276. Professori Koskenniemi puhui kummia

1. Akatemiaprofessori Martti Koskenniemi käy yllättävän kuumana kahden isoäidin käännytysasiassa. Hän hyökkäilee milloin mitäkin tahoa vastaan: poliisia, ministeriöitä, virkamiehiä, poliitikkoja ja presidenttiä. Hänen viimeinen vuodatuksensa löytyy tänään hs.fi:stä.

2. Tuntuu kuin arvon akatemiaprofessori olisi menettänyt loputkin suhteellisuudentajustaan. Koskenniemi jankuttaa jankuttamasta päästyään, että mikseivät poliitikot ratkaise isoäitien tapausta, vaikka heillä olisi valta tehdä se. Professorimme mukaan sisäministeriö, jota johtavat poliisiministeri Anne Holmlund ja maahanmuuttoministeri Astrid Thors, voisi käskeä poliisia ja näin estää käännytykset.

3. Poliitikkoja Koskenniemi arvostelee toimimattomuudesta, samoin virkamiehiä. Aiemmin professori haukkui presidentin, pääministerin, ulkoministerin jne. hitaudesta ja vannoi, ettei hän enää ikinä voi äänestää näin samattomia poliitikkoja. Poliitikot piiloutuvat K:n mukaan lain ja virkamiesten selän taakse silloin, kun ratkaisuja pitää tehdä. MTV3:lle akatemiaprofessori sanoi eilen, ettei hän tiedä, "mistä tällainen syöpä on suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin tullut".

4. Outoa puhetta juridiikan, olkoonkin kansainvälisen oikeuden, professorilta. Hän ei näytä lainkaan ymmärtävän, että Suomessa on riippumaton tuomioistuinlaitos, joka ratkaisee asiat itsenäisesti eikä ole sidottu valtioneuvoston, ministereiden tai virkamiesten käsityksiin tai painostukseen. Isoäitien käännytysasia on ratkaistu maaliskuussa KHO:n lainvoimaisilla päätöksillä, venäläinen Irina Antonov ei saanut edes valituslupaa ja Evelin Faidalin hakemus hylättiin selvin äänestysnumeroin 6-1. Faidalin asia ratkaistiin nyt jo toistamiseen KHO:ssa, myös edellinen oleskelulupahakemus oli hylätty.

5. Miten kummassa poliitikot ja sisäministeriö voisivat kävellä ylimmän tuomioistuimen päätöksen ylitse ja ministeriö voisi käskeä poliisia estämään käännytykset? Tätähän kyllä yritettiin jo kertaalleen, kun KHO:n presidentti Pekka Hallberg, joka jäi Faidalin asiassa KHO:ssa yksin vähemmistöön, lähetti kummallisen ja toimivaltaansa kuulumattoman kirjeen poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle ja pyysi tätä huolehtimaan siitä, ettei käännytyspäätöksiä pantaisi toistaiseksi täytäntöön.

6. Hallbergin, Paatero, Thorsin ja Vanhasen menettely, jonka mukaan hallitus valmistelisi uuden pikalain, jolla nämä kaksi isoäitiä, vain he, saisivat "uuden mahdollisuuden" - tätä hanketta presidentti Tarja Halonen pohjusti omalla lausunnollaan - oli tökerö temppu ja selvä osoitus siitä, että Suomessa poliittiset johtajat ja poliitikot eivät kunnioita tuomioistuinten riippumattomuutta. Nyt on ilmennyt, että oikeusasteiden itsenäisyyttä halutaan ehdon tahdoin nakertaa jopa tuomioistuinlaitoksen sisältä päin, kuten Hallbergin toimita osoittaa.

7. Thors ja Vanhanen sekä koko hallitus osoittivat täydellistä vastuuttomuutta lupaamalla, pääministeri virkahuoneessaan tv-kameroiden seuratessa irvokasta näytelmää, näille kahdelle isoäitiparalle ja heidän läheisilleen, että tuo pikalakihanke toteutuisi ja voisi tulla voimaan vielä ennen juhannusta. Nämä ihmiset luottivat poliitikkojen sanaan, vaikka poliitikot hyvin tiesivät, heidän olisi tullut ainakin tietää ja ymmärtää, ettei sanottu hanke voisi mitenkään onnistua luvatussa aikataulussa. Niinhän siinä sitten kävikin ja hanke sai nolon lopun, kun alkuviikosta ilmeni, ettei poliitikkojen ja hallituksen lupaamaa lakiuudistusta oltu ryhdytty edes kunnolla valmistelemaan sisäministeriössä.

8. Poliitikkojen halpamaisesta kaksinaamaisuudesta olen samaa mieltä kuin Martti Koskenniemi. Mutta toisin kuin Koskenniemi katsoo ("poliitikkojen hitaus", "piiloutuminen lain ja virkamiesten selän taakse" jne), pääpointti asiassa on tietenkin siinä, että poliitikkojen ei olisi koskaan pitänyt mennä lupaamaan asiassa mitään, presidentti Halosen ei olisi pitänyt ilmaista tukeaan hankkeelle eikä KHO:n Hallbergin olisi pitänyt ryhtyä "ohjeistamaan" poliisia ja Paateroa.

9. Koskenniemi on väärässä siinä, että sisäministeriö voisi käskyttää poliisia estämään käännytykset. Jos niin tapahtuisi, olisi kyseessä selvä lainrikkomus, johon oikeuskanslerin tulisi välittömästi puuttua. Poliitikot eivät voi tehdä asiassa mitään muuta kuin odottaa lainvalmistelun etenemistä. Ainoa asia, jonka Thors ja Vanhanen voisivat möhläyksensä jälkeen tehdä, on julkinen anteeksipyyntö isoäideille ja heidän läheisilleen. He voisivat mennä saattelemaan isoäidit lentokentälle näiden lähtiessä paluulennolle.

