675. Hovioikeuden Järvilehto-tuomion perustelut osin ristiriitaiset, KKO myöntänee syyttäjälle valitusluvan

Ateneumissa on näyttely "symbolistinen maisema"... 


1.Turun hovioikeus hylkäsi tänään Jyrki Järvilehtoa vastaan ajetun syytteen juopottelukaverinsa törkeästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä rattijuopumuksesta. Käräjäoikeus oli sen sijaan tuominnut Järvilehdon yli kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

2. Pitänee palata asiaan tarkemmin, kun olen tutustunut hovioikeuden tuomion perusteluihin. Niiden katkelmien mukaan, joita olen iltapäivälehtien verkkosivuilta lukenut, hovioikeuden perustelut eivät kaikilta osin vakuuta. Erityisesti hovioikeuden julkilausuma moite esitutkinnan puutteellisuuksista ja niiden vaikutuksista näytön arvioinnissa ihmetyttää. 

3. Ei ole suinkaan mitenkään epätavallista, että rikosjutussa esitetään puolin ja toisin lisänäyttöä vielä hovioikeudessa. Laki ei sitä kiellä. Pääpointti on tässä tapauksessa, ettei se, että puolustus tuo hovioikeudessa esiin uutta syytettä vastaan puhuvaa näyttöä, voi tietenkään, toisin kuin hovioikeuden enemmistö näyttää katsoneen, sinänsä heikentää syyttäjän esittämän näytön painoarvoa! Tässä suhteessa hovioikeus näyttäisi menevän perusteluissaan oudolla tavalla metsään.

4. Iltapäivälehtien pysyvä pika-asiantuntija professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta pitää todennäköisenä, että Jyrki Järvilehdon vapauttava tuomio jää pysyväksi. Jutun syyttäjä nimittäin harkitsee valitusluvan hakemista korkeimmasta oikeudesta. Tolvanen epäilee, ettei lupa heltiäisi. Tolvasen mukaan jutussa on puhtaasti kyse siitä, miten näyttöä pitää arvioida. Hän sanoo, että KKO:sta saa aniharvoin valituslupaa tällä perusteella.

5. Todellisuudessa valitusluvan myöntäminen mainitunlaisessa todistusharkintaa koskevassa asiassa ei ole kuitenkaan niin harvinaista, että voitaisiin sanoa, että valituslupaa heltiäsi vain "aniharvoin". Kun olen seurannut  lähes 40 vuoden aikana KKO:n ratkaisukäytäntöä ja valituslupien myöntämistä, olen voinut panna merkille, että KKO myöntää keskimäärin ainakin pari kolme kertaa vuodessa valitusluvan sanotulla perusteella.

6. Minusta Järvilehdon tapauksessa valitusluvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Näyttökysymys on todella merkittävä, joten alempien tuomioistuinten oikeuskäytännön ohjaamiseksi olisi perusteltua saada tässä tapauksessa valituslupa ja KKO:n rakaisu olipa tuomion lopputulos sitten langettava tai vapauttava.

7. Myös se, että alempien oikeusasteiden tuomiot ovat menneet asiassa ristiin, eli jutussa on päädytty erilaiseen lopputulokseen, ja että myös hovioikeudessa yksi tuomari oli Järvilehdon tuomitsemisen kannalta, puoltaa tietenkin valitusluvan myöntämistä.

8. Jatkoa. - Olen nyt lueskellut hovioikeuden enemmistön ja vähemmistön perusteluja. Enemmistön perusteluista saa käsityksen, jonka mukaan syyte olisi kaatunut vajavaisesti suoritettuun esitutkintaan ja puutteelliseen selvitykseen. Enemmistö toteaa, että tutkinnassa on jäänyt "esimerkiksi" tarkemmin selvittämättä, mitä syytettä vastaan tai sen puolesta puhuvaa tietoa veneen rakenteista, niiden mitoista, korkeusasemista ja lujuuksista olisi ollut saatavissa. Sana "esimerkiksi" vierittää epäluuloa muussakin suhteessa esitutkinnan asianmukaisuuden päälle, joten hovioikeuden olisi pitänyt toki tarkemmin mainita, mitä muita puutteita esitutkinnassa mahdollisesti on ollut. Nyt voi saada käsityksen, jonka mukaan koko esitutkinnassa olisi ollut  puutteellinen.

