626. Suomesta "maailman onnistunein valtio" 

Minua on moitittu siitä, että käsittelen aina vain epämiellyttäviä asioita ja kaikenlaisia epäkohtia, poliitikkojen ja virkamiesten töppäyksiä jne. Milloinkaan en kuulemma kirjoita miellyttävistä asioista ja sellaisista, jotka ovat meillä todella ihanasti ja oikein hyvällä tolalla!

Nyt lupaan parantaa tapani ja voinkin tehdä sen riemurinnoin aloittamalla kertomalla juuri äsken tulleesta todellisesta ilouutisesta: 

Suomi on maailman onnistunein valtio!  

Kansainvälisen vertailun on tehnyt amerikkalainen säätiö. Konfliktien ja valtion romahtamisen uhka on kuulemma Suomessa vähäisin kaikista maista. Tämäkö siis tekee valtiosta onnistuneimman? Vertailussa oli mukana 178 ja niistä Suomi ainoana saa arvosanan, jonka mukaan sen kehitys on "erittäin vakaalla pohjalla". Muut pohjoismaat eli Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti samoin kuin Sveitsi, Hollanti ja Australiakin ovat Suomen jälkeen toiseksi parhaassa ryhmässä, eli vain "vakaalla pohjalla" (sustainable) olevia valtioita.

Onpa hyvä, että meillä on menestystä edes jossakin "lajissa". Lontoon olympiakisoissa kun Suomi jäi mitalitilastossa sijalle 66 eikä meillä siitä hirveän onnellisia oltu. Poikkeuksen teki "Ronssi-Ruuskanen" ja Pielavesi, jossa on juhlittu kun viimeistä päivää Antti Ruuskasen Lontoon keishäsronssimitallia.

Edellä mainitussa vertailussa Somalia on säilyttänyt johtopaikkansa maailman pahimmin romahtaneena, epäonnistuneimpana valtiona. Vain Kongo on raportin mittareilla lähes yhtä huonossa jamassa kuin Somalia. Sudan, Afganistan, Haiti, Irak, Pakistan ja Nigeria ovat muutamia niistä maista, joiden tilanne on vain hieman Somaliaa parempi mutta silti "erittäin hälyttävä". Hyi, hyi!

Raportin julkaisija The Fund for Peace (Rauhansäätiö) haluaa auttaa tunnistamaan ensi oireita konflikteista, jotka voisivat horjuttaa ja romahduttaa valtion – ja uhata myös naapurimaita. Venäjälle Suomen hyvä sija on varmasti myös iloinen uutinen: Suomi ei uhkaa naapurimaansa Venäjän rauhaa!
Venäjää, jonka sijoituksessa ko. kisassa ei ole tietoa, ei toki ole koskaan uhannut Suomen rauhaa, eihän?

Lopputulokseen arviossa on päädytty analysoimalla miljoonia asiakirjoja. Valtioille on annettu arvosana 12 pääkriteerin ja sadan niistä johdetun ominaisuuden mukaan. Ominaisuuksien luettelo on pitkä. Siinä ovat muun muassa kunkin valtion väestöpaine, pakolaisaste, köyhyys, talouden epätasainen kehitys ja taantuma, ryhmäkaunat, aivovuoto, ihmisoikeudet, laillisuus, asevoimien rooli, ja muut mahdolliset asejoukkiot. Arviointiohjelmassa listataan myös kansainväliset siteet, velkaantumisaste, mahdolliset miehitysjoukot, rauhanturvaajat ja pakotteet.

Näin! Suomessa asiat ovat siis todella hyvin ja maa siis makaa todistetusti "erittäin vakaalla pohjalla." Tästä kiitos kuuluu tietenkin oivallisille poliittisille johtajillemme. Mitä nyt pienistä ja vähäpätöisistä pulmistamme! Seuraavassa muutama vähäinen kommentti.

Kaikkien tamperelaisten hyvin tuntema Aamulehti otsikoi viime  lauantaina pääkirjoituksessaan, että "Suomi on oikeusvaltioiden rupusarjaa." No, väliäkös tuolla, sillä eihän tuollainen asia voi mitenkään amerikkalaisen Rauhansäätiön mukaan romahduttaa valtiota - oikeusvaltiota ei nyt lasketa! Sitä paisti meillä on oikein terhakka uisi oikeusministeri, joka on luvannut kieltää kaikkinaisen seksinoston ja -myynnin koko valtakunnassa. Oikein, tämä on hyvä ja turvallinen uudistus, joka takaa jokaiselle miehelle turvallisen kotimatkan kapakasta kotio pikkutunneilla pubien sulkemisen jälkeen. Meidän ei enää tarvitse pelätä kaikenlaisten ilolintujen liihottelevan paikalle inhottavine ehdotuksineen. Kunhan saamme Matti Norrin vielä johtamaan oikeudenkäyntilaitoksen uudistamista, ovat muutkin oikeusasiat onnistuvissa käsissä.

Suomessa ei ole korruptiota tai jos on, niin ihan vähän vain. Mitä väliä tässä on rakenteellisella korruptiolla, sillä eihän se ole oikeata korruptiota! Eihän Suomen laki edes tunne sanaa tai käsitettä korruptio, joten kyllä Rauhansäätiö miljoonia asiakirjoja läpikäytyään tuntee nämä asiat ja on osunut arviossaan aivan oikeaan, napakymppiin suorastaan!

Suomessa poliitikkojen ja talouselämän vaikuttajien symbioosi onnistuu erinomaisesti, sillä meillähän ovat sitä varten nämä hyvä veli -verkostot, jotka takaavat turvallisuuden ja onnistumisen. Bisnes onnistuu liikemiehille, kun voi rimpauttaa tarvittaessa vaikkapa presidentille, pääministerille tai Ilkka Kanervalle taikka Esko Aholle, ja poliitikkojen vaalirahoituksesta ei totisesti ole pula, siitä siitä pitävät yritykset ja poliitikkojen hyvät veljet talouselämän puolella hyvää huolta  - ja luottamuksellisesti tietenkin! Presidentit ja ministerit harrastavat yhteisiä ulkomaanmatkojakin liikemiesten kanssa (vienninedistämisen nimissä, heh) ja kaikilla on niin mukavaa ja onnistunutta!