10. Koskenniemi puhui kummia väittäessään, että asiassa olisi edelleen mahdollisuus säätää pikalaki, joka tulisi voimaan 2-3 viikossa ennen juhannusta. Mikä on mahdollista teoriassa, ei ole sitä aina käytännössä. Tässä asiassa Koskenniemen väite on täysin epärealistista puhetta. Kuten ministeri Jyrki Katainen eilen sanoi, uutta lakia valmisteltaessa ja säädettäessä on edettävä hyvin varovasti. Sama viesti on saatu Maahanmuuttoviraston johdolta. Kaavailtu lainmuutos koskee säännöksiä, joissa on kyse siitä, voidaanko oleskelulupa myöntää ydinperheeseen kuulumattomille omaisille. Nykyisin ydinperheen ulkopuolisiksi lasketaan mm. aikuisen suomalaisen omat vanhemmat. On selvää, ettei tällaista muutosta saada säädetyksi parissa kolmessa viikossa, tuskin edes puolessa vuodessa.

11. Koskenniemi unohtaa ja sivuuttaa täysin yhdenvertaisuuden ja yhdenmukaisen kohtelun periaatteen merkityksen. Se on hämmästyttävää, sillä eihän lakeja säädetä ja muuteta vain kahta ihmistä varten. Mahdollinen lainmuutos koskee kaikkia samanlaisessa asemassa olevia perheitä ja ihmisiä. Tämän vuoksi kaavaillun lainmuutoksen vaikutukset maahanmuuttoon on syytä punnita ja ennakoida mahdollisimman tarkasti.

12. Koskenniemen purkaukset ymmärtää sitä taustaa vasten, että juuri hän oli se henkilö, joka ensimmäisenä ryhtyi viime maaliskuussa kritisoimaan KHO:n päätöksiä ja väitti, että käännytyspäätökset ovat osoitus suomalaisten kyynisyydestä ja kyvyttömyydestä toimia oikein. HS:n mielipidekirjoituksessaan hän syytti suomalaisia ja poliitikkojame viranomaisuskollisuudesta ja näennäisrationaalisuudesta. Sama kritiikki kohdistui luonnollisesti rivien välissä KHO:n jäseniin, Pekka Hallbergia lukuun ottamatta.

13. Ilmeisesti Koskenniemi maaliskuinen ulostulo oli harkittu ja pienen piirin keskuudessa sovittu asia. Pari päivää myöhemmin nimittäin presidentti Tarja Halonen ilmoitti myötätuntonsa isoäideille ja heidän läheisilleen, jolla hän tietenkin tarkoitti arvostella KHO:n päätöstä, vaikka vain rivien välistä. Halosen mukaan päätös soti hänen "oikeustajuaan vastaan." Sitten, ilmeisen sovitusti, asiaan puuttui jahtivoutimaisella otteella KHO:n Pekka Hallberg lähettämällä Mikko Paaterolle paimenkirjeeksi tarkoitetun ohjeistuksen käännytyspäätösten täytäntöönpanon lykkäämisestä; ja MIkkohan totteli, totta kai. Samaan aikaan Hallberg neuvotteli ministeri Thorsin kanssa "oikeusturvasta", minkä jälkeen Thors vei pikalakiuudistushankkeen hallitukseen, jossa sitä kannatti mm. oikeusministeri Tuija Brax. Thors sai myös pääministeri Vanhasen tuen asialle. Sitten Vanhanen meni möläyttämään tv-kameroille, että lainmuutos valmistellaan kiireellisesti ja saadaan valmiiksi jo ennen Juhannusta. Tällä viikolla Vanhanen yritti pestä käsiään sanomalla, että hän luotti täysin Thorsiin, sillä hän itse ei tuntenut asiaa lainkaan!

14. Koskenniemen ja Hallbergin alkuun junailema hanke lainvoimaisten käännytyspäätösten peruuntumisesta ei kuitenkaan onnistunut. Tämän vuoksi akatemiaprofessori on nyt hyvin, hyvin vihainen!

275. Mummojen käännytyslain touhotukselle nolo loppu

1. Olen kertonut egyptiläisen ja venäläisen isoäidin eriskummallisesta käännytystouhotuksesta kolmessa blogikirjoituksessa: 234/25.3.-10; 236/27.3.-10 ja 237/30.3.-10. KHO:n päätös egyptiläisen Eveline Fadayelin karkottamisesta löytyy blogista 237.

2. Asia on suomalaisten poliitikkojen eli Astrid Thorsin, Matti Vanhasen ja Tuija Braxin, presidentti Tarja Halosen sekä poliisiylijohtaja Mikko Paateron ja ennen kaikkea KHO:n presidentti Pekka Hallbergin kannalta hyvin outo. En ala enää kerrata tapauksen yksityiskohtia, ne selviävät edellä mainituista kirjoituksista.

3. Tänään Hallbergin, Thorsin ja Vanhasen touhotus uudesta mummojen käännytystä tai oikeastaan käännyttämättä jättämistä koskevasta pikalakihankkeesta sai nolon lopun. Poliisi, oikein poliisiylijohtaja Mikko Paateron suulla, ilmoitti, että Itä-Uudenmaan poliisi on kehottanut egyptiläistä isoäitiä Eveline Fadayelia poistumaan maasta 16.6.2010 mennessä.

4. Vähän myöhemmin ilmeni, että KHO:n viime maaliskuussa (8.3.) antama ja tuolloin heti lainvoimaiseksi tullut karkotuspäätös venäläistä Irina Antonovia vastaan pannaan myös täytäntöön. Miksi Paatero ei tiedotteessaan puhunut mitään Antonovin asiasta, vaan mainitsi ainoastaan Fadayelin? No tietysti siksi, että Vladimir Putin on tulossa tällä viikolla pääministeri Matti Vanhasen vieraaksi ja Venäjän lehdistön tiedettiin hurjistuvan, jos oikein ylipoliisipäällikön toimesta ilmoitettaisiin karkotuspäätöksen täytäntöönpanon koskevan myös Irina-mummoa. Mutta Venäjän lehdistö sai kun saikin tiedon ja nyt Venäjän mediassa on jo ehditty nostaa hirmuinen haloo tapauksesta!