9. Enemmistön mukaan "veneen ja sen rakenteiden sekä henkilöiden liikeratojen merkitys asiassa on tuotu laajemmin esiin vasta hovoikeudessa". Tähän voidaan sanoa, ettei näytön arvioinnin kannalta ole merkitystä, missä oikeudenkäynnin vaiheessa "näyttö laajemmalti" on esitetty, esitutkinnassa, käräjäoikeudessa vai vasta hovoikeudessa, pääasia on, että se esitetään jossakin oikeudenkäynnin vaiheessa. Hovioikeuden em. sanonta vaikuttaa hieman oudolta ja sen merkitys jää hämäräksi. 

10. Ilmeistä on, että hovioikeuden enemmistön mukaan jutussa esitetty näyttö mainituista seikoista ei ole ollut niin kattavaa, että se olisi ylittänyt edes ns. selvittämiskynnyksen. Jos näin olisi asian laita, niin silloin hovioikeuden olisi tullut hylätä syyte perusteilla "näyttö ei ylipäätään riitä" langettavan tuomion antamiseen. Hovioikeus on kuitenkin hylännyt lopputulemassaan syytteen perusteella"syyllisyydestä jää järkevä epäily". Tämä osoittaa hovioikeuden todistusharkintaa koskevassa oikeudellisessa päättelyssä selkeän ristiriidan, mikä panee epäilemään enemmistön koko todistusharkinnan luotettavuutta ja asianmukaisuutta.

11. Hovoikeudessa oli jutussa äänestys 2-1. Enemmistöön kuuluivat hovoikeudenneuvokset Leena Virtanen-Salonen ja Elise Mäki, vähemmistöön, joka olisi siis pysyttänyt käräjäoikeuden langettavan tuomion, puolestaan hovioikeuden jaoston puheenjohtaja hovoikeudenneuvos Lauri Vihervaara. On merkille pantavaa, että esitutkinnan puutteellisuutta arvostellaan ainoastaan hovoikeuden enemmistön lausumassa, tuomari Vihervaara sen sijaan ei moiti esitutkintaa miltään osin. Vihervaara tuntuu olevan vakuuttunut siitä, että Järvilehdon ja surmansa saaneen Simo Herralan vammat ja niistä annetut asiantijoiden lausunnot osoittavat, että Herralan on täytynyt olla onnettomuuden sattuessa matkustajan paikalla.

12. Enemmistön kantaan näyttäisi vaikuttaneen melko ratkaisevasti yksi pieni yksityiskohta eli Simo Herralan vatsan alueelta löytynyt niin sanottu kaareva vamma, johon on kiinnitetty puolustuksen taholta merkitystä lähinnä vasta hovioikeudessa ja joka enemmistön mukaan ei yhtenä "palana" istu kokonaisvammakuvioon. Tässä yhteydessä viitataan vammoja tutkineen lääkäritodistaja Philippe Lunettan lausuntoon siitä, että ns. kokonaisvammaprofillista ei voida tehdä varmoja johtopäätöksiä sen suhteen, oliko Herrala ollut onnettomuushetkellä kuljettajan vai matkustajan puolella. Tuomari Lauri Vihervaara toteaa tämän johdosta, että todistaja Lunettan sanottu  lausuma koskee vain siinä mainittujen vammojen kokonaisvammaprofiilia eikä heikennä todistajan Herralan päävamman, vatsan printtivamman ja vasemman yläraajan vammojen perusteella tekemää selkeää johtopäätöstä siitä, että Herrala todennäköisemmän vaihtoehdon mukaan on ollut törmäyshetkellä matkustajan puolella. - Vaikuttaisi hieman siltä, että hovioikeuden enemmistö on sivuuttanut Herralan muut vammat ja kiinnittänyt huomionsa vain Herralan vatsavammoihin ja erityisesti edellä mainittuun "kaarevaan" vammaan.

