1. Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja Saul Schubak, joka on toiminut aiemmin myös Kimmo Sasin (kok) avustajana, on esitellyt eilen Facebookissa näkemyksiään lapsilisistä:
- Lapsilisät pitäisi ehdottomasti poistaa. On järjenvastaista että tuemme heikomman aineksen lisääntymistä ja sitten ihmettelemme miksi täällä on huumeriippuvaisina syntyviä lapsia ja huostaanottoja alkoholistivanhemmilta.
2. Sana Schubakin kommenteista kiiri nopeasti niin, että tähän mennessä lähes kaikki ovat ehtineet lausua mielipiteensä asiasta. Kommenttien sävyjä ei ole vaikea arvata.
3. Jälkeenpäin Schubak on tietenkin yrittänyt selitettä ja tarkentaa sanomisiaan:
- Taloustieteissä lähdetään siitä että kaikissa tuissa tulisi myös huomioida sivuvaikutukset. Lapsilisien negatiivisena sivuvaikutuksena tuetaan sellaisten ihmisten lastensaantia, jotka eivät pysty tarjoamaan lapselleen hyvää elämää. Minun mielestäni jokaisella lapsella on oikeus hyvään lapsuuteen. Voidaan keskustella siitä onko tämä sivuvaikutus suuri vai pieni ja ylittääkö se lapsilisien positiiviset vaikutukset. Kuitenkaan lapsilisänkään ei pitäisi olla aiheena niin pyhä lehmä tässä yhteiskunnassa etteikö siitäkin voisi käydä asiallista keskustelua.
4. Schubakin mukaan keskustelun aikaansaamiseksi Facebook-kommentit kirjoitetaan "aina harkitsemattomasti ja provosoivasti" (Tässä suhteessa Schubak vertautuu dosentti Johan Bäckmaniin, joka sanoi samaa esiintymisestä Venäjän tv-kanavilla). Näkemyksistään Schubak ei kuitenkaan täysin irtisanoutunut.
- Ei heiltä ["heikommalta ainekselta"] voi niitä lisiä nyt ottaa pois. Se lisäisi massiivisesti ongelmia, kun heillä ei ole varaa ylläpitää lapsia, joita ovat jo hankkineet. Mutta jatkossa lapsilisiä pitäisi maksaa vähemmän, jotta heitä ei kannusteta hankkimaan lapsia,
5. Schubakin ajatukset ovat tietenkin vain hänen omiaan, ne eivät edusta edes kokoomusnuorten linjaa, kuten on saatu tietää. Kuntavaalit menivät tyypin omalta osalta ilmeisesti pieleen ja nyt pettymys on purkautunut möläytyksenä, jottei kaveria sentään kokonaan unohdettaisi. Tällaisena tuo lausahdus pitäisi ottaa ja unohtaa samantien huonona vitsinä.
6. Schubakin möläytys on kuitenkin tarjonnut kokoomuksen poliittisille vastustajille oivan tilaisuuden purkaa pettymystään huonoon vaalitulokseen ja hyökätä vaalit voittanutta kokoomusta vastaan. Oikeusministeri Jukka Gustafssonkin on katsonut asiakseen yrittää haalia poliittisia pisteita "tuomitsemalla" Schubakin lausuman. Ei tunnu demareillakaan menevän hallituksessa mitenkään hyvin.
7. Puoluetoimistojen, pikkupoliitikkojen, ay-liikkeen yms. halun käyttää tilaisuutta hyväkseen toki vielä ymmärtää. Vaikeampaa on sen sijaan ymmärtää tiettyjen kolumnistien ja blogistien intoa hyökätä kokoomusta ja "porvareita" vastaan. On provosoiduttu ja kunnolla, kun on pikkusen provosoitu!
