1158. Pekka Haavisto johtaa presidenttipeliä

               Alma Median kyselyn mukaan tässä on Suomen seuraava presidenttipari

1. Se alkaa taas! Tarkoitan presidenttipeliä. Presidenttivaalit järjesttään seuraavan kerran tammikuussa 2024, siis runsaan neljän vuoden kuluttua. 

2. Istuva presidentti Sauli Niinistö ei voi enää asettua ehdolle, sillä hän tulee olleeksi neimmäisajan eli kaksi kautta virassa. Täten suomalaiset pääsevät äänestämään maalle kokonaan uutta presidenttiä. Asia on syytä tervehtiä tyydystystä tuntien.

3. Kenet suomalaiset haluaisivat seuraavaksi presidntikseen? Tästä kysymyksestä tullaan järjestämään ennen vaaleja tietenkin hirmuinen määrä erilaisia selvityksiä ja gallupkyselyjä. Ensimmäinen kysely on nyt suoritettu, sen teki Alma Media. Kyselyn toteutti Tietoykkönen Oy ja siinä haastateltiin 1 500:aa äänestysikäistä suomalaista. Tuloksia esiteltiin Alma Median lehdissä eilen illalla.

4.  Vastaajilta kysyttiin, ketä he äänestäisivät, jos presidentinvaali järjestettäisiin nyt. Heille tarjottiin kyselyssä presidenttivaihtoehdoksi kymmentä eri poliitikkoa, jotka kaikki ovat olleet tavalla tai toisella mukana Sauli Niinistön seuraajaspekulaatioissa. Seuraava presidentti saattaa hyvinkin nousta juuri tästä kymmeniköstä. Vain neljä prosenttia kyselyn vastaajista kertoo kannattavansa presidentiksi jotakuta muuta henkilöä.

5. Kyselyn tulos ei yllättänyt, sillä sen mukaan ulkoministeri Pekka Haavisto on kansalaisten selkeä ja jopa ylivoimainen suosikki uudeksi tasavallan presideksi. Hän sai kyselyssä 33 prosentin kannatuksen.

6. Seuraavan ryhmän Pekka Haaviston jälkeen muodostivat kyselyssä keskustan Olli Rehn (11 %), perussuomalaisten Jussi Halla-aho (10 %) ja kokoomuksen Jan Vapaavuori (10 %)

7. Tämän jälkeen kyselyssä kannatusta saivat vasemmistoliiton Li Andersson (8 %), SDP:n Eero Heinäluoma (7 %), SDP:n Jutta Urpilainen (6 %, kokoomuksen Paula Risikko (5 %) ja perussuomalaisten Laura Huhtasaari (4 %). Hännänhuippuna tulee vihreiden Maria Ohisalo (1 %). Joku muu ehdokas keräsi kyselyssä 4 %:n kannatuksen

8. Itse jäin kaipaamaan potentiaalisten ehdokkaiden joukosta nimeä Alexander Stubb, entistä ulko-ja pääministriä. Hän oli vielä joku vuosi sitten lähes ykkössuosikki seuraavaksi presidentiksi. Alma Media mielestä aika on kuitenkin ilmeisesti jo ajanut Stubbin ohitse.

9. Olisin asiasta kuitenkin eri mieltä. Selvää lienee, ettei kokoomus tule nimeämään presidenttiehdokkaaksen esimerkiksi Petteri Orpoa, tuskin edes Paula Risikkoa. Ehdokuudesta kilpailevat siten Jan Vapaavuori ja Alex Stubb.  Pidän Vapaavuoren  mahdollissuuksia vaalissa aika vähäisinä, hän tuskin selviytyisi toiselle kirerrokselle. Stubbilla olisi käsitykseni mukaan paremmat mahdollisuudet.

10. Olisin hyvin hämmästynyt, jos demarit valitsisivat ehdokkaakseen Eero Heinäluoman; ehdokkaaksi tullee Afrikka-komisssaari Jutta Urpilainen, joka omaisi hyvät mahdollisuudet Pekka Haavistoa vastaan toisella kierroksella.

11. Itse veikkaisin tässä vaiheessa, että toiselle kierrokselle vaalissa selviytyvät Pekka Haavisto ja Jussi Halla-aho.  Haavisto olisi ennakkosuosikki, mutta Halla-aho saattaisi panna hänet vaalissa yllättävän tiukoille.

12. Vastakkain olisivat monessa suhteessa erilaiset henkilöt: ylioppilas/tohtori, liberaali/ konservatiivi, ministeri/kansanedustaja ja ent. meppi, sivari/sivari, homo/hetero, globalisti/nationalisti jne.

1140. Kaatuuko Sipilän halllitus?

1. Juha Sipilän hallituksen päivät alkavat olla pian luetut, sanokaa minun sanoneeni. Kysymys on vain siitä, kompastuuko hallitus soteen, maakuntauudistukseen vai kumpaankin. 

2. Viime viikolla kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki herätti suuren kohun ilmoittamalla selvin sanoin, ettei tule äänestämään hallituksen sote-esityksen puolesta. Lepomäki kritisoi hallituksen sote-mallia siitä, ettei se täytä hallituksen sille antamia tavoitteita.

3. Lepomäen mukaan hallituksen sote-uudistus, valinnanvapauslaki ja maakuntauudistus eivät tuo säästöjä, vaan päin vastoin aiheuttavat menolisäyksiä parin kolmen miljardin euron verran.  Sote-malli ei lupauksista huolimatta myöskään paranna sen enmpää palveluiden saatavuutta kuin hoidon laatuakaan. Sen sijaan kannustimet johtavat siihen, että palvelujen osto keskittyy neljälle suurelle yksityiselle toimijalle samalla kun maakuntien 250 000 sote-työntekijästä vajaa kolmannes jouduttaneen irtisanomaan. Lepomäki kritisoi hallitusta myös siitä, ettei se lähetä valinnanvapauslakia EU:n komission tarkasteltavaksi; tästä asiasta myös koko opposito on samalla kannalla.

4. Viime torstaina Elina Lepomäki sai kokoomuksen eduskuntaryhmän kokouksessa sapiskaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen moitti lievin sanakääntein Lepomäkeä, mutta vakuutti, että ei tästä mitään kapinaa synny. Kokoomus siis yritti  vakuuttaa, että sen kansanedustajat ovat ruodussa. Lepomäki pahoitteli tiedotteessaan edustajatovereilleen aiheuttamaa harmia.

5. Mutta asia ei jäänyt suinkaan tähän, sillä tänään kokoomuksen kansanedustaja Susanna Koski julkaisi blogikirjoituksen, jossa arvostellaan hallitusta ja vaaditaan, että soten valinnanvapautta koskeva esitys pitää lähettää EU-komission syynättäväksi ennen kuin lakipakettia voidaan hyväksyä eduskunnassa. Koski kantaa huolta siitä, että komissio ja EU-tuomioistuin tulisivat käsittelevät valinnanvapauslain joka tapauksessa, siis riippumatta siitä, lähettääkö Suomi sen notifioitavaksi vai ei. Tuoksena saattaa olla se, että mainittu laki voi jälkikäteen paljastua EU:n kilpailulainsäädännön vastaiseksi ja kaatua. Tällöin maakuntahallinto jäisi, mutta valinnanvapaus ei. Tämä olisi kokoomuksen kannalta täysin kestämätön visio.

6. Aamupäivällä  Helsingin pormestari Jan Vapaavuori uhosi blogikirjoituksessaan, että "maakuntauudistus kaatuu vielä kevään aikana, eikä maakuntavaaleja koskaan järjestetä". Vapaavuori on arvostellut keskustan aloitteesta syntynyttä maakuntauudistusta kovin sanoin aiemminkin.

7. Jan Vapaavuori oli kuntavaaleissa kokoomuksen ja koko maan ylivoimainen ääniharava. Hän haluaa edelleen mukaan valtakunnanpolitiikkaan ja pyrkii kokoomuksen puheenjohtajaksi, seuraavan hallituksen pääministeriksi sekä kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi 2024. 

8. Pari tuntia myöhemmin Petteri Orpo yritti rauhoitella tilannetta kertomalla MTV3:n nettikolumnissaan, että "ei se mihinkään kaadu". Maakuntamalli ei ole täydellinen, Orpo totesi, mutta kertoi lähtevänsä nytkin siitä, että ”sovitusta pidetään kiinni”.  Orpon mukaan kyse ei ole siitä, pitääkö maakuntauudistuksesta vai ei, ja sote-uudistus on hänestä välttämätön, se pitää viedä maaliin.

9. Keskustalaiset käyvät ymmärrettävästi aika kuumina. He moittivat Petteri Orpoa, joka ei tunnu saavan omiaan kuriin. Kovin moni kansanedustaja edustaja ei voi lipsua ruodusta, sillä hallituksella on eduskunnassa vain niukka enemmistö, eli 105 kansanedustajaa ja puhemies Paula Risikko, joka ei voi osallistua äänestyksiin.

10. Elina Lepomäki vahvisti tänään aikovansa äänestää sote- ja makuntauudistusta vastaan, jos esitys säilyy sellaisena kuin se nyt on. Lepomäki sanoi, että kokoomuksen eduskuntaryhmässä on "useita, jotka suhtautuvat tähän jo nyt erittäin kriittisesti." Lepomäki tarkensi, että kriittisesti ko. uudistuksiin suhtautuvia ryhmässä on "enemmän kuin neljä", mikä merkitsisi toteutuessaan sote- ja maakuntauudistusten kaatumista. Julkisuudessa on arveltu, että esimerkiksi Hjallis Harkimo ja Susanna Koski voisivat äänestää kyseisiä uudistuksia vastaan.

11. Jos sote- ja maakuntauudistus kaatuu, samalla kaatuu koko halltus. Ilman kokoomuksen ajamaa valinnanvapautta  keskustalle ei tule maakuntahallintoa, ja päin vastoin. Se on "tulos tai ulos", näin on pääministeri Juha Sipilä vakuuttanut. Hallituksen kaatuminen olisi Juha Sipilälle todella kova takaisku, josta hän ei toipuisi. Se merkitsisi sitä, että Sipilä luopuisi tavoittelemasta keskustan puheenjohtajuutta eikä hän asettuisi myöskään ehdolle ennenaikaisisa eduskuntavaaleissa. Tämä sopisi erinomaisen hyvin Paavo Väyryselle.

12. Kaikkein pahinta hallituksen kaatuminen olisi kuitenkin Timo Soinille ja koko siniselle tulevaisuudelle, jonka gallup-kannatus on ollut loppukesästä 2017 lähtien 1,5 prosentin luokkaa. Mistä Timolle löytyisi uusi hillotolppa ulkoministerin salkun tilalle?

