1. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti tänään virkakautensa neljännen uudenvuodenpuheensa. Muistaako joku, mitä Niinistö on sanonut kolmessa aikaisemmassa puheessaan? Minä en ainakaan muista ja pelkään, että tällä puheella on sama kohtalo kuin aiemmillakin, eli se jää pian unholaan. Niinistön sanoma oli taas monelta osin varsin tulkinnanvarainen ja epäselvä. Presidentin monitulkintaiset puheet ja lausahdukset eivät ole omiaan korostamaan hänen arvojohtajuuttaan.
2. Muistelen, että ensimmäisessä tai toisessa uudenvuodenpuheessaan Niinistö moitiskeli yritysjohtajia ahneudesta ja arvosteli heidän isoja palkankorotuksiaan ja kehotti heitä alentamaan palkkojaan. Niinistön puheella ei ollut toivottua vaikutusta, sillä isopalkkaiset ja -kenkäiset ovat päin vastoin korottaneet palkkojaan ja optioitaan. Presidentin omaa palkkiota taidettiin hieman laskea ja myös kansanedustajat ja ministerit ovat alentaneet palkkaansa, mutta vain nimellisesti parilla kolmella prosentilla.
3. Tänään Niinistö käsitteli puheessaan Suomen pakolaistilannetta ja sen johdosta maassa kärjistynyttä ilmapiiriä. Maahanmuuttopolitiikkaan hän viittasi Ruotsin pääministerin Stefan Löfveniä lainaten: "Olemme olleet naiiveja". Niinistön mukaan Suomeen tulijoita olisi määrätön määrä, mutta kykymme kantaa huolta heistä on rajallinen.
4. Naiiviutta on ollut ko. suhteessa myös suomalaisissa päättäjissä. Kun turvapaikanhakijoita alkoi oikein tulvia Tornion kautta Suomeen tuhansien ihmisten päivävauhdilla, pääministeri Juha Sipilä (kesk) kehotti suomalaisia antamaan asuntojaan pakolaisten käyttöön. Sipilä lupasi hövelisti antaa oman Kempeleessä sijaitsevan omakotitalonsa pakolaisten asunnoksi. Tämä oli hyvin ajattelematonta menettelyä pääministeriltä, sillä hänen lupauksena oli varmaankin yksi syy siihen, että Suomeen tuli viime vuonna hieman yli 32 000 turvapaikanhakijaa.
5. Ruotsi on jo kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaansa ja tämän ansiosta myös Suomeen saapuvien pakolaisten määrä on laskenut selvästi. Niinistö näki puheessaan hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristykset keinoksi turvata voimavarat suurimmassa hädässä olevien turvapaikanhakijoiden auttamiseen. Heidän tehtävänsä on puolestaan sopeutua Suomen yhteiskuntaan. Hallituksella näyttää olevan maahanmuuttopolitiikalleen presidentin vahva tuki.
6. Niinistö puuttui puheessaan - tältä mutta vain tältä osin suorin sanoin - niin pohjoismaisiin turvapaikkakäytäntöihin kuin kantaväestön ja turvapaikanhakijoiden väkivaltaisuuksiin. Hän painotti turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksiin tehtyjen polttopulloiskujen vakavuutta. Niinistö sanoi olevansa " vanhan opin juristi" ja kertoi, että silloisen lain mukaan polttopullon heittäminen rakennukseen, jossa saattoi olla ihmisiä, oli nimikkeeltään murhapoltto ja sitä se on hänelle vieläkin.
7. Tuo on minusta turhanpäiväistä sapelien kalistelua ja tarpeetonta yleisön suosion kosiskelua. Kuten kaikki "nykyisen opin" omaavat juristit tietävät, nimike murhapoltto oli jo ajat sitten harhaanjohtava ja se onkin korvattu nykyisin laissa nimikkeellä tuhotyö ja törkeä tuhotyö; vm. rikoksesta voidaan tuomita vankeutta aina kymmeneen vuoteen asti, vaikka kukaan ei esimerkiksi tulipalon sytyttämisen vuoksi vammautuisi.
8. Niinistö viittasi myös turvapaikanhakijoihin kohdistuviin rikosepäilyihin ja niiden ympärillä kuohuvaan keskusteluun. Tässä kohtaa hän ei kuitenkaan maininnut tai viitannut edes esimerkinomaisesti turvapaikanhakijoiden tekemiin raiskausrikoksiin. Niinistö tyytyi vain viittaamaan puolihämärästi vanhaan sanontaan "maassa maan tavalla". Presidentin mukaan maahanmuutto ei koskaan voi tarkoittaa sitä, että keskeiset arvomme, demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet kyseenalaistetaan. Olisi ollut paikallaan, että Niinistö olisi tältä osin täsmentänyt lausumaansa.
