1. Joillekin isommille paikakunnille on syntynyt viime aikoina katupartioita. Niiden perustamista on perusteltu kansalaisten turvattomuudella, jota maahan runsaasti saapuneiden turvapaikanhakojoiden, maahanmuuttajien tai muiden ulkomaalaisten on väitetty kasvattaneen. Partioitsijoista osa tavallisia lainkuuliaisia kansalaisia, mutta joukkoon mahtuu myös rasistisista otteistaan tai mielipiteistään tunnettuja härikköjä ja rikoksista tuomittuja henkilöitä.
2. Helsingin poliisilaitoksen johdon mukaan turvapaikanhakijat ovat syyllistyneet usein pääkaupungin keskustassa naisten ja lasten häirintään ja ahdisteluun, käpälöintiin ja lääppimisiin. Ahdistelijat ovat olleet lähinnä nuoria ulkomaalaisia miehiä. Ilmoituskynnys on korkea, sillä seksuaalisen ahdistelun kohteeksi joutuneet naiset eivät yleensä halua tehdä tapauksista numeroa, vaan jättävät ahdistelun poliisille ilmoittamatta.
3. Turvapaikanhakijoiden suorittamat ahdistelut nousivat otsikoihin Saksassa pari viikkoa sitten, kun noin tuhannen ulkomaalaisten miesten joukko kokoontui Kölnissä uudenvuodenaattona syyllistyen naisten ahdisteluun, tappeluhin ja varkausrikoksiin. Ilmiöstä käytetään nimikettä taharrus gamae, joka tarkoittaa nimenomaan naisiin kohdistuvaa joukkoahdistelua ja jota on ilmennyt aiemmin lähinnä arabimaissa. Kölnin uuudenvuodenyön vietto on poikinut viitisensataa naisten seksuaalista ahdistelua koskevaa rikosilmoitusta. Suomessa poliisi sai tietoa, että vastaavanlaista häiriköintiä ja ahdistelua voi ilmetä uudenvuodenyönä myös Helsingissä ja etenkin Senaatintorilla ja asematunnelissa. Kirkkonummella sijaitsevasta vastaanottokeskuksesta poliisi pidätti kuusi turvapaikanhakijaa, joita epäiltiin julkisesta kehotuksesta rikokseen. Uudenvuodenyön häiriköinneistä Helsingin keskustassa on tehty poliisille kymmenkunta rikosilmoitusta.
4. Naisten joukkohäirintää ja -ahdistelua on ilmennyt myös mm. Ruotsissa ja Itävallassa. Ruotsissa poliisi tutkii omaa toimintaansa ja ahdistelutapausten väitettyä salailua. Saksassa ulkomaalaistaustaisten miesjoukkojen naisiin kohdistamat seksuaaliset ahdistelut on otettu vakavasti. Kölnissä tapauksen tiedottamisessa vitkastellut poliisipäällikkö passitettiin ennenaikaiselle eläkkeelle. Myös Suomessa katupartioiden ilmaantuminen on herättänyt ihmisten keskuudessa lähinnä kielteistä huomiota. Suomen hallituksella tai edes poliisiviranomaisilla ei näytä olevan asian suhteen yhtenäistä linjaa, vaan siitä on haluttu vaieta ja kannanottoja vältellä.
5. Katupartiointi voi lisätä näennäisesti turvallisuuden tunnetta, mutta toisaalta ilmiö voi aiheuttaa myös turvattomuutta, johtaa katupartioiden ja turvapaikanhakijoiden välisiin kahakointiin ja lisätä viranomaisten ja erityisesti resurssipulasta muutenkin kärsivän poliisin työmäärää. Poliisi joutuu tarkkaileemaan, ei vain turvapaikahakijoiden mahdollisia häiriköintejä ja naisiin kohdistuvia ahdisteluja, vaan myös katupartioiden suorittamaa oma-aloitteista toimintaa ja sen asianmukaisuutta. Jotkut näiden ryhmittymien jäsenet ovat aiemmin syyllistyneet väkivaltarikoksiin. Yksinkertainen ja selkeä ratkaisu olisi kieltää katupartiot kokonaan, sillä niiden ulkomaalaisvastaiseen toimintaan liittyy riski, joka voi johtaa omankädenoikeuden käyttöön ja väkivaltaan. Järjestyksen ylläpitäminen ja ihmisten turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu oikeusvaltiossa poliisille ja oikeusviranomaisille, ei yksityishenkilöille.
