501. Kun Pekkarisen Mauri ryntäisiin kompastua meinasi

Maurizio Peccarivo: On sulla ryntäät Venuksen... daa dirlan dirlan daa...

1. Mauri Pekkarinen on eräissä suhteissa melkoisen ylivertainen poliitikko - ainakin puheissaan ja nokkeluudessaan. Hän on nykyisen persu-keskusta -opposition kiistaton johtaja, jos asiaa arvioidaan eduskunnan täysistunnossa pidettyjen puheenvuorojen perusteella. Mauri jättää tässä suhteessa keskustan puheenjohtajan Mari Kiviniemen kirkkaasti taakseen ja ajoittain jopa Timo Soinilla on suuria vaikeuksia pysytellä Maurin vauhdissa mukana.

2. Jotkut ovat sanoneet, että Mauri Pekkarisen voittaa nykyeduskunnassa puheenpidossa, välihuudoissa ja nokkeluudessa ainoastaan Ben Zyskowicz. Mutta mitä minä olen seurannut, niin Benin vauhti on kyllä miehen lähestyessä kuuttakymppiä selvästi hidastanut. Sen sijaan Mauri, 64 v,. on parhaassa vedossaan ikinä ja sen kun vain parantaa vauhtiaan niin kuin sika juoksua!

3. Mauri Pekkarinen voi olla käänteissään myös nokkela, kuten jo totesin. Minulle tämä ilmeni mm. siinä tavassa, jolla Mauri minusta jallitti oikeuskansleri Jaakko Jonkan antamaan hänelle kolmisen vuotta siten pikapäätöksellä "puhtaat paperit" niin sanotussa Suomi-Soffan taulukauppa-asiassa. Mauri otti tuolloin kyllä ohjat täysin omiin käsiinsä asiassa, jossa häntä olisi ollut perusteita epäillä syylliseksi vaikkapa pieneen lahjusrikkomukseen. Ks. tästä oikeuskanslerin "puhtaat paperit" -päätöksestä blogissa n:o 215/28.1.2010 kappaleissa 7 ja 8 kirjoittamaani. Mutta oikeuskansleri ei epäillyt, kun Mauri vakuutti hänelle vilpittömyyttään. No, tuo asia on toki juridisesti loppuun käsitelty, mutta onhan sitä silti aina tilaisuuden tullen hauska muistella! Jos olisin Antero Mertaranta, niin voisin sanoa, että "siinä nyt kyllä kruununjuristia vietiin Maurizion toimesta kebab-kioskille pahemman kerran"!

4. Johtavalle poliitikolle ominaista härskiyttä niin hyvässä kuin hieman muussakin mielessä Mauri Pekkarinen on osoittanut vuosien varrella monen monituista kertaa. YHtenä tapauksena mainitsen tapauksen, jossa hän energisenä energiaministerinä ajoi viime hallituksessa läpi suunnitelman kahden uuden ydinvoimalan periaatepäätöksestä. Mauri ministeriöineen varmisti asian ottamalla asian valmistelijaksi ministeriönsä ylijohtajan, vaikka hyvin oli tiedossa, että tämä virkamies istui kahdella pallilla ja oli selvääkin selvemmin jäävi vastaamaan tämän erittäin tärkeän asian valmistelusta hallituksessa. Mauri Pekkarinen hyvin tiesi, mikä oli se toinen palli, jolla sanottu ylijohtaja oli istunut ja joka teki hänestä jäävin. Kuten oikeuskansleri Jaakko Jonkka tässä tapauksessa, nyt siis vaihteeksi oikein, myöhemmin kantelun johdosta tekemässään päätöksessään totesi. Katso blogijuttujani 267/6.5.2010 ja 287/17.6.2010.

5. Mauri Pekkarinen sai aiemmin eduskunnassa hieman kyseenalaisen maineen "siltarumpupolitikoinnistaan" - myös käsite "pekkarointi" on peräisin näiltä ajoilta - mutta myöhemmin hänestä on kehittynyt sangen arvostettu valtiomies, ainakin valtiopäivämies. Pekkarista kohtaan alettiin tuntea jopa puoluekannasta riippumatonta myötätuntoa sen jälkeen, kun silloinen pääministeri Paavo Lipponen oli ryöpyttänyt häntä henkilökohtaisesti eduskunnan edessä pariin kolmeen otteeseen julmetulla tavalla.