9. Työmarkkinoille Niinistöllä on kaksi hurskasta toivomusta, jotka on kuultu satoja kertoja jo aiemmin, eli riitelylle pitää saada stoppi, samoin ahneudelle. Tietyistä saavutetuista eduista pitää tinkiä. Mutta sitä, kenen eduista voidaan ja pitää tinkiä ja millä tavalla, presidentti ei täsmentänyt. Hän tuntuu seisovan tässäkin suhteessa Juha Sipilän hallituksen omaksuman leikkauslinjan ja pakkolakiesitysten takana.
10. Urho Kekkonen olisi presidenttinä runnonut jo ajat sitten maahan Juha Sipilän hallituksen haikaileman yhteiskuntasopimuksen. Mutta Niinistö ei ole Kekkonen, vaan puolivallaton ja maan talousasioissa täysin päätösvaltaa vailla oleva presidentti. Niinistö tyytyi vain miedosti ja ympäripyöreästi kannustamaan työmarkkinoiden edustajia löytämään sovinnon.
11. Niinistö mainitsi käsitteen "saavutetut edut", joiden osalta hän viittasi lähinnä vuonna 2007 sovittuihin palkankorotuksiin. Silloin puhuttiin talouskasvun toivossa syntyvästä miljardien "jakovarasta", jonka perusteella palkkoja nostettiin. Kasvua ei kuitenkaan syntynyt. Mitä pitäisi tehdä ja keiden pitäisi luopua saavutetuista edusistaan? Tähän ei saatu vastausta, vaan Niinistö tyytyi vain fundeeraamaan hämärästi: "v oiko saavutettu etu perustua siihen, mitä ei koskaan oikeasti saavutettukaan"? Niinistö kutsui katteettomalle kasvulle perustuneita palkankorotuksia "saavuttamattomiksi eduiksi", jotka jarruttavat hintakilpailukykyä julkisella ja yksityisellä sektorilla useita prosenttiyksiköitä. - Paljon puhetta, mutta vain vähän villoja.
12. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta Niinistö lasketteli tuttua retoriikkaa ja liirun laarumia mainiten Suomen keskeiset suhteet Ruotsiin ja Venäjään samoin kuin yhteistyön EU:ssa ja Nato-maiden kanssa. Presidentin mukaan Itämeren alueen valtioiden sisäinen poliittiinen tilanne on vakaa, ja vakauspolitiikat lähtökohdat kohtuullisen hyvät, vaikka kiristynyt kansainvälinen tilanne on näkynyt myös Suomessa Naton ja Venäjän sotilaallisen läsnäolon lisääntymisenä. Ukrainan kriisiä ja sotaa Niinistö ei tainnut edes mainita.
13. Niinistö viittasi erityiskumppanuuteen sekä sotilaalliseen yhteistyöhön Ruotsin kanssa. Ruotsilla ja Suomella, kahdella sotilasliittoon kuulumattomalla maalla on yhdessä vahvat yhteydet niin länteen kuin itään. Nato-kysymyksestä Niinistö ei sanonut mitään - edes rivien välissä - vaan totesi olevan loogista, että Suomi ja Ruotsi rakentaisivat myös ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä pidemmälle. Molempien etu on pyrkiä edistämään yhteistyövaraista turvallisuutta, johon sisältyy myös pyrkimys luottamusta lisäävien toimien kehittämiseen. - Siis yhtä hämärää kuin aina ennenkin, so. Venäjän karhua ei pidä ärsyttää.
14. Jonkinlaisena loppukevennyksenä Niinistö viittasi jo aiemmin mainitsemansa "arjen sankarin" eli 15-vuotiaan saarijärveläisen Oscar Taipaleen ja tämän saavutukset marjanpoiminnassa. Oscar poimi männä kesänä satoja litroja mustikoita ja teki niillä Niinistön mukaan hyvän tilin eli noin 2 000 euroa. Niinistö kertoi saaneensa tästä mielensähyvittäjän olon, kun poika kerää marjat maasta ja saa vielä kaverinsakin ja monet muutkin innostumaan samasta asiasta. Nähtäneenkö Niinistö ensi kesänä itsekin mustikkametsässä?
15. Miksi suomalaiset, esimerkiksi kymmenet tuhannet työttömät, eivät noudata Oscarin esimerkkiä ja hanki varoja marjojen ja sienien poimimisella; myös käpyjen kerääminen oli ennen vanhaan tuottoisaa toimintaa. Miksi Suomeen lennätetään joka kesä tuhansia marjanpoimijoita Thaimaasta ja muista Aasian maista, miksi suomalaiset eivät hoksaa hankkia lisätienestejä marjastamalla? Mutta eiväthän he viitsi mennä metsään itikoiden syöväviksi, sillä Suomessa joutenolosta on tehty kannattavaa puuhaa. Siitä maksetaan ihan mukavasti erilaisia työttömyys- ja muitakin korvauksia.
16. Tähän asiaan Sauli Niinistö ei tietenkään halunnut mitenkään puuttua, vaan tyytyi toivottamaan puheensa päätteeksi kaikille hurskaasti Jumalan siunausta. Tuolla tavalla sitä gallup-kannatusta kasvatetaan.