Suomessa tehdään asukaslukuun nähden liki eniten itsemurhia koko maailmassa, varsinkin nuorten keskuudessa. Mutta ei syytä huoleen! Itsemurhan tekijät ja -kandidaatit ovat tunnetusti aina olleet outo rupusakkia, joka on vaaraksi, paitsi itselleen, mitä ei nyt lasketa, myös  yhteiskunnalle ja sitä rataa valtion turvallisuudelle. Tässä katsannossa on vain hyvä, että itsemurhaajat ymmärtävät päättää itse päivänsä eivätkä ole enää uhaksi kellekään!

Suomessa on paljon köyhien leipäjonoja, väitetään. So what, meillähän on Hurstin klaani, joka ruokkii nälkäiset jonossa terveellisellä ja turvallisella, Suomessa tuotetulla ja leivotulla leivällä ym. ruokatarpeilla, joten tämäkään ei vaaranna valtion turvallisuutta millään tavalla. Kun köyhät saavat leipää, voita ja makkaraa tarpeeksi, he lihovat kummasti eivätkä viitsi lähteä täysinäisin vatsoin kaduille rähjäämään ja mieltään osoittamaan! Onnistuneessa Suomessa ei ole tarvetta Pussy Riotin tapaisille performansseille, meille riittää Benin talli ja Pussy Beni -performanssi joka neljäs vuosi vaalien alla.

Suomesta uhataan lakkauttaa Liikkuva Poliisi, LP, eikö tästä aiheudu varaa yhteiskunnalle ja valtiolle? Ei aiheudu, sillä meillähän tiet ovat hyvässä kunnossa ja asianmukaisin liikennemerkein varustettuja, joten kaikkien on niitä pitkin turvallista ajella ja katsella kauniita maisemin, Me osaamme kyllä ajaa ilman poliisin neuvoja emmekä me tarvitse  tien vieressä pöheikössä nopeuden ylityksiä kyttääviä ja sakottamaan hinkivia konstaapeleja!

Suomessa on maailman Top 10:een kuuluva poliitikko, kun on kyse kaikkein vaarallisimmista poliitikoista ja puoluejohtajista. Eikö tämä ole suureksi vaaraksi, ei vain Suomen valtiolle, vaan myös naapurimaillemme? Ei toki, tämä on silkka väärinkäsitys. Kun näkee espoolaisen Timo Soinin käyskentelevän omiensa parissa Suuren Omenan kauppakeskuksessa tai istumassa Vermon raviradan tsiikaamassa, kun pollet juoksevat, minkä kintuistaan pääsevät, niin siitähän tulee vain hyvälle tuulelle! Kaikki odottavat vain ensin syksyn kunnallisvaaleja ja toivottavat Timpalle ja hänen puolueelleen uutta ja vielä entistä isompaa Jytkyä. Tätä Jytkyä ei pidä käsittää väärin, sillä se ei tarkoita mitään pommiuhkaa tai vastaavaa, vaan ihan vain kivaa performanssia ja happeningia, jota on hauska seurata, sillä kaikki tietävät, ettei Timppa suinkaan pyri hallitukseen ottaakseen vastuuta asioista, vaan hän vain uhoaa niitä näitä lämpimikseen oppositiossa. Miten tällainen jäbä voisi olla vaaraksi Suomen, saatikka sitten Euroopan ja koko maailman turvallisuudelle, kysyn vaan? 

Amerikkalainen Rahansäätiö on arvioinneissaan oikeassa, sillä valtiona Suomi on maailman turvallisin paikka, oikea lintukoto. Tänne toivotetaan mielihyvin tervetulleiksi myös somalit, nuo maailman kaikkein turvattomimmasta maasta tulevat ihmispolot, jotka sitten pikkuhiljaa sopeutuvat kivasti suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen rauhaa rakastaviin ja konflikteja kaikin tavoin välttämään ja estämään pyrkiviin mukaviin ja epäitsekkäisiin perussuomalaisiin ja muihinkin ihmisiin.

Muta entä sitten kansa, sillä säätiötutkimus koski vain valtiota? Ovatko suomalaiset ihmiset myös maailman onnellisimpia, vai mille sijalle he mahtaisivat tässä kisassa sijoittua? Tämä on jo toinen juttu, eikä sitä nyt kysytty. Pitääkö meidän aina ryhtyä itse vesittämään kaikkia näitä kauniisti kuvitettuja raportteja, joiden mukaan Suomen valtio on kärkisijalla koko maailmassa, täh? Tärkeintä toki on, että meidän valtiomme on maailman paras. Tämä luo hyvät edellytykset myös sille, että tässä maassa asuvat ihmiset, suomalaiset ja muukalaiset, ovat maailman onnellista kanssa, tämähän olisi täysin johdonmukaista. Jolleivät ole, niin syyttäkööt itseään.

148. Halla-ahon tuomio odotetunlainen

1. Kaupunginvaltuutettu ja tohtori Jussi Halla-aho (ps) tuomittiin tänään julkistetulla Helsingin käräjäoikeuden tuomiolla uskonrauhan rikkomisesta (RL 17:10) 30 päiväsakkoon á 11 euroa eli maksamaan sakkoa 330 euroa. Sen sijaan toinen Halla-ahoa vastaan esitetty syyte, joka koski kiihottamista kansanryhmää vastaan (RL 11:10), hylättiin.

2. Olen kirjoittanut Halla-ahon saamasta syytteestä blogissani 7.4.-09 ja Halla-ahon oikeudenkäynnistä käräjäoikeudessa blogissa 140/26.8.-09. Nyt annettu tuomio, jonka käräjäoikeus teki yhden tuomarin kokoonpanossa - ratkaisijana oli käräjätuomari Jussi Sippola - oli aika odotettu ja eräänlainen Salomonin tuomio (tai pikemminkin "kirkko keskelle kylää" -ratkaisu), jossa toista tekoa koskeva syyte hylättiin ja toisesta teosta tuomittiin pieni sakko. Ennakoin blogissani 26.8., että Halla-aho tulee saamaan pienen sakkorangaistuksen, ja niin nyt myös kävi. On huomattava, että kansanryhmää vastaan kiihottaminen (RL 11:10) on paljon vakavampi rikos kuin uskonrauhan rikkominen (RL 17:10), sillä siitä tuomittava maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta, kun taas uskonrauhan rikkomisesta voidaan tuomita enintään kuuden kuukauden vankeusrangaistus.

