuoksi Suomen kv. luottoluokitus tippuu kolmesta A:sta alaspäin ensin pikkuhiljaa ja sitten kiihtyvällä vauhdilla. Tämä nostaa myös asuntolainojen korkoja.
10. Näyttä siltä, että Jyrki Katainen, joka Jörn Donnerinkaan havainnon mukaan "ei oikein näytä pomolta", vitkuttelee päätösten tekemistä tarkoituksellisesti hamaan ensi kevääseen. Silloin hän ilmoittaa "yllättäen" luopuvansa kokoomuksen puheenjohtajuudesta ja pääministerin vakanssista kesällä tavoitellakseen kesäkuussa pidettävien EU:n parlamenttivaalien jälkeen avoimeksi tulevia komission ja unionin muiden johtoelinten huippuvirkoja.
lauantai 9. kesäkuuta 2012
608. Onko Juha Sipilä keskustan pelastaja?
Ovatko soppatykki ja häkäpönttöauto Juha Sipilän (Rauhan Sana/Saunan raha) valtteja myös tulevissa vaaleissa?
1. Kansanedustaja Juha Sipilä on valittu keskustan uudeksi puheenjohtajaksi. Hän sai toisella äänestyskierroksella 1 251 ääntä. Tuomo Puumalaa äänesti 872 puoluekokousedustajaa. Ensimmäisellä äänestyskierroksella Sipilä sai 961, Puumala 659, Paavo Väyrynen 493 ja Timo Kaunisto 26 ääntä.
2. 51-vuotias Sipilä valittiin viime keväänä ensi yrittämällä eduskuntaan. Hän on toiminut keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana. Ennen poliittista uraansa diplomi-insinöörin tutkinnon suorittanut Sipilä, joka harrastaan häkäpönttöautoilua ja lentämistä, toimi yrittäjänä. Hän nousi miljonäärikerhoon 1996, kun hänen puoliksi omistamansa teknologiayritys myytiin isolla rahalla amerikkalaisille sijoittajille.
Ovatko soppatykki ja häkäpönttöauto Juha Sipilän (Rauhan Sana/Saunan raha) valtteja myös tulevissa vaaleissa?
1. Kansanedustaja Juha Sipilä on valittu keskustan uudeksi puheenjohtajaksi. Hän sai toisella äänestyskierroksella 1 251 ääntä. Tuomo Puumalaa äänesti 872 puoluekokousedustajaa. Ensimmäisellä äänestyskierroksella Sipilä sai 961, Puumala 659, Paavo Väyrynen 493 ja Timo Kaunisto 26 ääntä.
2. 51-vuotias Sipilä valittiin viime keväänä ensi yrittämällä eduskuntaan. Hän on toiminut keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana. Ennen poliittista uraansa diplomi-insinöörin tutkinnon suorittanut Sipilä, joka harrastaan häkäpönttöautoilua ja lentämistä, toimi yrittäjänä. Hän nousi miljonäärikerhoon 1996, kun hänen puoliksi omistamansa teknologiayritys myytiin isolla rahalla amerikkalaisille sijoittajille.
3. HS:n ennen puoluekokousta tekemän kyselyn perusteella Juha Sipilä on neljästä ehdokkaasta kaikkein oikeistolaisin. Esimerkkinä tästä voidaan mainita, että Sipilän mielestä suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita. Muut ehdokkaat olivat tästä asiasta enemmän tai vähemmän eri mieltä.
4. Huomiota kyselyssä herätti myös se, että Paavo Väyrynen oli ehdokkaista ainoa, joka kannatti maahanmuuttopolitiikan kiristämistä.
5. Keskustan uudesta puheenjohtajasta on toivottu paitsi keskustan yhdistäjää, myös pelastajaa, sillä keskusta vajosi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa maan neljänneksi suurimmaksi puolueeksi ja jäi reippaasti jälkeen muun muassa perussuomalaisten saamasta äänimäärästä. Vielä vuoden 2007 vaaleissa keskusta saavutti niukasti suurimman puolueen aseman ja puheenjohtaja Matti Vanhanen sai jatkaa pääministerinä.
6. Voisiko Juha Sipilästä tulla keskustan yhdistäjä ja pelastaja? Ehkä puolueen yhtenäisyys paranee Sipilän kaudella hieman, mutta puolueen pelastajaksi Sipilästä ei kyllä ole. Jotta tähän olisi voitu päästä, olisi kepulaisten tullut valita puheenjohtajakseen ehdokkaista ainoa, joka olisi siihen kyennyt, siis Paavo Väyrynen.
7. Kuten muistamme, Paavolla oli hyvädraivi päällä talven presidentinvaaleissa, jolloin Väyrynen ja keskusta löivät selvästi muun muassa persujen Timo Soinin ja demareiden Paavo Lipposen. Tällä tiellä eli Paavo Väyrysen johdolla keskustan olisi tullut jatka, jotta puolueella olisi ollut teoreettisia mahdollisuuksia kilvoitella suurimman puolueen paikasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.
