606. Keskustelu Finnair-päätöksestä jatkuu kiivaana 

1. Käräjäoikeuden Finnairin teknisten lakkoasiassa tekemä turvaamistoimipäätös näyttää herättävän tunteita ja keskustelun laineet tuntuvat lyövän varsin korkeina - muuallakin kuin tällä palstalla. Olen pohtinut asiaa jo edellisessä kirjoituksessa (605) ja tässä tulee vielä hieman lisää ajatuksia ja kommentteja.

2. Mediassa varsinkin Helsingin Sanomat tuntuu käyvän asian tiimoilta yllättävän kuumana. Kuten arvata saattaa, Hesari ottaa kiivaasti kantaa työntekijöiden ja ammattiliitojen puolesta ja Finnairia sekä työnantajapuolta vastaan. Tähän on jo totuttu, mutta mikäs siinä, onhan Hesari tunnetusti myös suurin työväen lehti ja äänenkannattaja.

3. Tänään HS käsittelee  käräjäoikeuden päätöstä ensimmäisessä pääkirjoituksessaan. Varmaan aika harva käräjäoikeuden päätös saa osakseen tällaisen "kunnian".  Jo pääkirjoituksen otsikko on "haastava": Finnair otti käyttöön poikkeukselliset keinot. Mitähän ne muut keino voisivat olla, sillä pääkirjoituksessa keskitytään kyllä ruotimaan vain käräjäoikeuden päätöstä.

4. HS ja sen terrierimäiset toimittajat tukeutuvat jutuissaan varsin usein ns. oikeusoppineiden lausumiin. Nämä oikeusoppineet valitaan yleensä huolellisesti niin, että  ääneen pääsevät vain ne oppineet, jotka tukevat lehden kulloisessakin asiassa ottamaa omaa kantaa. Niin tässä Finnairin asiassakin. Eilisessä lehdessä viitattiin jo kahden professorin mielipiteisiin (Antti Jokela ja Niklas Bruun) ja tänään tuodaan esiin kahden muun professorin kanta (Tuomas Ojanen ja Kari-Pekka Tiitinen).

5. Pääkirjoituksessa ihmetellään aluksi sitä, että käräjätuomari teki päätöksensä yksin ja toista osapuolta kuulematta. Mutta kuten jo eilisessä blogijutussa kerroin, väliaikainen turvaamistoimipäätös voidaan antaa käräjäoikeuden yksijäsenisessä kokoonpanossa, tämä on selvä pääsääntö ja aivan yleinen käytäntö.

6. Mitään ihmeellistä ja lainvastaista ei ole myöskään siinä, että päätös tehtiin Finnairin vastapuolta tässä vaiheessa kuulematta. Tämäkin on aivan lainmukainen normaalikäytäntö (OK 7:5.2), sillä kysehän on vasta väliaikaisesta turvaamistoimesta, joka on tehtävä asian luonne ja laatu huomioon ottaen kiireellisesti. Pitää ottaa huomioon, että Finnairilla on mainitussa asiassa seitsemän vastapuolta eli ammattiliittoa, joiden kaikkien kuuleminen olisi vienyt niin paljon aikaa, että lakko olisi voitu jatka kaikessa rauhassa päivä- tai kenties jopa viikkokausia.

7. Tapauksen pääkysymykset koskevat käräjäoikeuden asiallista toimivalta ja sitä, voidaanko tällaisessa asiassa ylipäätään hakea ja saada turvaamistoimipäätöstä.

8. HS:n pääkirjoituksen mukaan turvaamistointa käytetään lähinnä kauppaoikeudessa. Turvaamistointa käytetään toki useimmiten kaupallisissa tai yleensä velvoiteoikeudellisissa riidoissa. Mutta turvaamistoimien soveltamisala ei suinkaan rajoitu yksinomaan niihin, vaan sen käyttöala on luonteeltaan yleinen.

9. Kuten jo eilen kerroin, turvaamistoimikelpoisen vaateen ei tarvitse olla luonteeltaan edes yleisen tuomioistuimen eli ensiasteena käräjäoikeuden asialliseen toimivaltaan kuuluva, vaan se saattaa pääasian osalta kuulua myös hallintotuomioistuimeen tai erityistuomioistuimeen, jollainen työtuomioistuinkin on. Näitä instansseja varten ei edes ole järjestetty erillisiä ja omia turvaamistoimimenettelyjä, joten ne joutuvat mainitussa tarkoituksessa ikään kuin lainamaan yleistä tuomioistuinta ja soveltamaan silloin OK 7 luvun säännöksiä.