3. Tämä lopputulos ja valinta syytteiden hylkäämisen ja hyväksymisen välillä on selkeästi linjassa oikeusjutun yleisen hahmon kanssa. Valtakunnansyyttäjä ja käräjäoikeus eivät halunneet raipehelmismäiseen tapaan "tehrä jutusta mitään suurta numeroo" (ks. tästä aikaisempia blogejani). Pääasiana tuntui olevan, että asia saataisiin pois päiväjärjestyksestä mahdollisimman huomaamattomasti ja kivuttomasti. Oikeuskäsittely käräjäoikeudessa kesti vain kaksi tuntia eikä käräjäoikeuden kokoonpanoon otettu mukaan lainkaan maallikkojäseniä eli lautamiehiä, kolmen tuomarin kokoonpanosta puhumattakaan. Käräjäoikeus olisi aivan hyvin voinut valita kokoonpanoksi myös nämä kaksi muutakin vaihtoehtoa. Jutun oikeuskäsittely vietiin mahdollisimman pieneen istuntosaliin, jonne mahtui yleisöä vajaat 30 ihmistä.

4. Uskonrauhan rikkomista koskeva syyte lähti siitä, että Halla-aho oli blogissaan toimittanut yleisön saatavalle kirjoituksen, jossa islam ja sen pyhät instituutiot yhdistettiin pedofiliaan. Käräjäoikeus hyväksyi syyttäjän kyseisen näkemyksen ja totesi perusteluissaan, että Halla-aho oli muotoillut väitteensä niin, että ne yleistävät väitteen sisällön koskemaan paitsi Islamin pyhiä kohteita Muhammadia ja Allahia, myös koko uskontokuntaa. Halla-aholla oli siten käräjäoikeuden mukaan loukkaustarkoitus. Tuomion perustelujen mukaan Halla-ahon väitteiden ja niiden perustelujen tarkoituksena ei ollut käydä asiallista keskustelua Islamin epäkohdista vaan näennäisesti sananvapauden kustannuksella häpäistä kysymyksessä olevan uskonnon pyhiä arvoja.

5. Käräjätuomari Sippolan mukaan kirjoituksessa käytetty pedofilia-termi omaa poikkeuksellisen voimakkaan kielteisen arvolatauksen. Perustelujen mukaan jo Halla-ahon valitsema sanamuoto on näin ollen omiaan halventamaan hänen kirjoituksensa kohteen arvoa toisen ihmisen silmissä. Perustelujen mukaan uskonnollisten käsitteiden totuusarvosta ei voida keskustella samoilla totuusarvoilla kuin esimerkiksi luonnontieteistä. Logiikalla tai niin sanotuilla järkiperusteilla ei tämän vuoksi ole todellista merkitystä uskonnollisista kysymyksistä käytävässä keskustelussa. Sippolan mukaan Halla-aho on ymmärtänyt, mihin pyhien instituutioiden riitauttaminen johtaa. Halla-ahon perustelut väitteilleen ovat siten tosiasiassa näennäiset siitä huolimatta, että ne näyttävät loogisilta, todetaan tuomion perusteluissa.

6. Kansanryhmää eli somaleja vastaan kiihottamista koskevassa syytekohdassa vedottiin siihen, että Halla-aho oli blogissaan väittänyt ohikulkijoiden ryöstelyn ja verovaroilla loisimisen olevan erään kansanryhmän (somalien) kansallinen tai geneettinen erityispiirre. Tältä kohdin oikeus - siis tuomari Sippola - puolestaan hyväksyi syytetyn näkemyksen, jonka mukaan väitteen tarkoituksenaan ei ollut solvata somalialaisia, yleistää väitettä koskemaan kaikkia somaleja tai edes esittää väitettä faktana. Käräjäoikeuden tuomion perustelujen mukaan "kirjoituksesta ilmenee", että H:n väite on toteutettu satiirin keinoin viittaamalla sekä erään sanomalehden (= Kalevan) pääkirjoitukseen että siitä kantelun johdosta lausuneen JSN:n päätökseen. Blogikirjoituksessa esitettyä sanottua väitettä ei ole oikeuden mukaan esitetty totuutena eikä kirjoitusta voida siten myöskään tulkita. Perustelujen mukaan mainittu ihmisryhmä eli siis somalit oli valikoitu H:n viranomaistoimintaan kohdistaman kritiikin välineeksi lähinnä sattumaan verrattavista syistä. Näillä perusteilla käräjäoikeus hylkäsi tätä syytekohtaa koskeneen syytteen.

7. Käräjäoikeuden tuomio on aivan odotetusti herättänyt runsaasti mielipiteitä puolesta ja vastaan. Kuten blogissani 26.8. sanoin, kyseessä on juttu, jossa ei voida "löytää" - tuomioistuin ei yleensäkään löydä ratkaisua vaan tekee tietoisen valinnan kahden tai useamman ratkaisuvaihtoehdon välillä - yhtä ainoata ehdottomasti oikeata ratkaisua, vaan perusteita on esitettävissä sekä syytteen hyväksyvän että hylkäävän kannan tueksi. Nyt käräjäoikeus on tehnyt oman valintansa ja perustellut sitä. Kyse on lähinnä siitä, ovatko tuomion perustelut niin vakuuttavat, että ne mahdollistavat ja oikeuttavat ratkaisun lopputuloksen hyväksymisen.

