1146. Alex Stubb korvaa Jyrki Kataisen

1. EU -komission varapuheenjohtaja, entinen pääministeri Jyrki Katainen jysäytti tällä viikolla melkoisen uutispommin. Hän nimittäin ilmoitti jättävänsä politiikan nykyisen kautensa jälkeen.  Hän ei siis aio asettua ehdolle komission seuraavaksi puheenjohtajaksi, tai olla käytettävissä toista kautta Suomen komissaarina.

2. Katainen perusteli ilmoitustaan sillä, että hän on 46 vuotta vanha ja ollut koko aikusiikänsä mukana politiikassa. Katainen sanoo, että hän voisi vielä tehdä  "yhtä ja toista". Hän kertoi katsovansa jatkossa jotain muutta kuin politiikkaa.

3. Kataista oli veikkailtu mahdolliseksi Euroopan kansanpuolueen eli EPP:n kärkiehdokkaaksi, ja sitä kautta seuraavan komission puheenjohtajaksi Carl-Claude Junckerin jälkeen. Hän kertoi harkinneensa ehdokkuutta vakavasti ja tunnustelleensa kannatusta EPP:n sisällä.

4. Perhesyyt ja halu työskennellä politiikan ulkopuolella saivat Kataisen kuitenkin luopumaan ajatuksesta. Komission puheenjohtajuus, mikäli hän olisi sinne asti päässyt, on iso muutos, ja sillä on iso vaikutus myös perhe-elämään, Katainen kertoi. Kotipesä tulee olemaan jatkossa on Suomessa, Katainen sanoo.

5. Varapuheenjohtajan päätökseen vaikutti myös se, että hänen vaimonsa Mervi Katainen on kiinnostunut ryhtymään kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaaksi Uudeltamaalta.

6. Kataisen päätös nostaa luonnollisesti  Alexander Stubbin osakkeita kokoomuksen komissaariehdokkaaksi. Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo on jo ehtinyt todeta, että kokoomuksen tulisi asettaa suomalainen ehdokas EPP:n kärkiehdokasvaaliin ja että hän on jo keskustellut nimenomaan Stubbin kanssa asiasta.

7. Kokoomus isännöi EPP:n puoluekokousta Helsingissä ensi marraskuussa. Katainen ei ota kantaa kokoomuksen ratkaisuihin, mutta sanoo, että Stubb täyttäisi kaikki komission puheenjohtajalta vaadittavat ominaisuudet. Hän ilmoitti "totta kai ilman muuta" tukevansa Stubbin valintaa. 

8. Jyrki Katainen toimi kansanedustajana 15 vuotta ja oli sinä aikana neljä vuotta valtiovarainministerinä neljä. Pääministerinä hän toimi vuosina 2011–2014, kunnes lähti yllättäen kesken vaalikauden komissaariksi, jolloin Stubb tuli hänen tilalleen kokoomuksen puheenjohtajaksi ja pääministeriksi.

9. Alexander Stubb ehti keväällä 2014 jo henkisesti valmistautua siirtymään komissaariksi Brysseliin, mutta Katainen ylätti ja veti tavallaan maton Stubin alta ryhtyessään itse komissaariksi.Vuonna 2017 ilmestyneessä kirjassaa Alex Stubb kertoo olleensa varma siitä, että juuri hänestä tulisi Olli Rehnin jälkeen Suomen seuraava komissaari.

10. Komission varapuheenjohtajana Jyrki Katainen on vastannut työllisyydestä, kasvusta ja investoinneista. Hän sanoo jatkavansa tehtävässään komission kauden loppuun, joka päättyy ensi vuden lopussa. Katainen sanoo itse, ettei hän ole vielä päättänyt, millaista työtä ryhtyy jatkossa tekemään. 

11. Mutta ei ehtinyt kulua kuin kaksi päivää, kun mediassa jo tiedettiin, mitä Jyrki Katainen aikoo Suomessa ryhtyä tekemään. Hänet tullaan todennäköisesti valitsemaan Sitran eli Suomen itsenäisyyden juhlarahaston uudeksi pomoksi, jonka nimikeenä on vaatimattomasti yliasiamies. Tehtävää nykyisin hoitava Mikko Kosonen jää sopivasti eläkkeelle juuri vuoden 2019 lopussa. Katainen olisi toinen entinen pääministeri sanotussa hommassa, sillä pääministerinä 90-luvulla toiminut Esko Aho oli Sitran yliasiamiehenä 2004-2008. 