4a. Kohta tänne kai lähetetään Venäjältä joku mummovaltuutettu tapaamaan presidentti Halosta. Lapsivaltuutettu Astahovia Halonen ei onnistunut tapamaan Linnassa, vaikka Astahov kyllä kertoi tavanneensa Halosen. - Se nyt vain on tällaista tämä bilateraalinen ystävyys ja avunanto! Ensin ryssä vei vääryydellä ja väkivallalla Kannaksen ja nyt neukut ostaa kiihtyvällä tahdilla maita Suomesta ja vielä sotilaallisesti strategisilta alueilta.

5. Tämän sopan - siis mummojen pikalakihankkeen - suurin syntipukki on Hallbergin ohella kyllä pääministeri Vanhanen. Kuten blogissani kerroin, Vanhanen lupaili Hallbergin ja Paateron junaileman tökerön keskeyttämispäätöksen jälkeen Pääministerin haastattelutunnilla 19.3. näille kahdelle mummolle "uutta mahdollisuutta" jäädä Suomeen. Eikä tässä vielä kaikki. Vanhanen kutsui 24.3. Eveline F:n kaksi poikaa, miniän ja Irina Antonovin yhden sukulaisen luokseen pääministerin virkahuoneeseen, jossa hän tv-kameroiden seuratessa tapaamista lupasi, että hallitus aikoo valmistella kiireellisessä aikataulussa lain, jolla Evelinen ja Irinan käännytykset voitaisiin estää. Kaiken kukkuraksi Vanhanen lupaili, että uusi laki tulisi voimaan mahdollisesti jo ennen juhannusta!

6. Muistamme, miten viime viikolla pääministeri Vanhanen heristeli eduskunnassa nyrkkiä demareille, jotka äänestivät Kreikan lainapäätöstä vastaan, ja syytti demareita populisteiksi. Mutta onko meillä nähty pahempaa populistipoliitikkoa kuin Matti Vanhanen sanotussa mummotapaamisessa pääministerin virkahuoneessa? Hän tiesi hyvin - hänen olisi kaiken järjen mukaan ainakin tullut tietää ja ymmärtää - ettei hänen lupaansa lain säätäminen ja sen voimaantulo voisi mitenkään olla mahdollista kerrotussa aikataulussa.

7. Inhottavaa Vanhasen virkahuoneessa kuvatussa tv-pätkässä oli myös tapa, jolla hän antoi ymmärtää, että vaikkei hän poliitikkona ja pääministerinä voi puuttua tai edes arvostella riippumattoman tuomioistuimen lainvoimaista päätöstä, hänen mielestään KHO:n äänin 6-1 syntynyt karkotuspäätös - ainoastaan Pekka Hallberg oli toisella kannalla - ei ollut hyväksyttävä. Vanhanen sanoi, ettei hän "kameroiden edessä" voi ryhtyä arvostelemaan KHO:n päätöstä!

8. Tänään TV2:n Ajankohtaisessa kakkosen suorassa lähetyksessä haastateltiin Eveline Fadayelin miniää ja tämän poikaa Benjaminia. Ilmeni, että Paateron tänään julkistaman karkotuspäätöksen täytäntöönpanoa koskeva määräys oli tullut perheelle yllätyksenä ja järkytyksenä. Perhe oli ollut siinä uskossa, että Eveline voitaisiin vielä "armahtaa" ja karkotuspäätös perua. Kun kysyttiin, miksi perhe oli uskonut näin, saatiin vastaus: "Siksi, että pääministeri Vanhanen oli luvannut uuden lain, joka tulisi voimaan ennen juhannusta." - Niinpä. Nyt siis myös mahanmuuttajien keskuudessa ja aina Egyptiä ja Venäjää myöten tiedetän, ettei Suomen pääministerin sanaan ja lupauksiin voi luottaa! Täkäläiset alkuasukkaat ovat toki tienneet tämän jo pitkään.

9. Ministeri Astrid Thors, jonka oli määrä yhdessä KHO:n Pekka Hallbergin kanssa valmistella uusi lakia pikavauhdilla - maaliskuussa annetun tiedon mukaan Thors ja Hallberg olivat keskustelleet "oikeusturvasta" - joutui tänään nolona myöntämään, että hän oli lupaillut maaliskuussa uutta "mummolakia" liian pian. Thors kertoi, ettei ulkomaalaislakiin ole tulossa muutoksia "lähiaikoina." Uuden lain valmistelusta ei ole annettu mitään muuta tietoa julkisuuteen.

10. Minulla ei ole - tuskinpa useimmilla muillakaan suomalaisilla olisi - mitään sitä vastaan, että nuo kaksi mummoa voisivat kaiken tämän hässäkän ja häslingin jälkeen jäädä Suomeen perheidensä luokse. Inhimillisesti katsoen se olisi kohtuullinen ratkaisu. Jos näin ei tapahdu, niin siitä mummot ja heidän perheensä saavat kyllä "kiittää" suomalaisia johtavia poliitikkoja, lepsua lainsäädäntöä ja löperöitä virkamiehiä sekä niitä hölmöjä, jotka ovat menneet lupailemaan, että lainvoimaiset karkotuspäätökset voitaisiin muka uudella lailla perua. Jokainen järkevään ajatteluun kykenevän pitäisi ymmärtää, ettei uutta lakia tehdä tai vanhaa muuteta kahden ihmisen takia. Yhtä selvää pitäisi olla, ettei ulkomaalaislain nykyistä perhekäsitettä voida muuttaa. Inhimillisistä syistä taas on jo nyt laissa yksityiskohtaiset säännökset.

