1130. Toista kierrosta tuntuu pukkaavan

                                                Kakkoskierroksen taistelupari

1. Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkoi toissa päivänä keskiviikkona. Äänestysaktiivisuus on ollut hieman vilkkaampaa kuin kuusi vuotta sitten. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28. tammikuuta. Jos kukaan ehdokkkaista ei saa tuolloin yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan vaalissa toinen äänestys kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä sunnuntaina 11. helmikuuta.

2. Mutta tarvitaanko vaalissa toinen kierros? Kas, siinäpä kysymys!

3. Eilen ja tänään on julkaistu kahden uuden kannatuskyselyn tulokset. Alma Median Tietoykkösellä teettämän kannatusmittauksen tulokset julkistettiin eilen. Kyselyssä haastateltiin 1 500 ihmistä 9.1.-16.1.2018. Kantansa kertoi 1 362 vastaajaa.  Heistä 58 prosenttia sanoi aikovansa äänestävänsä Sauli Niinistöä, Pekka Haavistoa 14, Paavo Väyrystä 7, Laura Huhtasaarta 6, Matti Vanhasta 5, Tuula Haataista 4, Merja Kyllöstä 4 ja Nils Torvaldsia 2 prosenttia.

4. Näin ollen Sauli Niinistön kannatus oli pudonnut marras-joulukuussa 2017 tehdystä kannatusmittauksesta selvästi eli peräti 12 prosenttiyksikköä. Niinistön kannatuksen laskusta voidaan käyttää myös sanoja "roimasti", "jyrkästi", "totaalisesti" tai "valtavasti". Pekka Haaviston kannatus on pysynyt samana, eli Niinistön kannatuksen alamäki ei ole satanut Haaviston laariin. Sen sijaan kaikki muut ehdokkaat ovat lisänneet kannatustaan. Suurin nousu on Paavo Väyrysellä, sillä hän kannatti joulukuussa ainoastaan 2 prosenttia kantansa ilmaisseista vastaajista. Huhtasaarella ja Haataisella on nousua 2 ja muilla  ehdokkailla eli Vanhasella, Kyllösellä ja Torvaldsilla kullakin 1 prosenttiyksikköä.

5. Alma Median kannatusmittauksen perusteella voidaan pitää melko varmana, että vaalissa tarvitaan toinen äänestyskierros. Aika todennäköistä nimittäin on, että ainakin Paavo Väyrysen kannatus tulee edelleen kasvamaan ja samaa voitaneen sanoa myös Huhtasaaren, Vanhasen ja Haataisen kannatusluvuista.

6. Helsingin Sanomien Kantar TNS Oy:llä teettämän kannatusmittauksen tulokset julkistettiin tänään. Ne ovat yhdensuuntaiset  Alma Median kyelyn kanssa sikäli, että Sauli Niinistön kannatus on laskussa eikä Pekka Haaviston kannatus ole tämän johdosta noussut tippaakaan. Sauli Niinistöä kannattaa Hesarin kyselyn mukaan nyt 68 prosenttia kantansa ilmoittaneista vastaajista ja Pekka Haavistoa 11 prosenttia.  

7. HS:n edellisen eli  joulukuussa tehdyn mittauksen mukaan Niinistöä kannatti vielä 75 prosenttia vastaajista ja Haavistoa samat 11 prosenttia kuin nytkin. Niinistön kannatuksesta on siis kuukauden aikana sulanut 7 prosenttiyksikköä, mutta Haavisto ei ole kyennyt hyödyntämään tätä mitenkään.  Hesarin mittauksen mukaan Niinistön kannatuskäyrä näyttää sojottavan koko ajan alaspäin, sillä tammikuun toisella viikolla häntä kannatti vielä 71, mutta kolmannella viikolla enää 66 prosenttia vastaajista. 

