torstai 31. heinäkuuta 2014

859. Kokoomuksen kannatus nousussa, persujen ja demareiden edelleen laskussa


1. Jotkut anonyymit ovat ennustaneet blogikommenteissaan kokoomuksen kannatuksen laskevan jyrkästi siksi, että puoluekokous valitse kesäkuussa puolueen uudeksi puheenjohtajaksi Alexander Stubbin. Kyseiset kommentaattorit ovat pitäneet Stubbia lapsellisena tai jopa jonkinlaisena pellenä, joka ei tiedä kansallisesta politiikasta yhtikäs mitään, vaan joka vain twiittailee innokkaasti urheilusuorituksistaan ja mittailee ja kertoo rasvaprosentistaan. Usein puututaan myös Alexin ylileveään hymyyn.

2. Kriitikot eivät tunnu ymmärtävän, että kansallista politiikkaa ja valtiontaloutta ei voida nykyisin tarkastella tai niistä päättää Euroopan unionista ja sen harjoittamasta politiikasta riippumatta. Suomi ei voi irrottautua EU:n päättämistä Venäjä-pakotteista, vaikka kepulaiset ynnä ns. asiantuntijat kovasti niitä vastaan politikoivatkin. Tai että kansalaiset eivät voisi arvella Timo Soinin tai Antti Rinteen habituksen perusteella herrojen rasvaprosenttia, vaikka nämä ei siitä koskaan uskaltaisi siitä meitä informoidakaan. Keskustan ikivanhat poliitikot eli Sirkka-Liisa Anttila, puolueensa "eturiviin" ja seuraavaksi ulkoministeriksi jälleen kerran pyrkivä Paavo Väyrynen - huh, huh, Patehan luopui keskustan puheenjohtajuudesta "vasta" 25 vuotta sitten - ja viimeksi Mauri Pekkarinen ovat arvostelleet hallitusta eli rivien välissä erityisesti uutta pääministeriä milloin mistäkin.

3. Yle Uutiset tilaa Taloustutkimukselta joka kuukausi puolueiden kannatusta osoittavan gallupmittauksen. Tänään julkistetut heinäkuun mittaustulokset - katso kuviota yllä - osoittavat puheet Alex Stubbin kyvyttömyydestä kokoomuksen puheenjohtajana täysin tuulesta temmatuiksi.  Kokoomus nimittäin jatkaa edelleen maan suurimpana puolueena - raskaasta hallitusvastuusta huolimatta. Puolueen kannatus on noussut "Stubbin kaudella" ja kesäkuun mittaustuloksesta1,5 prosenttiyksikköä ja on nyt 21,8 prosenttia.

http://yle.fi/uutiset/kokoomus_ja_keskusta_nousussa__sdp_ja_ps_syoksyivat_alas/7386072

4. Keskusta, joka käväisi viime vuonna gallupmittauksissa maan suurimpana puolueena 23 prosentin kannatuksellaan, on toiseksi suurin puolue. Se keräsi mittauksessa 20,9 prosentin kannatuksen ja kasvatti kannatustaan kesäkuun mittauksesta 1,4 prosenttiyksiköllä. Näinä vaikeina aikoina ei luulisi olevan oppostiopuolueelle mikään konsti nousta maan suosituimmaksi puolueeksi. Mutta niin vain jo reilut kolme vuotta pääministeripuolueena ollut kokoomus päihittää kannatusmittauksissa opposition keskustan, perussuomalaisista nyt puhumattakaan. Juha Sipilällä on paljon työtä, jos hän aikoo nostaa keskustan ensi vuoden vaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Pitäisikö Paavo Väyrynen sittenkin nostaa takaisin keskustan "eturiviin" ja alkaa rummuttaa jo tässä vaiheessa, että seuraavassa hallituksessa ulkoministerin salkku kuuluu sitten  "Meidän Paavolle". Pelkästään muutto Oulunsalosta Sipooseen ei riitä tekemään Sipilästä maan pääministeriä.