11. Egyptiläisellä Eveline Fayelilla ei tuntuisi Egyptiin palattuaan olevan isompaa hätää. Ajankohtaisen kakkosen haastattelussa ilmeni, että Evelinellä on Aleksandriassa oma asunto, johon hän voi palata. Pojanpoika Benjamin vielä "meni" kertomaan, että mummon asunnossa on myös huonekaluja ja tavaroita. Benjamin kertoi käyneensä Aleksandriassa eikä hänellä tuntunut olevan mitään sitä vastaan, että mummo muuttaisi Egyptiin; saisi välillä käydä tapaamassa mummoa siellä. Perhe näyttää kyllä selvästi varautuneen siihen, että isoäidille voi vielä tulla lähtö Suomesta. Kun Evelinellä on Suomessa kolme riskiä poikaa, niin joku heistä voi toki "uhrautua" sen verran äitinsä hyvinvoinnin eteen, että muuttaa tämän kanssa Aleksandriaan. Venäläisen Irina Antonovin asiat eivät ilmeisesti olisi Venäjälle muuton jälkeen yhtä hyvin, mutta tästä Suomen media ei tunnu olevan kiinnostunut.

241. Pekka Hallberg -case: Helsingin Sanomat hurskastelee ja puolustelee Hallbergin menettelyä

Pekka Hallbergin ikioma "oikeusvaltiotalo" - natiseeko se nyt liitoksissaan?

1. Helsingin Sanomien tämänpäiväinen pääkirjoitus on varustettu otsikolla "KHO:n presidentti vaarallisella tiellä." Kirjoituksessa viitataan lehdessä eilen haastateltujen valtiosääntöoikeuden asiantuntijoiden lausuntoihin. Näissä lausunnoissa KHO:n presidentti Pekka Hallbergia arvosteltiin siitä, että on horjuttanut kahden isoäidin tapauksessa vallan kolmijako-oppia, jonka mukaan lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta on pidettävä erillään.

2. Kuten eilisessä blogissani totesin, HS:ssa haastatellut neljä valtiosääntöoppinutta näyttivät heränneen talvihorroksestaan ja rohkenivat vihdoin puuttua Hallbergin menettelyyn lähettää poliisille käännytysasiassa paimenkirje, jossa hän sanoi, että "tuomioistuimen kannalta" olisi suotavaa, ettei käännytyspäätösten täytäntöönpanoa kiirehdittäisi. Tähän kritiikkiin mainitut asiantuntijat uskaltautuivat sen jälkeen, kun allekirjoittanut oli ensin bloginsa neljässä eri kirjoituksessa arvostellut Hallbergia samoin kuin kirjeen perusteella päätösten täytäntöönpanon viivästyttämisestä päättänyttä poliisiylijohtaja Mikko Paateroa. - No, parempi sentään myöhään kuin ei milloinkaan, arvoisat valtiosääntöoppineet!

3. Tänään HS yrittää selitellä Hallbergin menettelyä ja sen tarkoitusperiä parhain päin, sillä pääkirjoituksessa pulpahtelevat pintaan sellaiset asiat kuin "lakia ollaan pian muuttamassa", "oikeudenmukaisuuden näkökulma" ja "inhimilliset tarkoitusperät." Näitä arvellaan Hallbergin tarkoitusperiksi, vaikka Hallberg itse ei ole lausunut asiasta halaistua sanaa! Onko lehti siis "epävirallisesti" jututtanut Hallbergia? Mikä on Hallbergin poliisille lähettämän kirjeen koko sisältö?

4. Kyseinen puolustelu on lähinnä huvittavaa, mutta ymmärrettävää sikäli, että HS on aiemmassa asia koskeneessa pääkirjoituksessaan asettunut selkeästi puoltamaan Hallbergia menettelyä, josta se nyt yrittää asiantuntijoiden lausunnot saatuaan vaivihkaa sanoutua irti.

5. Pääkirjoituksessaan 26.3.2010 Helsingin Sanomilla oli toisenlainen ääni kellossa, kun se julisti jo otsikossaan, että "Isoäidit saavat nyt oikeutta." Mitään päätöksiä ei ollut kuitenkaan tehty eikä mihinkään konkreettisiin lain muuttamista tarkoittaviin toimenpiteisiin ryhdytty - ei ole tiettävästi vieläkään ryhdytty - sen jälkeen, kun KHO oli 8.3.2010 päättänyt selvin äänestysnumeroin (7-1), että myös 64-vuotias egyptiläismummo, joka oli tullut maahan turistiviisumilla 2007, on käännytettävä maasta, koska hänelle ei voida lain mukaan myöntää oleskelulupaa.

6. Helsingin Sanomat näyttää 26.3. pääkirjoituksessaan suorastaan riemuitsevan siitä, että KHO:n sanotut "karkotuspäätökset" - kyse ei ollut tietenkään mistään karkotuksesta - olivat alkaneet "murentua." Helsingin Sanomat asettui siis selväsanaisesti tukeman käsitystä, jonka mukaan demokraattisessa ja valtiovallan kolmijakoon perustuvassa yhteiskunnassa tuomiovaltaa ei tarvitse kunnioittaa, vaan tuomioistuimien yksittäisten päätösten lainvoimaa saadaan noin vain ryhtyä murentamaan lainsäätäjän, hallituksen, poliisin ja päätöksentekoon osallistuneen yksittäisen tuomarin toimenpiteillä. HS mainitsee erikseen murentamisasiassa kunnostautuneen KHO:n presidentin toteamalla, että hän oli äänestänyt vanhusten oleskeluluvan puolesta. Lehdellä oli varmaan jo tuolloin tiedossa, että Hallberg oli ryhtynyt poikkeuksellisiin toimiin, joilla KHO:n päätös egyptiläismummon asiassa todella myös murentuisi eli sitä ei pantaisi täytäntöön asianmukaisella tavalla.

7. HS:n tämänpäiväisen pääkirjoituksen otsikko antaa odottaa, että kirjoituksessa suomittaisiin Hallbergia (ansaitusti) kovin sanoin. Mutta mitä vielä! Nyt kun yleinen mielipide on kääntynyt Hallbergin ja Paateron toimia vastaan, lehti ei ole tietenkään voinut olla kokonaan "nuhtelematta" Hallbergia. Tämä on kuitenkin tehty Hallbergin arveluttavan menettelyn periaatteellinen vakavuus huomioon ottaen silotellen ja lyhyesti.