8. Paavo Väyrynen porskuttaa myös HS:n kannatuskyselyssä aivan omassa luokassaan. Hän on nostanut kannatustaan kuukauden aikana viisi prosenttiyksikköä, häntä kannattaa nyt 8 prosenttia vastaajista. Laura Huhtasaaren kannatus on pysynyt  samana (4 %) mutta Matti Vanhasen ja Merja Kyllösen kannatusluvut ovat nousseet yhdellä prosenttiyksiköllä ja on nyt kummallakin 3 prosenttia. Haataisen ja Torvaldsin kannatus on puolestaan laskenut yhdellä prosenttiyksiköllä.

9. On selvää, että Paavo Väyrysen uho kasvaa samaa tahtia kannatusmittausten nousun kanssa. Tänään Väyrynen kertoi HS:n haastattelussa, että hänen kannatuksensa on todellisuudessa reilusti korkeampi kuin gallup näyttää. Väyrynen viittaa kuuden vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin hänelle povattiin gallupeissa vain 10 prosentin kannatusta, mutta hän sai ennakkoäänistä 18 prosenttia. Väyrysen mukaan keskustalaiset ovat kyselyissä arkailleet kannattavansa häntä. Väyrysellä on tänään perjantaina kuusi vaalitilaisuutta.

10. Myös Matti Vanhanen uskoo toiseen kierrokseen ja selittelee, ettei gallup-kehitys hänen osaltaan vastaa sitä tuntumaa, jonka hän on saanut vaalikentällä liikkuessaan. Päävastustajanaan Vanhanen pitää Niinistöä, ei Väyrystä. Tänään perjantaina Vanhasella on seitsemän vaalitilaisuutta. Vanhanen katsoo onnistuneensa tv-paneeleissa hyvin.

11. Yksi asia vaikuttaa uusimpien gallupkyselyjen valossa selvältä: Pekka Haaviston eväät on syöyty ajatellen toiselle kierrokselle pääsyä. Hän ei ole pystynyt hyödyntämään Sauli Niinistön kannatuksen laskua mitenkään. Erityisen tukala ja suorastaan kammottavan huono Haaviston tilanne on Helsingissä, jossa hän kävi kuusi vuotta siten täysin tasaväkisen kilvan Niinistön kanssa. Nyt Helsinki on hylännyt Haaviston, sillä HS-gallupin mukaan häntä kannattaa pääkaupungissa vain 12 prosenttia vastaajista; vuonna 2012 Haavisto sai Helsingissä annetuista äänistä peräti  34,5 prosenttia ja Niinistö 37,2 prosenttia. Niin muuttuu maailma, ylioppilas-Pekka!

12. Matti Vanhasen kannatuksen alhaisuus on karmea asia keskustan puheenjohtajan, pääministeri Juha Sipilän kannalta. Hän kertoi hiljan pääministerin haastattelutunnilla kaikelle kansalle, että siihen, jatkaako hän keskustan puheenjohtajana, vaikuttaa osaltaan myös se, miten keskustan ehdokas, siis Matti Vanhanen, jonka Sipilä huudatutti puolueensa presidenttiehdokkaaksi jo kesällä 2016, pärjää vaaleissa. Katkeraa kalkkia Sipilälle juottaa keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen, joka aivan ilmeisesti päihittää Vanhasen selvin numeroin vaalien ensimmäisellä kierroksella ja saattaa hyvinkin edetä toiselle kierrokselle. Se olisi todella paha takaisku pääministeri Juha Sipilälle.

13. MIöltä siis näytää, tulisiko toinen äänestyskierros? Minusta näyttää oikein hyvältä, sillä uskon vankasti, että toinen kierros tarvitaan. Jos pidetään lähtökohtana Alma Median kyselyn tuloksia, niin on helppo nähdä miten vaivattomasti tämä tapahtuu. Väyrynen, Huhtasaari, Vanhanen ja Haatainen tulevat nostamaan kannatustaan reippaasti, Väyrynen  ainakin kolmella tai neljällä ja kolme muuta ehdokasta kukin parilla prosenttiyksiköllä. Tällöin ollaan toisella kierroksella, jossa todennäköisesti ovat vastakkain Sauli Niinistö ja Paavo Väyrynen.