6. Pekkarista ei ole saatu niin sanotusti "nalkkiin" juuri mistään politikoinnin yhteydessä tekemisistään tempuista, vaan Mauri on selviytynyt kaikista koitoksista tältäkin osin puhtain paperein. Eduskunnassa vaikuttaviin kalapuikkoviiksimiehiin Maurin ei ole tiettävästi koskaan epäilty kuuluvan. Mutta olisiko Maurin onni nyt vihdoin kääntymässä? Kompastuisiko Maurikin "naisiin" - käsitteen laajassa merkityksessä - kuten eräät mutkin johtavat poliitikkomme Ike Kanervasta ja Vanhas-Matista alkaen ovat tavalla tai toisella tehneet?

7. Tämänpäiväisenä puheenaiheena, oikein kohu-uutisena, jos niin halutaan sanoa, on nimittäin teema "Mauri Pekkarinen ja ryntäät". Jokainen täysi-ikäinen ymmärtää, että kun puhutaan "ryntäistä", tarkoitetaan naisen rintoja. Annas kun kerron!

8. Kohu alkoi, kun Keskisuomalainen-lehti kertoi Jyväskylän kaupunginvaltuutettu ja maakuntavaltuutettu Maia Fandin (vihr) syyttävän Mauri Pekkarista naista halventavasta ja seksuaaliväritteisestä puhetavasta. Ko. "rikosta" tehdessään pari viikkoa sitten Pekkarinen oli toiminut kuntaseminaarissa maakuntavaltuuston puheenjohtajan ominaisuudessa; tuossa hommassahan se Ike Kanervakin muuten jäi lopulta kiipeliin.

9. Maia Fandin lausunnon mukaan Pekkarinen sanoi odottaneensa, milloin pääsisi koittamaan Kristiina Wikbergin "ryntäitä". Fandin mukaan sanat lausuttiin (ja kuultiin), kun Pekkarinen auttoi seminaaritilaisuudessa mikrofonia Kuntaliiton ruotsinkielisen toiminnanjohtajan Kristiina Wikbergin jakunkaulukseen. Fandin mukaan Pekkarinen olisi vielä jatkanut, että "pitäisikö mennä tuonne sermin taakse".

10. Kristiina Wikberg ei ole itse suostunut kommentoimaan väitettä lehdistölle millään tavoin. Hän ei kiistänyt eikä vahvistanut väitettä. Voisiko vaikeneminen olla myöntämisen merkki, kuten vanha sananlasku eli kokemussääntö sanoo? Keskisuomalainen-lehdelle Wikberg sanoo tosin ymmärtäneensä, että jotkut naiset yleisössä kokivat tilanteen loukkaavana. Itse hän ei kertomansa mukaan kokenut niin.

11. Mauri Pekkarinen puolestaan sanoi Keskisuomalaisessa olevansa järkyttynyt moisista syytöksistä. Hän sanoo nousseensa tilaisuudessa puheenvuoroa pitäneen Wikbergin avuksi, kun tämä ei pystynyt itse asettamaan mikrofonia niin, että siitä olisi kuulunut.

12. "Tuohan on kerta kaikkiaan hävytön väite, en taatusti ole sanonut tuolla tavoin", hän sanoo. En edes kahden kesken, enkä vahingossakaan ole kenellekään naiselle sanonut, enkä sano, noin." Ja edelleen: "Sanoin jotain siihen tapaan, että olenkin odottanut, milloin pääsisin mikrofonia korjaamaan, kun puhe ei kuulunut ja että mieluusti sen teen. Ja sermin taakse siirtyminen, aivan käsittämättömiä väitteitä!"

13. Näin siis Mauri Pekkarinen asiasta ensimmäisen kerran kuultuna.

14. Mutta, pahus soikon, nämä nykyiset videot ja äänentoistolaitteet ynnä muut vempeleet ovat sen verran tarkkoja, että niille tallentunut salaiseksi tai kahdenkeskiseksi tarkoitettu puhe - edes mumina - ei välttämättä jääkään salaiseksi. Yle Keski-Suomen tallenteella Pekkarisen suusta nimittäin kuuluu mikrofonia asetellessaan seuraavanlaista "raskauttavaa" puhetta:

15. "Nosta se siihen tuohon. . . Saanks mää tulla sun ryntäitä. . . Koko ajan tuijotin, että mihinkä minä laittaisin sen. Pitäiskö meidän mennä tonne sermin taakse. . .? No nyt se on aika hyvin."