6. Mutta kuten sanottu, maan hallituksen rivit näyttävät rakoilevan ja sen ministerit empivän, mitä turvapaikahakiijoiden häiriköinneille ja naisrauhan rikkomisille ja toisaalta katupartioille tulisi tehdä. Hallituksen ministerit ovat esittäneet erilaisia näkemyksiä tai vainneet kokonaan. Tähän mennessä ainoastaan sisäministeri Petteri Orpo on nähnyt katupartioissa selkeän ongelman ja todennut, että Suomeen ei tarvita katupartioita. Samanlaisen kannan on esittänyt sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg.
7. Osa katupartioista toimii jokseenkin avoimesti rasistisin tunnuksin ja kertoo suojelevansa "valkoisen kantaväestöä". Esimerkkinä voidaan mainita parillakymmenellä paikkakunnalla nimellä "Odinin sotilaat" (Soldiers of Odin) esiintyvät tummapuseroiset partiot, jotka ilmoittavat banderolleissaan, etteivät "siirtolaiset" ole tervetulleita maahan ("Migrants not welcome"). Verkkosivuillaan järjestö kertoo, että "islamin uskoiset maahantunkeutujat" aiheuttavat turvattomuutta ja rikollisuutta. Katupartioiden jäsenillä kerrotaan olevan rikollistausta. Esimerkiksi Joensuussa toimivan Soldiers of Odin -ryhmän johtajilla on menneisyydessä useita rikostuomioita.
8. Mitä sanoo maan oikeusministeri? Nykyhallituksessa ei ole erillistä oikeusministeriä - eikä yhtään juristia. Oikeusasiat lätkäistiin hallitusta muodostettaessa puolihuolimattomasti työministerille, joka on oikeusasioissa maallikko. Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström totesi 8.1., ettei katupartioissa ole minkäänlaista ongelmaa tai "pahaa", ministeri ei ollut kertomansa mukaan ainakaan kuullut ongelmista. Ministeri ei pitänyt väkivaltarikoksista tuomittujen henkilöiden johtamia katupartioita ongelmana, kunhan kadulla liikkuvat noudattavat lakia. Ministeri viittasi myös poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen lausuntoon, jonka mukaan "katupartioiden määrää on saatettu liioitella".
9. Melkoisen käsittämättömältä kuulostava lausunto oikeusministeriltä. Sen kummallisuutta ei muuta miksikään se, että jokaisen perusoikeuksiin kuuluu kokoontumis- ja liikkumisvapaus, sillä laki ei salli myöskään vihapuhetta tai rasismia. Vaikuttaa hieman siltä, että perussuomalaiset, joka oli ennen hallitukseen tuloaan vastustanut maan virallista maahanmuuttopolitiikkaa, ei ole hallituksessa voinut rajoittaa Suomeen tulevien pakolaisten ja turvapaikahakijoiden määrään, puolueen johto on päättänyt sallia turvapaikanhakijoita tarkkailevat yksityiset katupartiot sellaisenaan. Katupartioiden jäsenistä suurin osa lienee äärioikeiston ja perussuomalaisten kannattajia.
10. Seuraavana päivänä ministeri Jari Lindström oikoi haastattelustaan tehtyjä tulkintoja. Hän sanoi 9.1. olevansa täysin samaa mieltä Petteri Orpon kanssa, jonka muukaan katupartioihin näyttäisi liittyvän maahanmuuttovastaisia piirteitä, mikä ei lisää turvallisuutta, vaan pikemminkin kärjistää ja lisää vastakkainasettelua. Omien lausuntojen selittelyt ja muuttelut ovat nykyisille ministereille tyypillisiä. Ministereiden vikaan menneet ja kummalliset lausunnot eivät kuitenkaan selittelyillä parane.Tämä koskee myös ministeri Lindströmin lausuntoa. Tosiasia on, ettei ministeri 8.1. nähnyt minkäänlaista ongelmaa, jos katupartion johtajana toimisi väkivaltarikoksesta tuomittu henkilö tai partio levittäisi julkisuuteen rasistista sanomaa. Tätä lausuntoaan Lindström ei 9.1. muuttanut. Katupartioiden tueksi riensi, kuinkas muuten, Lindströmin puoluetoveri ja myös monista muistakin oudoista lausunnoistaan tunnettu kansanedustaja Laura Huhtasaari. Hän on sanonut aikaisemmin, että ihmisoikeudet eivät välttämättä kuulu kaikille. Nyt hän vetosi siihen, että katupartiota voi aivan hyvin johtaa myös rikoksista tuomittu henkilö, sillä löytyyhän myös poliitikkojen joukosta rikoksista tuomittuja ihmisiä.