8. Paavo Väyrysellä olisi ollut mainittuun tavoitteeseen vaadittavaa karismaa, Juha Sipilä sitä ei ole. Keskustan tulisi seuraavissa vaaleissa kaapata takaisin niiden keskustaa yleensä äänestävien ihmisten luottamus ja kannatus, jotka siirtyivät viime vaaleissa äänestämään persuja.
9. Paavo Väyrynen on puheenjohtajaehdokkaista ainoa, joka olisi voinut onnistua haalimaan takaisin persuille livenneitä ääniä, Juha Sipilästä ei siihen ole. Tuomo Puumalakin olisi ollut tässä suhteessa Sipilää paljon parempi valinta. Poliittisen puolueen ja keskustan tapaisen kansanliikkeen johtaminen on erilaista puuhaa kuin pienten tai keskisuurten yrityksen johtaminen.
10. On utopistista ajatella, että yrityskaupoilla äkkirikastunut politiikan noviisi, joka kannattaa suuria tuloeroja ja kuuluu keskustan oikeistolaiseen siipeen, olisi se magneetti, joka voisi vetää persuille siirtyneitä ääniä takaisin keskustalle. Sipilä kannattaa nykyisenlaista maahanmuuttopolitiikkaa, kun taas Väyrynen haluaisi kiristää sitä. Tässäkin kohdin keskusta tulee edelleen menettämään ääniä persuille. Kaiken huipuksi Sipilä on vielä euromyönteinen.
11. Juha Sipilä puhuu, kuten kaikki muutkin ehdokkaat, paatoksella Maalaisliiton perustajasta Santeri Alkiosta ja alkiolaisuudesta, mutta minusta Sipilän vetoaminen alkiolaisuuteen vaikutti kyllä kaikkein teennäisimmältä. Alkio muistetaan Köyhän asialla-liikkeestään, mutta Juha Sipän lähtökohdat vaikuttavat huonoilta tämän asian ajamisessa. Ja minkä sortin lestadiolainenkin tämä Sipilä oikeastaan on? Tästä ei saatu ennen kepun puoluekokousta selvää, sillä mainittuun kysymykseen ei saatu mieheltä minkäänlaista selkeää vastausta. Mitä peiteltävää Sipilällä voisi tässä suhteessa olla?
12. Ensi syksyn kuntavaaleissa kepu menestyy vielä kohtuullisesti, koska keskusta tekee niin aina kunnallisvaaleissa ja varsinkin hävittyjen eduskuntavaalein jälkeen. Mutta vuoden 2015 eduskuntavaalit ovat jo eri asia. Ne vaalit ratkaistaan paljolti puoluejohtajien tv-väittelyissä, joissa Paavo Väyrynen olisi kokemuksellaan, taitavuudellaan ja karismallaan pistänyt hyvin kampoihin Jyrki Kataiselle, Timo Soinille ja kumppaneille. Luulen, että Juha Sipilästä ei ole siihen. Vuonna 2015 Juha Sipilän johtama keskusta taistelee tiukasti maan neljänneksi suurimman puolueen paikasta yhdessä vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa.
13. Vastaukseni otsikossa esitettyyn kysymykseen kuuluu siis: Juha Sipilästä ei taida olla keskustan pelastajaksi. Veikkaisin, että keskusta joutuu vaihtamaan puheenjohtajaansa jälleen neljän vuoden kuluttua eli vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen.
15. Timo Laaninen valittiin jatkaman puoluesihteerinä. Tässäkin tehtiin puolueen vaalimenestystä ajatellen kyllä onneton valinta. Laaninen voi toki olla hyvä hallintojohtaja, mutta mukaansa tempaavaksi tv-esiintyjäksi hänestä ei ole. Kuten tiedämme, puoluesihteerit joutuvat kuitenkin esiintymään yllättävän usein puolueidensa edustajina erilaisissa tv-keskusteluissa. Kun harmaa ja väsähtäneen näköinen Timo Laaninen ilmestyy tv-ruutuun, on keskusta aina vaarassa menettää tukun potentiaalisia kannattajia ja äänestäjiä. Laaninen ei ole totisesti mikään kansanvillitsijä.
15. Timo Laaninen valittiin jatkaman puoluesihteerinä. Tässäkin tehtiin puolueen vaalimenestystä ajatellen kyllä onneton valinta. Laaninen voi toki olla hyvä hallintojohtaja, mutta mukaansa tempaavaksi tv-esiintyjäksi hänestä ei ole. Kuten tiedämme, puoluesihteerit joutuvat kuitenkin esiintymään yllättävän usein puolueidensa edustajina erilaisissa tv-keskusteluissa. Kun harmaa ja väsähtäneen näköinen Timo Laaninen ilmestyy tv-ruutuun, on keskusta aina vaarassa menettää tukun potentiaalisia kannattajia ja äänestäjiä. Laaninen ei ole totisesti mikään kansanvillitsijä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)