1073. Olli Mäenpään Yle-selvitys

                           Mäenpää: Pääministeri Sipilä sai Yleltä erikoiskohtelun

1. Yleisradio (Yle)  pyysi helmikuussa hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpäätä laatimaan selvityksen yhtiön journalistisesta päätöksenteosta. Toimeksiannossa selvitys rajattiin koskemaan Ylen nykyistä päätöksentekojärjestelmää. 

2. Olli Mäenpää on 67-vuotias kokenut ja julkaisutoiminnassaan sangen tuottelias ja todella pätevä hallinto-oikeuden tutkija. Hän on toiminut myös Julkisen sanan Neuvoston (JSN) puheenjohtajana 1999-2003 ja viitisen vuotta Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanina. Mäenpää on antanut eduskunnan eri valiokunnille, lähinnä perustuslakivaliokunnalle, varmaan lähes tuhat asintuntijalausuntoa. Pilkkakirveet, esim. Aarno "Loka" Laitinen, ovat tuoneet aika usein esiin, että nuoruudessaan eli 1970-luvulla Olli kuului ns. taistolaisiin. Olli Mäenpää vaimo Marjatta Mäenpää toimi viimeksi Helsingin hallinto-oikeuden ylituomarina, siis ko. tuomioistuimen päällikkötuomarina. Marjatan sisko on laulajana ja näyttelijänä tunnetuksi tullut Sinikka Sokka. Tämä on naimissa jääkiekkovalmentaja Alpo Suhonen kanssa; Alpo toimi aiemmin jonkin aikaa teatterin johtajana Turussa.

3. Yle kertoi selvityspyynnöstään 23.2.-17 eli samana päivänä, jolloin JSN antoi päätöksensä ns. Terrafame-asiassa tehtyihin kanteluihin. JSN antoi tuolloin Ylelle langettavan päätöksen pääministeri Juha Sipilää ja Terrafamea koskeneen uutisoinnin osalta. Kolme Ylen palveluksesta irtisanoutunutta toimittajaa oli arvostellut Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen (U&A) päätoimittaja Aatte Jääskeläistä Juha Sipilää koskevan uutisoinnin tukahduttamisesta. Kolme toimituksen toimittajaa irtisanoutui Jääskeläisen menettelyn johdosta Ylen palveluksesta.

4. JSN:n päätöksen mukaan Ylen toiminnassa oli nähtävissä piirteitä, joita voi tulkita siten, että päätoimittaja Jääskeläinen on taipunut ulkopuoliseen painostukseen. JSN joutui päätöstä tehdessään äänestämään, sillä ratkaisu syntyi äänin 6-6. jolloin neuvoston puheenjohtajan Elina Grundströmin kanta ratkaisi.

5. Professori Olli Mäenpää antoi selvityksensä tänään. Siinä on 67 sivua. Mäenpää päätyy yleisarvioinnissaan siihen, että Yle toimii yleisesti ottaen riippumattomasti. Hän edellyttää kuitenkin - ja vieläpä selvin sanoin - Ylen journalistisen johtajuuden parantamista ja riippumattomuuden vahvistamista. Lisää riippumattomuutta, toteaa selvitysmies Mäenpää.

Mäenpään raportti

6. Raporttia varten Mäenpää on haastatellut 48 Ylen johtajaa tai journalistia ja tutkinut alan lainsäädäntöä sekä ohjeistusta. Haastateltujen joukosa on monia tunnettuja nimiä, kuten esimerkiksi Ruben Stiller, Ylestä Terrafame-tapauksen johdosta ovet paukkuen lähteneet toimituspäällikkö Jussi Eronen ja toimittajat Susanna Päivärinta ja  Salla Vuorikoski, Atte Jääskeläinen, toimitusjohtaja Jussi Kivinen, Sote-toimittaja Tiina Merikanto, Ari Mölsä (lakimies hänkin),  Jyrki Saarikoski, Timo Seppänen, Riikka Uosukainen, Thomas Wilhelmsson jne. 