13. Timo Soini roimii tänään plokissaan kokoomuksen sotekapinallisia rajuin sanakääntein. Soini: "Kokoomus on sekoomus, kykypuolue kyntää syvällä". Soini ärhentelee myös Jan Vapaavuorelle, joka on ennustanut maakuntauudistuksen kaatuvan. Soinin mukaan "politiikan ulkoradan turhaantuneet porvarit" suoltavat omaa pienuuttaan ulos päivittäin. Helsingin pitäjän kyläpäällikkö Jan Vapavuori narisee Soinin mukaan kuin "vanha veräjä" soten kaatumista. Elina Lepomäkeä ja Hjallis Harkimoa tarkoittaen Timo Soini sanoo parin kokoomuksen eduskuntaryhmän intelligentin esiintyvän suurina terveystietäjinä, vaikka heidän käytännön kokemuksensa alasta rajoittuu Buranan syömiseen tukehtumatta". 

14. Heheh! On tässä nyt todella naurussa pitelemistä! Valinnanvapauslain käsittely eduskunnassa alkaa ylihuommenna torstaina. Blogisti toivoo hartaasti Juha Sipilän hallituksen kaatumista ja uusien eduskuntavaalien järjestämistä mahdollisimman pian.

15. Muuten, kun hallituksella on uusi oikeuskansleri Tuomas Pöysti, niin miksi hallitus ei tiedustele hänen mielipidettään siitä, pitäisikö valinnanvapauslakia koskeva luonnos lähettää EU-unionin syynättäväksi, kuten oppositio ja osa kokoomusedustajista on vaatinut?

1139. Paavo Väyrynen erotettu kansalaispuolueesta

                                       Väyrynen tiedotustilaisuudessa 5.3. klo 14

1. Suomen poliitisessa elämässä on tapahtunut parin viikon aikana vaikka mitä. Tuntuu siltä, että melkein joka päivä tulee ilmi erilaisia salaliittoteorioita, kähmintöjä, erottamisia, uhkailuja, syytöksiä jne. Jopa oikeuteen eli leivättömän pöydän ääreen on jouduttu menemään ja lisää "käräjöintiherkkua" on jatkossakin luvassa. Sote-uudistuksen läpimenokin kangertelee edelleen,

2. Viime viikolla Paavo Väyrysen perustama kansalaispuolue (KP) ilmoitti erottavansa Väyrysen puolueen jäsenyydestä. Puolueen johtohenkilöiden eli puheenjohtaja Sami Kilpeläisen ja varapuheenjohtaja Piia Katteluksen mukaan erottamisen taustalla ovat talousepäselvyydet ja Väyrysen lähteminen ehdolle keskustan puheenjohtajakisaan. Taloudellisilla epäselvyyksillä tarkoitetaan tilinkäyttöön liitttyviä väärinkäytöksiä ja vaaliraharikkomuksia, joissa olisi kyse viisinumeroisista summista.  

3. Tiedotteen mukaan kansalaispuolueen puoluehallitus on joutunut erottamaan Paavo Väyrysen, koska tämä on toiminnallaan vahingoittanut puoluetta. Erottamisen syinä ovat myös luottamusaseman väärinkäyttö puoluehallituksen jäsenenä ja pyrkiminen keskustan puheenjohtajaksi. Tiedotteen mukaan puoluehallitus pitää "valitettavana ja surullisena", että Väyrynen ei ole sitoutunut perustamansa puolueen kehittämiseen. Puheenjohtaja Sami Kilpeläinen on syyttänyt Väyrystä mittavista väärinkäytöksistä. Puoluehallituksen kolmas  aktiivinen jäsen on Tuula Komsi.  

4. Paavo Väyrynen kiistää odotetusti kaikki väärinkäytössyytökset ja vaaliraharikkomukset ja pitää mainituja väitteitä järjettöminä. Väyrynen kertoo joutuneensa tukemaan presidentinvaaleja varten perustetun valitsijayhdistyksen toimintaa lainaamalla sille 42 000 euroa ja että hänellä on puolueelta "huomattavat ja kiistattomat saatavat." Väyrysen mukaan meneillään on kolmen koplan eli Sami Kilpeläisen, Piia Katteluksen ja Tuula Komsin ajama puolueen laiton kaappausyritys.

5. Näyttää ilmeiseltä, että kansalaispuolue on jakautunut kahtia eli väyrysläisiin ja edellä mainitun kolmen koplan johtamaan joukkoon. Viime viikovaihteessa molemmat ryhmittymät pitivät omia kokouksiaan, joiden päätöksistä ulkopuolisen on vaikea saada selvää. Paavo Väyrysen mukaan Oulun Hotelli Lasaretissa pidetyssä puolueen vuosikokouksessa, johon osallistui 15 henkeä, puoluehallitukseen valittiin Akseli Erkkilä, Seppo Hauta-aho ja Paavo Väyrynen; puoluehallituksen puheenjohtajaksi tuli Hauta-aho. Sami Kipeläinen ja kumppanit puolestaan katsovat, että väyrysläisten kokous oli laiton ja puolue toimii heidän johdossaan. Niin tai näin, puolueella on nyt kaksi puoluehallitusta.

6. Väyrysen lainopillisena asiamiehenä toimii ilmeisesti edelleen oikeustieteen tohtori Kari Uoti. Väyrynen on hankkinut Helsingin käräjäoikeudesta päätöksen, jolla "kolmen koplan" koolle kutsuman ja 20. helmikuuta pidetyn puoluehallituksen päätösten täytäntöönpano on väliaikaisesti keskeytetty  ja kielletty. Edessä lienee muitakin osapuolten vireille panemia oikeusjuttuja, joten Väyrynen tarvitsee jatkossakin todella pätevää juristia.

7. Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja Piia Kattelus kertoi eilen, että kansalaispuolue on jättänyt esitutkintapyynnön Paavo Väyrysen tilinkäyttöön ja vaalirahoihin liittyen.
Helsingin poliisin talousrikosyksikön johtaja Ismo Siltamäki vahvistaa, että Helsingin poliisi on vastaanottanut tutkintapyynnön Paavo Väyrysen tapaukseen liittyen. Pyyntö tehtiin viime viikolla. Siltamäki ei suostu kuitenkaan tarkentamaan, mihin yhteisöön tai henkilöön tutkintapyyntö liittyy.

8. Jos kansalaispuolueen erottamispäätös pysyy voimassa, Paavo Väyrynen on vapaa mies osallistumaan ehdokkaana keskustan puheenjohtajaksi. Mutta palaisiko Väyrynen lupauksensa mukaisesti eduskuntaan 12. kesäkuuta, jos hän häviää keskustan puheenjohtajakisan Juha Sipilälle ja mitä ryhmittymää hän tulisi parlamentissa edustamaan? 

9. Politiikassa on muutenkin edessä mielenkiintoisia aikoja. Hajoaisiko Juha Sipilän hallitus, jos kokoomuksesta löytyy Elina Lepomäen lisäksi muitakin kansanedustajia, jotka äänestävät sote-uudistusta ja maakuntauudistusta vastaan ja eduskuntaan tulee vielä Paavo Väyrynen, joka melko varmasti haluaa kaataa sote-uudistuksen? Näin Sipilä on uhannut julkisesti tehdä. 

10. Minusta hallitus voisi aivan hyvin kaatua, jolloin maassa järjestettäisiin uudet eduskuntavaalit ilmeisesti syksyllä. Hallituksen eväät on syöty ja johtavat  hallituspuolueet eli keskusta ja kokoomus riitelevät keskenään. SDP on noussut kannatusmittauksissa maan suosituimmaksi pulueeksi. Jos demareilla olisi Antti Rinnettä valovoimaisempi puheenjohtaja, ei seuraavasta pääministeripuolueesta olisi eduskuntavaalien jälkeen epäselvyyttä. 

11. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on kyselyjen mukaan Petteri Orpon jälkeen maan toiseksi suosituin pääministeriehdokas. Pitäisikö Li Anderssonin ja Antti Rinteen vaihtaa keskenän paikkaa, eli Rinne johtaisi neljä vuotta vasureita ja Li Andersson puolestaan demareita? 

12. Kokoomuksen todellinen voimamies on Jan Vapaavuori, joka arvostelee säälimättömästi sotea ja maakuntauudistusta. Gallup-kyselyjen mukaan hallituspuolueita kannattaa yhteensä enää noin 38 prosenttia vastaajista. Siniset roikkuu epätoivoisesti hallituksessa viiden ministerin voimin, vaikka puoletta kannattaa vain 1,5 prosenttia vastaajista. Ennenaikaisissa vaaleissa sinisistä päästäisiin vihdoin eroon.

13, Paavo Väyrynen on tehnyt poliisille tutkintapyynnön kolmesta perustamansa kansalaispuolueen vastuuhenkilöstä. Tämän hän kertoi tiedotustilaisuudessaan tänään 5.3. klo 14. Väyrysen mukaan häntä syytetään valheellisesti kansalaispuolueen tilinkäyttöön liittyvistä väärinkäytöksistä ja luottamusaseman väärinkäytöstä. Väyrynen katsoo, että asiassa on syytä epäillä kunnianloukkausta tai mahdollisesti törkeää kunnianloukkausta.

14. Väyrysen mielestä "Kolmen koplan" (Kilpeläinen, Kattelus, Komsi) järjestämässä viime lauantain kokouksessa uhmattiin Helsingin käräjäoikeuden viimeviikkoista päätöstä, jolla keskeytettiin puolueen hallituksen päätösten täytäntöönpano. Oikeuden ratkaisu koski kokouksia joulukuussa ja helmikuussa. Väyrysen mukaan lauantain kokous oli samalla tavoin laittomasti järjestetty. Hän kertoi nostavansa käräjäoikeudessa moitekanteet "koplan" kokouksissa tehtyjen päätösten mitätöimiseksi.

1071. Ranskan presidentinvaalit

           Ranskan tulevaa presidenttiparia 25 vuoden ikäero ei haittaa

1. Ranskan presidentinvaalien ensimmäinen kierros pidettiin eilen sunnuntaina. Vaalin toiselle kierrokselle selvisivät kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta eli Eurooppa mielinen ja maltillinen Emmanuel Macron ja oikeistopopulistien Marine Le Pen.  Macron sai ääneistä 23,9 ja Le Penn 21,4 prosenttia. Vaalien toinen kierros pidetään 7.5. 