10. Työtuomioistuin ei siis voi antaa turvaamistoimipäätöstä, vaan se ratkaisee ainoastaan hyvityssakkoasioita. Mutta kuten sanottu, hyvityssakko on kokonaan eri asia kuin turvaamistoimena määrättävä uhkassako, josta Finnairin tapauksessa on kysymys. Työtuomioistuimessa asianosaisina ovat asianomaiset ammatti- ja työnantajaliitot ja hyvityssakko tuomitaan maksettavaksi asianomaiselle työnantajaliitolle. Käräjäoikeudessa sen sijaan turvaamistointa hakee yritys, joka väittää kärsivänsä vahinkoa, jollei työtaistelutoimenpidettä kielletä tai väliaikaisesti keskeytetä.

11. HS:n haastattelema valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen sanoo, että turvaamistoimi on tuntematon keino työriidassa. Käräjäoikeudessa ei kuitenkaan ole kyse työriitalaissa tarkoitetusta työriidasta, vaan ainoastaan turvaamistoimen määräämisestä. Sitä paitsi työriidoissa on jo aiemmin käytetty turvaamistointa ainakin ATK:n ja Merimies-Unionin julistamien saartojen  yhteydessä. Ojanen ei siis näytä oikein tuntevan asiaa.

12. Ojasen mukaan Finnairin tapauksessa voi tulla kysymykseen vain työtuomioistuimen määräämä hyvityssakko. Mutta kuten jo eilen ja edellä olen todennut, tämä väite ei pidä paikkaansa. Työriitalaissa tai muuallakaan ei ole säädetty Ojasen esittämällä tavalla, eikä oikeuskäytännöstäkään saada sanotulle väitteelle tukea. SAK ja jotkut muutkin ovat vedonneet ratkaisuun KKO 1999:43, mutta kun lukee sanotun tapauksen faktat ja korkeimman oikeuden perustelut, havaitsee helposti, että tuossa ratkaisussa selostettu asia on hyvin erilainen kuin nyt esillä oleva Finnairin tapaus. Siitä ei siis saa johtoa Ojasen ja kumppaneiden väitteelle.

13.  Lopuksi Ojanen turvautuu ilmeisesi "järeimpään" perusteluunsa eli siihen, että jos käräjäoikeuden omaksuma "vieras tulkinta" jäisi voimaan, se vesittäisi työtaisteluoikeuden. Tähänhän ne työntekijäpuolen edustajat muutoinkin aina vetoavat ja sillä julkisuudessa mesovat. Mutta jokainen objektiiviseen ja kiihkottomaan ajatteluun kykenevä ihminen kyllä ymmärtää, että tässä asiassa ei ole suinkaan kyse mistään lakko-oikeuden rajoittamispyrkimyksestä. Valtiosääntöoppineena Ojasen pitäisi ymmärtää, ettei perustuslaki suojaa laittomia oikeuksia eikä lakko- tai minkään muunkaan oikeuden väärinkäyttöä, mistä Finnairin lakossa on nimenomaan kysymys.

14. Työoikeuden emeritusprofessori Kari-Pekka Tiitinen on jälleen kerran kaivettu naftaliinista julkisuuteen, jossa hän tuntuu hyvin mielellään viihtyvän, vaikka hänen lausumansa tuppaavatkin jäämään useimmiten aika suppeiksi ja vaille perusteluja. Mikään yllätys ei ole, että Tiitinen veisaa nytkin samaa virttä Tuomas Ojasen kanssa. Ainoa uusi näkökohta on se, että Tiitisen mukaan työriitalain esitöissä, ilmeisesti hallituksen esityksessä, olisi sanottu, että ainoa sanktio laittomasta lakosta on työtuomioistuimen määräämä sakko eikä muita sanktioita olisi siis käytettävissä.