5. Perussuomalaisten kannatus, joka käväisi alkuvuodesta jo lähes 19 prosentissa, laskee edelleen reilusti. Puolue keräsi nyt  3,8 prosentin kannatuksen, jossa on pudostusta kesäkuun mittauksesta 1,5 prosenttiyksikköä. Persujen kannatus jäi kauas puolueen tavoitteista jo kevään EU-valeissa ja laskusuunta tuntuu jatkuvan edelleen. Jussi Halla-ahokin lähti Brysseliin ja hänen tilalleen eduskuntaan satiin joku pyylevä komisario Helsingistä. Ei kovin hyvältä näytä. Puolueen kansanedustajista  jo 3-4 on pontevia poliisimiehiä, mutta rosvoja ei vaan saada kiinni - eikä kannatusluvuissa muita suuria puolueita.

6, Kaikkein huolestuttavin tilanne on kuitenkin SDP:llä, sillä puolueen kannatus sen kun jatkaa laskuaan. Nyt demareita kannatti vastaajista enää 13,8 prosenttia, missä on laskua kesäkuusta 1,0 prosenttia, kesäkuun kannatusluvut puolestaan laskivat toukokuun mittaustuloksista. Antti Rinne valittiin puolueen puheenjohtajaksi toukokuussa, mutta valinta oli ilmeisesti virheellinen. Jutta Urpilaisen syrjäyttäminen on vienyt demareilta erityisesti naiskannattajia, nimenomaan keski-ikäiset naiset karttavat mieskörilään eli Antti Rinteen arkisen tuntuista johtamistyyliä. 

7. Mikähän siinä oikein mahtaa olla, että kun pääministeripuolue eli kokoomus jatkaa yhä edelleen maan suurimpana puolueena, niin toisen suuren hallituspuolueen eli demareiden kannatusluvat ovat koko ajan olleet syöksykierteessä? Antti Rinteen piti antaa puolueelle uudet kasvot ja näin on toki tapahtunut, mutta huonomompaan suuntaan. Tätä menoa Antti Rinne kyllä menettää kasvonsa pian kokonaan!

8. On outoa, että Antti Rinne ei saa esiintymistään ja erityisesti ulosantiaan eli puhetapaansa kuntoon, ei sitten millään. Tänäänkin hän takelteli tv-uutisten haastattelussa sanoissaan pahemman kerran. Puheenjohtajan vaalia koskevassa kampanjassaan ja myös valintansa jälkeen Rinne on vain toistellut koko ajan yhtä ja samaa asiaa eli sitä, että "työllisyys ja talouskasvu pitää saada nosuun". Niin pitäisi, mutta Herra Rinteellä ei tunnu olevan minkäänlaisia konkreettisia keinoja, joiden avulla nousuun voitaisiin lähteä. Jos SDP:n kannatus jää ensi vuoden vaaleissa 12-13 prosenttiin, niin Rinne saa kyllä sanoa hyvästit puheenjohtajuudelleen.

9. Tänään Antti Rinne yritti selitellä uskovansa, että demareiden kannatus kyllä lähtee nousuun, jahka hallituksen budjettiriihessä päätetään antaa lapsiperheille lisää 70 miljoonaa euroa ja että nuo rahat "kohdistetaan oikealla tavalla". Hohhoijaa ja voihan vitsi, kyllä kait! Ensin hallitus päättää alentaa lapsilisiä ainakin 100 miljoonalla eurolla ja nyt se aikoo kompensoida kyseisen leikkauksen "peräti" 70 miljoonan euron lisäpotilla. Mitä tarkoittaa mainitun summan "oikein kohdentäminen"? Ei kai vaan sitä, että lisärahaa annetaan ainoastaan niille lapsiperheille, jotka suostuvat äänestämään vaaleissa demareita.

10. Pienemmistä puolueista ainoastaan hallituksesta karkuun joussut vasemmistoliitto säilytti kesäkuun kannatuslukunsa, kaikkien muiden pienpuolueiden kannatus sitä vastoin laski hieman. Mitä ihmettä nämä kristillisdemokraatitkin tekevät hallituksessa, jossa niillä on vain yksi eli hieman tympeän poliisiministerin salkku? Jos puolue aikoisi vihdoin ja viimein nostaa kannatustaan, sen olisi  vaihdettava Päivi Räsänen kiireesti Sari Essayhaan. Mutta Räsänen on päättänyt istua pallillaan kuin tatti. Kaipa se laskeskelee pääsevänsä myös seuraavan eli ensi vuoden vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen ("Stubb II") poliisiministeriksi, jos onnistuu pysyttelemään sitkeästi puolueensa puheenjohtajana. Mutta siinä tapauksessa myös Mikko Paatero päätänee, ettei lähdekään vielä eläkkeelle.