2. Jatkosta putosivat koservatiivi François Fillon (19,9 prosenttia) ja laitavasemmiston Jean-Luc Mélenchon (19,6 prosenttia). Kaikista heikoimmin kävi hallitsevan sosialistipuolueen ehdokkaalle Benoit Hamonille, joka sai äänistä vain 6,35 prosenttia. Istuva presidentti François Gérard Georges Nicolas Hollande ei asettunut edes ehdokkaaksi. Kärkinelikosta Fillon on ainoa, joka edustaa Ranskan perinteisiä valtapuolueita.

3. Toisella kierroksella Macron ehdoton ennakkosuosikki, sillä ranskalaisten selkeä enemmisö vastustaa - ainakin ennen toista kierrosta - Le Pennin valintaa presidentiksi. Yllätyksiä voi vielä kuitenkin tapahtua.

4. Emmanuel Macron on vasta 39 -vuotias, joten hänestä tulisi Ranskan kaikkien aikojen nuorin presidentti. Hän kuului aiemmin sosialistipuolueeseen ja toimi presidentti Hollanden talouspoliittisena neuvonantajana kunnes Hollande nosti hänet talousministeriksi.

5. Vuosina 2002–2004 Macron opiskeli tunnetussa Kansallisessa hallintokoulussa (École nationale d'administration, ENA). Hänen pääaineensa oli filosofia ja hän teki yliopistollisen lopputyönsä Niccolò Machiavellistä ja väitöskirjansa Georg Wilhelm Friedrich Hegelin filosofiasta.

6. Macron toimi Ranskan talousministeri kaksi vuotta 2014 - 2016. Hän on entinen Rothschild-pankin investointipankkiiri. Rothschild-pankissa (2008–2012) Macron oli osallisena, kun Nestlé vuonna 2012 osti Pfizerin tytäryhtiön, joka yrityskauppa teki Macronista miljonäärin.

7. Sosialistipuolueesta erottuaan Macron perusti huhtikuussa 2016 En Marche! ('Liikkeelle') -nimisen edistyksellisen ja sosiaaliliberaalisen poliittisen ryhmittymän. Marraskuussa 2016 Macron ilmoitti asettuvansa pääpuolueiden ulkopuoliseksi ehdokkaaksi vuoden 2017 presidentinvaaleissa.

8. Emmanuel Macron avioitui vuonna 2007 lukioaikaisen ranskanopettajansa Brigitte Trogneuxin kanssa. Brigitte on nykyisin 64 -vuotias eli Emmanuel on vaimoaan 25 vuotta nuorempi. Macron alkoi seurustella Brigitten kanssa 18-vuotiaana vuonna 1994. Brigitte Trogneux kuuluu amiensilaiseen Trogneux-suklaatehtailijasukuun.

9. ”Mitä ikinä teetkin, menen kanssasi naimisiin”. Nämä sanat Trogneux kertoo kuulleensa Emmanuel Macronin suusta, kun tuleva presidenttiehdokas oli 17-vuotias opiskelija lukiossa, jossa Trogneux opetti ranskan lisäksi latinaa. Macronin luokalla opiskeli myös Laurence Auzière, Trogneux’n tytär, joka on siis saman ikäinen kuin äitinsä aviomies. Trogneux’n kolmesta lapsesta vanhin, poika Sebastien, on Macronia kaksi vuotta vanhempi.

10. Mutta osataan sitä myös meillä Suomessa.Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on 69 -vuotias ja hänen vaimonsa Jenni Haukio täytti äskettäin 40 vuotta. Presidenttiparin ikäero on siis 29 vuotta, eli he panevat tässä suhteessa Ranskan tulevaa presidenttiparia selvästi paremmaksi. Avioliiton Niinistö ja Haukio solmivat vuonna 2009, jolloin Niinistö oli 60 ja Haukio 31-vuotias. Aiemmin Sauli seurusteli ja oli kihloissa (2003-204) Tanja Karpelan (kesk) kanssa, joka oli kulttuuriministerinä Matti Vanhasen hallituksessa (2003-2007). Kihlaus purkautui, luultavasti osin siksi, että Tanja edusti eri puoluetta kuin Sauli, mikä ei sopinut presidentin paikkaa tavoitelleen Saulin suunnitelmiin.

11. Emmanuel Macronin tavoin Sauli Niinistökin on toiminut ennen presidenttikauttaan pankkiirina, ei kuitenkaan yhtä kuuluisassa yksityisessä pankissa kuin Emmanuel Macron. Sauli oli Luxemburgissa sijaitsevan Euroopan investointipankin varapääjohtajana vuosina 2003-2007. Luxemburgin pankissa on kahdeksan varapääjohtajaa, jotka ovat samalla pankin johtokunnan jäseniä. Ko. investointipankin varapääjohtajan työ on helppoa ja kevyttä kuin heinänteko, eikä sen saamiseen vaadita pankkiirin koulutusta, kokemusta, menestystä tai huippuarvosanoja. Paikka on hyvävelipalkkiovirka niille poliitikoille, joille pitää löytää mahdollisimman kevyt ja hyväpalkkainen työ ja johon jäsenmaat valitsevat edustajansa lähinnä poliittisilla perusteilla. 

12. Jos Emmanuel Macron suoritti, kuten kerrotaan, yliopistollisen loppututkintonsa huippuarvosanoin, niin samaa ei totisesti voida sanoa Sauli Niinistöstä. Hän suoritti oikeustieteen kandidaatin tutkinnon Turun yliopistossa 1970 -luvulla jokseenkin heikoilla arvosanoilla. Hyvät tiedot Niinistö sai vain maa- ja vesioikeuden tentistä, kaikissa muissa tenteissä Niinistön oli tyytyminen arvoosanaan tyydyttävät tiedot; erinomaisia tietoja ei tullut yhdestäkään tentistä. Niinistön gradututkielma jäi kateisiin. 

13. Presidentinvaalit olivat Emmanuel Macronille ensimmäiset vaalit - ja heti on tulossa presidentin virka. Sauli Niinistö sen sijaan osallistui ennen presidentiksi tuloaan moniin vaaleihin. Eduskuntaan Niinistö valittin muuten vasta kolmannella yrityksellään. 

14. Pelkkä juristin tutkinto on myös Jan Vapaavuorella, joka halusi seurata Sauli Niinistön jalanjälkiä ja aloitti Euroopan investointipankin varapääjohtajana pari vuotta sitten, kun hänestä ei tullut kokoomuksen puheenjohtajaa eikä pääministeriä. Vapaavuorelle on maksettu pankissa 24 000 euron suuruista kuukausipalkkaa ja sen päälle tulee vielä erilaisia etuja. Luxemburgin palkkaverotus on aika kevyttä. Nyt Vapaavuoresta tulee Helsingin kaupungin pormestari, jonka palkka on vain 14 000 euroa kuukaudessa. 

15. Mutta ei hätää, sillä lähtiessään Luxemburgista Vapaavuori saa kultaisen kädenpuristuksen, eli hänelle maksetaan kolmen vuoden ajan joka kuukausi n. 10 000 euron suuruista siirtymäkorvausta. Tätä asiaa Vapaavuori ei kertonut kuntavaaliehdokkaana ollessaan. Asian tultua ilmi tilannetta pähkäiltiin muutama päivä, kunnes Vapaavuori tuli järkiinsä ja ilmoitti tänään lahjoittavansa siirtymäkorvauksen hyväntekeväisyyteen. Lahjoituksen kohdetta ei ole toistaiseksi kerrottu. Minusta Vapaavuori voisi lahjoittaa osan siirtymäkorvauksesta vaikkapa rikosuhrirahastolle.

                                  Näytillä jälleen, setämies ja nukke-nainen

1070. Kuntavaalit 2017

                              Älä ny ala vollottaan...kyllä sä olet sen olues ansainnu

1. Kuntavaaleihin oli asetettu yhteensä 33 616 ehdokasta. Valtuustoihin valittiin koko maassa 8 999 jäsentä. Äänestämässä kävi yhteensä 2 582 666 äänioikeutettua. Äänestysprosentti jäi jälleen alhaiseksi, vain 58,8 prosenttia. Surkea tulos!

2. Vaalien suurimmaksi puolueeksi nousi kokoomus 20,7 prosentin kannatuksellaan. Sen perässä tulivat SDP (19,4 %), keskusta (17,5 %), vihreät (12,4 %), perussuomalaiset (8,8 %), vasemmistoliitto (8,8 %),  RKP (4,9 %),  KD eli kristillisdemokraatit (4,1 %) ja muut eli ns. pienpuolueet (2,1 %). Nukkuvien "puolue" oli siten ylivoimaisesti suurin ryhmä, sillä äänestämättä jätti peräti 41, 2 % äänioikeutetuista.

3. Vaalien suurin voittaja oli Vihreä liitto (vihreät), sillä se kasvatti ääniosuuttaan vuoden 2012 kuntavaaleista 3,9 prosenttiyksikköä. Plusmerkkisen tulokset saivat myös RKP (+0,2 %-yks.) ja KD (+0,4 %-yks.). Suurin häviäjä oli perussuomalaiset, joka ääniosuus putosi  3,5 prosenttiyksikköä eli 12,3 prosentista 8,8 prosenttiin. Myös kolmen suurimman puolueen ääniosuus laski, eli kokoomuksen 1,2, Sdp:n 0,2 ja keskustan 1,1 %-yksikköä vuoden 2012 vaaleista. Vihreä liitto on nyt Euroopan suurin vihreä puolue. Kolmen hallituspuoueen yhteinen ääniosuus laski 5,8 prosenttiyksikköä. 


4. Vaalien todellinen ääniharava oli kokoomuksen Jan Vapaavuori, joka sai Helsingin pormestarinvaaleiksi nimetyssä äänestyksessä karvan verran alle 30 000 ääntä. Vihreiden Anne Sinnemäki jäi kauas Vapaavuoren taakse saaden vain hieman alle 9 000 ääntä. Vapaavuori sai näin maukkaan revanssin katkeralle tappiolleen vuodelya 2014, jolloin hän hävisi kokoomuksen puheenjohtakisassa Paula Risikolle ja Alexander Stubbille.

5. Vaaliehdokkaista peräti 32 sai 0 ääntä, eli he eivät änestäneet edes itse itseään. Kuusamossa näitä henkilöitä oli neljä, joista kaksi oli persuehdokkaisiin kuulunut  Pahkalan pariskunta, Liisa ja Risto. He kertoivat ltapäivälehdille, että olivat toki käyneet äänestämässä, mutta että "kuka hullu sitä nyt itseään äänestäisi". Reilua puhetta! Yhdestä nollakerhoon jääneestä ehdokkaasta eli keuruulaisesta Tuomo Kyllästisestä (SDP) tuli kuitenkin varavaltuutettu puolueensa hyvän menestyksen johdosta.