8. Voidaan pohtia sitä, miksi käräjäoikeus hyväksyi toisen syytekohdan, mutta hylkäsi toisen. Luulen, että vastaus on aika pragmaattinen. Somaliväitteen osalta Halla-aho saattoi puolustuksekseen vedota siihen, että kyse oli hänen väittämästään, viranomaistoiminnassa hänen mukaansa vallitsevan kaksoisstandardin paljastamisesta. Halla-aholla oli väitteelleen selvä vertailukohta: Kalevan pääkirjoitus, jonka mukaan suomalaisten geneettiseen perimään kuuluu humalapäissä tappaminen. Kun viranomaiset eivät reagoineet sanottuun Kalevan väitteeseen tai toteamukseen mitenkään - JSN ei ottanut Kalevan kirjoituksesta tehtyä kantelua asiallisesti edes tutkittavakseen - saattoi Halla-aho esittää mainitun somaleita koskevan väitteen ja väittää, että hänen tarkoituksenaan oli vain testata suomalaisten viranomaisten reaktioita. Kyseessä oli "täky Illmanin Mikalle", ja Illman eli VKSV tarttui täkyyn ja nosti syytteen.

9. Sen sijaan Islamia ja Muhammadia koskevan väitteensä tueksi Halla-aholla ei ollut - ainakaan kyseisessä blogikirjoituksessaan - esittää samanlaista vertailukohtaa, jonka valossa hän olisi voinut väittää vain testaavansa kaksoisstandardiväitteen pätevyyttä. Tästä käräjäoikeus lienee päätellyt, että Halla-aholla oli uskonrauhan rikkomisen osalta loukkaustarkoitus. Sitä, onko käräjäoikeus todella ajatellut näin, en tietenkään voi varmasti tietää, mutta tämä tuntuisi todennäköiseltä selitykseltä sille, että kahta samassa kirjoituksessa esitettyä samantapaista väitettä ta kommenttia "kohdeltiin" tuomiossa eri tavalla.

10. Eri asia on, onko kyseinen tuomiossa tehty erottelu lainkaan hyväksyttävä kriteeri. Kuten olen aiemmin kirjoituksissani todennut, rasistinen väite tai kommentti voidaan tietenkin pukea satiirin muotoon: jotkut ymmärtävät sen satiiriksi tai sarkasmiksi, toiset taas eivät. Nyt Halla-aho sai tuomarin vakuuttuneeksi siitä, että hänellä oli ainoastaan satiirin esittämistarkoitus.

11. Mutta kuten usein käytännössä tapahtuu, tuomion perustelut voivat olla vain ikään kuin kulisseja, jolloin todelliset perustelut jäävät piiloon. Todellisuudessa ratkaisu on saattanut tässäkin tapauksessa perustua yksinkertaisesti vain siihen, että syytteen hyväksyminen myös kansanryhmää vastaan kiihottamisen osalta olisi kenties ollut tuomarin mielestä liian "rankka" ratkaisu, sillä siitä olisi seurannut paljon isompi sakko kuin mitä nyt tuomittiin, mahdollisesti jopa ehdollinen vankeusrangaistus. Tuomari siis kenties harkitsi ensin "kylmästi", mikä olisi hänen mielestään kohtuullinen rangaistus tällaisesta tapauksesta, josta ei ole haluttu "tehrä mitään suurta numeroo", ja valitsi ja kirjoitti vasta tämän jälkeen syyksilukemisen ja sen perustelut yksinomaan tältä pohjalta. Kuten sanottu, näin tehdään käytännössä aika usein (peitellysti) - itsekin olen "syyllistynyt" aiemmin parikymmentä vuotta sitten tuomarina toimiessani tällaiseen päätöksentekoon ; en toki tiedä, onko tässä Halla-ahon tapauksessa todellisuudessa menetelty juuri tällä tavalla.

12. Jutun käsittely jatkuu hovioikeudessa, sillä Halla-aho on jo ehtinyt ilmoittaa, että hän valittaa tuomiosta. Valituksen tekemistä varten Halla-aho tarvinnee avustajan. Myös syyttäjä voisi valittaa tuomiosta sekä syytteen osittaisen hylkäämisen että tuomitun sakkorangaistuksen osalta. Mutta luulenpa, että valtakunnansyyttäjä tyytyy tuomioon, sillä kuten sanottu, jutusta ei ole viranomaistaholla haluttu eikä haluta varmaan jatkossakaan "tehrä mitään isoo numeroo."

140. Halla-ahon oikeudenkäynti

1. Paljon puhuttu ja odotettu juttu syyttäjä vs. Jussi Halla-aho käytiin eilen Helsingin käräjäoikeudessa. Jotkut tv-kanavat sanoivat, että "Halla-ahon oikeudenkäynti alkoi tänään käräjäoikeudessa." Tämä on tuttu fraasi näissä yhteyksissä, mutta itse asiassa Halla-ahon juttu samalla myös päättyi käräjäoikeudessa. Kyseessä oli nimittäin paitsi jutun ensimmäinen, myös viimeinen istunto. Tuomio jutussa annetaan niin sanottuna kansliatuomiona eli kirjallisena käräjäoikeuden kansliasta 8.9.

2. Kyseessä näytti eilen olleen varsinainen pikaoikeudenkäynti, sillä jutun käsittely alkoi aamulla kello 9.00 ja käsittely päättyi jo paria tuntia myöhemmin. Periaatteellisesti kyse sangen merkittävästä jutusta, joten tällainen pikakäsittely ihmetyttää. Olin kyllä varautunut tällaiseen käsittelytapaan jo keväällä. Kirjoitin jo heti AVKS Jorma Kalskeen syytemääräyksen julkaisemin jälkeen 7.4. blogissani (Halla-ahon syyte), että ilmeisesti "herrat" eli syyttäjä- ja oikeusviranomaiset ovat keskenään päättäneet hoitaa tämän heille hieman kiusallisen oikeuskäsittelyn pois päiväjärjestyksestä mahdollisimman huomaamattomalla tavalla ja periaatteella á la Raipe Helminen: "ei ny tarvi tehrä tästä mitään isoo numeroo." Tässä tarkoituksessa syytteessä valittiin oikeudenkäynnin kohteeksi vain yksi Jussi Halla-ahon kyseistä kritiikkiä sisältäneistä blogijutuista vain yksi eli 3.6.2008 julkaistu juttu, jonka otsikkona oli "Muutamia täkyjä Illmanin Mikalle."