12. No, ehkäpä tuo on Kataiselle sopiva työ, sillä olisi aika vaikea kuvitella hänet esimerkiksi Nokian tai Koneen taikka Valion tai Ponssen pää- tai toimitusjohtajaksi.

13. Alexander Stubbin valinta EU-komission puheenjohtajaksi tai edes tavalliseksi rivikomissaariksi ei toki ole itsestään selvä asia. Marraskuussa europarlamentin suurin ryhmä EPP, johon kokoomuksen mepitkin kuuluvat, valitsee Helsingin kokouksessaan kärkiehdokkaansa (Spitzenkandidaten), joka todennäköisesti komission puheenjohtajaksi, jos EPP:stä tulee myös toukokuun 2019 EU-vaalien suurin ryhmä. Stubbilla olisi kokemuksensa ja pätevyytensä perusteella hyvät mahdollisuudet tulla valituksi kärkiehdokkaaksi; selvää on, että Stubb on ehdokkaana vuoden 2019 EU-vaaleissa.

14. Toisaalta myös ensi vuoden edusuntavaalien tulos vaikuttaa siihen, kuka Suomesta valitaan komissaariksi Jyrki Kataisen jälkeen. Kerrotaan, että kokoomus ja SDP olisivat jo sopineet siitä, että vaalien voittajapuolue, jonka puheenjohtajasta tulee seuraavan hallituksen pääministeri, valitsee seuraavan komissaarin. Vaikka Stubb on tehtävään ylivoimaisesti paras ehdokas, saattaa hyvinkin käydä niin, että hänet jätetään taas rannalle, jos SDP voittaa vaalit ja pääministeriksi tulee Antti Rinne.  Rinne ja Stubb eivät ole, kuten yleisesti on tiedossa, lainkaan hyvissä väleissä keskenään; tämä ilmeni  jo 2014-2015, jolloin miehet istuivat samassa hallituksessa. Änkyrä Rinne saattaa haluta seuraavaksi komissaariksi naisen, jolloin komissioon lähetetään ilmeisesti Jutta Urpilainen (sdp). En kuitenkaan usko, että demarit voittasivat ensi vuoden eduskuntavaalit Antti Rinteen johdolla.TV:n vaalitenteisssä taas kerran huomataan, ettei Rinteestä tulisi hyvää pääministeriä.

15. Olisi kuitenkin suoraan sanoottuna hölmöä, jos Suomi ei valitsisi komissaariksi Alex Stubbia, joka on tehtävään ylivoimaisesti pätevin ja kyvykkäin ehdokas. Jutta Urpilaisen parasta ennen -päivä meni jo, eikä hän tunne EU:ta ja sen asioita riittävän hyvin hyvin. Stubb sen sijaan on entinen pääministeri, ulkoministeri, valtiovarainministeri,  ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri ja hän on toiminut EU:ssa myös virkamiehenä ja väitellyt Britanniassa tohtoriksi Euroopan integraatiosta. Hän on monien vaalien ääniharava ja hän on opettanut EU:ta ulkomaisissa yliopistoissa ja hänen kielitaitonsa ja kansainvälinen verkostonsa on tunnetusti laaja. Stubbin liikunta- ja urheiluharrastukset ovat myös kaikkien tiedossa - viimeksi eilen Stubb osallistui Lahdessa järjestettyyn triathlonin puolimatkojen Ironman -kilpailuun.

16. Toki Alex Stubbia toki kahdehditaan ja monet  katsovat häntä eri syistä karsaasti; heihin lukeutuu myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka ei yhtään pidä Stubbin avoimesta, keskustelevasta ja rennosta tyylistä. Viime eduskuntavaalien jälkeen presidentti Niinistö lienee ratkaisevasti vaikuttanut sihen, että Timo Soini valitsi itselleen ulkoministerin salkun, vaikka olisi voinut ryhtyä valtionvarainministeriksi. Niinistö ei halunnut, että ulkoministeriksi olisi tullut Stubb. Myöhemmin Niinistön suosikki Petteri Orpo haastoi, presidentin kanssa ensin asiasta keskusteltuaan, Stubbin kokoomuksen puheenjohtajavaalissa ja voitti.