8. Pääkirjoitus toteaa lakonisesti, että "KHO:n presidenttinä Hallberg kuitenkin ylitti tärkeän roolijaon." Lehti jatkaa: "Kirjeellä pyrittiin ensinnäkin vaikuttamaan siihen, että lainvoimaisen oikeuden päätöstä ei pantaisi toimeen. Lisäksi kirje herättää kysymyksen korkeimman hallinto-oikeuden tuomareiden asemasta. Onko niin, että kaikki korkeimman hallinto-oikeuden tuomarit voivat kyllä vuorollaan osallistua päätöksentekoon mutta oikeuden presidentti päättää, mitkä päätökset pannaan toimeen? Hallberg astui vaaralliselle tielle."

9. Oleellista olisi ollut sanoa, että oikeusvaltiossa tuomioistuimien tuomareilla ei ole toimivaltuutta tai oikeutta puuttua yksittäisten lainvoimaisten tuomioiden ja päätösten täytäntöönpanoon. Hallbergin menettely oli sanalla sanoen laitonta, sille ei löydy laista tukea. Toiseksi lehden olisi pitänyt sanoa, että ylimmän tuomioistuimen päällikkötuomarin menettely yrittää estää tai ainakin viivyttää lainvoimaisen päätöksen täytäntöönpanoa murentaa perustuslaissa turvattua valtiovallan kolmijakoa ja horjuttaa vakavasti ihmisten luottamusta tuomioistuimien riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen. Monissa lukijaviesteissä on todettu, että Hallbergin toiminta on romuttanut tuomioistuimien (siis myös muiden kuin KHO:n) kansalaisten keskuudessa nauttiman arvostuksen ja uskon suomalaiseen oikeusjärjestykseen.

10. Kolmanneksi kirjoituksessa olisi pitänyt todeta, että Pekka Hallbergin toiminta on erityisen härskiä ja piittaamatonta siksi, että hän oli itse osallistunut egyptiläismummon asiaa koskevaan päätöksentekoon ja jäänyt siinä selkeään vähemmistöön kaikkien muiden tuomareiden ollessa isoäidin käännyttämisen kannalla. Pekka Hallbergilla ei ole ollut KHO:n presidenttinä toimivaltuuksia kävellä jälikäteen kollegojensa lainvoimaisen tuomion yli, sillä Hallberg on itsekin allekirjoittanut KHO:n päätöksen, jonka loppukaneetti kuuluu: Tätä kaikki asianosaiset noudattakoot. Neljänneksi pääkirjoituksessa olisi voitu ottaa esiin kysymys siitä, millaisen skisman Hallbergin laiton menettely tulee todennäköisesti aiheuttamaan KHO:n ja erityisesti sen jäsenistön sisällä. Onko Hallbergilla enää kollegojensa luottamusta?

11. Pekka Hallberg on jo vuosikausia pitänyt itse asiassa yhtä ja samaa juhlapuhetta eri tilaisuuksissa. Hän puhuu aina lämpimästi ja isäntämiehen elkein oikeusvaltiosta ja "oikeusvaltiotalon" rakentamisesta. Katso esimerkiksi blogiani 14.5.2009: http://jyrkivirolainen.blogspot.com/search/label/oikeusvaltio; "Oikeusvaltiota remontoimassa." Hallbergin oikeusvaltiotalossa on neljä nurkkaa: 1) vallankäytön laillisuus, 2) vallanjaon tasapaino, 3) ihmisten perusoikeudet ja 4) järjestelmän toimivuus. Hallbergin mukaan tärkeintä on juuri koko systeemin toimivuus; demokratian Hallberg on jostakin syystä ohittanut. (Pääministeri Matti Vanhanen tuntuu olevan samalla kannalla, sillä Kiinaan vuonna 2009 tekemältään valtiovierailulta palattuaan Vanhanen ihasteli juuri kiinalaisen järjestelmän "toimivuutta." - No, onhan myös kiinalaisen oikeuslaitoksen toimivuus hyvin tunnettu, mutta samalla hyvin kauhisteltu asia).

12. Miten on, onko Hallbergin rakentelema oikeusvaltiotalo vain kulissi, jonka sisälle kätkeytyy arveluttavaa toimintaa sekä vallankäytön laillisuuden ja vallanjaon tasapainon kannalta tarkasteltuna? Huojuuko Hallbergin oma oikeusvaltiotalo tai natiseeko se liitoksissaan? Vai onko niin, että "toiminnan miehenä" Hallberg haluaa muutkin tahot toimimaan mielensä mukaan ja häärii muuttelemassa lakeja, vaikka se onkin vastoin vallanjaon tasapainoa? Käännytyspäätösten osalta Hallberg sitä vastoin tuntuu suosivan lähinnä toimimattomuuden periaatetta.

13. Hallberg on puuttunut paitsi hänelle kulumattoman toimenpanovallan käyttämiseen eli poliisin ohjeistamiseen, myös lainsäädäntövaltaan. Tähän puoleen HS:n pääkirjoituksessa ei lainkaan puututa. Hallberg on nimittäin ilmoittanut antavansa tukensa ministeri Astrid Thorsin kaavailemalle ulkomaalaislain muutokselle siten, että asianomainen uusi säännös vastaisi hänen äänestyslausumaansa. Kun kyse on hyvin herkästä asiasta ja vaikeasta lainsäädäntöasiasta ja koskee lain tulkintaa, mistä on juuri saatu KHO:n lainvoimainen päätös, jonka tekemisessä Hallberg itse on jäänyt selkeään vähemmistön, ei Hallbergin olisi pitänyt järkevästi toimiessaan puuttua poliitikkojen ja maan hallituksen sekä eduskunnan yksin päätettävissä olevaan lainmuutosasiaan. Tämäkin on selvä moka Hallbergilta.