13. Enemmistö ja vähemmistö ovat yhtä mieltä siitä, kuten jutussa kuullut asiaintuntijatodistajat ovat kertoneet, että veneessä olijat olivat jo veneen sillan maatukiin törmäämisen alkuvaiheessa sinkoutuneet veneen rakenteisiiin, joko etukanteen ja siihen liittyvään pulpettiin, ohjauspyörään taikka veneen muihin rakenteisiin ja että Järvilehto ja Herrala olivat tässä vaiheessa saaneet ainakin pääosin heissä todetut vammat. Tuomari Vihervaaran lausuman mukaan asiassa on selvitetty moottoriveneen mitat, syväys ja muut ominaisuudet ja suoritetuissa mittauksissa on todettu etumatkustajien etäisyys ohjauspyörästä ja pulpetista. Katselmuksissa ja todisteeksi annetuista valokuvista oli havaittavissa normaalikokoisen henkilön sijoittuminen etupenkille ja tämän etäisyydet veneen rakentesiiin. Tällä perusteella veneen etupenkillä istuvien liikkeet törmäyksen alkuvaiheessa ovat Vihervaaran mukaan olleet arvioitavissa.

14. Tämä ei ole kuitenkaan riittänyt hovioikeuden enemmistölle, vaan he ovat peränneet tutkinnalta tarkempia tietoja. Enemmistön mukaan veneen rakenteet ja henkilöiden liikeradat törmäyksessä ovat jääneet avoimiksi. Teknisessä tutkinnassa ei ole tehty laskelmia tai rekonstruktiota veneen, sen rakenteiden tai henkilöien liikeradoista törmäyksessä. Näiden tietojen puuttuminen on hovioikeuden enemmistön mukaan johtanut siihen, ettei laskennallista simulaatiota ole pystytty tekemään. Enemmistö toteaa myös, että veneonnettomuuksista ei yleensäkään ole olemassa vastaavanlaisia onnettomuustutkintatuloksia kuin tieliikenneonnettomuuksista. Veneen sisäosan rakenteita ei ole mitattu eikä esimerkiksi rakenteiden korkeutta verrattu Järvilehdon ja Herralan vammojen sijaintiin. Ko. henkilöiden pituus ja ruumiinrakenne ovat olleet enemmistön mukaan hyvin erilaiset, mutta asiantuntijat eivät ole lausuntoja antaessaan ottaneet tämän seikan merkitystä huomioon tehdessään johtopäätöksiä vammojen synnystä.

15. Hieman jopa huvittavalta tuntuu, että vaikka enemmistö viittaa veneessä olleiden henkilöiden erilaiseen pituuteen ja ruuminrakenteeseen, perusteluissa ei kerrota, mitä tämä käytännössä merkitsee, eli kumpi herroista oli toista selvästi pidempi ja rotevampi! Vakavampi asia tässä kohdin on kuitenkin se, onko enemmistö pyrkinyt lähestymään ko. kysymyksiä liian pikkutarkasti ja onko se pannut tästä johtuen arvioinnissaan kenties liiaksi painoa sellaisille yksityiskohdille, joilla itse asiassa ei voi olla arvioinnissa kovinkaan suurta tai ainakaan ratkaisevaa merkitystä? Onhan tutkinnassa ja oikeudenkäynnin eri vaiheissa kuitenkin selvitetty, kuten enemmistökin myöntää, että veneessä olleet henkilöt ovat törmäyksen alkuvaiheissa todennäköisesti jatkaneet liikettään eteenpäin törmäten edessään olleisiin veneen sisäosan rakenteisiin, ennen kuin rakenteet ovat siirtyneet pois paikoiltaan. Myös hovioikeus on katsastanut veneen ja sen rakenteet ja näistä asioista on esitetty oikeudelle valokuvia, veneen rakenteet ja mitat ovat olleet helposti selvitettävissä ja niitä koskevat tiedot on esitetty oikeudelle jne. Olisiko enemmistön mainitsema laskennallinen simulaatio ollut ylipäätään mahdollista tehdä ja olisiko sen avulla voitu kuitenkaan saada juurikaan sen tarkempia tietoja arvioinnin pohjaksi kuin mitä nyt on saatu? Vaikuttaa hieman siltä, että enemmistö on löytänyt mainitsemistaan esitutkinnan puutteista vain jonkinlaisen tekosyyn syytteen hylkäämiselle.