17. Vuonna 2024 ovat seuraavat presidentinvaalit. Kokoomuksen ehdokkuudesta kamppailevat luultavasti Jyrki Katainen, Jan Vapaavuori, Petteri Orpo ja Alex Stubb. Stubb olisi oiva valinta seuraavaksi presidentiksi, sillä silloin Suomi saisi todella kansainvälisen ja myös laajaa ulkomaista suosiota ja arvostusta nauttivan presidentin.

1044. Bengt Holmströmille Nobel -palkinto

Ei tullut Suomelle kultaa Rion kisoista, mutta "Nobel-kultaa" kuitenkin saatiin

1. Taloustieteen Nobel -palkinto myönnettiin tänään 10.10. - Aleksis Kiven päivänä muuten - Harvardin yliopiston taloustieteen professorille Oliver Hartille ja Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) suomalaiselle professorille Bengt Holmströmille heidän sopimusteoriaa koskevista tutkimuksistaan. 

2. Bengt Holmströmiä, 67,  on veikkailtu jo kymmenkunta vuotta Nobel -palkinnon saajaksi. Hänen tutkimuksiaan on julkaistu kaikissa merkittävimmissä taloustieteellisissä julkaisuissa. Yhdysvaltalainen MIT Bostonissa on yksi maailman arvostetuimmista yliopistoista. Siellä Holmström on ollut professorina jo vuodesta 1994 lähtien; tehtävässä ei ole eläkeikää.  

3. Taloustieteen Nobel -palkinnon myöntää Ruotsin keskuspankki, Riksbanken. Palkinnon suuruus on kahdeksan miljoonaa kruunua eli 880 000 euroa, jonka Holmström ja Hart siis jakavat. Palkinnon perusteluissaan Riksbanken toteaa, että  "nykyaikaiset taloudet pysyvät koossa lukemattomilla sopimuksilla. Uudet teoreettiset työkalut, jotka Hart ja Holmström ovat kehittäneet, ovat arvokkaita reaalimaailman sopimusten ja instituutioiden ymmärtämiseksi sekä mahdollisten sudenkuoppien havaitsemiseksi sopimusten suunnittelussa".

4. Holmström sanoi palkinnosta tiedon saatuaan, että hänen olonsa on hieman epätodellinen. Hän kertoo pohtineensa ja tutkineensa sopimusteoraa vuosikausia. Palkinto tuli hänelle yllätyksenä.

5. Helsingissä syntynyt Holmström valmistui kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1972. Hän työskenteli valmistumisensa jälkeen pari vuotta suunnittelijana A. Ahlströmin palveluksessa ja siirtyi tämän jälkeen stipendiaattina Stanfordin yliopistoon. Siellä Holmström väiteli tohtoriksi 1978. Hankenin apulaisprofessorina Holmström oli vuosina 1978-79. Hän on asunut yli puolet elämästäään USA:ssa ja toiminut siellä professorina ensin Northwestern Universityssä 1979-83 ja sen jälkeen kansantaloustieteen professorina Yalen yliopistossa (1983-1994). Akateemisen uransa lisäksi Holmströn on toiminut useiden suomalaisten yritysten ja yhteisöjen luottamustehtävissä, esimerkiksi Nokian (1992-2012), Elinkeinoelämän valtuuskunnan ja Aalto-yliopiston hallituksissa.

6. Suomen taloustilanteesta Bengt Holmström totesi viime maaliskuussa, ettei Suomessa oikein ymmärretä, miten heikossa kunnossa maamme talous on. Myöhemmin keväällä hän kuvaili Juha Sipilän hallituksen satojen miljoonien eurojen säästöpäätöstä yliopistojen opetuksesta ja koulutuksesta sanomalla, että se heijastaa "aika syvällistä älyllistä halveksuntaa yliopistomaailmaa kohtaan". Valtiovarainministeri Petteri Orpon pyynnöstä Holmström laati yhdessä Sixten Korkmanin ja Vesa Vihriälän kanssa hallitukselle alkusyksystä luovutetun muistion, jossa todetaan, että Suomi on edellytyksiinsä nähden alisuoriutuja. Muistiossa ehdotetaan mm. ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja Suomen korkeakoulujen uudistamista.