maanantai 28. heinäkuuta 2014

858. Kun Sirkka-Liisa Alexia tölväisi

1. Tunnettu tosiasia on, että kesälomien aikana, jolloin kansanedustajat ja suurin osa ministereistä on lomalla ja eduskunta kokoontuu vasta syyskuussa, poliitikoilla, varsinkin niillä keskinkertaisilla, on otolllinen aika herättää huomiota ja ylittää uutiskynnys lausunnoillaan. Ei vain harkituilla, vaan myös täysin harkitsemattomilla "ulostuloillaan". Tämä koskee erityisesti opposition poliitikkoja.
2. Tämän tietäen keskustan vanha sotaratsu Sirkka-Liisa Anttila (70), joka istuskelee eduskunnan suuressa salissa nykyisin eturivissä - siinä Kääriäisen Sepon vieressä - päätti viime viikonloppuna suorittaa oman lomaoperaationsa. Hän tölväisi suorin ja kovin sanoin pääministeri Alexander Stubbia ja vaati - kuinkas muuten - hallitukselta päätöksiä Suomen suunnan muuttamiseksi, sillä maamme työttömyys- ja talousongelmat pahenevat. 
3. Anttila toki tietää pitkäaikaisena kansanedustajana ja entisenä maatalousministerinä, että tähän aikaan vuodesta hallitus on lomalla ja että nykyinen hallitus on tehnyt - Jyrki Kataisen ollessa vielä pääministerinä - tähän mennessä kaikki suurimmat talouspoliittiset samoin kuin Sotea koskevat päätöksensä. Syksyllä on edessä hallituskoalition viimeinen budjettiriihi ja aiemmin tehtyjen päätösten toimeenpanoa koskevien lakiesitysten antaminen eduskunnalle.
4. Mutta Anttilaa tämä tosiasia ei pidätellyt, vaan hän otti suinpäin silmätikukseen Alex Stubbin viikontakaisen osallistumisen triathlonkisoihin Joroisissa. Stubbin triahtlon-harrastukseen olivat jo ennen Anttilaa puuttuneet monetkin muutkin ja Stubbia moitiskeltiin mm. siitä, ettei hän twiitannut riittävän usein malesialaisen lentokoneen alasampumiseen Itä-Ukrainassa, vaan kertoili Twitterissä osallistumisestaan Joroisten kisaan. Sirkka-Liisa Anttila päätti ulottaa oman tölväisynsä myös työllisyyspolitiikkaan kirjoittaessaan kolumnissaan seuraavasti:
- Esimerkiksi työttömiä tai heidän perheitään ei auta se, että pääministerillä on kivaa triathlon-kisoissa, niin kunnioitettava kuin urheiluharrastus onkin. Kaikilla suomalaisilla ei todellakaan mene hyvin. Pääministeri on joka hetki vastuussa tekemisistään eduskunnalle ja ennen kaikkea suomalaisille. Nyt olisi korkea aika asettaa me minän edelle.
5. Varsin typerää, mutta politiikolle niin kovin tuttua ja helppohintaista propagandaa! Kaikki toki ymmärtävät, ettei maan työttömyysasteella tai talouspolitiikalla ja pääministerin triahtlonharrastuksella ja oman kunnon vaalimisella ole mitään tekemistä keskenään.
6. Joroisten Finntriahtlon-kisan järjestäjät ovat ampuneet tänään alas Sirkka-Liisa Anttilan järjettömän tuntuisen vouhkaamisen. Finntriathlon toteaa, että kisahappening oli merkittävä tapahtuma koko Keski-Savon talousalueen kannalta. Kolmen päivän aikana käydyt eri kilpailut kokosivat järjestäjien mukaan paikkakunnalle lähes 2000 kilpailijaa. Jokainen kilpailija toi mukanaan 2,7 henkilöä ja näiden keskimääräinen viipyminen paikkakunnalla kesti kaksi vuorokautta. Järjestäjien laskemien mukaan kisatapahtumat toivat paikkakunnalle yli kaksi miljoonaa euroa.
7. Sirkka-Liisa Anttila oli väärässä, mutta tuskinpa hänen tölväisynsä heikentää mitenkään pääministerin asemaa. Anttila pyrkii tiettävästi eduskuntaan myös ensi kesän vaaleissa. Monien mielestä hän on kuitenkin istunut eduskunnassa jo riittävän kauan, usein mielestä myös liian pitkään. Voidaan ihmetellä, mitä hinkua Anttilalla on yrittää vielä yli 70-vuotiaana roikkua mukana päivänpolitiikassa, vaikka hän tietää, että ministerin postille hänellä ei ole enää asiaa, vaikka keskusta seuraavaan hallitukseen pääsisikin. 