8. Esimerkiksi Jukka Kemppinen hyökkää täysillä kokoomusta vastaan kirjoituksessaan, joka on jo otsikoitu pahaentisesti sanalla "Kokoomus". Kemppinen antaa ymmärtää, että Schubakin möläytys vastaisi yks yhteen kokoomuksen todellista linjaa. Hm, aikaisemmin Kemppinen on hyökkäillyt usean kerran kiivaasti myös Björn Wahlroosin kirjoituksia ja kirjaa vastaan Hän kiivaili myös, kun KKO:n presidentti lausui muutaman vienon ja puoleksi arvostelevan sanan eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanotosta koskien yksityistä pysäköinninvalvontaa. "Koskelon on erottava", otsikoi Kemppinen ja sai kaikki iltapäivälehdet ja tv-kanavien mölsät ylistämään näyttävästi rohkean professorin purkausta: Professori vaatii KKO:n presidentin eroa! Kylläpä kaveri on innostunut repimään pelihousunsa tuon tostakin aivan syyttä suotta!
9. Suhteellisuuden taju on tuollaisista purkauksista todella kaukana. Kemppisen mukaan poliittisesti Suomen pimeimmät voimat majailevat kokoomuspuolueen piirissä, eivät esimerkiksi perussuomalaisten. Näin on JK:n mukaan valitettavasti ollut jo "vanhastaan". No, kaipa Kemppinen tuon asian sitten parhaiten tietää! Kemppisen mukaan ei riitä, että kokoomusnuoret ja koko puolue on irtisanoutunut Schubakin julkilausumasta. Mitähän kokoomuksen pitäisi vielä tehdä? Kemppinenhän voisi nostaa raastuvassa kanteen puolueen lakkauttamiseksi.
10. Itse asia, josta voitaisiin keskustella, näyttää kiihkopuheissa ja -kirjoituksissa unohtuvan kokonaan. Pitäisikö lapsilisälle tehdä jotakin ja, jos pitää, niin mitä?
11. Lapsilisää alettiin maksaa Suomessa viime sotien jälkeen vuonna 1948 pohjoismaisen mallin mukaan. Kysymyksessä on lapsiperheille maksettava tulonsiirron muoto. Perheen toimeentulon lisäksi lapsilisillä on ollut vaikutusta myös lasten syntyvyyteen. Lapsilisä on perheen varallisuuteen katsomatta kaikkia kansalaisia koskeva etuus. Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta alle 17-vuotiaasta lapsesta. Lapsilisän maksaa Kela, vuosittain sitä maksetaan noin 1,5 miljardia euroa. Lapsilisän määrä riippuu lasten lukumäärästä.
12. Lapsilisän taso on ollut poliittisten kiistelyjen kohteerna koko tukimuodon olemassaoloajan. Muistan, kun lapsena satuin kuulemaan sunnuntaisin radiosta lähetettävää Pienoisparlamentti -nimistä ohjelmaa, jossa sellaiset nimet kuin Urho Kekkonen, K.A. Fagerholm, Hertta Kuusinen, Penna Tervo, Väinö Leskinen, Esa Kaitila ym. keskustelivat taustalta kuuluvan kahvikuppien kilinän lomassa. Puheenjohtaja taisi toimia joskus radion pääjohtaja Hella Wuolijoki. Saattoipa siellä olla tarjolla myös konjakkia, sillä ohjelman loppupuolella tunnelma tuntui vain kiihtymistään kiihtyvän. Mistäpä tämän tietää, koska tuolloin ei ollut vielä näköradiota keksitty. Sellainen hämärä muistikuva jäi, että ohjelmassa väiteltiin joka kerta kiivaasti myös lapsilisistä.
13. Tuntuisi siltä, että lapsilisän maksaminen voitaisiin lopettaa hyvin toimeentulevien perheiden lapsille. Mutta missä kulkee raja "rikkaiden" ja muiden eli lapsilisää tarvitsevien perheiden välillä? Siinäpä kysymys, josta ei luultavasti päästä koskaan yksimielisyyteen. Siksi lapsiliää maksetaan myös jatkossa sellaisille perheille, jotka eivät sitä tarvitsisi.