7. Nobel -palkinnon julkistamisen jälkeen Bengt Holmström on tietenkin saanut runsaasti onnitteluja myös suomalaisilta poliitikoita presidentti Sauli Niinistöstä lähtien. Uutta nobelistia on kehuttu maasta taivaaseen. Mm. Vesa Vihriälä ja Sixten Korkman kuvailevat Holmströmiä avarakatseiseksi, avoimeksi ja sinnikkääksi tutkijaksi ja mieheksi, joka osaa ja rohkenee ajatella  "boksin ulkopuolella". Tämä termi tulee englantilaisesta sanonnasta "thinking outside the box", joka tarkoittaa lähinnä luovaa ja vapaata tapaa ajatella ja ratkaista asioita. 

8. Luova tutkija on siis eräällä tavalla toisinajattelija, joka ei anna vanhojen ajatustottumusten, tapojen tai ideologioiden häiritä ja kahlita tutkimusvapauttaan. Tällaista raikasta ajattelua kaivattaisiin myös Suomen vaikeassa taloustilanteessa, mutta kuten on nähty, sellaiselle ei ole juuri annettu arvoa myöskään Juha Sipilän hallituksessa.

9. Begt Holmström on viides henkilökohtaisen Nobelin saanut suomalainen. Frans Emil Sillanpää sai kirjallisuudeen Nobelin vuonna 1939, ilmeisesti paljolti myötätunnon osoittamiseksi uhkaamassa olleen talvisodan takia. Kemian Nobel-palkinto myönnettiin puolestaan sotien jälkeen 1945 professori A.I. Virtaselle; ehkä jotkut muistanevat AIV-rehun, jonka Virtanen kehitti.  Martti Ahtisaarelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2008. Mutta näiden lisäksi on vielä yksi ainakin puoliksi suomalainen nobelisti, joka usein unohdetaan. Hän on Ragnar Granit (1900-1991), joka sai lääketieteen Nobelin 1967. Granit syntyi Suomessa, tarkemmin sanottuna Riihimäen kauppalassa, jonne  perustettiin 10-15 vuotta sitten kaupungin "oman nobelistin" kunniaksi Granitin aukio, ja teki Suomessa myös keskeiset tutkimuksensa. Granit muutti pysyvästi Ruotsiin 1940 ja vastaanotti Nobelin palkinnon ruotsalaisena.

10. Martti Ahtisaari kunnostautui myös Yhdysvalloissa eli tarkemmin sanottuna YK:n tehtävissä. Sieltä Mara kutsuttiin kisaamaan Suomen tasavallan presidentin virasta. Olisiko Bengt Holmströmillä käyttöä Suomen politiikassa? Juha Sipilän hallituksessa on avautumassa elinkeinoministerin salkku, sillä sen nykyistä haltijaa Olli Rehniä ollaan valitsemassa kovaa vahtia  Suomen Pankikn johtajaksi.  Olisi toki komeaa, jos nobelisti Begt Holmström suostuisi Suomen uudeksi elinkeinoministeriksi. Siinä tehtävässä hän saisi oivallisen tilaisuuden soveltaa oppejaan ja teorioitaan käytäntöön. Mutta tämä on tietenkin vain täysin epärealistista toiveajattelua. Holmströn kannattaisi mieluummin palkata hallituksen sivutoimiseksi talouspoliittiseksi neuvonantajaksi vaikkapa n. 50 000 euron kuukausipalkalla. Pääasia olisi, ettei filosofi Pekka Himanen enää saisi toimeksiantoja Suomen hallitukselta; filosofiassa ei muuten jaeta Nobelin palkintoa. Dynamiitin keksinyt Alfred Nobel ei maininnut testamentissaan filosofiaa, ei muuten taloustiedettäkään. Taloustieteen Nobel -palkinnon virallinen nimi on Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi. 