perjantai 25. heinäkuuta 2014

857. Itä-Ukrainan tilanteesta

1. Toissapäivänä Hollannissa olevan Hilversumin pormestari  vaati radiohaastattelussa, että presidentti Vladimir Putinin Hollannissa asuva tytär Maria pitäisi karkottaa maasta. Vaatimus kuvaa hollantilaisten järkytystä Itä-Ukrainassa viime viikolla tapahtuneesta lentoturmasta, jonka uhreista suurin osa, yli 160, oli hollantilaisia. Koneen tuhoamisesta epäillään todennäköisin syin Itä-Ukrainan venäjänmielisiä kapinallisia, joita Venäjä tukee ja jolta separatistit ovat saaneet ohjuksia, joilla malesialainen kone ammuttiin alas.
2. Maria Putinan (29) kerrotaan asuvan Hollannin Voorschotenissa Haagin lähistöllä valtavassa kattohuoneistossa hollantilaisen poikaystävänsä kanssa, joka on öljy-yhtiön johtaja. Asuinalueen nimi on "osuvasti" Krimwijk. Talossa asuu muun muassa varakkaita lääkäreitä ja lakimiehiä. Heistä suurin osa ei kuulemma ole koskaan tavannut Putinaa. Tämä asuu kuulemma poikaystävänsä kanssa enimmäkseen Moskovassa.
3. Kun EU:n ministerit ja valtionjohtajat eivät pääse yksimielisyyteen Venäjälle määrättävistä talouspakotteista, jatkaa Putin sumeilematta Itä-Ukrainan separatistien aseistamista. Ukrainan ja Venäjän välinen raja vuotaa kuin seula, joten separatisten venäläiset "ystävät" pääsevät Itä-Ukrainaan kivuttomasti ja monet heistä myös osallistuvat taisteluihin Kiovan "natsihallituksen" joukkoja vastaan.
4. Viimeksi eilen kerrotiin, että Venäjän puolelta tulitetaan tykeillä rajan yli Ukrainan armeijan joukkoja. Tämä kirvoitti Viron presidentin Toomas Hendrik Ilveksen twiittaamaan, että tällaista toimintaa, siis naapurimaan pommittamista mm. tykeillä, sanotaan yleensä sodaksi.
5. Näinhän asia tietenkin on. On hyvä, että kun Suomen presidentti, pääministeri ja ulkoministeri yrittävät vain epätoivoisesti hyssytellä asiaa ja Venäjän häpeällistä hyökkäystä Ukrainaa vastaan ja torjua EU:n Venäjälle asettamia kolmannen asteen pakotteita, eteläisen naapurimaamme presidentti sentään uskaltaa sanoa totuuden Venäjän valloituksista.
6. Suomessa on uutinen jo se, että presidentti Niinistön tiedetään soittaneen Putinille ja vaatineen lentokoneen alasampumisen tutkintaa. Tämä kait nostaa nostaa Niinistön suosion mielipidemittauksissa pilviin, vaikka sanotunlaisista puheluista ei taida olla minkäänlaista konkreettista hyötyä, ei ainakaan Suomelle. Niinistön pitäisi todella ärähtää ja sanoa Vladimirille, että helvetti,  nyt kyllä lopetatte sen iljettävän sodankäyntinne ja Ukrainan ja muidenkin maiden lentokoneiden alasampumisen tai tästä ei hyvä seuraa! 
7. Loppukaneettina Niinistön tulisi sanoa Vladimirille: "Niin, ja me Suomessa vaadimme myös, että palautatte viekkaudella ja vääryydellä Ukrainalta ryöstämänne  Krimin nimimaan takaisin Ukrainalle viimeistään kuluvan vuoden loppuun mennessä". 
8. Mutta tällaista miehekkyyttä Sauli Niinistöltä on näemmä turha odottaa. Niinistö ottaa kyllä puheluja Putinille, mutta me emme todellisuudessa tiedä mitään siitä, mitä Putin vastaa Niinistön sanomisiin tai miten Niinistö asiat Putinille esittää. Tämä jälkeen Niinistö tuodaan TV1:n A-studioon, jossa hän kertoilee niitä näitä latteuksia Ukrainan tilanteesta. Ainoa johtopäätös tästä kaikesta on, että Suomi ja sen presidentti ovat Ukrainan tilanteen johdosta hyvin, hyvin neuvottomia.