6. Timo Soini lähestulkoon kyynelehti vaalituloksen selvittyä. Nyt ei tullut Timpalle eikä persuille jytkyä, tuli lötkö.  Soini toipui kuitenkin nopeasti ja piti puoleväelleen tunteikkaan kiitospuheen, jossa tunnusti reilusti, että "turpaan tuli, mutta henki jäi". Persujen tappio oli galluppien mukaan jo etukäteen selvä. Vuoden 2015 eduskuntavaaleista perussuomalaisten ääniosuus laski 8,8 prosenttiyksikköä, eli puolue on menettänyt kahdessa vuodessa 300 000 ääntä eli puolet äänestäjistään. Tätä ne löysät vaalilupaukset ja hallitusvastuu teettää.

7. Timo Soini ei kuitenkaan raski luopua ulkoministerin salkustaan, mikä on aika kummallista. Se, aikooko puolue jatkaa hallituksessa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut, ratkeaa paljolti kesäkuun puoluekokouksessa, jossa persuille valitaan uusi puheenjohtaja eli joko Sampo Terho tai Jussi Halla-aho. Jos persut jatkaa hallituspuolueena, Soini tekisi viisaasti, jos ymmärtäisi luopu ministerinsalkustaan, jonka saisi puolueen uusi puheenjohtaja. Halla-aho peittosi Helsingissä äänimäärässä selvästi Sampo Terhon. Jussi Niinistön kannatus oli yllättävn huono, vain n. 1 300 ääntä ministerismiehelle; jopa Mika Raatikainen sai enenmmän ääniä Helsingistä. Persujen ei siis kannata missään nimessä nimetä Jussi Niinistöä ehdokkaakseen ensi vuoden presidentinvaaleissa.

8. Tässä kuussa hallituksessa on luvassa järjestelyjä, jolloin Jari Lindström luopuu toisesta eli oikeusministerin salkustaan ja hallitukseen otettaneen näillä näkymin ehkä jopa kolme ministeriä lisää.  Jos persut saisivat hallituksen ministeriksi uuden puheenjohtajansa, olisi puolueella, jonka kannatus on enää vaivaiset 8-9 prosenttia, hallituksessa peräti viisi ministeriä. Aikaisemmissa hallituksissa tällaisilla pienpuolueiksi luonnehdittavilla puolueilla on ollut aina korkeintaan kaksi ministerinpaikkaa.

9. Keskustan vaalimenestys huononi, mikä ei minua mitenkään yllättänyt. Ylimielisyydestä aiheesta arvosteltu pääministeri Juha Sipilä asetti vaaleissa puolueen minimitavoitteeksi vuoden 2012 kuntavaalituloksen eli 18,6 prosentin ääniosuusden saavuttamisen, mistä puolue kuitenkin jäi 1,1 prosenttiyksikköä. Pääministeripuolueelle varsin vaisu tulos. Vuoden 2015 eduskuntavaaleista keskustan kannatus on laskenut 3,7 %-yksikköä. Antaa mennä kun on alamäki vaan!

10. Keskustalle Helsingin ja muiden suurimpien kaupunkien valtaaminen on edelleen vain kaukainen haave. Helsingissä keskusta sai vain kaksi valtuutettua ja menetti ainakin neljä paikkaa. Valtuuston ulkopuolelle jäi kaksi keskustan kansanedustajaa eli Pekka Puska (ääniä 837) ja ministeri Kimmo Tiilkainen (ääniä 798). Istuvalle ministerille, joka hoitelee hallituksessa kolmen eri ministerin tehtäviä, vaalitulos on karmaisevan huono. Tiilikaisen kannatta pysytellä seuraavissa vaaleissa visusti Ruokolahdela ja Etelä-Karjalassa, jos ylipäätään aikoo tulla vielä valituksi Arkadianmäelle.   

11. Kristilliset saivat Helsingissä läpi kaksi ehdokasta, joista toinen on Terve Helsinki -liikettä luotsaava Paavo Väyrynen noin tuhannella äänellään. Väyrysellä oli järkeviä ehdotuksia Helsingin kasvun rajoittamiseksi, mutta käytännössä ne uhkaavat tietenkin kaikua täysin kuuroille korville. Väyrynen, joka aikoo tulevana kesänä esitää Keminmaan Pohjanlinna -ranchinsa näyttämöllä, ei enää Urho Kekkosta, vaan itseään, lanseerasi vaalivalvojaisissa uuden mieliin syöpyvän lentävän lauseen: "Mitä elämä olisikaan ilman minua". Tässäpä ohjenuoraa kaikille valtuutetuille, niin vanhoille kuin uusille! 

12. Puoluejohtajien murheenkryyni oli näissäkin vaaleissa demareiden Antti Rinne. Gallupit ovat kertoneet reilut puoli vuotta, että SDP on noussut keskustan ja kokoomuksen ohi maan suurimmaksi puolueeksi, ja näin ne tekivät vielä pari kolme viikkoa ennen kuntavaaleja. Mutta jälleen kerran nähtiin, että mitä lähemmäksi vaaleja tultiin ja mitä useammin tv-kanavilla näytettiin vaalitenttejä, joissa Antti Rinne mökelteli ja takelteli, sitä enemmän demareiden kannatus laski. 

13. Antti Rinteen tavoitteena oli saada SDP maan suurimmaksi kuntapuoleeksi, mutta tavoite ei onnistunut. Jopa edellisiin kuntavaaleihin verrattuna demareiden kannatus hieman laski. Demareiden viimeisin vaalivoitto on vuodelta 2004. Antti Rinne valittiin jatkamaan puolueen puheenjohtajana vain pari kuukautta sitten, mutta heti kuntavaalien jälkeen alkoi uusi keskustelu ja pohdinta puheenjohtajan vaihtamisesta. Selvää on, että Antti Rinteen johdolla SDP:stä ei tule pääministeripuoluetta. Kenestä siis SDP:n uusi puheenjohtaja?

14, Jan Vapaavuori valitaan virallisesti pormestariksi vasta kesäkuussa. Kenestä hänen seuraajansa  Europan investointipankin varapääjohtajana Luxemburgissa? Vaåaavuori ehti hoitaa ko. tehtävää vain 1,5 vuotta, toimikaudesta on jäljellä kaksi vuotta. Paikka kuuluu Suomessa ja käytännössä kokoomukselle. On jo ehditty arvella, että sopivin ehdokas olisi Alexander Stubb, joka on pudonnut eduskunnan rivikansanedustajaksi. Mikäpä siinä, kannatetaan! Varapääjohtajan tehtävä, jota on hoitanut aikoinaan myös Sauli Niinistö, on helppohoitoinen ja siitä maksetaan kunnon palkka, jonka suuruus on n. 24 000 euroa kuukaudessa; Luxemburgin verotus on kevyttä. Niinistö ja Vapaavuori eivät tiettävästi viihtyneet erityisen hyvin tehtävässä, mutta kansainväliselle ja kielitaitoiselle Alex Stubbille se sopisi paljon paremmin. Vapaavuoren seuraajaksi on ehdotettu myös Finanssialan keskusliiton Pia-Noora Kauppia - hän odottaa neljättä lastaan - ja jopa kansanedustaja Harri Jaskaria. Vapaavuoren seuraajan valitse käytännössä yksin valtiovarainministeri Petteri Orpo.

1023. Kun Alex Stubb syrjäytettiin

   

                                            Stubb tiedotustilaisuudessaan 15.6.                            

1. Kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi valittin Lappeenrannan puoluekokouksessa sisäministeri Petteri Orpo. Hän voitti toisella äänestyskierroksella istuvan puheenjohtajan Alexander Stubbin, Orpo sai äänistä 55 ja Stubb 45 prosenttia. Pertteri Orvosta tulee samalla uusi valtiovarainministeri. Kielikeskuksen mukaan oikea taituvusmuoto on tosiaan "Orvon". Petteri Orpo haluaa kuitenkin itse käyttää muotoa "Orpon".

2. Juha Sipilän vuoden päivät istunneesta hallituksesta on tähän saakka käytetty lyhennettä SSS -hallitus, joka tulee kolmesta nimestä eli Sipilä, Soini ja Stubb. Nyt SSS -hallituksen korvaa SOS -hallitus, niin kuin Timo Soini Lappeenrannan kokouksen jälkeen huomautti. Kuten tiedämme, SOS on kansainvälisillä morseaakkosilla annettava hätämerkki, jonka arvellaan tulevan sanoista Save Our Souls (Pelastakaa sielumme). 

3. Olisiko SOS jonkinlainen hätätilahallitus? Tämän aika näyttää. Hiljattain on annettu ymmärtää, että Suomella olisi kahdeksan laihan eli lamavuoden jälkeen edessään vihdoin taloudellisen kasvun jakso. Tästä ei ole kuitenkaan vielä riittävää varmuutta. Se että bkt on kasvanut noin prosentin verran, ei voida tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Todettu kasvu perustuu yksinomaan kotimaisen kulutuksen, ei viennin kasvuun. 

4. Suomen vienti ei ole osoittanut vieläkään kunnolla elpymisen merkkejä. Työttömyys ei ole vähenemässä, pitkäaikaistyöttömyys sen kun vain kasvaa. Kiky -sopimus saatiin reilun vuoden kestäneen hirmuisen ja jopa koomisia piirteitä saaneen väännön ja satojen neuvottelujen jälkeen kasaan. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että tämä ei vielä riitä. Monet jopa katsovat, että Kiky ei itse asiassa ratkaise mitään, vaan siitä saattaa olla päin vastoin vain harmia. Paikallinen sopiminen on aivan alkutekijöissään.  Hallituksen tavoitteena oli alun perin 110 000 uuden työpaikan luominen hallituskauden aikana, mutta nyt hallitus arvio, että olisi hyvä, jos Kikyn avulla saataisiin edes 35 000 uutta työpaikkaa. 

5. On helpo ennustaa, ettei tämäkän tavoite tule toteutumaan. Kaikki kolme suurta luottoluokittajaa, viimeksi Moody`s ovat laskeneet Suomen kolmen A:n luottoluokituksen Aa:han tai Aa+:aan. Moody'sin analyytikkojen mukaan Kiky -sopimus ei saa Suomen taloutta nousuun. Luottoluokittajan mukaan liian suuret palkat, joita Kikyllä on pyritty hillitsemään, eivät ole Suomen talouden suurin ongelma. Ongelma on siinä, etteivät ulkomaiset sijoittajat investoi Suomeen, koska täällä ei valmisteta riittävästi tuotteita, joilla olisi kansainvälistä menekkiä. Yritysveroprosenttia laskettiin joitakin vuosia sitten roimasti, ja monilla suurilla yhtöillä menee hyvin, mutta niiden voittoja ei käytetä investointeihin, vaan ne jaetaan kasvavina osinkoina omistajilleen.