11. Bengt Holmström nimi oli meillä vahvasti esillä syksyllä 2003, jolloin valittiin Suomen itsenäisyyden juhlarahaston eli Sitran yliasiamies vuosiksi 2004-2010.  Vastakkain olivat tuolloin kuuluisan MIT-yliopiston huippututkija Holmström ja Suomen entinen pääministeri Esko Aho. Ja kuinka ollakaan, Holmströmin tieteelliset ansiot eivät painaneet valintaprosessissa mitään, sillä voiton vei Esko Aho! Valinnan suoritti Sitran hallintoneuvostona toimiva eduskunnan pankkivaltuusto, jonka päätös oli yksimielinen. Avainasemassa olivat päätöstä tehtäessä sosiaalidemokraatit, joiden asettuminen Ahon taakse ratkaisi pelin hänen hyväkseen. Esko Aho on entinen Kannuksen elinkeinoasiamies, jonka edessä tuleva nobelisti sai siis väistyä.

625. H.V. Esko Aho

Hei, tämä on...tämä tässä minun kädessäni on puhelin...siis Nokian matkapuhelin! Se on...se on hyvin kätevä...sillä voi soitella mistä vain hyville veljille tai kotiin, kun on poikien kanssa metsässä tai kalassa..taikka pelaamassa sököä. - Kännykkäisän kutsumanimen vuoden 2000 vaaleissa saanut Esko Aho pestattiin poliittisen uran jälkeen kännykkäfirman leipiin

1. Nokian johtokunnan jättävä tai todellisuudessa - kun firman johtoporukkaa on muutenkin potkittu pois ja supistettu - kenties jättämään kehotettu ex-pääministeri Esko Aho haluaa varjella poliitikkojen ja talouselämän vaikuttajien hyvä veli -verkostoja. Näin kerrottiin eilisessä Helsingin Sanomissa, jossa Ahoa on haastateltu. Aho sanoo lehden haastattelussa, että hyvä veli ja hyvä sisko -verkostot ovat hyviä asioita ja pienen maan harvoja valtteja.

2. Ahon mielestä lapsi uhkaa mennä pesuveden mukana, jos normaali kanssakäyminen yritysjohdon ja valtiollisten toimijoiden välillä kyseenalaistetaan. Mediakin on hänen mielestään eristäytynyt omaan maailmaansa. "Katsotaan, että olemalla liiaksi tekemisissä menettää uskottavuutensa". Miten tuo Aho uskaltaakin laukoa nyt tuollaasia "keskustaa lähellä olevan" päätoimittajan johtamassa lehdessä, jonka pääkirjoitustoimituksen päälliköksi on vastikään nimitetty Ilkan päätoimittaja.

3. Ahon mukaan politiikan ja talouden välinen vuorovaikutus on nykyisin liian vähäinen. Hän toteaa, ettei kuitenkaan kaipaa 1970-luvun mallin tiukkoja kytkentöjä talouden ja politiikan välille. Tästä voi päätellä, että sen sijaan 1990- ja 2000-luvulla ilmenneet kytkökset poliitikkojen ja talouselämän vaikuttajien välillä vaalirahoituksineen päivineen kelpaisivat Esko Aholle oikein hyvin.

4. Esko Aholle itselleen HV-verkostot Jorma Ollilaan ja muiden talouselämän johtajien kanssa tuottivat toki politiikkakauden jälkeen tuottoisaa satoa, sillä pääsihän hän "pakenemaan" politiikasta ensin vuonna 2003 Sitran yliasiamieheksi ja sitten vuodesta 2008 lähtien Nokian yhteiskuntasuhteista vastaavaksi johtajaksi ja vuodesta 2009 yhtiön johtokunnan jäseneksi. Sitran haussa Esko Aho päihitti kansainvälisesti tunnetun taloustieteilijä Bengt Holmströmin. Sitran hallitus tosin esitti tehtävään yksimielisesti Holmströmin, mutta Sitran hallintoneuvosto, johon kuului myös poliitikkoja, halusi hommaan Esko Ahon. Tällä tavalla ne HV-verkostot sitten vaikuttavat ja edistävät veljien uraa! Poliittiset virkanimityksethän ovat tunnetusti olleet Suomessa pitkään rakenteellisen korruption kulmakiviä.