9. Suomen tullin kesäkuussa juhannuksen aikaan Helsinki-Vantaalla pysäyttämässä lentokontissa oli ilmataisteluohjusten hakupäitä. Nämä laitteet ohjaavat lentokoneesta ammutun ohjuksen maaliinsa. Tullin mukaan kontti oli lähtenyt Vietnamista ja oli menossa Hongkongin ja Suomen kautta Ukrainaan. Rahdille ei ollut haettu kauttakuljetuslupaa. Poliisi tutkii asiaa maastavientirikoksena. Oliko luvaton aselasti menossa Ukrainan puolustusministeriölle vai separatisteille Itä-Ukrainaan? Tätä tulli ei ole halunnut kertoa.

10. Kuvaavaa suomalaisen byrokratian heikkoudelle on, että mainitusta asiasta ei kerrottu valtioneuvoston tiedotuskeskuksen toimesta valtion ylimmälle ulkopoliittiselle johdolle eli presidentille tai ulkoministerille mitään, vaan nämä lukivat asiasta vasta Helsingin Sanomien uutisesta noin viikko sitten. Miten VN:n tiedotuskeskuksen ylin johtaja voi tämän jälkeen enää toimia virassaan ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut? Muistamme, miten sama virasto mokasi reilu kuukausi sitten kertoa pääministerille - tekstiviesti kuulemma lähetetiin (!) -asiasta totuuden, kun venäläiset koneet rikkoivat melko törkeästi kaksi eri kertaa Suomen ilmatilaa Suomenlahdella. Tämän virheen tai laiminlyönnin johdosta pääministeri Katainen antoi virheellistä tietoa eduskunnalle ja medialle. Todellinen asianlaita selvisi tässäkin tapauksessa vasta tiedotusvälineistä.

lauantai 5. heinäkuuta 2014

856. Kenestä seuraava ihmisoikeustuomari?

1. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on Strasbourgissa toimiva ylikansallinen tuomioistuin, joka valvoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista. Ihmisoikeussopimukseen ovat liittyneet useimmat Euroopan valtiot. Sopimus takaa valtioiden kansalaisille ja niiden alueella oleskeleville ihmisille ihmisoikeuksina muun muassa oikeuden elämään, yksityisyyteen, omaisuuden suojaan ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

2. EIT:ssa on 47 tuomaria eli kukin Euroopan neuvoston jäsenvaltio valitsee yhden tuomarin. Joka toinen tuomari vaihtuu kolmen vuoden välein, muut kuuden. Heidät valitsee Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous. Yleiskokouksen istuntoon osallistuu 315 edustajaa, jäsenvaltioiden edustajamäärä ja äänimäärä riippuu ao. maan asukasluvusta. Suomen valtuuskuntaan kuuluu viisi eduskunnan valitsemaa kansanedustajaa, joiden puhenjohtajana toimii nykyisin Maria Guzenina (sd) ja varapuheenjohtajana Kimmo Sasi (kok). Kolme muuta Suomen valtuuskuntaan kuuluvaa jäsentä ovat Antti Kaikkonen (kesk) - valtuuskunnassa jo vuodesta 2004 lähtien -  Pirkko Mattila (ps) ja Anne-Mari Virolainen (kok).

3. EIT:n  tuomarit eivät edusta mitään jäsenvaltioita, vaan toimivat riippumattomina. Tuomioistuimen toimintaa johtavat sen keskuudestaan valitsemat presidentti, kaksi varapresidenttiä ja kaksi osaston puheenjohtajaa. Heidät valitaan tehtäväänsä pysyvästi - tuomareiden eroamisikä on 70 vuotta - kun taas muut jäsenet valitaan tehtävänsä yhdeksän vuotta kestäväksi toimiajaksi. Tuomaria ei voida valita tehtävään uudelleen eli siis toiseksi toimikaudeksi. Kelpoisuusvaatimusten mukaan EIT:n tuomareilla tulee olla korkea moraali ja heillä on joko oltava pätevyys korkeisiin oikeusvirkoihin tai heidän tulee olla päteviksi tunnustettuja oikeusoppineita. EIT:n tuomareilla ei saa olla heidän riippumattomuuttaan vaarantavia sivutoimia, he eivät saa toimia esimerkiksi välimiehinä. EIT:n presidenttinä on nykyisin vuonna 1962 syntynyt luxemburgilainen tuomari Dean Spielmann, joka valittiin tehtävään vuonna 2012.