6. Miksi Alex Stubb (48) piti vaihtaa Petteri Orpoon (47) ja ketkä hänet halusivat syrjäyttää? Itse en olisi, jos olisin kokoomuksen jäsen, halunnut antaa kenkää Alexille enkä valita Petteri Orpoa hänen tilalleen.

7. Alexin isä Göran Stubb osui Lappeenrannan äänestyksen jälkeen naulan kantaan todetessaan, että "poikani suosio katosi vihakampanjaan".  Tämä kampanja oli nähtävissä pian sen jälkeen kun Alexista tuli pääministeri ja Stubbin edeltäjän Jyrki Kataisen lähdettyä komissaariksi Brysseliin. Alexin naama otettiin tikkatauluksi ja kaikki hallituksen epäonistumiset, niin Stubbin omat kuin Juha Sipilän hallituksen, kadettiin kylmästi Stubbin niskaan. Politiikan toimittajat Pekka Ervastista ja Timo Haapalasta alkaen oikein kaivamalla kaivelivat Alexin vikoja ja kailottivat niitä kirjoituksissaan ja tv-kommenteissaan.

8. Ervastit, haapalat ja muut toimittajat eivät olleet liikeellä yksin ja omasta aloitteestaan.  Heillä oli tarkka tieto, mitä ne, jotka eivät voineet sietää Alex Stubbia, halusivat ja tahtoivat toimittajien kirjoittavan ja puhuvan - Alex Stubb oli syrjäytettävä puheenjohtajan pallilta ja hallituksesta. Viha- tai kostokampanja on oikeaan osunut sana kuvaamaan prosessia. Kampanja pantiin käytiin melko pian kohta kaksi vuotta sitten pidetyn puoluekokouksen jälkeen, jossa Stubb kaikkien ylläthykseksi kukisti Paula Risikon ja suurena ennakkosuosikkina pidetyn Jan Vapaavuoren.

9. Jan Vapaavuori ei voinut sietää tappiotaan Stubbille, hän oli huono häviäjä. Hän vannoi mielessään kostoa, ja mikäpä olisi ollut parempi paikka toteuttaa aie kuin lähestyvä Lappeenrannan puoluekokous. Vapaavuori, joka oli tullut nimitetyksi Euroopan investointipaikan hallituksen jäseneksi julkaisi viime maaliskussa kohua herättäneen "muistelmateoksen" Puoliholtiton Suomi. Siinä tämä useampikertainen ministeri ja kokenut kansanedustaja purki mieltään ja katkeruuttaan ja syytti istuvaa hallitusta ja sen edeltäjiä voimakkaasti huonosta taloudenhoidosta. Näin tapahtui, vaikka mies oli itse ollut kauan hallitusvastuussa, jolloin hän olisi voinut vaikuttaa kertomiensa virheiden ja epäkohtien korjaamiseen. 

10. Kirjassaan Vapaavuori syytti rivien välistä Alex Stubbia räikeällä ja suorastaan irvokkaalla tavalla. Vapaavuoren mukaan Kataisen erottua hallituksesta maassa olisi tullut järjestää uudet vaalit, mutta niitä Stubb ei halunnut, koska se olisi merkinnyt hänen pääministeritiensä katkaisua. Vapaavuoren mukaan eduskuntaan on valittu monia sellaisia, jotka eivät sinne kuulu, ja monet niistäkin, jotka kuuluvat, kekkaloivat viihdeohjelmissa, tikkakisoissa ja yökerjojen avaiskutsuissa. Viittaus Stubbiin tulee selvästi esiin kun Vapaavuori toteaa, että  "johtaviinkin posteihin pääsee aika ajoin kipuamaan myös patologisia narsisteja, joille politiikan sisällöllä ei ole koskaan muuta kuin välinearvoa heidän omalle julkisuuskuvalleen".

11. Jan Vapaavuori ei toki kirjoittanut kirjaansa hetken huumassa, vaan hänellä oli Luxemburgin pankin hiljaisuudessa yllin kyllin eli reilu vuosi aikaa suunnitella kirjansa sisältöä, väsätä opustaan ja hioa tekstinsä puoliherjaavia sanakäänteitä. Kirja ilmestyi juuri "sopivasti" eli pari kuukautta ennen Lappeenrannan puoluekokousta, jolloin Stubbin kiivaimmat vastustajat, kuten esimerkiksi Hjallis Harkimo ja Eero Lehti, terävöittivät Stubbin kritisointiaan ja hakivat sopivia vastaehdokkaita puheenjohtajan vaaliin. Vapaavuoren kirja oli tähdätty paljolti juuri Alex Stubbia vastaan ja sen tarkoituksena oli estää Stubbin uudelleen valinta puolueen puheenjohtajaksi. 

12. Mutta mistä sitten sopiva vastaehdokas Stubbille? Oli ennenkuulumatonta, että suuri hallituspuolue vaihtaa kesken hallituskauden puheenjohtajaansa, joka joutuisi, jos manööveri onnistuisi, lopettamaan työnsä myös maan hallituksen toiseksi tärkeimpänä ministerinä. Jan Vapaavuori ei ollut itse halukas Stubbin haastajaksi, vaikka mieli olisi toki kovasti tehnyt. Katseet kääntyivät tämän jälkeen sisäministeri Petteri Orpoon, jota on, jostakin syystä, pidetty Juha Sipilän hallituksen parhaana ministerinä.

13. Petteri Orpo ilmoitti vielä noin 1,5 - 2 kuukautta sitten, ettei hän missään tapauksessa halua haastaa Stubbia puheenjohtajakisassa. Mutta kuten politiikassa usein tapahtuu, johtavat poliitikot voivat kääntää takkinsa nopeasti, jopa yhden yön aikana. Orpoa maaniteltiin lähtemään kaatamaan Stubbia.  Kokoomuksen eduskuntaryhmän enemmistö ilmoitti vastustavansa Stubbin uudelleenvalintaa. Eero Lehti mörisi Stubbin kelvottumuutta, ja samalla asialla oli Hjallis Harkimo, joka näytti nauttivan ilkeillessään Stubbille. Hjallis jopa ilmoitti harkitsevansa itse Stubbin haastamista, jollei muita halukkaita puuhaan ilmoittautunut. Kukaan ei toki ottanut Hjalliksen ilmoitusta todesta.

14. Tämän jälkeen kisaan ilmoittautui Elina Lepomäki, vaikka kaikki tiesivät tasan tarkkaan, ettei hänellä olisi mahdollisuuksia Stubbin  kaatimiseksi. Ja yllätys yllätys, puheenjohtajan pesti alkoi pikkuhiljaa kiinnostaa myös Petteri Orpoa, jonka ilmoitus Stubbin haastamisesta saatiin aika pian. Iltapäivälehtien toimittajat, timohaapalat ja pekkaervastit suorastaan riemastuivat ja kirjoittivat kilvan analyyseissään, että pelihän on nyt selvä: Stubbilla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia kisassa, vaan Petteristä leivotaan Lappeenrannassa kokoomuksen uusi puheenjohtaja. Hjallis Harkimo saattoi ilmoittaa, ettei hän lähdekään puheenjohtajakisaan, vaan kannattaa Orpoa.

15. Kuka lopullisesti käänsi Petteri Orpon pään? Minusta tämä oli tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kaikki politiikkaa seuranneet tietävät, että Sauli Niinistön ja Alex Stubbin välit ovat olleet viiileät. Niinistö ei voi sietää Alexia, joka on Saulin mielestä ollut  liian hölösuinen ja suorapuheinen mm. Nato-kannanotoissaan. Niinistö ei halunnut, että Alex Stubb istuu hänen johtamassaan hallituksen ulko- ja turvallisuspoliittisessa ryhmässä. Oiva keino pudottaa Alex kuvioista oli syrjäyttää hänet kokoomuksen johdosta ja hallituksesta. Niinistö ymmärsi, että Petteri Orpo oli se henkilö, joka kykenisi tähän. Inhottava ja katala temppu presidentti Niinistöltä, mutta tämä kertoo vain, miten raadollista politiikka on aina huipputasoa myöten. 

16. Pari kolme viikkoa ennen Lappeenrannan kokousta julkisuuteen vuodettiin ikään kuin vaivihkaa, miten Sauli Niinistö ja Jenni Haukio olivat kutsuneet Petteri Orpon vaimoineen vieraakseen Mäntyniemeen tai Espoon kotiinsa. Tämä painoi lopullisesti kokoomuslaisten puoluekokousedustajien ajatuksissa vaakakupin Orpon hyväksi. Vierailua tulkittiin, kuten tarkoitus olikin, niin, että Sauli Niinistö haluaa Petteri Orposta kokoomuksen puheenjohtajan ja uuden ministerin Alex Stubbin tilalle. Kyläilytiedon vuotaminen julkisuuteen oli harkittu asia ja suunniteltu juttu.

17. Alex Stubb ei kuitenkaan luovuttanut, vaikka hän varmaankin tiesi, ettei hänellä ollut kerrotuissa oloissa mahdollisuuksia uusia puheenjohtajan paikkaa. Stubb taisteli kunniaakkasti ja säilytti kasvonsa puoluekokouksen loppuun saakka. Stubb otti tilanteen haltuunsa myös loppupuheessaan, jossa hän onnitteli vilpittömästi Petteri Orpoa. Salissa koettiin tunteikas hetki, kun Alex kiitti paikalla ollutta isäänsä Görania ja vaimoaan Suzannea. Myös jotkut Petteri Orpon kannattajista nieleskelivät Alexin puheen aikana kyyneleitä. Yksi näistä oli ministeri Lenita Toivakka, joka oli vain paria päivää ennen Lappeenrannan kokousta ilmoittanut vaihtavansa leiriä eli siirtyvänsä Stubbin joukoista Petteri Orpon kannattajaksi. Toivakka teki tämän julkisesti, sillä hän haluaa säilyttää ministeripaikkansa Petteri Orpon uusiessa puolueen ministerilistaa. Saa nähdä, onnistuuko Toivakan manööveri, monet ovat veikaneet, että hallituksen  heikoimpiin ministereihin koko ajan kuulunut Toivakka menettää ministeripostinsa.