7. Selvitysmies kehottaa Ylen johtoa kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota yhtiön journalistiseen vastuuseen oikeudellisen ja rikosoikeudellisen vastuun sijaan. Mäenpää totesi Ylen TV-uutisissa äsken, että Ylen uutis- ja ajankohtaistoimitusta on johdettu ikään kuin "lakirjan takaa" ja "käräjäoikeus edellä" (onhan Atte Jääskeläinen, kuten todettua, juristi), vaikka Ylen toimintaa pitäisi Mäenpään mukaan  johtaa "sananvapaus edellä". 

8. Terrafame-tapauksessa, johon Mäenpää näyttää puuttuneen omasta aloitteestaan, Ylen journalistinen vastuu jäi Mäenpään mukaan selkeästi taka-alalle. Terrafamen tapausta ei muuten mainita raportin sisällysluettelossa, mutta sitä koskeva käsittely alkaa selvityksen sivulta  48. Mäenpään mukaan uutista laadittaessa journalistinen johto, siis päätoimittaja Atte Jääskeläinen, turvautui eränlaiseen ”mikromanagerointiin” - tällä termillä tarkoitetaan lähinnä johdon puuttumista pikkuasioihin ja halua pitää kaikki langat  omissa käsissään - vaikka toimittajan laatimassa uutisjutussa ei ollut oleellisia virheitä. 

9. Jonkinlaiseksi yleislääkkeeksi Mäenpää ehdottaa Ylen riippumattomuuden seurantaa, esimerkiksi vuosittaisella arvioinnilla. Lisäksi hän ehdottaa, että Yle-lakiin otettaisiin nimenomainen maininta yhtiön riippumattomuudesta.

10. Professori Mäenpään mukaan Terrafame-tapauksessa johtaminen mukautui ulkoiseen vaikuttamiseen - suomeksi sanottuna siis pääministeri Juha Sipilän Terrafamen uutisen laatineeseen toimittajaan ja päätoimittaja Jääskeläiseen kohdistamaan poikkeuksellisen räikeään painostukseen - mikä on horjuttanut yleisön luottamusta Ylen riippumattomuuteen. 

11. Asia voitaisiin ilmaista selkokielellä siten, että vaikka Ylen riippumattomuus ei yleisesti ottaen ole selvitysmiehen mukaan ollut uhattuna, Terrafame-asiassa suurelle yleisölle ja myös selvitysmiehelle syntyi sellainen vahva mielikuva, että luottamus Ylen riippumattomuuteen on pääministerin onnistuneen painostuksen johdosta kärsinyt tuntuvan kolauksen. Yle siis mukautui poliittiseen painostukseen, jota edusti pääministeri Juha Sipilä, joka on valtakunnan tärkein yksittäinen toimija. Johtopäätös on sama, mikä ilmenee myös JSN:n Ylelle antamasta langettavasta päätöksestä. Tällaiseen painostukseen riippumaton Yle ei saa taipua, Mäepää korostaa. 

12. Ylen hallitus, jonka puheenjohtajana on Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson - juristi ja professori hänkin - käsitteli Olli Mäenpää selvitystä kokouksessaan tänään, kuulemma nelisen tuntia. Tiedotteessaan Ylen hallitus ilmoittaa, että yhtiön vastaavilla toimittajilla, siis myös Jääskeläisellä, on sen luottamus. Ylen hallitus kehottaa kuitenkin yhtiön toimivaa johtoa, lähinnä toimitusjohtaja Jussi Kivistä (kok), toteuttamaan Terrafamen tapauksen jälkeen jo aloitettuja korjaustoimenpiteitä ja ratkomaan Olli Mäenpään selvityksen esille nostamia ongelmia.

13. Wilhelmssonin mukaan hallituksen keskustelussa oli esillä oli myös vastaavien toimittajien asema, ja yksimielisesti hallituksen jäsenet olivat sitä mieltä, että "tällä porukalla mennään". Luottamus päätoimittaja Atte Jääskeläiseen on säilynyt, korostaa Thomas Wilhelmsson.