16, Kun Pekkarinen keskiviikkona kuuli tallenteelta, mitä hän oli sanonut, hän loihe lausumaan hänelle ja poliitikoille yleensä tyypillisen selityksen:

- "Tuo sana rynnäs on se, mitä ei olisi pitänyt käyttää, sen myönnän ilman muuta. Mutta kaikki muu, mitä tuossa tuli oli sen tilannekomiikan siihen synnyttämää. Pitää olla vilkas mielikuvitus, että tekee semmoisia tulkintoja tuosta. Tuo yksi sana oli virhe, sen myönnän."

17. Sana "rynnäs" tai monikossa "ryntäät" - mikä tässä akuutissa tilanteessa lienee kaikki varteenotettavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen osuva ilmaus - ei toki ole kovin paha saati sitten epäkohtelias ilmaisu, eikä tuossa konkreettisessa tapauksessa ryntäissä näyttäisi todella olevan mitään hävettävää.

18. Jos Mauri olisi kohkannut ryntäistä vaikkapa Sirka-Liisa Anttilalle, olisi koko tapaus varmaan pantu, myös Sirkka-Liisan taholta, leikiksi ja kaikki olisivat olleet, vihreitä naisia myöten, yksinomaan hymyssä suin. - Sirkka-Liisan kohdalla Mauri olisi kuitenkin luultavasti lohkaissut jotakin vaikkapa "pikku possuista" - onhan S-L. Anttila muiden avujensa lisäksi opittu tuntemaan julkisuudessa sikatalon emäntänä.

19. Suurempi synti, jos sellaisesta nyt voidaan puhua, sattui Maurille siinä, että hän meni ensin kiistämään koko rynnäs-sanan käytön ja piti jopa täysin hävyttömänä valheena sitä, että hän olisi käyttänyt puheena olevaa sanaa. Se oli pahanlaatuinen moka. Mauri kiisti aluksi puhuneensa mitään myös "sermistä" ja sen taakse menemisestä. Miksi?

20. Olisiko Maurilla kuitenkin ollut hieman huono omatunto? Tekikö hänen oikeesti sittenkin pikkasen mieli mennä viehättävän naispuhujan kanssa "sermin taakse"? Mauri selittelee nyt hänelle ominaiseen hurskastelevaan sävyyn, että hän oppi tästä episodista sen, että "sanojen kanssa pitää olla tarkkana." No hyvä, että tämä asia tuli vihdoin selväksi myös Maurille, 64, joka on istunut eduskunnassa yhtäjaksoisesti 32 vuotta. Eipä ole kyseinen periodi sitten mennyt Maurilta aivan hukkaan! Oppia ikä kaikki!

21. Niin tai näin, mutta nyt sitä sitten palsturilla on takana "viidensadan ja yhden yön"...ei kun siis blogijutun putki ja tarinatuokio. Tapaus "Mauri ja ryntäät" on sopivan herkullinen päätös tälle rupeamalle. Eiköhän panna lopuksi hieman lauluksi Rauli "Badding" Somerjoen levylle laulamaa ja Sauvo "Saukki" Puhtilan sanoittamaa "Ikkunaprinsessaa" mukaillen, kas näin:

- Naisiin ei voi pieni pekkarinen luottaa,

ne suuren murheen myös kepun porukalle tuottaa.

Mut rintoihin, tuijottaa, kai pienikin poika silloin saa,

kun hän mikkiä naiseen asentaa, asentaa.

Sermin taakse, sermin taakse, sermin taakse, Mauri nyt halajaa...

PS

Blogistin keväällä ilmestynyttä, kirjoittajan "luontokuvalla" varustettua kovakantista ja -sisältöistä teosta "Blogikirja" (2011, 352 sivua) on vielä saatavissa. Hinta 42 € + alv. (9 %) + postikulut 10 € + alv. (9 %)

Tilaukset:

• sähköposti: otkirja@ulapland.fi

• www.ulapland.fi > Oikeustieteiden tiedekunta > OTK-kirjamyynti

• puh. 040 4844 033

218. Puhemiesten vaali

Antoiko puhemiehen vaali "vääristyneen kuvan" eduskunnasta?