18. Göran Stubb totesi Lappeenrannassa, että kokoomuslaiset "heittivät hienon pojan syrjään". Tähän on helppo yhtyä, kun otetaan huomioon, miten karsismaattinen,  kansainvälinen ja eurooppalaisten poliittisten johtajien keskuudessa pidetty ja arvostettu poliitikko Alex Stubb on. Hän on kielitaitoinen ja rento, mutta samalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan  erinomaisesti hallitseva henkilö, joka on tullut hyvin toimeen  esim. Englannin pääministeri David Cameronin ja Saksan Angela Merkelin kanssa. Stubb on valmistunut filosofian tohtoriksi arvostetusta London of School of Economcista ja hän toimi ennen politiikkaan siirtymistään ulkomailla yliopiston tutkijana ja Suomessa EU-virkamiehenä. Stubb on käymissään vaaleissa maan ykkösääniharava. Ministerinä Stubb on ollut kahdeksan vuotta putkeen, ensi maanantaina hän tulee olleeksi ministerinä tasan 3 000 päivää. Stubb on toiminut ulkoministerinä ulkomaankauppaministerinä, pääministerinä ja viimeksi valtiovarainministerinä. 

19. Ulkoministerin salkku olisi ollut Juha Sipilän hallituksessa Alex Stubbille oikea posti.  Kaikki odottivat, että hallituksen toiseksi suurimman puolueen eli persujen puheenjohtaja Timo Soini olisi valinnut itselleen valtionvarainministerin salkun, sillä sitä pidetään yleisesti hallituksen toiseksi tärkeimpänä tehtävänä. Mutta toisin kävi, sillä Timo Soini valitsi ulkoministerin salkun. Soini tiesi, että ulkoministerin tehtävä on nykyoloissa paljon helpompi kuin valtiovarainministerin raskas paikka. 

20. Myös tässä valinnassa Sauli Niinistöllä oli sormensa vahvasti pelissä. Muistan hyvin, miten Soini kertoi ministeripaikkoja täytettäessä kävelleensä Smolnasta Kauppatorin ympäri ja soittaneensa "pari puhelua". Toisen niistä hän otti melkoisella varmuudella presidentti Niinistölle. Niinistö ilmoitti Soinille, ettei hän halua Alex Stubbista ulkoministreriä ja kehotti Soinia ryhtymään ulkoministeriksi. Näin Timo Soini sitten saapastelee itseensä sangen tyyväisen oloisena ympäri maailmaa kollegojaan tapaamassa. Soinille ollaan jo nyt petaamassa seuraavien vaalien jälkeen suurlähettilään virkaa Lontossa. Soinin puolue on menettänyt vaalien jälkeen lähes puolet kannatuksestaan, kokoomuksen kannatus on sitä vastoin samaa luokkaa kuin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. 

21. Kokoomuslaiset eivät tehneet ulkopuolisen mielestä kovinkaan järkevästi syrjäyttäessään "hienon ja kansainvälisen pojan" ja ottaessaan hänen tilalleen puhtaasti kansallisen Petteri Orpon. Petteri on lähtöisin Köyliön perämettistä ja tullut ylioppilaaksi Säkylän lukiosta. Kansainvälistä kokemusta hänellä ei ole. Hän on pyörinyt koko ikänsä - Orpo on jo 47-vuotias - kokoomuspolitiikan kuvioissa, ensin kunnallispolitiikassa ja maakuntakuvioissa ja vuodesta 2007 lähtien kansanedustajana. Hän hymyilee alituisesti ja on aina valmis uusiin tehtäviin kuin partiopoika. Orpo ei ole turhalla pituudella pilattu; kuvissa Alex Stubb näyttäisi olevan Orpoa päätä pidempi. Orpo vakuuttaa vakuuttamasta päästyään, että hän tuntee kokoomuksen kentän, "olen myynyt makkaraa kokoomuksen tilaisuuksissa jo ainakin 25 vuoden aikana", haluaa pitää huolta "ihmisten arjesta" ja muuta sellaista mukavaa ja ympäripyöreää, jolla ei ole käytännössä juuri minkäänlaista merkitystä, mutta joka upposi sellaisenaan kokoomuksen puoluekokousväen pirtaan - "kun kerran presidenttikin haluaa Petterin". 

22. Ammoin talonpoika Lalli surmasi Köyliön järven jäällä Ruotsin piispan Henrikin. Nyt Köyliön toinen suuri poika Petteri löi puoliruattalaisen Alexanterin maanrakoon Lappeenrannassa.

23. Kampanjansa aikana Petteri Orpo moitiskeli hallitusta ja vaati kokoomuksen ministeriryhmältä tiukempia otteita. Mitä ihmettä, eikö tämä Petteri ole istunut Stubbin ja nyt Juha Sipilän hallituksessa ja kuulunut koko ajan hallituksen terävimpään kärkeen ja erilaisiin ministerivaliokuntiin! Miksi hän ei ole siis pannut tuulemaan, ollut "tiukka" ja vaatinut hallitusohjelman noudattamista ja/tai siihen tehtäviä muutoksia jne., kun hänellä on ollut siihen mitä mainioin tilaisuus? 

24. Petteri Orpon puheenjohtajakaudella juuri mikään ei tulle tulee ainakaan tällä vaalikaudella hallituksessa muuttumaan. Tästä monet kokeneet poliitikot, aina kokoomuksen entisestä puheenjohtajasta Ilkka Suomisesta lähtien, samoin kuin vakavasti otettavat politiikan toimittajat ovat olleet yhtä mieltä. Hallituksen johto on ja pysyy selkeästi Juha Sipilän ja keskustan hanskassa. Persut myötäilevät keskustaa, Timo Soini ja hänen ministerinsä tuskin korviaan lotkauttavat Petteri Orpon vaatimuksille.

25. Tämä nähtiin välittömästi Lappeenrannan puoluekokouksen jälkeen. Lappeenrannassa pitämässään "linjapuheessa"  Petteri Orpo vaati kokoomuksen hallituspolitiikan tiukentamista, muutoksia hallitusohjelmaan ja ministereiden lukumäärän nostamista. Mutta mitä tapahtui? Juha Sipilä vastusti Orpon mainittuja suunnitelmia ja eilen hallituksen johtotroikka - siis SOS - ilmoitti, että ministereiden määrää ei nosteta eikä hallitusohjelmaa tarvitse muuttaa. 

26. Kuka seuraaa Petteri Orpoa sisäministerinä ja tapahtuuko kokoomuksen nelihenkisessä ministeriryhmässä muita muutoksia? Tämä selviää lopullisesti ensi viikon tiistaina.  On kaavailtu, että varapuhemies Paula Risikosta tulisi uusi sisäministeri, mutta tämä merkitsisi sitä, että kokoomus joutuisi valitsemaan myös uuden varapuhemiehen. Lenita Tovakka ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ovat olleet kokoomuksen heikkoja lenkkejä hallituksessa. 

27. Todennäköistä on, että ainakin Toivakka joutuu lähtemään hallituksesta. Hjallis Harkimo ilmoitti tänään, että hän haluaisi uudeksi ulkomaankauppaministeriksi, koska hänellä on tehtävään tarvittava pätevyys; hän on "tehnyt kauppaa" koko ikänsä. Hjallis vaatii Orpolta tietenkin korvaukseksi ministeripaikan, koska ryhtyi kannattamaan Orpoa puolueen uudeksi puheenjohtajaksi. Hjallis vetosi myös siihen, että istuuhan siellä hallituksessa myös Anne Bernerkin".  Hehheh ja voi hyvät hyssykät mitä peliä"!

28. Alex Stubb piti pari tuntia sitten tiedotustilaisuuden Vanhan kauppahallin nurkalla. Hän kertoi, että Petteri Orpo oli tarjonnut hänelle ulkomaankauppa- ja kehitysministerin paikkaa hallituksessa, mistä Stubb oli kuitenkin kieltäytynyt. Stubille oli tarjottu myös eduskunnan varapuhemiehen paikkaa, muka sekään ei ollut Stubbille kelvannut. Stubb kertoi vetävänsä hieman henkeä ja pysyttelevänsä kansanedustajana. On esitetty kaavailuja, joiden mukaan Stubbille olisi tarjottu paikkaa euroopalaisista yliopistoista, muun muassa Belgiasta.

29. Syksyllä nähdän, mihin suuntaan Alex Stubbin ura lähtee kehittymään. Sitä ennen hän voisi keskittyä harjoittelemaan maratonjuoksua ja tähdätä tosissaan kolmen tunnin alitukseen.

                                      Petteri ja Niina - kuin samasta puusta veistetyt

1014. Tukikirje kiihdytti mieliä

1. Kokoomuseliitiksi mediassa kutsutun kokoomusvaikuttajien pääsiäissunnuntaina 27.3. julkistama tukikirje puolueen puheenjohtaja Alexander Stubbille on herättänyt outoa kiihkoa, ei vain politiikan toimittajissa, jotka ovat usein ennenkin olleet kampittamassa Stubbia, vaan nyt myös monissa puolueen kansanedustajissa. 

2. Kirjeessä kokoomuksen piirien, kolmen jäsenliiton sekä puoluevaltuuston ja  -hallituksen puheenjohtajat vakuuttavat tukeaan Stubbille puolueen johtajana ja kokoomuksen hallitusyhteistyön vetäjänä. Kirjeessä toivotaan, että puolueen puheenjohtajapeli puhallettaisiin poikki kevään ajaksi, jotta Stubbille taattaisiin työrauha hallituksessa. Kokoomus valitsee puheenjohtajan kesäkuun alussa Lappeenrannassa pidettävässä puoluekokouksessa. Työrauhavaatimusta perustellaan kirjeessä sillä, että hallituksessa on kevään aikana monia isoja asioita päätettävänä.  Allekirjoittajien mukaan kirjeen tarkoituksena ei ole tukahduttaa puheenjohtajakeskustelua eikä estää kampanjointia.

3. Politiikan toimittajilla ei ollut vaikeuksia saada Alex Stubbia vastustavia kokoomuslaisia kailottamaan paheksuntaansa tukikirjettä ja Stubbia vastaan. Väitetään mitä väitetään, niin kokoomuksen puheenjohtajapeli on käynyt jo jonkin aikaa kuumana kulisseissa ja osin myös julkisuudessa.  Peli tuntuu käyvän sitä kuumemmaksi mitän lähemmäksi puoluekokousta tullaan. Yksi tunnettu "kuuma-kalle" tai "sähköjänis" eli Hjallis Harkimo tuli esiin jo pari kolme viikkoa sitten ilmoituksellaan, jonka mukaan hän päättää toukokuussa, lähteekö haastamaan Stubbin puheenjohtajakisassa. Toisena kandidattina on mainittu kansanedustaja Elina Lepomäki, jolla ei käytännössä kuitenkaan liene mahdollisuuksia pärjätä kisassa. Tänään Lepomäki ilmaisi pettymyksensä hallitukseen ja, tietenkin, myös (Stubbin johtamaan) kokoomukseen, koska maan taloustilanne ei ole kohentunut.