15. Tiitisen pitäisi kuitenkin tietää, ettei lain esitöiden yksittäisillä lausumilla ole lainkäytössä sitovan tai ehdottoman oikeuslähteen asemaa eivätkä ne yksinään myöskään ilmaise lainsäätäjän tahtoa, mikä sekin on hyvin epämääräinen käsite. Jollei Tiitinen tätä tiedä, niin hän voisi kysyä asiaa tarkemmin vaikkapa Tuomas Ojaselta, jonka kyllä pitäisi tämä asia tietää! Turvaamistoimi ei sitä paitsi ole mainituissa esitöissä tarkoitettu tuomioistuimen pääasiassa määräämä sanktio. Kuten sanottu, turvaamistointa on käytetty oikeuskäytännössä jo aiemminkin, eli Finnairin tapaus ei suinkaan ole mikään uniikki keissi.

16. Mutta näyttää niitä olevan myös järkevästi ajattelevia työoikeuden professoreita! Tarkoitan Lapin yliopiston professori Seppo Koskista, joka tunnetaan muutenkin erittäin tuotteliaana ja korkeatasoisena tutkijana. Päin vastoin kuin kollegansa Kari Pekka Tiitinen, Seppo Koskinen sanoo, että turvaamistointa voidaan hyvinkin käyttää Finnairin tapauksen kaltaisissa asioissa eli se ei ole Antti Jokelan, Niklas Bruunin, Tuomas Ojasen ja Kari-Pekka Tiitisen väittämin tavoin poissuljettu oikeussuojakeino.

Koskisen Hufvudstadsbladetille antama lausunto löytyy tästä.

17.  Seppo Koskinen toteaa, että käräjäoikeuden päätös Finnairin tapauksessa ei ole lainvastainen ja että tuomioistuimella on turvaamistoimiasiassa laaja harkintavalta. Koskisen mukaan turvaamistoimien käyttöä ei ole rajattu  työriitojen ulkopuolelle, vaan tapaus tapaukselta eli kussakin tapauksessa erikseen pitää tutkia, onko turvaamistoimelle edellytyksiä. - Järkevästi haasteltu!

18. Non niin, keskustelu jatkukoon! Päätöksen tehnyt käräjätuomari Timo Jääskeläinen sanoo, että lopullisen päätöksen tekeminen voi ottaa aikaa jopa viikkoja, mikä vaikuttaa minusta kyllä yllättävän pitkältä ajalta. Kuvittelisin, että päätös voitaisiin saada ammattiliittojen kuulemisen jälkeen valmiiksi jo ensi viikolla. Mutta kuten tiedämme, oikeusjutun asianosaisten ja yleisön mielestä oikeuden myllyt tuntuvat jauhavan usein hitaasti, vaikka päätös tulisikin yleisesti ottaen varsin pian.

19. Kuten Jääskeläisen lausunnosta ilmenee, seitsemän ammattiliiton kuuleminen ei käy käden käänteessä ja sen jälkeen Finnairille on vielä ilmeisesti varattava tilaisuus vastaselityksen antamiseen. Tämä puoltaa vahvasti sitä, että väliaikainen päätös turvaamistoimesta ja uhkasakon asettamisesta Finnairin vastapuolta kuulematta oli täysin oikea ratkaisu. Jatkuessaan viikon tai kauemmin tämä ilmeisen selvästi laiton lakko olisi aiheuttanut Finnairille tuntuvat vahingot.

PS

20. Juuri tulleen tiedon mukaan korkein oikeus on tuominnut tänään antamallaan tuomiolla Jussi Halla-ahon sakkoon uskonrauhan rikkomisen lisäksi myös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomio tuli vuonna 2008 kirjoitetusta blogikirjoituksesta. Halla-ahon rangaistus on 50 päiväsakkoa. Lisäksi hän joutuu poistamaan osia blogikirjoituksestaan. KKO:n tuomion mukaan blogikirjoituksen kuvaukset kansanryhmästä olivat panettelevia ja solvaavia. Lausunnot olivat omiaan herättämään suvaitsemattomuutta, halveksuntaa ja mahdollisesti jopa vihaa.

21. Tämä oli minusta aivan odotettu ja voisin sanoa jopa kaivattu päätös. Viittaan tässä suhteessa siihen, mitä olen kirjoittanut tässä blogissani Halla-ahon oikeusjutusta silloin, kun asiassa saatiin käräjäoikeuden ja sittemmin hovioikeuden ratkaisu. Ihmettelen ainoastaan sitä, että selvän tapauksen käsittely kesti KKO:ssa niin kauan. No, nyt  ratkaisua ei sentään kehdattu lykätä kunnallisvaalien yli!