3. Hämmästystä herätti myös se, että jutun käsittely tapahtui kovin pienessä istuntosalissa, jonne mahtui tuomareiden, syyttäjän ja syytetyn lisäksi lehtitietojen mukaan vain kolmisenkymmentä ihmistä, joista suurin osa oli lehtimiehiä ja loput ilmeisesti Halla-ahon kannattajia. Osa paikalle tulleista ihmisistä jouduttiin yleisöryntäyksen takia "heittämään" ulos salista tilanpuutteen vuoksi. Tänään käräjäoikeuden laamannin sijaisena toimiva käräjätuomari Antero Nuotto selittelee Uudessa Suomessa, että tungos yllätti käräjäoikeuden ja että sali olisi pitänyt vaihtaa suurempaan saliin. Etukäteisarviointi petti, silti olisi voitu vaihtaa huonetta, käräjäoikeudessa kun on paljon saleja, totesi Nuotto.

4. Kas kummaa, kun tunku istuntoon pääsi "yllättämään." Kyllähän kaikki tiesivät, että yleisöä oli tulossa istuntoon paljon tavallista enemmän. Miksi Antero Nuotto päällikkötuomarina ei itse etukäteen huolehtinut siitä, että juttua varten valitaan kunnollinen istuntosali? Käräjätuomari Nuotto on toiminut aiemmin pitkään Helsingin käräjäoikeuden hallintopäällikkönä, joten hänen olisi pitänyt ymmärtää tilantarve ja hoitaa asia etukäteen kuntoon eikä päivitellä vasta jälkikäteen tilannetta.

5. Eilisestä oikeudenkäynnistä on tarkka ja jopa hauskasti kirjoitettu kuvaus dosentti Johan Bäckmanin blogissa. Bäckmanin tekstiä ei häiritse nyt edes hänelle muuten tyypillinen kiihkoilu, joten kerrankin Bäckman yllätti lukijansa positiivisesti. Bäckman kuvaa muun muassa syyttäjän pukeutumista - syyttäjä Simo Kolehmaisella oli kuulemma keltaiset housut - samoin kuin Halla-ahon tervettä punakkuutta ja schwarzeneggerimäistä habitusta sekä tuomarin olemuksen muuttumista istunnon kuluessa.

6. Käräjätuomari nimi on jäänyt kaikilta tiedotusvälineiltä mainitsematta - myös Johan Bäckmanilta. Tuomarin nimen ilmoittamatta jättäminen on suomalaisessa oikeuskulttuurista hyvin yleinen ilmiö; meillä ehkä ajatellaan ranskalaisittain siihen tapaan, että tuomari on vain ikään kuin "lain suu", joka käsittelyn jälkeen "löytää" lakikirjastaan asiaan ratkaisun, joka on ehdottomasti ainoa oikea. Tämä on kuitenkin nykyaikana täydellinen harhaluulo, sillä laki jättää juuri tämänkaltaisissa arvostuksenvaraisissa asioissa tuomarille sangen laajan harkintavallan.

7. Tuomari ei suinkaan löydä ratkaisua automaattisesti jonkinlaisen suoraan laista tai lain perusteella, sillä laki on usein, kuten myös tässä tapauksessa, sangen tulkinnanvarainen. Tuomari itse asiassa "valitsee" kahden tai useamman ajateltavissa olevan ratkaisuvaihtoehdon joukosta sen, jota hän pitää oikeana tulkintana. Tähän taas vaikuttavat monet eri asiat, asenteet, arvostukset, mieltymykset ja kenties jopa tuomarin henkilökohtainen elämäntilannekin. Amerikkalaisen oikeusrealismin edustajien mukaan tuomarin ratkaisu voi riippua jopa siitä, onko tuomari aamulla riidellyt vaimonsa kanssa tai kärsiikö hän kenties ruuansulatushäiriöistä.

8. Tuomarin nimi on siten todella tärkeätä tietää ja ilmoittaa, sillä hän ratkaisee jutun paitsi lain myös oman harkintavaltansa ja arvostustensa perusteella. Eilisessä istunnossa oikeuden puheenjohtajana toimi käräjätuomari Jussi Sakari Sippola (48). Hän on eläkkeellä olevan KHO:n hallintoneuvos Sakari Sippolan poika. Jussi Sippolalla on takanaan suomalaisille tuomareille sangen tyypillinen ja aika kapea virkaura: ensin hovioikeudessa viskaalina eli esittelijä kymmenisen vuotta ja sitten toiset kymmenisen vuotta käräjätuomarina.

9. Mutta missä olivat käräjäoikeuden kolme lautamiestä? Minua hämmästytti suuresti, että käräjäoikeus käsitteli periaatteellisesti erittäin tärkeän jutun yhden tuomarin kokoonpanossa ilman lautamiehiä. Lautamieskokoonpano on sentään käräjäoikeuden peruskoonpano, yhden tuomarin kokoonpano sitä vastoin poikkeus pääsäännöstä. Kyse ei ole nyt mistään pikkuasioista, sillä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan säädetty maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Toki vuoden alussa voimaan tulleen OK 2 luvun muutoksen mukaan käräjäoikeus voi ratkaista myös näin vakavan rikosasian yhden tuomarin kokoonpanossa, mutta mikään pakko tällä tavalla ei ole suinkaan tehdä, vaan käräjäoikeus voi ratkaista myös tällaisen jutun, samoin kuin kaikki "vähäisemmätkin" rikosasiat aina lautamieskokoonpanossa.

10. Minusta olisi ollut jutun periaatteellinen merkittävyys huomioon ottaen paikallaan, että käräjäoikeuden kokoonpanoon olisi kuulunut kaksi lainoppinutta jäsentä ja kolme tai neljä lautamiestä. Tällaisessa jutussa jos missä on perusteltu - ja suorastaan pakko - käyttää niin sanottua lautamies- tai tervettä maalaisjärkeä, koska lakipykälät ovat varsin väljästi muotoiltuja ja sisältävät lukuisia arvostuksenvaraisia käsitteitä. Esimerkiksi kysymys siitä, oliko Halla-aholla kirjoituksessaan ollut uskonrauhan rikkomiseen (RL 17:10) vaadittava loukkaamistarkoitus tai kansanryhmän vastaan kiihottamisen laissa edellytetty tahallisuus (RL 11:8), ovat sellaisia kysymyksiä, joissa olisi ollut tarpeen tuomiota tehtäessä kuulla myös maallikkojäsenten näkemyksiä.