14. KHO:n pitäisi minusta tässä tilanteessa ja näissä olosuhteissa pysytellä mahdollisimman kaukana Thorsin aloitteesta ja lainvalmisteluun liittyvistä toimista. Näin tulisi tehdä, mikäli Pekka Hallberg ja KHO aikovat säilyttää edes ne uskottavuuden rippeet, jotka sillä toivottavasti tämän jupakan jälkeen vielä ovat olemassa. Nähtäväksi jää, ymmärtääkö Pekka Hallberg tämän. Pahalta näyttää, sillä Hallberg on jo ehtinyt 24.3. pitää yhteisen neuvonpidon lainmuuttamisesta ministeri Thorsin kanssa, tapaamisesta on julkaistu oikein yhteinen ja virallinen tiedote.

15. Helsingin Sanomissa puolustellaan myös presidentti Tarja Halosta ja ministeri Astria Thorsia, jotka ovat arvostelleet joko suoraan (Thors) tai epäsuorasti (Halonen) KHO:n mainittuja käännytyspäätöksiä. Halonen ja Thors ovat kiistatta puuttuneet tuomioistuimen yksittäisiin lainvoimaisiin päätöksiin, ei siitä mihinkään pääse. Tuomioistuimien riippumattomuuden kannalta tämä on ongelmallista ja arveluttavaa, kuten oikeuskansleri Jaakko Jonkka on vuonna 2008 linjannut oikeusministeri Johannes Koskisen tapauksessa. Tein aikanaan Johannes Koskisen useista yksittäisiä tuomioistuinten ratkaisuja arvostelevista lausunnoista kantelun Jonkalle. Oikeuskansleri pohti asiaa peräti 2,5 vuotta, mutta rohkeni vihdoin ilmoittaa em. kantansa. Myöhemmin Suomen valtio joutui hovioikeuden tuomion mukaisesti maksamaan Alpo Rusille vahingonkorvausta Johannes Koskisen yhden haastattelulausunnon johdosta, jonka osalta Koskisen katsottiin menetelleen virassaan syyttömyysolettaman vastaisesti ja aiheuttaneen Rusille henkistä kärsimystä.

16. Yhteiskunnallisen keskustelun käyminen yleensä tuomioistuimien ratkaisuista on asia erikseen, mutta sitä pitäisi osata käydä niin, ettei poliitikkojen ja presidenttien lausunnoista paistaisi läpi selkeä halu suomia yksittäisten ratkaisujen oikeellisuutta. Tämä mielikuva vältettäisiin, jos poliitikot ja presidentit malttaisivat antaa ajan kulua, eivätkä ryntäisi heti tilaisuuden tullen julkisuuteen kertomaan, että nyt tuo ja tuo päätös ei vastaakaan minun oikeustajuani! Ei tällainen äkkiväärä ja kiivastempoinen ulostulo ole mitään rationaalista yhteiskunnallista keskustelua, vaan kyllä ihmiset pitävät sitä selvänä kannanottona ao. yksittäisessä tapauksessa. - Niin on, jos siltä näyttää, sanoin eräs aikaisempi tasavallan presidentti.

17. Hesarin uusi päätoimittaja Mikael Pentikäinen on eilen pääkirjoituksessaan "Mies vaihtuu, linja pysyy " kertonut lehtensä tulevan periaatelinjan suuntaviivat. Kaikkea kaunista ja hyvää on - tietysti - luvassa. Yhdessä kappaleessa Pentikäinen kertoo luetelleensa peräti 12 adjektiivia, kun häneltä on kysytty, minkälaista lehteä hän haluaa tehdä:

- rohkea, luotettava, nöyrä, vastuullinen utelias, avarakatseinen, läheinen, hyväntuulinen, innostunut, asiansa tunteva, ennakkoluuloton, kriittinen ja vuorovaikutukseen altis.

Pentikäinen julistaa, että lehti pyrkii "totuuteen ja objektiivisuuteen", mutta tunnustaa, ettei niiden täydellinen saavuttaminen ole mahdollista. "Sama asia näyttää erilaiselta eri näkökulmista, ja tämä on vain hyväksyttävä," sanoo Pentikäinen. - Nuoruudessaan Pentikäinen muuten oli kova Paavo Väyrysen tukimies. Saa nähdä, jatkuuko tämä linja Hesarissa, kun Väyrynen ja kumppanit kisaavat keskustan puheenjohtajuudesta.

18. Niinpä, sama asia näyttää erilaiselta eri näkökulmista käsin. Pekka Hallberg -case näyttää minusta melko erilaiselta kuin se siloteltu kuva, joka siitä on HS:n tämänpäiväisessä pääkirjoituksessa annettu.

234. KHO:n Pekka Hallbergilla outo kolmoisrooli isoäitien käännytysasiassa

Pekka Hallberg, hallituksen ja tasavallan presidentin uskollinen isäntärenki

1. Viimeiset kaksi viikkoa Suomessa on puhuttu aika kiivaasti kahden ulkomaalaisen isoäidin oleskeluluvasta ja käännyttämisestä. Tapauksista on toki puhuttu jo asian aiemmissa käsittelyvaiheissa, mutta korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) 8.3. antamien oleskeluluvan epäävien päätösten jälkeen keskustelu on entisestään kiihtynyt.

2. Minulla ei ole toki mitään keskustelua vastaan. Mutta mikä on asiassa ja keskustelussa päätöksentekoon osallistuneen yksittäisen tuomarin rooli? Voiko hän hääriä mukana keskustelussa siinä kuin muutkin kansalaiset? Yleensä Suomessa samoin kuin muissakin maissa on lähdetty siitä, että päätöksentekoon osallistuneen tuomarin tulisi pidättäytyä keskustelusta. Tuomarilla on tilaisuus puhua tuomioiden ja päätösten perusteluissa ja esittää siinä yhteydessä kaikki näkökantansa.

3. Tuomioistuimilta ja tuomareilta edellytetään perustuslain mukaan puolueettomuutta ja riippumattomuutta muun muassa lainsäädännöstä ja hallitusvallasta eli eduskunnasta ja maan hallituksesta. Tuomareiden tulisi pysytellä poliittisten kysymysten ja päivänpolitiikan ulkopuolella, eiväthän he voi toimia tuomarin virkansa ohella kansanedustajinakaan. Eri asia on, että tuomareiden juridista asiantuntemusta voidaan hyödyntää kuulemalla heitä lakeja valmisteltaessa ja säädettäessä asiantuntijoina esimerkiksi eduskunnan perustuslaki- ja lakivaliokunnassa.