14. Thomas Wilhelmsson on 67-vuotias oikeustieteen tohtori, joka on toiminut Helsingin yliopiston siviilioikeuden ruotsinkielisenä professorina ja sen jälkeen yliopiston vararehtorina, sitten yliopiston rehtorina (2008-2013) ja nyt siis yliopiston kanslerina. Myös Wilhelmsson on ollut - ainakin nuoruudessaan - kallellaan vasemmistoon, mitä osoittaa mm. hänen SKDL:n jäsenyytensä. Lakimiespiireissä Wihelmsson tunnetaan usein käytettynä ja ahkerana välimiehenä - niitähän kaikki pätevät hamuavat itselleen. Thomas Wilhelmssonia on pidetty taitavana siviilioikeuden tutkijana, mistä johtunee, että hänelle myönnettiin vuonna 2011 Knut ja Alice Wallenbergin säätiön palkinto ansioistaan oikeustieteen alalla. Palkinnon arvo on vaatimattomat 1 miljoona Ruotsin kruunua. Kyllä se nyt ainakin yhtä  välimiespalkkiota vastaa!

15. Huhtikuussa ilmeni, että Suomi on pudonnut Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapauslistalla Norjan ja Ruotsin jälkeen sijalle kolme. Vuosittain julkaistavalla listalla Suomi oli tätä ennen ykkösenä vuodesta 2010 alkaen.

16. Järjestön mukaan Suomen sijoituksen pudotuksen syynä oli nimenomaisesti pääministeri Juha Sipilän painostus Yleä kohtaan, johon Yle taipui, kuten myös Olli Mäenpään selvityksessä todetaan. Järjestö toteaa raportissaan, että painostus oli kansalaisille ja toimittajille yllätys. Järjestön Suomen-osaston puheenjohtaja Ilkka Nousiainen pitää tapahtumien antamaa kuvaa sananvapauden mallimaasta huonona.

– Pääministerin asema julkisen vallan käyttäjänä ja tapa puuttua voimakkaasti yksittäisten ammattitoimittajien työhön näyttäytyi sananvapauden rajoittamisena kotimaan lisäksi myös kansainvälisessä mediassa. Kun tähän vielä lisätään yksittäisten toimittajien perustellut irtisanoutumiset, välittyi maailmalle kuva, joka ei sopinut sananvapauden mallimaahan, Nousiainen sanoi 26.4.2017 järjestön tiedotteessa.

17. Toimittajat ilman rajoja -järjestön pääsihteeri Christophe Deloire pitää Suomen putoamista listan kärjestä vuoden merkittävimpänä tapauksena. Deloire pitää yllättävänä myös sitä, että journalistien ammattitaito ja hyvät käytännöt eivät estäneet sananvapauden heikkenemistä.

18. Suomalaisessa mediassa on tänään ihmetelty tapaa, jolla Ylen toimitusjohtaja Jussi Kivinen ja hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson kiirehtivät heti Ollli Mäenpään selvityksen jättämisen jälkeen antamaan varauksettoman tukensa päätoimittaja Atte Jääskeläiselle. Tähän tukikuoroon yhtyi Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja Kivelä (persut). Kaikki kolme yrittivät korostaa, että itse asiassa Mäenpään raportti oli Ylen kannalta hyvin edullinen. He tuntuvat selvästi väheksyvän pääministeri Juha Sipilän Yleen kohdostamaa painostusta ja Atte Jääskeläisen menettelyä taipua painostuksen  edessä. Herrat tuntuvat vähät välittävän siitä, että Suomi menetti sananvapauden ykkösmaan asemansa nimenomaan ko. jupakan takia. Järkyttävää piittaamattomuuta, sanoisin.

465. Rikosoikeuden professori kannustaa kansalaistottelemattomuuteen

1. Yksityisestä pysäköinninvalvonnasta on taitettu peistä kohta jo kolme tai neljä vuotta. Korkein oikeus katsoi ennakkopäätöksessään vuonna 2010, että yksityisessä parkkivalvonnassa on kyse täysin laillisesta asiasta (KKO 2010:23). Tarkemmin sanottuna kysymys on yksityisoikeudelliseen sopimukseen ja sen rikkomiseen perustuvasta maksusta, ei mistään julkisoikeudellisesta seuraamuksesta eikä siis tietenkään sakosta.

2. KKO:lle tehtiin vuoden alussa hakemus, jossa vuoden 2010 tuomiolla maksuvelvolliseksi tuomittu autoilija haki KKO:n kyseisen tuomion purkamista. Pari kuukautta sitten antamallaan päätöksellä KKO kuitenkin yksimielisesti katsoi, että hakemus oli aiheeton eikä tuomiota siis purettu (KKO 2011:43).