11. Mutta tässäkin kohdin oli päätetty "jossakin", että juttu yritetään viedä läpi suurempaa kohua ja huomiota herättämättä, eikä oikeuden kokoonpanoon haluttu tästä syystä poliittisin perustein valittuja lautamiehiä. Lautamiehethän arvotaan - ainakin näin pitäisi tehdä - käräjäoikeuden kokoonpanoihin, Helsingin käräjäoikeudessa peräti 400 lautamiehen joukosta. Arvonta olisi voinut tuottaa tulokseksi, että kaikki kolme lautamiestä olisivat olleet vaikkapa perussuomalaisia tai muihin "hankaliin" ryhmiin kuuluvia maallikkoja. Siksi lautamiehet päätettiin jättää kokonaan pois kokoonpanosta, mikä minusta on selvä epäkohta, vaikkei kokoonpanon valinta ollutkaan lainvastainen.

12. Ihmetystä herätti myös se, että jutun syyttäjäksi oli määrätty paikallissyyttäjä eli kihlakunnansyyttäjä, vaikka syytemääräys oli VKSV:n toiseksi ylimmän syyttäjän eli apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen laatima. Mutta Suomessa on vakiintunut maan tapa, että korkeat syyttäjät ja oikeuskanslerit eivät vaivaudu tai halua itse tulla tavallisen rahvaan pariin ja esiintyä syyttäjinä käräjäoikeudessa tai edes hovioikeudessa, vaan he vain antavat syytemääräyksiä ja panevat pikkuvirkamiehet lukemaan syytteitään ja ajamaan juttuja tuomioistuimissa. Jutun laatu ja merkittävyys olisi edellyttänyt, että syytettä olisi käräjäoikeuden istunnossa ajanut joku valtionsyyttäjä.

13. Valtionsyyttäjä Mika Ilman ei toki olisi tullut jutun syyttäjänä kysymykseen, koska Halla-ahon kirjoituksen tarkoituksena oli nimenomaan ärsyttää ja provosoida Mika Illmannia ("Muutama täky Illmanin Mikalle"). Aika monet kommentaattorit ovat väittäneet, että juttu onkin itse asiassa tapaus Mika Illman vs. Jussi halla-aho. Tämän mukaan syyte nostettiin vain siksi, että Mika Illman todella provosoitui Halla-ahon kirjoituksesta. Oikeussalissa syyttäjä Simo Kolehmainen luki käsittelyn alkupuolella kuulemma pitkiä pätkiä Mika Illman väitöskirjasta, joka käsittelee juuri rasistisia rikoksia ja erityisesti juuri kiihottamista kansanryhmää vastaan. Halla-aho väitti, että hänen kirjoituksensa johdosta ei ollut kiihottunut kukaan muu kuin Mika Illman, jolle kirjoitus JH:n mukaan oli myös suunnattu. - Tiedä häntä sitten.

14. Ihmettelin blogissani 7.4., miksi Jorma Kalske oli nostanut syytteessään esille Jussi Halla-ahon monista blogijutuista vain yhden kirjoituksen, vaikka JH:n useissa muissakin blogeissa oli käsitelty samoja teemoja. Tämäkin kuului kuitenkin syyttäjän taktiikkaan ja tavoitteeseen olla herättämättä jutulla liian suurta huomiota; yhden blogijutun syyttämisellä pääsee nopeasti irti jutusta ja näin myös tapahtui, sillä prosessi kesti vain edellä mainitut kaksi tuntia. Toisaalta arvelin blogissani 7.4., että syyttäjä tulee esittämään jutussa todisteeksi myös joitakin muita Halla-ahon kirjoittamia blogijuttuja pyrkiäkseen näyttämään toteen Halla-ahon asenteen muslimeja ja somaleja kohtaan samoin kuin Halla-ahon tahallisuuden ja loukkaamistarkoituksen.

15. Presiis näin myös tapahtui, sillä syyttäjä Kolehmainen "löi tiskiin", kuten Johan Bäckman asian blogissaan ilmaisi, myös kolme muuta Jussi H:n blogikirjoitusta ja luki niitä ääneen oikeussalissa. Bäckmanin mukaan syyttäjän "yllätyshyökkäys" oli tarkkaan suunniteltu. Syytteen kohdistaminen vain yhteen blogikirjoitukseen oli Bäckmanin mukaan hämäystä, sillä vasta oikeussalissa syyttäjä aloitti "tykistökeskityksen" kaivamalla esiin muitakin Halla-ahon blogitekstejä.

16. Bäckmanin mainitsemasta "yllätyshyökkäyksestä" ei kuitenkaan todellisuudessa ollut kyse, sillä jo Kalskeen 27.3.-09 päivätyssä syytekirjelmässä/haastehakemuksessa mainitaan, että syyttäjä tulee esittämään jutussa kirjallisiksi todisteiksi juuri nuo kolme muuta blogitekstiä, jotka Kolehmainen sitten eilen myös "löi pöytään." Jussi Halla-aho tiesi siis jo etukäteen oikein hyvin, että nuo kolme muuta blogikirjoitusta tullaan esittämään jutussa todisteena. Hän oli voinut siten varautua tähän ja saattoi esittää omat argumenttinsa noiden kolmen muun kirjoituksen johdosta.