4. Varteenotettavat ehdokkaat puheenjohtajaksi eli Petteri Orpo ja Jan Vapaavuori eivät ole vielä ilmoittaneet halukkuudestaan, mutta lienee vain ajan kysymys, milloin heidän ilmoituksensa julkistetaan. Kumpikin tähtää ensi sijassa siihen, että Stubb luopuisi vapaaehtoisesti kisasta, jolloin he voisivat tulla esiin kokoomuksen "pelastajana." Politiikan toimittajien ja yleensä median lähes raivoisa kampanjointi ja mustamaalaus Stubbia vastaan palvelee erinomaisen hyvin Vapaavuoren ja Orpon pyrkimyksiä. Tämän media tietää ja siksi tiedotusvälineet kantavat innolla kortensa kekoon, jotta tuo inhottava ja narsistinen Stubb saataisiin kammetuksi pois kokoomuksen johdosta ja hallituksesta. 

5. Ainakin Jan Vapaavuori, joka ei ole todellisuudessa samanlainen herrasmies kuin Petteri Orpo, on pyrkimässä kiivaasti kokoomuksen uudeksi johtajaksi. Hänen  kolmisen viikkoa sitten julkaisemansa kirja Puoliholtitonta politiikkaa, on tyypillinen vaalikirja, jossa tämä "Janne" , jonka mieli tuntuu kuohahtavan aika helposti, hyökkää rajusti Alex Stubbia vastaan tätä kuitenkaan nimeltä mainitsematta. Vapaavuoren suoranaisen vituksen Stubbia kohtaan toki jotenkin ymmärtää, sillä hän kärsi edellisessä puheenjohtajavaalissa 2014 selvänä ennakkosuosikkina katkeran tappio Stubbille. Tätä Vapaavuori ei milloinkaan unohda. Nyt ja viimeistään Lappeenrannassa hän aikoo maksaa Stubbille potut pottuina.

6. Kiivaimmin Stubbia ja tukikirjettä vastaan on hyökkäillyt ökyrikas kansanedustaja  Eero Lehti. Tämä Uudeltamaalta monta kertaa eduskuntaan valittu yrittäjä istuu eduskunnan kyselytunnilla yleensä vaiti tuolillaan, josta hän mulkoilee tympäntyneen ja yrmeän näköisenä kohti ministeriaitiota. Eero Lehti ilmoitti olevansa tyrmistynyt alussa mainitusta tukikirjeestä, jota hän kutsuu junttakirjeeksi. Kirjeen sisältö on Lehden mukaan syvässä ristiriidassa länsimaisessa demokratiassa vallitsevan sanan- ja ilmaisuvapauden kanssa. Eero Lehti tuntuu olevansa Stubbia kohtaan yhtä suivaantunut kuin Jan Vapaavuorikin. Hän sanoo, että Stubb saa syyttää itseään siitä, että puolueessa on "kylki auki". Lehden mukaan tukikirjeellä Stubb  on halunnut vain kerätä "enkelikuorolaisia" ympärilleen.

7. Eero Lehti on ärsyyntynyt Stubbin johtamistyylistä. Hän "paljastaa", että aika monet muutkin ovat samanlaisen tunteen vallassa. Lehti väittää, että Stubb suorastaan alentaa puolueen puheenjohtajan ja ministerin arvovaltaa osallistumalla kaikenlaiseen valtiovarainministerin toiminnan kannalta toisarvoiseen toimintaan, "esimerkiksi kuntoiluun." Huhheh, kuntoilu on siis pahasta puheenjohtajalle!

8. Pieni kuntoilu ei varmaan tekisi pahaa myöskään Eero Lehdelle (71).  Eero Lehden luulisi olevan ilahtunut, että puolueella on kunnostaan hyvää huolta pitävä puheenjohtaja, joka kilpailee triatlonissa ja juoksee 45-vuotiaana maratonin lähes kolmeen tuntiin. Lehti tuntuu katsovan, että hänellä ja vain hänellä kustannusalan yrittäjänä on valta määritellä, mitä sanan- ja ilmaisuvapaus pitää sisällään ja keille se kuuluu. Lehti ei näytä huomaavan, että kokoomusvaikuttajien tukikirje ja sen julkistaminen on sananvapauden mukainen toimenpide, ei siis ristiriidassa kyseisen periaatteen kanssa. Omilla aggressiivisilla hyökkäyksillään Lehti haluaa kaventaa tukikirjeen allekirjoittaneiden puoluetovereidensa ilmaisuvapautta. Puheenjohtajapelissä sananvapaus kuuluu Lehden mukaan vain nykyistä puheenjohtajaa vastustavillle ihmisille. Stubbin tukijat ja puolustajat vaietkoot puolueessa ja mediassa.

9. Tukikirjeen ja Stubbin mollaaminen mediassa on saanut aika koomisia piirteitä ja mittasuhteita. Tänä aamuna tukikirjettä paheksuttiin ja Stubbia kritisoitiin kahden ei tv-kanavan aamulähetyksissä oikein porukalla. Studioon oli haalittu kaksi hieman joukkoa keskustelemaan ja kritisoimaan Stubbia ja tämän tukijoita, myös keskustelujen vetäjät tuntuivat olevan estoitta Stubbia vastustavalla kannalla.  Kun lähdin näiden "tietoiskujen" jälkeen autoilemaan ja avasin radion, niin sieltäkin tuli saman asian jauhamista. Alex Stubbin  kimpussa on jo pitkään häärinyt joukko nimekkäitä politiikan toimittajia Pekka Ervastista (Yle) ja Mika Koskisesta (I-S) lähtien. He veisaavat samaa virttä, joka tuntuu tähtäävän yhteen ja samaan asiaan: Stubbin mollamiseen ja kaatamiseen sekä siihen, että Stubb luopuisi kokoomuksen puheenjohtajuudesta ja ministerin salkusta ennen kesäkuun alun puoluekokousta. Toimittajat kannattavat innolla Jan Vapaavuoren ja Petteri Orpon asettumista puheenjohtajakisaan.

10. Kuinka he kehtaavat ja viitsivät, aikuiset miehet ja naiset! Eikö heillä ole suomalaisen politiikanteon osalta mitään muuta sanottavaa ja kritikoitavaa? Keskustalaisen Juha Sipilän johtaman hallituksen tekemät mokat, virheet ja vatuloinnit pannaan armotta yksinomaan Alex Stubbin ja kokoomuksen piikkiin. Juha Sipilä, joka on mokannut kaikista eniten ja raskaimmin, tuntuu olevan mediassa kaiken kritiikin ulkopuolella. Pääministeri Sipilä ajaa hampaat irvessä yhteiskuntasopimusta, joka on tosiasiassa ainoastaan jonkinlainen haalea kilpailukykysopimus, jonka avulla maan taloustilanne ei parane juuri lainkaan.

11. Eero Lehti jatkoi tänään Ylen Aamutv:ssä hyökkäyksiään Stubbia vastaan. Nyt hän lyttäsi Stubin työmotivaation valtiovarainministerinä ja väitti, ettei Stubb ole koskaan johtanut "isoa organisaatiota". Lehden mukaan Stubb on finanssiministerinä vieraalla maaperällä eikä myöskään sen vuoksi vuoksi menesty työssään. Lehden mukaan Stubb oli olettanut, että hänen "kohdalleen" tulee ulkoministerin salkku. Lehti ilmoitti kannattavansa Jan Vapaavuorta kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi.

12. Alex Stubb on johtanut pääministerinä eli ylimpänä poliittisena päättäjänä aika isoa organisaatiota nimeltään Suomen tasavalta. Nykyisessä hallituksessa hän olisi toki toiminut ensi sijassa ulkoministerinä. Valtiovarainministerin salkku on perinteisesti kuulunut hallituksen toiseksi suurimman puolueen puheenjohtajalle eli tässä tapauksessa Timo Soinille. Tämä ei kuitenkaan halunnut kantaa vastuutaan, vaan väisti vaikean ministeripostin ja valitsi ulkoministerin salkun, jossa hän saa matkustella ja puhua niitä näitä mukavia turvallisuudesta ja muista sellaisista asioista.

13. Vastuuta ovat vaikeuksien keskeltä paenneet monet Alex Stubbin entiset ministerikollegat eri hallituksissa hallituksissa. Matti Vanhanen lähti lätkimään hallituksesta kesken toisen pääministerikautensa jalkaleikkaukseen vedoten. Todellisuudessa Vanhanen oli vaalirahoitusotkun takia niin ryvettynyt, ettei hän halunnut jatkaa pääministerinä, sillä hän ymmärsi, että keskusta tulisi kärsimään vuoden 2011 vaaleissa mm. juuri vaalirahoitusjupakan takia melkoisen rökäletappion. Vanhanen asetti oman etunsa yleisen edun eli maan, hallituksen ja puolueen edun edelle ja jätti hallituksen ja vastuun näköpiirissä olevasta keskustan vaalitappiosta muiden kannettavaksi. Ex-pääministeri Mari Kiviniemi kyllästyi rivikansanedustajaksi pudottuaan politikkaan pari vuotta sitten ja lähti OECD:n palvelukseen heti kun paikka siellä vapautui. Jyrki Katainen puolestaan jätti pääministerin tehtävät ennen aikojaan kesällä 2014 ja lähti komissaariksi Brysseliin; ko. paikka olisi kuulunut Alex Stubbille. Jan Vapaavuori kantti petti, kun hän hävisi 2014 kokoomuksen johtajan paikan Stubbille. Hän jätti kotimaan politiikan ja meni Luxemburgin pankin palvelukseen. 

14. Alex Stubbin kantti ei sen sijaan ole vastoinkäymisistä huolimatta pettänyt vaan hän on kantanut vastuunsa. Hän on ollut ministerinä kahdeksan (8) vuotta putkeen ja toiminut ulkoministerinä, ulkomaankauppaministerinä, pääministerinä ja nyt valtiovarainministerinä. Toivottavasti Stubbin kentti kestää myös tässä tilanteessa Eero Lehden ja muiden samanmielisten kokoomuksen oikeistosiipeen kuuluvien poliitikkojen hyökkäykset niin, ettei hän jätä tehtäviään puolueessa ja hallituksessa ennen kesäkuun puoluekokousta. Silloin nähtäisiin, ketkä todella haastavat Stubbin ja kenet puolueväki valitsee kokoomuksen puheenjohtajaksi.