4. Tuomareiden ei kuitenkaan tulisi ottaa näkyvää roolia lakeja säädettäessä ja muutettaessa. Ylimmät tuomioistuimet eli korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus (KHO) voivat tehdä lainsäädäntöä koskevia aloitteita - tätä mahdollisuutta ne eivät ole viime aikoina juuri koskaan käyttäneet - mutta KKO:n tai KHO:n yksittäisillä jäsenillä ei perustuslain mukaan ole tällaista oikeutta. Itsestään selvää on, ainakin pitäisi olla, että nimenomaan KKO:n ja KHO:n päällikkötuomareiden eli presidenttien tulisi noudattaa erityistä pidättyvyyttä, kun on kysymys päivänpolitiikkaan liittyvistä lainmuutoshankkeista.

5. Jos ylimpien tuomioistuimien presidentit ottaisivat näkyvän roolin lakien valmistelussa ja säätämisessä, voitaisiin epäillä tuomioistuimien haluavan sekaantua perustuslain hengen vastaisesti eduskunnalle ja hallitukselle kuuluvan lainsäädäntövallan käyttämiseen. Tämä olisi tuomioistuimien riippumattomuuden kannalta kiusallista ja arveluttavaa.

6. Tämän esipuheen jälkeen itse asiaan. Isoäitien tapauksessa näyttää käyvän niin, että lakia ollaan muuttamassa niin, että se mahdollistaisi nykyistä lakia selkeämmin niin sanottujen inhimillisten näkökohtien huomioon ottamisen. Lain muutosta ovat ajaneet ministerit Astrid HTors ja oikeusministeri Tuija Brax ja eilen myös pääministeri lupasi tukensa ajatellulle lainmuutokselle kiireellisessä aikataulussa.

7. Kaikki alkoi siitä kun mä lopputilin sain, lauloi Irwin aikoinaan. Tässä mummojen tapauksessa kaikki alkoi siitä, kun akatemiaprofessori Martti Koskenniemi, runoilijamestari V.A. Koskenniemen pojanpoika ja OM:n kansliapäällikkö Tiina Astolan puoliso, kirjoitti KHO:n 8.3. antamista mummoja koskevista käännytyspäätöksistä mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomissa. Tämä on harvinaista, sillä Koskenniemi ei ole aiemmin yleensä puuttunut vastaavanlaisin tapauksiin, ei ainakaan Suomessa sattuneisiin tapauksiin.

8. Kului pari päivää kunnes presidentti Tarja Halonen kertoi kaikelle kansalle, että KHO:n päätökset ovat hänen oikeustajunsa vastaisia. Oikeusministeri Brax pidättyi visusti arvostelemasta KHO:n päätöksiä - tapaus Johannes Koskisesta tietenkin viisastuneena. Mutta Brax ilmaisi kantansa osallistumalla samana päivänä isoäitien puolesta pidettyyn mielenosoitukseen esiintyen mielenosoittajien eturivissä.

9. Samaan aikaan kuitenkin maahanmuuttoministeri Astrid Thors arvosteli KHO:n päätöksiä ja kertoi, että käännytyspäätösten vastustavalle kannalle on nyt saatu "kahden presidentin tuki." Ihmettelin Thorsin lausumaa ja ajattelin, että ei kai nyt vaan Manu tai Mara ole yhtynyt Haloskan lausahdukseen. Sitten selvisi, että Thors tarkoitti toisella presidentillä KHO:n presidentti Pekka Hallbergia.

10. Hallberg oli osallistunut KHO:ssa jäsenenä toisen eli egyptiläismummon asian ratkaisemiseen, mutta jäänyt vahvennetussa kokoonpanossa ratkaistussa asiassa vähemmistöön. KHO:n kahdeksasta jäsenestä selkeä enemmistö eli kuusi jäsentä kannatti isoäidin käännytystä, yksi jäsen olisi palauttanut asian takaisin Helsingin hallinto-oikeudelle ja vain yksi jäsenen olisi kumonnut käännytyspäätöksen. Vaikka KHO:n päätöksestä laatimassa tiedotteessa - ks. jäljempänä - ei mainita yhtään jäsentä nimeltä, vuodettiin pian julkisuuteen, että juuri presidentti Hallberg oli tämä "inhimillinen tuomari", joka olisi estänyt mummon käännytyksen.

KHO:n kotisivuilla näistä kahdesta päätöksestä on julkaistu ainoastaan yhteinen lyhyt tiedote.

11. Lain mukaan kyseiset päätökset ovat yleisölle salaisia, mutta niistä voidaan kuitenkin julkaista sanotunlainen ratkaisutiedote tai -seloste. Laki näyttäisi kuitenkin mahdollistavan, että kyseiset ratkaisut olisi voitu salassapitosäännösten estämättä julkistaa siltä osin kuin se on tarpeen asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi (HTJulkL 16.3 §). Minusta olisi ollut paikallaan, että KHO:n sanotuista ratkaisuista julkistama tiedote olisi ollut faktapohjaltaan laajempi, jolloin tapauksista olisi voitu saada parempi kuva. Ihmettelen myös sitä, että julkisuudessa ei ole kerrottu, ketkä KHO:n jäsenet osallistuivat egyptiläismummon asian ratkaisemiseen KHO:ssa. Julkisuudessa on mainittu vain yhden jäsenen eli vähemmistöön jääneen presidentti Pekka Hallbergin nimi. Miksiköhän?

12. Pekka Hallberg näyttää ottaneen asian jatkokäsittelyssä varsin aktiivisen roolin, Minusta tuollainen rooli ja osallistuminen, vaikkakin vain kulisseissa, sotii selkeästi, etten sanoisi räikeästi, ylimmältä tuomioistuimelta ja sen päällikkötuomarilta edellytettävää riippumattomuutta vastaan. Näin erityisesti silloin, kun kyseinen päällikkötuomari on itse osallistunut kohua herättäneen tapauksen ratkaisemiseen jääden selvään vähemmistöön.