3. Tästä huolimatta eräät tahot haluavat palata asiaan yhä uudelleen ja uudelleen. Tässä asiassa on kunnostautunut erityisesti YLE-Uutiset, joka nostaa kysymyksen valvontamaksun laillisuudesta toistuvasti esille ikään kuin suurena uutisena. YLE-Uutiset ja etenkin sen toimittaja Ari Mölsä tekevät, kuten olen blogissani kertonut, yhteistyötä eräiden niin sanottujen oikeusoppineiden kanssa, jotka nähtävästi ovat kokeneet KKO:n sanotun tuomion arvovaltatappiokseen. He inttävät inttämästä päästyään, että valvontamaksut eivät perustu lakiin ja että KKO:n ratkaisut olisivat siten laittomia.

4. Eilen YLE-Uutiset nosti mainitun kysymyksen jälleen kerran - ties kuinka monennen kerran - esille. YLE-Uutisten verkossa sanottu kysymys ja "uutinen" nostettiin illalla peräti toimituksen askaroimaksi ykkösuutiseksi eli ohi mm. ohi Paavo Lipposen ilmoituksen ja Lontoon mellakoiden. Näin siitä huolimatta, että parkkimaksuasiassa ei ole tapahtunut mitään uutta tai merkittävää.

5. YLE-Uutisten jutun otsikko kuuluu raflaavasti:

Rikosoikeuden professori ei maksaisi yksityisiä parkkisakkoja.

6. Kuten arvata saattoi, professorilla tarkoitetaan jutussa Itä-Suomen (Joensuun) yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasta; todettakoon, että kyseisessä opinahjossa ei ole oikeustieteellistä tiedekuntaa. Tolvanen on jo aiemmin kunnostautunut kyseisessä asiassa useilla vastaavanlaisilla lausunnoillaan, joita YLE-Uutiset ja toimittaja Ari Mölsä ovat sitten työntäneet "sekamelska-terminologialla" ("täysi kaaos", "täysi sotku", "täydellinen sotku ja sekamelska" jne.) höystettyinä tuutistaan maailmalle. Ks. tästä esimerkiksi blogiani 408/9.3.2011.

7. Tolvanen ei ole toki ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Aiemmin professori on jopa väittänyt, että yksityiset parkkifirmat syyllistyisivät rikokseen eli virkavallan anastamiseen, koska sakottaminen kuuluu yksinomaan viranomaisille. Valtakunnansyyttäjävirasto on kuitenkin tehnyt asiassa syyttämisjättämispäätöksen todeten yksiselitteisesti, että parkkifirmojen toiminnassa ei selvästikään ole kyse Tolvasen väittämästä tai mistään muustakaan rikoksesta.

8. Eilen YLE-Uutisissa julkistetussa lausunnossa Tolvanen toistaa jo aiemmin esittämänsä sanoman, jonka mukaan hän itse jättäisi parkkisakot maksamatta. Tolvanen puhuu siis edelleen sakosta, vaikka kyse ei ole sakosta, vaan yksityisoikeudellisesta maksusta.

- Minä en nykyisessä tilanteessa sakkoa maksaisi, koska mielestäni sille ei ole laillista perustetta, sanoi Tolvanen eilen YLE:lle.

YLE-Uutisten juttu löytyy tästä.

9. Vaikka Tolvanen näyttää muodollisesti puhuvan vain omasta puolestaan ja "omista sakoistaan", hän luonnollisesti haluaisi tai ainakin toivoisi, etteivät muutkaan "yksityisen sakotuksen kynsiin" joutuneet ihmiset valvontamaksuja suorittaisi. Tolvanen hyödyntää sanomaansa levittäessään juridiseen asiantuntemukseen perustuvaa arvovaltaansa ja antaa selvästi ymmärtää, että "sakkoja" ei kerta kaikkiaan kannata "laittomina" maksaa. Hän riitauttaa edelleen, KKO:n kahdesta päätöksestä huolimatta, valvontamaksujen laillisuuden.