11. Ulkoministeri Timo Soinin eilisessä esiintymisessä TV1:n A-talk -ohjelmassa persujen katupartioihin ottama salliva asenne ei muuttunut. Soinin mukaan katupartiointia ei voida rajoittaa, mutta minkäänlaista rasismia ei pidä sallia. Tässä suhteessa Soinin lausunto ei eroa poliisiylijohtajan Seppo Kolehmaisen 5.1. esittämästä lausunnosta, johon palaan jäljempänä. Timo Soinilla ei ilmeisesti ole mitään sitä vastaan, että katupartioiden johtoportaisiin kuuluu väkivaltarikoksista tuomittuja henkilöitä. Soinin mukaan katupartioilta ei voida vaatia tunnuksia, joissa sanoudutaan irti rasismista.
12. Eilen 12.1. asiasta saatiin lausunto myös pääministeri Juha Sipilältä. Pääministeri ei tullut oma-aloitteisesti julkisuuteen, vaan hänet tavoitettiin Kuusankoskelta UPM:n sellutehtaan laajennusosan vihkiäisissä. Sipilä oli vaisulla päällä ja sanoi vain, että keskustelu katupartioista on saanut "vähän ylisuuret mittasuhteet". Polisivaltuuksia nämä "kansalaispartiot" eivät voi pääministerin mukaan ottaa. Päällimmäiseksi kuvaksi jäi, että pääministeri suhtautuu katupartioihin varsin myönteisesti. Sipilä totesi hymyissä suin, että kyllähän jokainen arjessa ymmärtää, että lapsia kuljetetaan harrastuksiin tai kouluun ja niin edespäin, eikä katupartioinnissa sen kummallisemmasta asiasta ole kyse.
13. Pääministerin lausunto herätti kummastusta, sillä jokainen ymmärtää, ettei katupartioita ja niiden toimintaa voida rinnastaa pääministerin toteamikn tavoin lasten kuljettamiseen kouluun tai harrastuksiinsa. Sipilän ei siten auttanut muu kuin tulla julkisuuteen ja täsmentää eli itse asiassa muuttaa lausuntoaan. Vielä eilen pääministeri oli valmis sallimaan katupartiot, mutta tänään hänellä oli aivan uusi ääni kellossa. Sipilän mukaan "ulkomaalaisvastaisia katupartioita" ei tarvita. Hän ei kuitenkaan vastannut kysymykseen siitä, pitäisikö katupartiot kieltää.
14. Nyt siis sekä oikeusministeri että pääministeri ovat joutuneet selittelemään ja korjailemaan katupartioista antamiaan lausuntoja. Hallitukselta odotetaan yhtenäistä ja katupartioihin kielteisesti suhtautuvaa kantaa. Tänään valtiovarainministeri Alexander Stubb tuomitsi rasistiset katupartiot. Stubbin mukaan hallitus aikoo selvittää katupartioiden oikeudellisen aseman ja keskustelee rasististen katupartioiden kieltämisestä. Stubb viittasi sisäministeri Petteri Orpon kantaan ja sanoi olevansa itse valmis kieltämään ulkomaalaisvastaiset ja vihapuhetta levittävät katupartiot. Järjestyksen ylläpidosta ja ihmisten turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu julkiselle vallalle ja poliisille.
15. Nähtäväksi jää, pääseekö hallitus yksimielisyyteen katupartioinnin kieltämisen suhteen. Julkisuudessa poliitikot puhuvat turvallisuusympäristön muuttamisesta, mutta vaikenevat siitä, olisiko ihmisten sisäinen turvallisuus mahdollisesti heikentynyt. Hallituksen johtotroikka tulee mielellään julkisuuteen korostaakseen hallituspuolueiden yhtenäisyyttä monissa asioissa, joista kaikki eivät ole välttämättä kovin suuria. Kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen sekä rasismin ja vihapuheen kitkeminen kuuluvat isoihin asioihin, joissa hallituksen napamiesten yhteisesiintyminen olisi paikallaan. Tähän mennessä hallitus on kuitenkin lähinnä vaiennut mainituista ongelmista.
16. Lopuksi on syytä todeta, että meillä edes poliisijohdolla ei näytä olevan selvää käsitystä siitä, mistä katupartioissa ja niiden toiminnassa on itse asiassa kysymys. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen antoi 5.1. lausunnon, jossa hän piti katupartiontia talkootyyppisenä vapaaehtoistyönä ja siten kannatettavana toimintana, kunhan ryhmät eivät riko lakia ja "leiki poliisia". Kolehmaisen mukaan on erittäin hyvä, että kansalaiset ovat kiinnostuneet alueensa turvallisuuskysymyksistä ja haluavat edistää turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Sen jälkeen kun mm. sisäministeri Petteri Orpo oli kummastellut Kolehmaisen lausuntoa, poliisiylijohtajan oli pakko korjata lausuntoaan, vaikka sen syyksi mainittiin vain tiedottamisen epäonnistuminen.