16. Onko hovioikeus vaatinut epärealistisesti rakenteelliselta näytöltä palapelin täydellistä onnistumista ja antanut parille puuttuvalla palalle liian suuren painoarvon? Vaikea sanoa tuntematta tapauksen yksityiskohtia. Minusta vähemmistön jääneen jäsenen lausunto tuntuu kuitenkin johdonmukaiselta. Kuten jo edellä totesin, hovioikeuden enemmistön päättely vaikuttaa ristiriitaiselta: toisaalta se tuntuu painottavan sitä, että tapauksessa ei olisi ylittynyt edes tällaisessa tapauksessa tutkinnalle asetettava selvittämiskynnys, toisaalta taas hovioikeus  on kuitenkin päätynyt hylkäämään syytteen perusteella "syyllisyydestä jää järkevä epäily". Mutta kuten sanottu, tämä peruste edellyttäisi selvittämiskynnyksen ylittymistä. 

17. Kuten jo alussa sanoin, olisi paikallaan, että näin epäselvässä mutta toisaalta oikeudellisesti hyvin mielenkiintoisessa todistusharkintaa koskevassa asiassa, jossa alemmat oikeuasteet ovat päättyneet erilaiseen lopputulokseen ja jossa myös hovioikeus on joutunut äänestämään, saataisiin KKO:n ennakkopäätös. Minusta syyttäjällä on hyvät mahdollisuudet saada KKO:lta valituslupa.

642. Formulakuskin oikeusjuttu hovioikeudessa 

1. Maamme vanhin, vuonna 1623 perustettu Turun hovioikeus on herännyt ainakin hetkeksi uuteen eloon ja suoranaiseen tähtiloistoon. Hovioikeuden tavallisesti niin harmaansävyinen arki, joka koostuu uneliaista, yleisölle ja asianosaisille salaisista esittelyistä ja asiakirjojen siirtelystä kirjoituspöydiltä toiselle, on ollut tämän viikon kuin poispyyhkäisty. Näin ainakin, mikäli on uskominen iltapäivälehtien värikkäitä oikeussaliselostuksia. Kyse ei ole Tanssii tähtien kanssa -ohjelman nauhoituksista, vaan uutiskynnyksen ylittävän megaluokan oikeusjutun käsittelystä.

2. Hovoikeudessa puidaan koko viikko reilun parin vuoden takaista olviretkeä, joka päättyi ikävästi Jomalvikin sillan betoniin. Aamuyöstä liikenteessä ollut moottorivene törmäsi noin kahdeksantoista kertaista ylinopeutta ajaen siltapalkkiin alueella, jossa on viiden kilometrin tuntinopeusrajoitus. Mutta olihan matkassa todellinen vauhtiveikko eli entinen formulatähti JJ.Lehto mökkinaapurinsa kanssa. Kaverusten kännääminen oli alkanut jo mökillä, missä oli kuitenkin kyllästytty rouvaseuraan ja lähdetty veneilemään Tammisaaren. Siellä naukkailemista oli jatkettu paikallisessa pubissa aina hamaan valomerkkiin asti. Pubista lähdetttiin sitten kiitämään tuhatta ja sataa kotia kohti kerrotuin seurauksian.

3. Formulatähti selvisi onnettomuudesta suhteellisen vähäisin vammoin, mutta kaveri kuoli. Nyt riidellään siitä, kumpi herroista ajoi venettä, tähti vai tavis. Poliisi, syyttäjä ja Raaseporin käräjät olivat viime vuoden joulukuussa varmuudella sitä mieltä, että formulamies oli ratissa, joten Lehdolle mätkäistiin 2 vuoden ja 4 kuukauden vankeusrangaistus. Syyttäjä ja tuomittu valittivat hoviin, missä syytetty edelleen kiistää ajaneensa.