17. Jussi Halla-aho esiintyi oikeudessa yksin ilman avustajaa. Tämä herätti huomiota, sillä lähes kaikki niin sanotut huippuadvokaatit ja muutkin lakimiehet olisivat varmaan lähteneet ilomielin puolustamaan (rahasta) Jussia, sillä esiintyminen näin merkittävässä jutussa on tietenkin mitä näyttävintä mainosta rikosasianajajille. Luulen, että myös tämä oli tarkkaan harkittu valinta. Jussi halusi esiintyä ilman lainoppinutta avustajaa, sillä eihän hän, täysin syytön mies, toki mitään avustajaa tarvitse! Jos Jussi olisi palkannut itselleen avustajan, olisi tätä voitu pitää merkkinä siitä, että kenties Jussi sitenkin pelkää saavansa langettavan tuomion. Hovioikeudessa, jossa jutun käsittely mitä ilmeisimmin aikanaan jatkuu, kävi käräjäoikeudessa miten tahansa, Jussi tarvitsee kyllä avustajan.

18. Itse pääasiasta eli syytteen asiasisällöstä olen esitellyt omia käsityksiäni aika laajasti jo 7.4.-09 julkaistussa blogissani, johon tuli yli 40 kommenttia. Viitaan tuohon kirjoitukseeni.

19. Halla-aho väitti eilen, että hänen kirjoituksessaan oli kyse vain normaalista kriittisestä sananvapauteen liittyvästä keskustelusta, jossa ei ollut tarkoitus häpäistä ketään. Jussilla ei kertomansa mukaan ollut siis loukkaamis- tai häpäisytarkoitusta, joten rangaistavuuteen kuuluva tahallisuus puuttuu. Somalitekstissä oli Halla-ahon mukaan kyse parodiasta ja irvailusta tiedotusvälineille näiden käyttämän kaksoisstandardin johdosta; mainittu termi on tavalliselle lukijalle kenties hieman outo, sen synonyyminä voitaisiin ehkä puhua kaksinaismoraalista.

20. Halla-aho sanoi saaneensa pontimen kirjoitukseensa sanomalahti Kalevan pääkirjoituksesta, jossa oli sanottu, että suomalaisten geneettiseen perimään kuuluu humalassa tappaminen. JSN ei edes ottanut tutkittavakseen sanottua suomalaisia solvaavaa väitettä, joten Jussi päätti kirjoittaa blogiinsa "samantapaisen naurettavan ja olemattoman" väitteen somaleista. Nyt siis tuo somaliväite, jonka mukaan somalien geneettiseen perintöön kuuluu ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen, onkin käräjäoikeuteen ehdittäessä Halla-ahon mukaan "naurettava ja olematon väite." - Hmm, mielenkiintoista! Halla-aho sanoiesittäneensä sanotun väitteen arveluna, ei faktana, ja kirjoituksella pyrittiin osoittamaan suomalaisessa mediassa vakiintunut kaksoisstandardien käytäntö. Suomalaisista saa sanoa miten loukkaava tahansa, mutta ulkomaalaisista ryhmistä ei. "Miksi sanotunlainen lause muuttuu loukkaavaksi vasta, kun siinä käsitellään somaleja", Halla-aho tiivisti. - Omasta puolestani olen yrittänyt löytää tämän "eron" blogissani 7.4.

21. Uskonrauhaa koskevan loukkaavaksi väitetyn kohdan osalta Halla-aho kertoi halunneensa kyseenalaistaa sen, että profeetta Muhammedia ja islamia ei saa kritisoida yhtä jyrkästi kuin kristinuskoa. Hän kertoi kirjoittaneensa islamista oppirakenteesta, ei muslimeista. Islamia on voitava arvostella uskontona länsimaisessa yhteiskunnassa. Halla-aho kiisti esittäneensä väitettä loukkaamistarkoituksessa.

22. Syyttäjä Kolehmaisen mukaan jutussa on toki kyse sananvapaudesta, mutta siihen ei sisälly oikeutta sanoa mitä tahansa. Syyttäjä viittaisi mm. Suomen allekirjoittamiin kv. rotusyrjinnän kieltäviin sopimuksiin. Uskonrauhaa rikkomissyytteen osalta Kolehmainen piti selvänä, että Halla-ahon blogin kohta on niin loukkaava, että sen loukkaavuuden käsittää sellainenkin, joka ei itse pidän uskonkappaleita pyhinä. Halla-aho olisi voinut käsitellä teemaa mainitsematta mitään erityistä kansanryhmää tai uskontoja, totesi syyttäjä loppulausunnossaan. Kysymyksessä on hyökkäys somaleita ja islamia vastaan ja kyseessä on kansan kiihotus, syyttäjä lausui. Tällainen vihapuhe on erityisen vahingollista, sillä suuri yleisö ottaa helposti väitteet todesta ja se vaikuttaa suuren yleisön suhtautumiseen näitä kansanryhmiä kohtaan.

23. Mielenkiintoinen oikeustapaus kerrassaan! Tässä on tarpeetonta ryhtyä pohtimaan, mihin tulokseen käräjäoikeus eli tuomari Jussi Sippola ratkaisussaan päätyy. Minusta jutussa on kysymys tapauksesta, johon ei ole eikä edes voi olla olemassa ehdottomasti yhtä ainoasta oikeata ratkaisua. Tapauksessa on kyse siinä määrin arvostuksenvaraisista asioista ja tulkinnoista, että jutussa voidaan puoltaa erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja.

24. Jos Halla-aho sai tuomari Jussi Sippolan vakuuttuneeksi siitä, että hänellä ei ollut kirjoituksessaan loukkaamistarkoitusta, vaan hän kirjoitti juttunsa todella vain "täkyksi Illmanin Mikalle" ja kritisoidakseen hänen mielestään Suomessa näissä asioissa vallalla olevia kaksoisstandardeja, hän voittaa jutun ja syyte hylätään. Jos taas tuomari on sitä mieltä, että juttu oli kirjoitettu - joko edellä mainitun kritiikin ohella tai yksinomaan - kiihottamis- ja loukkaamistarkoituksessa, Halla-aho voi saada langettavan tuomion. Rangaistus tulee joka tapauksessa olemaan vain sakkoa. Halla-ahon kannattajakunta voisi "kiihottua" liikaa, jos Jussi tuomittaisiin ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