4. Suomi liittyi Euroopan neuvooon vuonna 1990 ja suomalaisina EIT:n tuomareina ovat toimineet Raimo Pekkanen (1990-1998) ja ns. uuden ihmisoikeustuomioistuimen aikana Matti Pellonpää (1.11.1998 - 31.12 2006) ja Päivi Hirvelä vuoden 2007 alusta lähtien. Hirvelän toimikausi päättyy vuoden 2015 lopussa. Raimo Pekkanen on työoikeudesta väitellyt OTT, joka toimi OM:n kansliapäällikkönä 1982-1990. Matti Pellonpää, joka on väitellyt tohtoriksi kansainvälisestä oikeudesta, on toiminut aiemmin apulaisprofessorina, vuodesta 2007 lähtien hän on ollut KHO:n jäsenenä. Päivi Hirvelä nimitettiin EIT-tuomariksi valtionsyyttäjän virasta. Jotkut ovat kritisoineet Hirvelän ehdollepanoa ja nimitystä. Valtioneuvoston kaksi muuta ehdolle asettamaa juristia tehtävään olivat vuonna 2006 professori Martin Scheinin ja oikeusneuvos Gustaf Möller.

5. Vaikka Päivi Hirvelän toimikausi päättyy vasta vuoden 2015 lopussa, hänen seuraajansa on ollut jo haettavana. Tehtävästä olivat kiinnostuneita seuraavat yhdeksän hakijaa:

-  OTT, eurooppaoikeuden dosentti Pekka Aalto (oikeuskansleri Jorma S. Aallon poika);
-  OTT, käräjätuomari Anna-Liisa Autio (ex-hiihtäjä ja Nokia-miljonääri Asko Aution puoliso);
-  OTT (hc),  KKO:n presidentti Pauliine Koskelo;
-  OTT, lainsäädäntöneuvos Jukka Lindstedt;
-  OTT, Euroopan parlamentin oikeudellisen osaston jäsen Iiro Liukkonen;
-  OTL, hallintoneuvos Anne E. Niemi (KHO);
-  OTL, Euroopan komission oikeudellisen yksikön jäsen Esa Paasivirta; 
-  kansliapäällikkö Päivi Pietarinen (KHO); ja
-  OTT, esittelijäneuvos, apulaisoikeusasiamiehen sijainen Pasi Pölönen.

Hakijoista Autio, Liukkonen ja Pölönen ovat väitelleet tohtoriksi prosessioikeudesta, Lindstedt rikosoikeudesta ja Aalto EU-oikeudesta. Valtaosa EIT:n käsittelemistä asioista koskee oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Anne Niemi ja Pölönen ovat toimeet aiemmin jonkin aikaa lakimiehenä EIT:n sihteeristössä. Niemi on toiminut myös EIT:n ad hoc -tuomarina eli tietyissä yksittäisissä oikeusjutuissa Päivi Hirvelän varamiehenä.

6. Valtioneuvosto asetti 17.3.2011 erityisen asiantuntijaneuvottelukunnan toimikaudeksi 1.4.2011 - 31.3.2017 valmistelemaan ehdokkaiden nimeämisen kansainvälisten tuomioistuinten ja Euroopan unionin tuomioistuimen tuomarin ja jäsenen tehtäviin. Neuvottelukunnan kokoonpano on seuraava: Puheenjohtaja valtiosihteeri Kare Halonen (valtioneuvoston kanslia); varapuheenjohtaja hallitusneuvos Marika Paavilainen; jäsenet (suluissa varajäsenet): UM:n oikeuspäällikkö Päivi Kaukoranta (Joni Heliskoski, OM:n kansliapäällikkö Tiina Astola (Kari Kiesiläinen), oikeusneuvos (eläkkeellä) Gustaf Möller (oikeusneuvos Marjut Jokela), KHO:n ex-presidentti Pekka Hallberg (Pirkko Ignatius), valtionsyyttäjä Raija Toiviainen (Mika Illman), professori emeritus Bengt Broms (Pia Letto-Vanamo) ja asianajaja Inga Korpinen (Markku Fredman). 