4. Vanhaan hyvään aikaan syyskäräjät aloitettiin niin, että tuomarit, advokaatit, syyttäjät ja koko käräjärahvas marssi kirkkoon käräjäjumalanpalvelukseen, jossa rovasti varoitteli ankarin sanoin vääristä tuomioista ja todistajia väärästä valasta sekä muistutti, että sillä vihon viimmeisellä tuomiolla kaikki asiakirjat avataan ja todisteet lopullisesti punnitaan. Formulatähden käräjät on sitä vastoin aloitettu sekä käräjä- että hovioikeudessa veneilemällä porukalla Jomalvikin kapessa kanavassa eli siis rikospaikalla. Sillalla seisova kuvaajien ja toimittajien lauma on ottanut oikeuden jäseniä, syyttäjiä ja advokaatteja kuskaavien kumiveneiden ohiajelun (ohimarssin) vastaan kameroitaan ja kännyköitään räpsytellen.

5. Saattaa olla, että Jomalvikin veneturmaa käsitellään vielä korkeimmassa oikeudessakin. Arvatenkin myös korkein oikeus haluaa tutustua katselmusmielessä Jomalvikin kanavan olosuhteisiin. Mutta kumiveneily tuntuu kyllä liian brutaalilta, sillä ovathan tuolloin liikkeellä valtakunnan ylimmät tuomarit koko komeudessaan. Toivottavasti valtio ymmärtää vuokrata KKO:n käyttöön loistoveneen tai -risteilijän vaikkapa syytteessä olevan formulatähden entiseltä kilpakaverilta Kimi Räikköseltä, jolla sitten ajaa hurautetaan Tammisaaresta rikospaikalle; Tammisaaressa voidaan nauttia lounas samassa pubissa, josta kohtalokas venematka aikanaan alkoi. Voi kuitenkin olla, ettei Kimillä ole tarpeeksi pientä venettä, joka mahtuisi kapoiseen kanavaan.

6. Oikeusjutussa on siis kyse siitä, ajoiko venettä onnettomuushetkellä veneen omistanut formulatähti vai hänen kapakkakaverinsa, joka sai onnettomuudessa surmansa. Alioikeus katsoi näytetyksi, että venettä kuljetti formulatähti itse ja tuomitsi hänet vankeusrangaistukseen. Tavallisesti yli kahden vuoden tuomion saanut syytetty pannaan heti kiven sisään sovittamaan rangaistustaan tai ainakin tutkintavankeuteen, mutta merkkihenkilöitä ja julkkiksia tämä sääntö ei näköjään yleensä koske. Niinpä Järvilehtokin on ollut käräjäoikeuden tuomion jälkeen vapaalla jalalla. Istumaan joutui vain JJ:tä avustanut advokaatti, mutta hänkin eri syystä eli rahanpesusta epäiltynä.

7. Kuten sanottu, arvokas hovioikeus on herännyt ko. tapauksen myötä entiseen kuninkaalliseen loistoonsa. Iltapäivälehtien otsikoiden ja lööppien mukaan oikeussalissa on nimittäin suorastaan vilissyt erilaisia "tähtiä": syytettynä on "formulatähti", hänen advokaattinsa on "tähtiasianajaja", todistajina ja/tai asiantuntijoina on kuultu "tähtitodistajia" jne. Kaiken kukkuraksi oikeusjuttua ovat meille taviksille selostaneet median "tähtitoimittajat".

8. Lehtijutuissa vilahtaa tuon tuostakin sana "tyrmäys" tai verbi "tyrmätä" johdannaisineen. Esimerkiksi puolustuksen todistaja "tyrmäsi" syyttäjän todistajan tai päin vastoin. Kamppailu on siis tosi kiihkeä otatus. Sanaa "tyrmätä" tai "tyrmäys" käytetään ko. jutun oikeussaliselostuksissa lähes yhtä usein kuin Jokereiden ja HIFK:n välisen lätkäottelun selostuksissa.