1. Eduskunnan puhemiesten tänään suoritetussa vaaleissa suurimman huomion sai Sauli Niinistön alhainen äänimäärä. Niinistö sai ainoastaan 89 ääntä, ei puoliakaan annetuista äänistä. Vuosi sitten Niinistöä äänesti puhemieheksi 141 kansanedustajaa.

2. Kansanedustajat halusivat näpäyttää Niinistöä järjestämällä protestiäänestyksen. Kolmen suuren puolueen ryhmäpäätökset eivät pitäneet, kun kyseessä oli salainen lippuäänestys. Kansaedustajia jurppi Niinistön kamreerimaiseksi luonnehdittu eduskunnan rahankäytön syynääminen ja toisaalta Niinistön kansanedustajia kohtaan harjoittama vinoilu. Niinistöä on syytetty jopa koulukiusaamisesta. Asialla ovat olleet erityisesti ns. kalapuikkoviiksimiehet, jotka ovat ääni väristen ja viikset väpättäen kertoneet, miten Niinistö simputtaa heitä jatkuvasti. Säästötavoitteissa Niinistö on oikeassa, sillä eduskunnan menot ovat paisuneet (Paavo Lipposen puhemieskaudella) älyttömällä tavalla ja rahaa kuluu muun muassa kansanedustajiin kaukomaille suuntautuviin matkoihin, joista tuskin on minkäänlaista hyötyä eduskuntatyössä.

2a. Pitäisikö puhemiehen vaaleissa siirtyä suljetun lippuäänestyksen sijasta avoimeen järjestelmään, jossa jokainen edustaja kertoisi kuuluvalla äänellä, ketä hän kannattaa puhemieheksi? Vaalit ovat tietysti normaalisti salaisia, mutta puhemiehen vaali ei olekaan mikään kansanvaali. Minusta ihmisillä pitäisi olla oikeus tietää, ketä heidän parlamenttiin äänestämänsä edusajat ovat puhemiehen vaalissa äänestäneet. Vai pitäisikö lakiesityksistäkin äänestettäessä siirtyä salaisiin äänestyksiin? Silloin edustajat saisivat tehdä omantuntonsa mukaisia äänestyspäätöksiä eikä mikään ryhmäkuri sitoisi heitä. Äänestyksissä sattuisi varmasti usein ylläreitä, mikä lisäisi yleisön mielenkiintoa eduskuntatyötä kohtaan.

3. Eduskunnan toiminnassa olisi todella paljon korjaamista ja uudistamista, mutta siitä joskus myöhemmin. Tässä sanon sen verran, että Suomen eduskuntaan riittäisi hyvin 100-150 kansanedustajan porukka. Lisäksi voitaisiin pohtia uudistettua kaksikamarista valtiopäivälaitosta, jonkinlaista suomalaiseen oloihin soveltuvaa mallia USA:n senaatti-edustajainhuonejärjestelmästä. Jos nykyinen edustajamäärä halutaan säilyttää, olisi vaaleissa siirryttävä ilman muuta ns. pitkiin listoihin. Tämä uudistus lisäisi äänestysaktiivisuutta, kuten on nähty muista pohjoismaista, joissa äänestysprosentti on selvästi Suomen vaaleja korkeampi.

Pitäisi luopua nykyisestä hullusta järjestelmästä, jossa kansanedustajan luottamustoimesta on tehty poliitikkojen kovapalkkainen päätoimi hirmuisen pitkine lomineen, avustajalaitoksineen ja monine muine etuisuuksineen. Juuri tämä järjestelmä on tuonut eduskuntaan suuren joukon ex-missejä, ex-painijoita, ex-hiihtäjiä ja kaiken karvaisia muita julkkiksia.