7. Seuraavaksi hakijoiden lista menee kyseisen neuvottelukunnnan käsiteltäväksi. Lautakunta antaa jokaisesta hakijasta lausunnon, mutta ei tiettävästi aseta hakijoita pätevyys- tai paremmuusjärjestykseen. Tämän jälkeen valtioneuvosto asettaa ulkoministeriön esittelystä kolme hakijaa ehdolle tuomarin virkaan. Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous valitsee tuomarin näiden kolmen joukosta.

8. Hakijoista ja heidän ansioistaan ja pätevyydestään voidaan varmaan olla monta mieltä. Minusta  valinta voisi kohdistua seuraaviin hakijoihin: Koskelo, Liukkonen, Niemi ja Pölönen. Pasi Pölönen on pätevä perus- ja ihmisoikeusasiaintuntija, sillä eduskunnan oikeusasiamiehen yhtenä nimenomaisena tehtävänä on valvoa juuri ihmisoikeuksien noudattamista Suomen viranomaisissa ja tuomioistuimissa (perustuslain 108 §). Pölönen on väitellyt tohtoriksi todistusoikeudesta. 

9. Yllätys ei kuitenkaan olisi, jos Hirvelän seuraajaksi valittaisiin Pauliine Koskelo. Hän on KKO:n jäsenenä perehtynyt konkreettisissa oikeusjutuissa perusteellisesti EIT:n ratkaisukäytäntöön. Toki oli suuri yllätys, että KKO:n pesidentti hakee EIT:n tuomariksi. Koskelo lienee kuitenkin hieman kyllästynyt oikeus- ja tuomioistuinlaitokselle annettuhin resursseihin ja oikeusminsteriön hitaaseen ja melko saamattomaan toimintaan tuomioistuinlaitoksen kehittämiseksi. Sitä paitsi ihmisoikeustuomarin palkkaus ja eläke-edut ovat paljon paremmat kuin KKO:n presidentin vastaavat edut.

10. Koskelo on syntynyt vuonna 1956, joten hän täyttää 60 vuotta vuonna 2016, jolloin suomalainen EIT-tuomari vaihtuu. Kun ihmisoikeustuomarin toimikausi on yhdeksän vuotta, on selvää, ettei Koskelo voi säilyttää nykyistä presidentin virkaansa jonkinlaisena pakastevirkana. Vaihtoehto, jonka mukaan maamme ylintä tuomioistuinta johtaisi yhdeksän vuoden ajan Koskelon sijaisena ma. presidentti, ei ole mahdollista.

11. Kenestä voisi tulla KKO:n uusi presidentti, jos ja kun Pauliine Koskelo nimitetään EIT:n tuomariksi? Lukijoilla on varmaankin tästä asiasta erilaisia mielipiteitä. Luultavasti KKO:n presidentin virkaa hakevat ainakin Helsingin HO:n presidentti Mikko Könkkölä ja Turun HO:n presidentti Timo Esko, jotka ovat kumpikin syntyneet vuonna 1952. Timo Esko on oikeustieteen tohtori ja entinen asianajaja. Könkkölä ja Esko ovat toimeeet aikaisemmin muutaman vuoden KKO:n jäsenen virassa. 

12. Mikko Könkkölä tunnetaan OM:n pitkäaikaisena lainsäädäntöneuvoksena ja -johtajana. Hän on tuohon aikaan radikaalin vasemmistolaisen maineessa. Könkkölä on toiminunut nykyisen virkansa ohella usein - minusta aivan liian usein - erilaisten lainvalmisteluhankkeiden vetäjänä. Viimeksi Könkkölä oli puheenjohtajana OM:n toimikunnassa, joka laati keväällä julkaistun mietinnön uudeksi uudeksi tuomioistuinlaiksi. Mietintö on saanut esimerkiksi KKO:n, KHO:n ja Lakimiesliiton antamissa lausunnoissa varsin kriittisen vastaanoton.

13. Päteviä hakijoita KKO:n presidentiksi löytyisi myös talon sisällä. Heistä voidaan mainita vaikkapa oikeusneuvokset Juha Häyhä, Pekka Koponen, Marjut Jokela ja Ari Kantor, jotka ovat kaikki Timo Eskoa ja Mikkö Könkkölää nuorempia.