5. Esko Aho ei tunnu tietävän tai antavan minkäänlaista merkitystä sille, että rakenteellinen korruptio, jonka perään hän tuntuu haikailevan, pesii pahiten kaavoituksessa, maankäytössä ja palveluiden kilpailuttamisessa. Nämä asiat ovat olleet pitkään keskustajohtoisissa kunnissa keskustapoliitikkojen käsissä; näitä kuntia taitaa edelleen olla kunnista lukumääräisesti eniten. Pari kolme kuukautta sitten julkaistun Vaasan yliopiston tutkijaryhmän Transparencyn sivustolla julkisuutta saaneen raportin mukaan hyvä veli -verkostot ovat yleisin suomalaisen korruption muoto. Edes ministereiden taikka kunnallispäättäjien jääviyteen, esteellisyyteen ja intressiristiriitoihin päätöksentekoon osallistuvien poliitikkojen ja teollisuus- ja muiden pamppujen välisissä kytköksissä ei ole usein välitetty kiinnittää minkäänlaista huomiota, kun on ollut kyse etujen kahmimisesta ja taitamattomien poliitikkojen hyväksikäyttämisestä.

6. Yhteiskuntaa muutamina viime vuosina (2007-) pahasti ravisuttanut vaalirahakohu ja siihen liittyneet rikostapaukset ja kansanedustajien laiminlyönnit ilmoittaa firmoilta ja yrityksiltä yms. tahoilta saamansa merkittävät vaaliavustukset ja -lahjat näyttävät jääneen Esko Aholta kokonaan huomaamatta. Yritysten puolueille ja poliitikoille jakamalla vaalirahoituksella on ollut usein selvä ja ruma tarkoitus: kansanedustajien ja ministereiden sekä kunta- ja maakuntapamppujen tuen ostaminen firmojen toiminnan hyödyntämiseksi eri tavoin juuri esimerkiksi kaavoituksessa, maankäytössä ja palveluiden kilpailuttamisessa. Vastapalveluksia on edellytetty ja pyydetty ja jotkut tunnetut poliitikot ovat hurahtaneet vaalimenestyksen huumassa aivan käsittämättömän ääliömäisiin, spontaaneihin tuen ilmauksiin lahjoittajilleen. Yhtenä esimerkkinä vaikkapa vuoden 2007 vaalien ääniharavan Sauli Niinistön johdolla vireille pantu hanke, jossa yhdelle merkittävälle vaalirahoittajalle eli Kyösti Kakkoselle haettiin reteesti vuorineuvoksen arvoa. Melkoista arvostelukyvyn puutetta!

7. Poliitikkojen ja talouselämän vaikuttajien väliset kytkökset liittyvät aina tavalla tai toisella poliittisen toiminnan rahoittamiseen, jonka avoimuuden puutetta Suomessa on hämmästelty mm. Transparency International- järjestön kansainvälisissä vertailussa, jossa Suomea on verrattu vielä Matti Vanhasen kaudella Valko-Venäjään. Grecon arvon mukaan korruptio sen vakavassa muodossa voi hyvin uhata Suomen yhteiskunnan oikeus- ja perusarvoja. Kun asioita on vihdoin ja viimein saatu ainakin lainsäädäntötasolla muodollisesti parempaan jamaan, parrasvaloihin palaa taas tämä "puhuva pää" ja "Kannuksen Kennedy", joka ilmoittaa, että poliitikkojen ja talouselämän vaikuttajien verkostot, joita hän kaipaa takaisin, ovatkin Suomen voimavara maailmalla. Voihan...veljet!  