13. Mutta eihän Pekka Hallberg (65), joka on johtanut KHO:ta jo pitkään eli vuodesta 1993 alkaen, ole näissä merkeissä suinkaan ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Hänet on opittu tuntemaan "hallituksen miehenä" ja usein käytettynä perustuslakiasiantuntijana ja presidentti Martti Ahtisaaren hyvänä kaverina; herrat matkailivat mm. vuonna 1997 yhdessä Kiinassa ja nauttivat Kiinan silloisen presidentin huomattavasta vieraanvaraisuudesta samaan aikaan kun kaikkialla maailmassa kauhisteltiin Kiinan yhden lapsen politiikkaa ja kuolemanhuoneita, jonne "ylimääräisiä" lapsia jätettiin kiinnijäämisen pelosta kuolemaan. - Joten se siitä Hallbergin "inhimillisestä tekijästä."

14. Nyt ministerit, pääministeri ja tänään myös yliposiilipäälikkö Paaterokin vannovat mummojen käännytysasiassa kilvan juuri Pekka Hallbergin nimeen. On selvää, että lainmuutoshanke on jätetty tosiasiallisesti Hallbergin tehtäväksi ja valvottavaksi. Oli huvittavaa seurata, miten Paatero vielä eilen sanoi, että poliisi ei voi enää keskeyttää KHO:n käännytyspäätöksen täytäntöönpanoa, sillä muutoin poliisi syyllistyisi virkavirheeseen. Mutta tänään Paaterolla olisi jo toinen ääni kellossa, kun hän selitti, että juu, kyllä KHO:n päätöksen täytäntöönpanoa voidaan "viivästyttää," sillä hänelle on kerrottu, että lainmuutos voidaan tehdä hyvin nopeasti eli kuukauden parin sisällä. Paatero totesi erityisesti painottaen, ikään kuin varmuuden vuoksi, että KHO:n Pekka Hallberg oli ollut sitä mieltä, että KHO:n päätöksen täytäntöönpano voidaan keskeyttää! Hallberg näyttää siis sekaantuneen lainsäädäntövallan ohella myös toimeenpanovallan käyttämiseen.

15. KHO:n äänestyksessä yksin jäänyt Hallberg häärii nyt siis asiassa ylimpänä kukkona tunkiolla: kun hän sanoo jotakin, niin ministerit ja posiilipäälliköt säntäilevät hänen talutusnuorassaan kuin sokeat kanat konsanaan.

16. Juuri tunti sitten YLE Uutisten verkkosivun pääuutisenotsikko kuului: KHO tukee Thorsia ulkomaalaislain muuttamisessa. Todellisuudessa KHO ei ole käsitellyt eikä voinut käsitellä mitään lakialoitetta, vaan kysymys on yksin presidentti Hallbergin yksin poliitikoille ilmaisemasta tuesta. Uutisen mukaan sekä Hallbergin että Thorsin mukaan (huomaa järjestys) lakiin tulisi lisätä harkintamahdollisuuksia sellaisten tapausten varalta, jolloin oleskeluluvan epääminen muodostuisi kohtuuttomaksi

17. Mutta jos kerran Pekka Hallberg otti jo KHO:n 8.3. antaman päätöksen yhteydessä omassa äänestyslausumassaan huomioon mainitunlaisia inhimillisiin näkökohtiin perustuvia harkinnanvaraisia näkökohtia, niin eihän lain muuttamiseen silloin olisi edes tarvetta! Ei kai KHO:n presidentti voi mennä tulkitsemaan ja soveltamaan voimassa olevaa lakia aivan miten sattuu ja mielivaltaisesti! Kyse on vain siitä, että KHO:n selvä enemmistö eli kuusi jäsentä katsoi, että tapaukseen ei todellisuudessa liittynyt Hallbergin esille ottamia inhimillisiä näkökohtia.

18. Kyse näyttääkin olevan siitä, että lakia aiotaan muuttaa vain siksi, että näiden kahden mummon tapauksessa annettua päätöstä ei tarvitsisi panna täytäntöön. Mutta eihän lakia toki pitäisi tämän takia mennä muuttamaan, sen pitäisi olla selvää. Eikä siihen ole syytäkään, sillä inhimilliset syyt voidaan jo nyt voimassa olevan lain mukaan ottaa huomioon - kuten Hallberg tekikin - jos niitä vain on olemassa!

19. Minä en toki vastusta kyseisten isoäitien maahan jäämistä; nähtäväksi jää, aiheuttaisiko lainmuutos mummojen ja pappojen pelätyn maahantulovyöryn. Lakia pitää kuitenkin soveltaa samalla tavalla samanlaisissa tapauksissa. Lisäksi tuomioistuimen lainvoimaisia päätöksiä pitää kunnioittaa ja noudattaa, muuten oikeusvaltiossa ollaan kyllä hakoteillä. Tuomareiden ja erityisesti ylimpien tuomioistuimien päällikkötuomareiden pitäisi pysytellä nahoissaan ja omassa roolissaan eikä vaarantaa koko johtamansa tuomioistuimen riippumattomuutta poliittisilla ja lainmuutosta koskevilla hötkyilyillään.

20. KHO:n presidentti on nyt siis sekaantunut sekä lainsäädäntövallan että toimeenpanovallan käyttämiseen, eli hän on tekemässä aloitteita lain muuttamiseksi tai ainakin antamassa näille hankkeille näkyvän tukensa sekä suosittelemalla poliisille lainvoimaisen päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä.Pitäisi toki ymmärtää, että luottamus koko KHO:een riippumattomana ja puolueettomana tuomioistuimena saattaa kärsiä, jos sen päällikkötuomari säntäilee häviämänsä äänestyspäätöksen jälkeen poliitikkojen ja poliisien kanssa sinne tänne luvaten tukea päätöksen täytäntöönpanon estämiseksi ja tekemällä lainmuutosaloitteita.