9. Puolustus, joka vaikutti olevan Raaseporin käräjillä hieman alamaissa, on saanut uuden tähtiasianajajan myötä purjeisiinsa - tai tässä tapauksessa moottoreihinsa - uutta puhtia. Puolustus on pannut syyttäjän lujille ja marssittanut oikeussaliin tähän mennessä kolme tähtitodistajaa: psykologian tohtorin,  törmäysonnettomuuksiin perehtyneen insinöörin ja oikeuslääkärinä toimivan professorin. Tohtori kertoi, että Järvilehdon selitys muistinmenetyksestä voi olla uskottava, insinööri, että Järvilehto oli luultavasti maannut veneen lattialla tai istunut veneen takaosassa ja ettei matkustajan paikalla ollut voinut istua kukaan, ja professori taas siitä, millä tavalla uhrin vammat olivat todennäköisestui syntyneet.

10. Syyttäjän todistajat ovat lähinnä toistaneet, mitä he kertoivat jo käräjäoikeudessa. Ruumiinavauksen tehneen oikeuslääkärin mukaan uhrin vammat todistavat, että hän oli istunut matkustajan paikalla. Syyttäjän kuulustuttama kriminaalipsykiatri pitää Järvilehdon muistamattomuutta hyvin epäuskottavana. Psykiatri on kummastellut myös sitä, että JJ ei ollut tapauksen jälkeen kysellyt mitään  onnettomuudessa mukana olleesta kaveristaan.

11. Puolustuksen kuulema oikeuslääkäri ei ollut osallistunut uhrin ruumiinavaukseen, vaan oli lukenut tapauksen yksityiskohdista ja uhrin vammoista jutun asiakirjoista. Sama ongelma koskee myös onnettomuustutkijan kertomusta. Todistajat, jotka eivät ole olleet mukana tutkimuksissa ja tapauksen selvittelyssä tai kuulusteluissa alusta lähtien, voivat saada vaikutteita mielipiteisiinsä oikeusjutun asianosaisten kertomuksista tai asiakirjoista sekä tiedotusvälineiden uutisisoinnista, mikä saattaa heikentää heidän lausuntojensa painoarvoa.

12. Mielenkiintoista nähdä, millaiseen näytön arviointiin ja ratkaisuun hovoikeus tuomiossaan päätyy. Syyttäjällä on toki todistustaakka kaikista rikoksen tunnusmerkistötekijöihin kuuluvista faktoista ja tuomitsemiskynnys on melko korkea, eli niin sanottua näyttöenemmyysperiaatetta ei rikosjutun todistusharkinnassa voida soveltaa. Hieman yli 50 prosentin todennäköisyysnäyttö syyllisyydestä ei siis riitä, vaan syylliseksi tuomitseminen edellyyttä selvästi vakuuttavampaa näyttöä. Tässä tapauksessa syytteessä esitetylle  hypoteesille on esitetty puolustuksen taholta järkevältä tuntuva vaihtoehtoinen hypoteesi. Näitä kahta vaihtoehtoa on todistusharkinnassa arvioita järkevyysnäkökulmasta. Jääkö syytetyn syyllisyydestä jutussa esitetyn todistusaineiston perusteella järkevä eli varteenotettava epäily, vaikka syytteen tueksi esitetty näyttö olisi sinänsä selvästi painavampaa kuin vastanäyttö? Jos jää, eli jos sanottua vaihtoehtoista hypoteesia ei kyetä eliminoimaan pois, niin silloin syyte on hylättävä.

528. Asianajaja vangittiin törkeästä rahanpesusta

Mutta... missä on JR?

Lehtitietojen mukaan Helsingin käräjäoikeus vangitsi viime viikon lopulla tunnetun asianajajan JR:n. Häntä epäillään todennäköisin syin kahdesta törkeästä rahanpesusta.

Helsingin poliisilaitoksen ilmoituksen mukaan epäillyt rikokset liittyvät huumerikosyksikössä tutkittavana olevaan rikoskokonaisuuteen. Kyseiset talousrikosepäillyt teot ulottuvat viime keskiviikkoon eli JR:n pidättämiseen saakka. Toisen tutkittavana olevan rahanpesurikoksen epäillään alkaneen viime vuoden helmikuussa ja toisen lokakuussa.