8. Yksi noloimpia esimerkkejä siitä, miten yritysjohtajat ja talouselämän pamput voivat Ahon kaipaamassa verkostoitumisessa vetää poliitikkoja ja koko maan hallitusta höplästä, ovat valtionyhtiöiden johtajien kansaa jo vuosikausia raivostuttaneet ökypalkkiot. Maan hallituksen ja valtion omistajanohjauksesta vastaavan ministerin velvollisuutena olisi suitsia näitä palkkioita, mutta tässä on säännönmukaisesti epäonnistuttu. Ilmeisesti paljolti siksi, että yhtiöiden hallintoneuvostoissa istuvat johtavat poliitikot eivät välittäneet käytännössä asiasta tuon taivaallista. Poliitikoille maksetaan hallintoneuvostoissa tyhjän panttina istumisesta muhkeita palkkioita, jotta he ummistaisivat silmänsä yhtiön johtamiselta ja johtajien itselleen mittaamista huimista tulospalkkioista.

9. Esko Aho tuntui HS:n haastattelussa kannattavan myös johtavien virkamiesten verkostumista talouselämän päättäjien ja yritysten hallinnon kanssa. Tämä on myös edesvastuutonta ja sinisilmäistä puhetta. Muistissa on monia tapauksia, joissa tällaisista kytkökset ovat paljastuessaan herättäneet kansalaisissa laajaa paheksuntaa. Yhtenä esimerkkinä vaikkapa kuuluisan lisäydinvoimalapäätöksen valmistelleen elinkeinoministeriön johtavan energiavirkamiehen eli ylijohtaja Taisto Turusen ilmiselvä ja räikeä jääviys, joka oli erinomaisen hyvin hallituksen ja erityisesti Turusen esimiehenä olleen ministeri Mauri Pekkarisen tiedossa; Pekkarinen ja Esko Ahohan ovat muuten olleet parhaita "sökökavereita" keskenään. Pekkarinen tiesi vallan hyvin, että Turunen oli istunut vuosina 2006-2008 Outokummun hallituksessa valtion edustajana ja nauttinut 70 000 euron vuosipalkkiota tästä istumisestaan. Valtio on Outokummun suurin omistaja ja Outokumpu puolestaan on Fennovoiman suuromistaja. Turusen tehtäviin Outokummussa kuului nimenomaan juuri Fennovoiman perustaminen. Ei siis ollut mikään yllätys, että valtioneuvosto päätti Turusen valmistelun ja esityksen pohjalta myöntää uuden ydinvoimalan rakentamisluvan juuri Fennovoimalle. Ks. blogejani 267/6.5.2010 ja 287/17.6.2010. Kun tämä selvisi - vihdoin ja viimein (miksi aina viimeisenä) - myös oikeuskanslerinvirastolle, totesi oikeuskansleri Jaakko Jonkka oitis Taisto Turusen olleen asiassa esteellinen. Mutta eihän tällä toteamisella ollut enää käytännössä mitään merkitystä, sillä kun lupa kerran oli myönnetty, niin se oli myönnetty. Oikeuskansleri Jonkalla, joka oli päästänyt Mauri Pekkarisen pälkähästä Suomi-Soffan taulujupakasssa pikapäätöksellään v. 2008,  ei tietenkään ollut munaa vaatia, että ydinlupa-asia olisi käsiteltävä maan hallituksessa uudelleen, kuten kaiken järjen mukaan olisi pitänyt tehdä. Toisena tapauksessa voidaan viitata Heidin Hautalan nykyisin johtaman valtionomistusohjauksen päällikön Pekka Timosen "ansiokkaaseen" toimintaan Finnairin hallituksessa ja niihin sotkuihin, joita tästä sitten on aiheutunut. Vaikka jäljet johtavien virkamiesten verkostumisesta yritysten hallintoon ovat siis näin kamalia, on Esko Aholalla otsaa vaatia, että virkamiehet olisivat vielä tiukemmin näiden HV-verkostojen pauloissa.

10. Tuollaista se on käytännössä tämä Esko Ahon haikailema poliittisen eliitin ja talouselämän johdon verkostuminen ja sen myötä syntynyt rakenteellinen korruptio. Esko matkustaa taas Harvardiin "edistämään tutkimusta", nyt kuulemma siitä, miten valtion rooli muuttuu hyvinvoinnin ja globaalin kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Toivotamme hyvää matkaa ja antoisaa nollatutkimuksen edistämisen aikaa,  takaisinpaluulla ei ole mitään kiirettä!