10. Kuten anottu, valvontamaksut eivät ole laittomia, vaan niillä samoin kuin yksityisillä parkkifirmoilla on oikeusjärjestyksen ja valtakunnan ylimmän tuomioistuimen selkeä tuki takanaan. Maassa vallitsee oikeusjärjestyksen turvaama sopimusvapauden periaate, johon valvontamaksujen määrääminen pohjimmiltaan perustuu.

11. Valvontamaksun maksamatta jättäminen ei ole rikos. Valvontamaksussa on kuitenkin kysymys sopimusrikkomukseen perustuvasta maksusta ja sen maksamatta jättämisessä oikeusjärjestyksen vastaisesta laiminlyönnistä. Valvontamaksu voidaan vahvistaa tuomioistuimen tuomiolla, joka puolestaan voidaan panna ulosottoteitse täytäntöön. Se, joka tästä huolimatta haluaa riitauttaa valvontamaksujen periaatteellisen laillisuuden, riitauttaa koko yksityisoikeudellisen sanktiomekanismin ja tulee julkisilla kannanotoillaan samalla kannustaneeksi valvontamaksun saaneita ihmisiä kansalaistottelemattomuutena ilmenevään laittomuuteen. Tämän kehotuksen tai kannustamisen teho on sitä suurempi, mitä arvovaltaisemmasta "riitauttajasta" on kysymys.

12. Kun rikosoikeuden professori sanoo toistuvasti julkisuudessa, että yksityisiä parkkisakkoja ei kannata maksaa tai että "minä en ainakaan maksaisi", hän luonnollisesti kannustaa arvovallallaan valvontamaksun saaneita ihmisiä jättämään maksut maksamatta. Tolvasen "oppi" on jo langannut otolliseen maaperään, mikä näkyy parkkiaktivistien ja -huligaanien oikeusjakohtuus -nettisivustolla. Myös siellä ihmisiä kannustetaan valvontamaksujen laiminlyöntiin ja vedotaan tässä suhteessa innolla professori Tolvasen lausumiin.

13. Tolvanen hämmästytti tänään myös yhdellä uudella kannanotollaan. Hän on nimittäin ryhtynyt arvuuttelemaan, voisiko valvontamaksun saanut ihminen valittaa maksusta hallinto-oikeuteen tai viedä asian hallinto-oikeuteen niin sanottuna hallintoriita-asiana. Tolvanen jopa kertoi tietävänsä muutaman tapauksen, jossa tällaista operaatiota on harkittu.

14. Tolvasen esille ottama kysymys tai "suunnitelma" on täysin lakiin perustumaton. Kuten professori Olli Mäenpää YLE:n jutussa totesi, hallinto-oikeus jättäisi sanotun valvontamaksusta tehdyn valituksen tai hallintoriitaa koskevan kanteen tutkimatta, koska hallinto-oikeus voi lain mukaan tutkia ainoastaan julkisoikeudellisista oikeussuhteista johtuvia riitoja eikä valvontamaksussa ole kysymys tällaisesta asiasta tai hallinnollisesta maksusta, vaan puhtaasti yksityis- ja sopimusoikeudellisesta asiasta. Valvontamaksun saanut voisi sen sijaan nostaa käräjäoikeudessa negatiivisen vahvistuskanteen, jossa riitautetaan sopimuksen ja maksun pätevyys.

15. Olen kuullut, että professori Matti Tolvanen on "ryhtynyt" nykyisin myös tuomariksi, eli hän on toiminut Kuopion hallinto-oikeuden määräaikaisena tuomarina oman professorin tehtävänsä ohella. Voi hyvin olla, että Tolvanen tulee jatkossakin saamaan kyseisiä määräaikaisen tuomarin tehtäviä. Kenties sattuisi käymään vieä niin "somasti", että hallinto-oikeuden kollegio, jossa Tolvanen on jäsenenä, saa "yllättäen" ratkaistavakseen valituksen tai hallintoriita-asian, jossa on kyse nimenomaan valvontamaksun riitauttamisesta. - Jääkäämme siis mielenkiinnolla odottamaan, mitä kaikkea hauskaa Kuopion hallinto-oikeudesta ja Karjalasta kajahtaa.