Asianajaja JR pitää rikosepäilyjä perättöminä ja perusteettomina. JR:n avustajan mukaan vangitsemisesta kannellaan hovioikeuteen. Vangitsemispäätöksestä ei voi valittaa, mutta siitä voi kannella. Hovioikeudessa kantelu tulee käsitellä kiireellisenä. Hovioikeus voi hylätä kantelun ja kumota vangitsemispäätöksen, jos vangitsemiselle ei ole ollut perusteita.

Asianajaja JR on avustanut muun muassa entistä formulakuljettaja Jyrki Järvilehtoa (JJ) veneturmajutussa, josta JJ tuomittiin joulukuussa ehdottomaan vankeusrangaistukseen; JJ on valittanut tuomiostaan hovioikeuteen. JR:n talousrikosepäilyillä ei ole mitään tekemistä Järvilehdon jutun kanssa. JJ:n mukaan JR ei ole enää käräjäoikeuden tuomion jälkeen ollut hänen avustajanaan.

512. Jyrki Järvilehdon oikeudenkäynti

Oikeus veneilemässä rikospaikalle Jomalvikin kanavassa

1. Ex-formulakuski Jyrki Järvilehtoa vastaan nostettu kolmipäiväiseksi suunniteltu oikeudenkäynti, jossa Järvilehtoa syytetään vesiliikennejuopumuksesta, törkeästä liikenteen vaarantamisesta ja törkeästä kuolemantuottamuksesta, alkoi tänään Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa Tammisaaressa. Syyttäjä vaatii JJ:lle ehdotonta vankeusrangaistusta.

2. Järvilehto kiistää syytteen, koska hän ei muistamansa mukaan ajanut venettä. JJ:n väitteen mukaan venettä ajoi hänen sanotussa onnettomuudessa surmansa saanut ystävänsä.

3. Lehtitietojen mukaan käräjäoikeus suorittaa tänään iltapäivällä syyttäjän pyynnöstä katselmuksen onnettomuuspaikalla. Tarkoituksena on tutustua onnettomuus- eli väitettyyn rikospaikkaan ja tehdä havaintoja, joiden perusteella voitaisiin päätellä, mitä Jomalvikin kanavalla tapahtui, kun Järvilehdon omistama luksusvene törmäsi aamuyöllä 18.6.2010 kovalla nopeudella sillan ramppiin kymmenisen minuuttia sen jälkeen, kun miehet olivat poistuneet pitkäksi venähtäneen ravintolaillan jälkeen tammisaarelaisesta ravintolasta. Järvilehdon puhalluskoe osoitti onnettomuuden jälkeen promillelukemaa 1,7.

4. HS:n mukaan mukaan Järvilehto ja hänen avustajansa Juhani Ripatti eivät halua osallistua katselmukseen. Oikeuden puheenjohtajana toimivan kihlakunnantuomari Klaus Ekelundin lakonisen toteamuksen mukaan "syytettyä ei voi määrätä mukaan, vain pyytää." Näin kertoi Ilta-sanomat hetki sitten.

5. Mitenköhän tämän asian kanssa kuitenkin on? Katselmusta koskevissa OK 17 luvun mukaan katselmuksen toimittamisesta annetaan tieto asianosaisille. Jos kysymyksessä on rikosjuttu ja syytetty on vangittuna ja hänen läsnäolonsa katsotaan tarpeelliseksi, oikeus määrää, että hänet on tuotava katselmukseen (OK 17:58.1). Muuta asianosaisten paikallaolosta ei laissa sanota.

6. Tammisaaressa on kysymys pääkäsittelyn yhteydessä pidettävästä katselmuksesta. Silloin on johdonmukaista lähteä siitä, että asianosaiset ovat velvollisia olemaan saapuvilla myös katselmuksessa samalla uhalla, jolla heidät on pääkäsittelyyn kutsuttu.