1009. Vapaavuori ei (muka) pyri puheenjohtajaksi

1. Euroopan investointipankin varapääjohtaja Jan Vapaavuori ilmoitti tänään, että hän ei ole ilmoittautumassa kokoomuksen ensi kesän puheenjohtajakisaan. Vapaavuori oli kokoomuksen kansanedustajana 2003-2015, asuntoministerinä 2007-2011 ja elinkeinoministerinä 2012-2015. Hän siirtyi Euroopan investointipankkiin syyskuussa 2015. Sauli Niinistö, jonka avustajana Jan Vapaavuori aikoinaan toimi, oli samassa tehtävässä 2003-2007.

2. Valtiovarainministeri ja kokoomuksen nykyinen puheenjohtaja Alexander Stubb on kertonut haluavansa jatkaa puheenjohtajana. Hänen odotetaan kuitenkin saavan haastajia ensi kesän puoluekokoukseen. Tänään on kerrottu, että kokoomuksen piirijohtajien enemmistö on Stubbin jatkamisen kannalla. 

3. Kansanedustaja Harry "Hjallis" Harkimo kertoi pari päivää sitten, että häntä on pyydetty ehdolle puheenjohtajavaalissa; asiasta kerrottiin ensimmäisen kerran - Urheilulehdessä. Harkimo sanoo harkitsevansa Stubbin haastamista. Varsin yleisesti on kuitenkin arveltu, että Harkimo halusi ilmoituksellaan vain avata puheenjohtajapelin, koska monet kokoomusvaikuttajat haluaisivat vaihtaa Stubbin tyyppiseen poliitikkoon. Joidenkin mukaan Hjallis toimii asiassa ikään kuin Petteri Orpon sähköjäniksenä. Sisäministeri Orpolla näyttäsi olevan tällä hetkellä eniten kannatusta kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi. Toisena tulee kahdeksan vuotta ministerinä putkeen istunut Paula Risikko ja kolmantena vaanii uutta tilaisuutta kärkkyvä Vapaavuori.

4. Jan Vapaavuori oli kaksi vuotta sitten selvä ennakkosuosikki Jyrki Kataisen seuraajaksi. Hän hävisi  kuitenkin puheenjohtajakisan jo ensimmäisellä äänestyskierroksella sekä Risikolle että Stubbille. Stubbin valinta jurppi ilmiselvästi Vapaavuorta.

5. Tänään Vapaavuori kertoi, että hän ei ole haastamassa ketään ja lähtemässä kisaamaan puhenjohtajan paikasta. Ei, vaikka kutsuja lähteä mukaan kisaan on kuulemma "satanut joka ilmansuunnasta", niin puolueen sisältä ja kannattajakunnasta, "idästä sekä lännestä". Huh huh, onpa huimaa kannatusta kerrassaan!  Vapaavuori piti silti epätodennäköisenä, että hänen päätöksensä poisjäännistä muuttuisi.”Viihdyn erittäin hyvin nykytehtävissäni”, Vapaavuori kertoi tiedotustilaisuudessa. No joo, noihan sitä on vastaavalaisissa tilanteissa lähes aina sanottu, mutta todellisuus saattaa usein olla toinenlainen. Vaikkei Vapaavuori itse olisikaan "pyrkimässä" tehtävään, hän varmaankin lähtisi mielihyvin kisaan, jos häntä oikein joukolla pyydettäisiin ehdokkaaksi ja haastamaan Alex Stubbia. 

6. Poliitikkomaiseen tapaan Vapaavuori totesikin, että asia olisi eri, jos paikka olisi "aidosti auki". Mitä tämä tarkoittaa? No sitä, että nykyinen puheenjohtaja Alex Stubb ilmoittaisi, ettei hän halua enää jatkaa. Jos siis Hjallis Harkimo, Eero Lehti ja kumppanit saisivat savustettua Stubbin ulos, lähtisi Vapaavuori oikein mielellään ja suorastaan riemusta kiljuen kisaamaan kokoomuksen puheenjohtajuudesta.

7. Jan Vapaavuori julkaisi tänään kirjan Puoliholtiton Suomi; nimi tulee tietenkin Sauli Niinistön tokaisusta, jossa tämä luonnehti olevansa "puolivallaton leskimies". Ei liene yllätys, että kirjan julkaisuhetki osuu "sattumalta" ajankohtaan, jolloin kokoomuksen puheenjohtajakisa on juuri käynnistymässä. Kirjan julkaisemista voidaan pitää Vapaavuoren lähtölaukauksena puheenjohtajakisassa, sanokoon mies itse mitä tahansa.

9. Jan Vapaavuori ruotii ja suorastaan mollaa kirjassaan poikkeuksellisen suorasukaisesti Matti Vanhasen, Jyrki Kataisen ja Alex Stubbin hallitusten työskentelytapoja; Esko Ahon ja Paavo Lipposen hallitukset olivat hänestä parempia. Jyrki Kataisen sixpack-hallitus oli lähes tulkoon "tuhoon tuomittu" jo aloittaessaan. Vapaavuoren mukaan hallituksen ns. budjettiriihi on pelkää teatteria, koska käytännössä riihessä käsiteltävät asiat on päätetty jo hyvissä ajoin ennen "riihen" aloittamista. Hän sanoo olevansa huolissaan Suomen taloudesta ja politiikan pinnallisuudesta. Vapaavuori (51) luonnehtii Suomea "moni-ongelmaiseksi potilaaksi" ja "keski-iäiseksi ukonkörilääksi".

10. Vapaavuori sanoo kirjassaan, että suomalainen politiikka "viihteellistyy ja pinnallistuu" ja että "pölhöpopulismi" rehottaa. Tässä kirjoittaja on oikeassa, kuten jokainen on voinut havaita. Viihteellistyminen ja pinnallistuminen ei koske ainoastaan kansanedustajia, puoluejohtajia ja hallituksen ministereitä, vaan sama ilmiö on "iskenyt" myös tasavallan presidentteihin, kuten  Martti Ahtisaaren, Tarja Halosen ja Sauli Niinistön toiminnasta ja toilailuista on erinomaisen hyvin voitu nähdä.

11. Vapaavuori väittää, että johtaviinkin posteihin pääsee aika ajoin kipuamaan myös "patologisia narsisteja", joille politiikan sisältö ei ole koskaan muuta kuin välinearvoa heidän omalle julkisuuskuvalleen. Ketä tai keitä Vapaavuori mahtaa tarkoittaa? Kenties esimerkiksi Alex Stubbia, jolle hän kärsi yllättävän tappion vuoden 2014 puheenjohtajakisassa. Vapaavuoren mukaan Suomessa olisi pitänyt järjestää uudet eduskuntavaalit Jyrki Kataisen erottua pääministerin paikalta ja lähtiessä (livohkaan) Brysselin komisaariksi.  Vapaavuori sanoo, että Alex Stubb ei kuitenkaan halunnut katkaista omaa pääministerintietään, joka avautuu poliitikon eteen yleensä vain kerran elämässä. Timo Soinin johtamista perussuomalaisista Vapaavuorella ei ole korkeaa käsitystä, sillä persuilla on hänen mielestään politiikanteon moraalia rapauttava vaikutus.

12. Näin siis  Luxemburgin pankin rauhassa kirjaansa kirjoittanut Jan Vapaavuori. Investointipankin (EIP) hallituksessa on pääjohtajan lisäksi kahdeksan varapääjohtajaa, joita  työnteko ei liiemmin rasittane. Varapääjohtajille maksetaan yhtä suurta palkkaa kuin Euroopan unionin komission varapuheenjohtajille eli n. 25 000 euroa kuukaudessa. Muita etuuksia on kosolti. Vapaavuori vaikuttaa kuitenkin tyypiltä, joka haluaa elämäänsä enemmän äksöniä. Hän tuntuu olevan valmis palaamaan Suomen politiikkaan heti, kunhan joukon eli kokoomuksen kutsu käy ja soiva paikka tulee avoimeksi. Puolueen puheenjohtajakisaan voi kuka tahansa ilmoittautua, joten Vapaavuoren on täysin turha nirsoilla ja (muka) valitella, ettei hänellä olisi tilaisuutta haastaa nykyistä puheenjohtajaa. Kyllä pankkiiri  Stubbin vielä mielellään myös haastaa, sillä hän haluaa saada revanssin kahden vuoden takaiselle tappiolleen. Pidän selvänä. että Vapaavuori ilmoittautuu kisaan, vaikka hänen toiveensa siitä, että Stubb ilmoittaisi luopuvansa puoleen johtamisesta, ei toteutuisikaan.

13. Jan Vapaavuori on 51-vuotias juristi, joka valmistui vuonna 1989. Tämän jälkeen mieheltä vierähti pari vuotta jatko-opintojen parissa, mutta ilman tulosta. Sitten Jan päätti heittäytyä politiikkaan ja hän toimi kokoomuksen puluetoimiston ja eduskuntaryhmän hallinnossa sekä ministeri Pertti Salolaisen (1993-95) ja oikeusministeri Sauli Niinistön (1995) erityisavustajana. Politiikan ulkopuolella Vapaavuori ei näytä olleen töissä ennen Luxemburgin keikkaansa. Hairahtui nuoruudessaan pari kolme kertaa rikoksen poluille ja valittiin ensimmäisen kerran kansanedustajaksi 2003 eli (vasta) 38-vuotiaana.

14. Tiedotustilaisuudessa tänään Vapaavuori syytti nykyistä hallitusta muun muassa koulutus- ja yliopistoleikkauksista. Hänen pitäisi muistaa, että Kataisen ja Stubbin hallitukset, joissa mies itse oli mukana, leikkasivat koulutuksesta ja yliopistoilta enemmän kuin mitä Juha Sipilän hallitus on nyt tekemässä. Vapaavuoren mukaan Suomessa on tehty "ainakin 10 vuotta" väärää politiikkaa. Hän ei näytä välittävän vähäkään siitä, että tuona aikana hän itse istui keskeisenä ministerinä hallituksissa seitsemän vuotta. Minusta Vapaavuoren käytös on rumaa ja vastenmielistä oman vastuun välttelyä. Miksi hän ei tehnyt hallituksessa parempaa politiikkaa ja miksi hän ei eronnut ministerin pallilta kesällä 2014, jos hän todella oli sitä mieltä, kuten hän nyt jälkeen päin sanoo, että eduskunta olisi pitänyt hajoittaa ja järjestää ennenaikaiset eduskuntavaalit?