4. Parlamentin kovan ytimen muodostaisi mallissani pätevistä ja taitavista poliitikoista koostuva enintään 100 hengen kokoonpano, joka valmistelisi lait ja päättäisi niiden asiasisällöstä. Näille jäsenille maksettaisiin hommasta kunnon palkkaa. Tämän lisäksi olisi eräänlainen kansankongressi, jossa voisi olla vaikkapa 500 jäsentä. Se kokoontuisi kuitenkin vain 2-3 kertaa vuodessa pariksi päiväksi kerrallaan, ja sen tehtävänä olisi yksinkertaisesti hyväksyä tai hylätä lakiesitykset lopullisesti, mutta ei tehdä niihin mitään muutoksia. Tälle poppoolle maksettaisiin vain matkakulut ja päiväraha. Istuntokauden jälkeen porukalle, jos ovat olleet kunnolla, voitaisiin tarjota valtion varoilla risteilymatka Tallinnaan tai vaihtoehtoisesti Tukholmaan - ei missään nimessä kauemmaksi - ja viedä heidät kevätistuntokokoontumisen päätteeksi Linnanmäelle ja syksyllä Seppo Tiitisen seurassa Kansallisoopperaan.

5. Taisinpa eksyä hieman teemasta! - Minusta Niinistö oli lapsellinen, kun rupesi puhemiehen vaaliin jälkeen marmattamaan huonoa "vaalitulostaan." Olisi vaan luvannut jatkossa vielä enemmän runtua näille veijariedustajille, näille vilkunoille, kalapuikkoviiksimiehille, zysseille ja muille valtion piikkiin reissaaville Kuuban yms. kaukomaiden matkaajille. Siitä kansa olisi tykännyt, ei siitä, että puhemies rupeaa heti äänestyksen jälkeen miettimään ja murjottamaan, että ollako vai eikö olla.

6. Minusta puhemiehen vaalin kohokohta oli se, että demarit ottivat varoituksistani onkeensa ja tekivät ryhmäpäätöksen, jolla Johannes Koskinen lempattiin pihalle puhemieskolmikosta. Tämä oli minusta aivan odotettu ratkaisu, jonka perään kyselin jo edellisellä vaalikierroksella. Eihän Johannes Koskisella ollut Helsingin HO:n antaman ja nyt lainvoimaisen Rusi-tuomion jälkeen kerta kaikkiaan minkäänlaisia edellytyksiä jatkaa varapuhemiehenä. Tämän Jutta Urpilainen, Eero Heinäluoma ja Jacob Söderman vihdoin ymmärsivät. Parlamentin puhemiehenä ei voi toimia poliitikko, jonka on todettu lainvoimaisella tuomiolla menetelleen keskeisen ihmisoikeusperiaatteen eli syyttömyysolettaman vastaisesti tavalla, josta on aiheutunut valtiolle merkittävä vahingonkorvausvastuu.

7. Koskinen poispotkiminen puhemiehen pallilta tuli ilmeisesti kuitenkin kaikille - paitsi minulle - yllätyksenä. Niinpä Helsingin Sanomat (hs.fi) julkaisi tänään aamulla uutisen, jossa todettiin lakonisesti, että varapuhemiehinä jatkavat Seppo Kääriäinen (kesk) ja Johannes Koskinen (sd)- todellisia asiantuntijoita siinäkin lehdessä! Asia tuli täydellisenä yllätyksenä myös Koskiselle itselleen, sillä esimerkiksi Ilta-Sanomien nettijutussa kerrottiin, että Urpilainen ilmoitti päätöksestään Koskiselle vasta tänä aamuna! Kun siis Johannes Koskinen asteli aamulla Hämeenlinnan junasta Rautatieasemalta kohti eduskuntataloa, hän kuvitteli tulevansa valituksi varapuhemieheksi myös seuraavalle kaudelle, mutta Urpilainenpa olikin järkännyt Koskiselle pikku yllärin.

8. Koskisen tilalle Jutta Urpilainen istutti sitten Tarja Filatovin - hänkin Hämeenlinnasta kuten Koskinenkin - ja Filatovin paikalle eduskuntaryhmän johtoon Eero Heinäluoman. Keksiköhän Urpilainen tämän kaiken itse vai olisiko Heinäluoma hieman avustanut Urpilaista paikkojen kierrätyksessä? Koskiselle lätkäistiin jonkinlaiseksi lohdutukseksi Heinäluoman paikka ulkoasiainvaliokunnassa.