25. Jos nyt kuitenkin sorrun lopuksi veikkaaman lopputulosta, niin sanoisin, että sakkorangaistus tuntuisi käräjäoikeudessa syytteen hylkäämistä hieman todennäköisemmältä vaihtoehdolta. Eri asia on, miten tapaus ratkaistaan aikanaan hovioikeudessa ja KKO:ssa. Entisenä tuomarina tiedän, että tuomareilla on tapana harkita asioita ja tulkita lakia aika pragmaattisesti. Näin voi käydä tässäkin tapauksessa. Loukkaamis- ja kiihottamistarkoitukseen viittaa Halla-ahon tekstissä mm. se, että hän on kirjoittanut nuo kriittiset lauseensa somaleista ja islamista kahteen kertaan ja vieläpä lihavoidulla tekstillä. Halla-aho on siis halunnut, että nuo lauseet todella huomataan; Mika Illman olisi toki varmaan huomannut ne, vaikka ne olisi kirjoitettu normaalisti ja vain yhteen kertaan. En myöskään ole oikein vakuuttunut Halla-ahon kaksoisstandardia koskevista väitteistä. Lisäksi Halla-aho on syyttäjän todisteiksi esittämissä muissa kirjoituksessa käsitellyt samoja asioita samalla tavalla, joten mistään yksittäisestä blogijutusta ei ole ollut kyse. Useiden samantyyppisten kirjoitusten perusteella näyttäisi todennäköiseltä, että Halla-aholla on myös syytteenalaisessa kirjoituksessaan ollut kiistämisestään huolimatta loukkaamis- ja kiihottamistarkoitus.

26. Jos joku kirjoittaa - olkoonpa vaikka pääkirjoituksessa - että suomalaiseen geneettiseen perintöön kuuluu humalapäissään tappaminen - niin eihän tämä hetkauta tai kiihota ketään, ei ainakaan suomalaisia - tuskin edes perussuomalaisia! Täysin eri asiasta on sitä vastoin kyse, jos Suomessa kirjoitellaan halventavaan sävyyn tällä asuvista etnisistä vähemmistöistä ja heidän taipumuksistaan tai uskontonsa moraalinormeista. Tämä voi hyvinkin olla omiaan loukkaamaan sanotun uskonnon harjoittajia tai kiihottamaan ihmistenmieliä mainittuja vähemmistöryhmiä kohtaan. Sananvapauteen kuuluu toki kritiikki, joten Suomen harjoittamaa virallista maahanmuuttopolitiikkaa saa kritisoida ja myös vähemmistöryhmin kuuluvia ihmisiä voi arvostella. Uskonnon loukkaaminen ja suoranainen kiihottaminen esimerkiksi somaleja vastaan on kuitenkin eri asia, sillä se on kielletty Suomen lain ohella myös Suomea velvoittavissa kv. ihmisoikeussopimuksissa.

27. Vasarahammer-niminen blogisti viittasi blogissaan 20.8.-09 allekirjoittaneen 7.4. julkaistuun blogiin. "Virolainen yrittää punnita syytettä oikeusopilliselta kannalta sekä syyttäjän että Halla-ahon kannalta, mutta mielestäni takertuu epäolennaisuuksiin ja käsittelee asioita suppeasta pykälänikkarin näkökulmasta," kirjoittaa Vasarahammer. - Kyllä, olen blogissani 7.4. pohtinut juttua pro et contra -näkökohtien valossa, ja niin muutkin "pykälänikkarit" eli tämänkin jutun eri oikeusasteissa ratkaisevat tuomarit tulevat varmaankin tekemään. Juridinen päätöksenteko on aina normisidonnaista, ei siitä mihinkään pääse, vaikka olisi kuinka suuri suuri vasara käytössään.

28. Vasarahammerin mukaan ei ole olemassa objektiivista kriteeriä, jonka mukaan jokin yksittäinen kirjoitus voitaisiin määrittää kiihotukseksi kansanryhmään vastaan. Mielipideartikkelin kirjoittaja ei voi hänen mielestään etukäteen tietää, milloin hän menee lain väärälle puolella. Ja sitten tulee tämän vasaramiehen varsinainen loppukaneetti: "Siksi laki itsessään on kehotus itsesensuuriin, mikä nakertaa vapaan yhteiskunnan perustaa." Vasarahammer ei itse todellakaan sorru minkäänlaiseen pykälänikkarointiin, vaan askartelee vasaroineen "isojen kysymysten" kimpussa; koko helkkarin laki on väärä ja se on moukaroitava palasiksi! Minusta mielipidekirjoittajat kyllä oikein hyvin itse tietävät, mitä saa kirjoittaa ja mitä ei, kunhan vain käyttäisivät tervettä maalaisjärkeä.

29. Vasarahammerin mielestä olen blogini 7.4. lopussa osoittanut henkisen pienuuteeni, kun kirjoitin, että Halla-aho itse provosoi Illmanin Mikaa - kaivoi niin sanotusti oikein verta nenästään - mainitulla täkykirjoituksellaan 3.6.-08. Kirjoitin, että jos siis fatwaa alkaisi todella sataa niskaan - tätähän Jussi itse hieman tuntui pelkäävän - saa Jussi siitä minusta syyttää vain itseään. No, tuo fatwa-kohta oli lähinnä huumoria, jota vasarahammerin tapaiset tiukkapipot eivät näytä oikein ymmärtävän.

30. Selvää on, että Halla-aho halusi kirjoituksellaan testata sananvapauden rajoja ja luultavasti jopa salaa toivoi Mika Illmanin ja kumppanien provosoituvan. Halla-ahon rukoukset kuultiin ja oikeusprosessi pantiinkin vireille. Tästä Halla-aho sai paljon ilmaista lisämainosta itselleen ja harjoittamalleen maahanmuuttokriittiselle politiikalleen. Halla-ahon marttyyriys vain kasvaisi entisestään, jos hän saisi käräjäoikeudesta langettavan tuomion. Milloinkas ne seuraavat eduskuntavaalit taas ovatkaan? Jos juttu etenee, kuten vahvasti näyttää, hovioikeuteen ja sieltä vielä KKO:een saakka, ollaan (sopivasti) jo vuoden 2011 eduskuntavaalien kynnyksellä, ennen kuin asiassa saadaan lopullinen tuomio.