7. Ilmeistä on, että Järvilehto on velvoitettu saapumaan oikeuteen henkilökohtaisesti sakon uhalla. Tällöin hän on velvollinen osallistumaan henkilökohtaisesti myös katselmukseen samalla uhalla.

8. Kuten sanottu, katselmuksessa oikeuden jäsenet tekevät havaintoja rikospaikasta ja siellä vallitsevista olosuhteista. Samalla oikeussalissa alkanut asianosaisten välinen keskustelu jatkuu. Tämä merkitsee sitä, että syyttäjä ja oikeuden jäsenet voivat esittää kysymyksiä paitsi mahdollisille todistajille ja asiantuntijoille, myös syytetylle.

9. Jyrki Järvilehdon paikallaolo katselmuksessa olisi varsin tärkeätä, koska syyttäjällä ja oikeuden jäsenillä luulisi olevan tarvetta esittää Järvilehdolle useita eri seikkoja koskevia kysymyksiä. Oikeuden jäsenet voisivat tehdä katselmuksen aikana myös havaintoja Järvilehdon käyttämisestä ja tavasta vastata hänelle esitettyihin kysymyksiin.

10. Tämän vuoksi oikeuden puheenjohtajan kanta, jonka mukaan katselmustilaisuuteen saapuminen olisi täysin syytetyn omassa harkinnassa, tuntuu sangen yllättävältä.

11. Hetki sitten eli kello 14 aikoihin IS kertoi, että Järvilehto ei todellakaan halunnut lähteä katselmukseen, siis tavallaan "palata rikospaikalle." Järvilehdon asianajaja Ripatti perusteli asiaa toteamalla lakonisesti, että ulkona on "niin kylmä".

12. Mitä teki jutun syyttäjä? Ei muuta kuin vain ilmoitti olevansa pettynyt Järvilehdon ratkaisuun! Outoa!

13. Onpa taas kerran oikeudenkäynnissä merkillistä lepsuilua! Syyttäjän olisi tullut tietenkin pyytää käräjäoikeutta antamaan määräyksen, jonka mukaan JJ on velvollinen osallistumaan henkilökohtaisesti katselmukseen. Oikeuden olisi tullut jo omasta aloitteestaan velvoittaa JJ olemaan paikalla katselmustilaisuudessa samalla uhalla, jolla hänet oli määrätty saapumaan pääkäsittelyyn.

14. Nyt on olemassa vaara, että katselmuksesta ei saada irti kaikkea sitä, mitä siitä olisi voitu saada irti, jos syytetty olisi ollut tilaisuudessa saapuvilla.

15. IS:n mukaan jutussa olisi muhimassa toinenkin "yllätyskäänne." Järvilehto on nimittäin nimeämässä juttuun todistajan, josta ei edes hänen asianajajallaan ole ollut aiemmin minkäänlaista tietoa. Kysymyksessä olisi silminnäkijätodistaja, joka olisi nähnyt, kun kaksikko lähti ravintolasatamasta ennen turmaa. JJ:n mukaan tämä todistaja olisi nähnyt, että venettä ajoi hänen turmassa kuollut ystävänsä.

15. Perin outoa! Vaikka asiaa on puitu ja valmisteltu esitutkinnassa jo toista vuotta ja asianosaisilla, siis myös puolustuksella, on ollut vuoden verran aikaa ilmoittaa kaikki ne todisteet, joihin oikeudenkäynnissä on tarkoitus vedota, ei näin ole tapahtunut eikä toimittu, vaan tämä "yllätyskortti" on jostakin syystä haluttu pitää hihassa. Nyt se on sitten tarkoitus lätkäistä pöytään.

16. Eikö JJ:n asianajaja ollut, kuten on tapana, pyytänyt päämiestään ilmoittamaan avustajalleen kaikki juttuun mahdollisesti saatavissa olevat todisteet? On kovin kummallista, jollei asianajaja ole todella ollut aiemmin tietoinen kyseistä yllätystodistajasta. Lienee selvää, että kyseistä todistajaa ei voida kuulla oikeudessa ennen kuin häntä on kuulusteltu todistajana poliisin suorittamassa esitutkinnassa.