On tuolla Saulilla jo vatsaakin aika lailla, kokovartalokuvista sen huomaa. Torvaldsin Nilssi sitä vastoin on edelleen hoikka kundi.

1128. Presidenttiehdokkaat väittelevät

1. Tällä viikolla kahdeksan presidenttiehdokasta kohtaavat toisensa kaksi kertaa. Tänään keskiviikkona he olivat MTV:n toimittajien tentattavina ja huomenna torstaina on vuorossa Ylen järjestämä vaalikeskustelu. Maanantaina kutakin ehdokasta haastateltiin erikseen ISTV:ssä.

2. Ehdokkaita on nyt tosiaan kahdeksan, sillä Paavo Väyrynen sai kuin saikin viime tipassa tarvittavan määrän kannatuskortteja kokoon. Väyrysen loppukiri  yllätti, sillä tänään Väyrynen ilmoitti, että kortteja kertyi hieman yli 27 000 kappaletta; ehdokkuuden vaatimuksena on lain mukaan  20 000 kannatuskortin kokoaminen.

3. Maanantaina Paavoa haastatteli Sanoma-talossa pidetyillä presidenttimessuilla IS:n toimittaja Timo Haapala, joka on tullut tunnetuksi varsinaisena rakkikoirana ja rääväsuuna. Haapala latelee ikivanhoja juttuja ja syytöksiä, arvostelee röyhkeästi ehdokkaita - poikkeuksena tietenkin Sauli Niinistö - inttää  hurjasti ja osoittaa kaikin tavoin objektiivisuuden ja asiallisuuden puutetta.

4. Näitä keinoja Timo Haapala yritti maanantaina myös Paavo Väyrystä jututtaessaan, sillä hän veti esille kaikki mahdolliset asiat ja tapahtumat, joista Väyrystä on vuosikymmenten aikana syytetty, moitittu ja kritisoitu. Siinä tuli Vladimirovia, väitöskirjaa, Neuvostoliiton hajoamista, jalasmökkiä ja ties mitä kaikkia oikein solkenaan!  Eikö suuren iltapäivälehden poliittinen toimittaja todellakaan kykene parempaan? Ilta-Sanomilla on useita poliittisia toimittajia, mutta lähes joka kerta lehti valitsee heistä Timo Haapalan poliitikkojen haastattelijaksi. 

5. Väyrynen ei kuitenkaan lannistunut eikä taipunut Haapalan esille vyöryttämien väärien väitteiden ja syytösten edessä, vaan puolustautui vimmalla ja oikaisi toimittajan kaikki virheelliset väiteet selittäen, mistä Haapalan framille ottamissa asioissa todella on ollut kysymys. Kaksi kertaa Värynen moitti Haapalaa tai tämän syytöksiä suorin sanoin typeräksi; tämä erityisesti lämmitti blogistin mieltä. 

6. Kansa on jo kovasti ehtinyt odottanut Paavo Väyrysen paluuta "kehiin" ja ehdokkaaksi, sillä tähän mennessä käydyt vaalikeskustelut ovat olleet varsin latteita ja mitäänsanomattomia. Muut ehdokkaat eivät ole uskaltaneet "haastaa" Niinistöä, vaan ovat tyytyneet vain puhelemaan niitä näitä tuttuja jorinoitaan. Maanantaina juuri Paavo Väyrynen  sai Sanomatalon katsomon innostunutta väkeä täyteen. 

7. Miten tämän iltaista MTV:n tilaisuutta voitaisiin luonnehtia? Ilmassa oli etukäteen enemmän sähköä kuin ehdokkaiden aiemmissa kohtaamisissa. Mutta minusta tämäkin tilaisuus jäi kuitenkin melko vaisuksi. Ennakko-odotukset kohdistuivat lähinnä Väyrysen ja Niinistön kohtaamiseen, ja toki jonkinlaista sananvaihtoa miesten välillä syntyikin, mutta enemmän olisin kuitenkin odottanut. 

8. Kahdeksan hengen porukka näyttää olevan liian suuri, jotta kunnon keskustelua saataisiin aikaan. Toinen kierros olisi sen vuoksi toivottava, sillä silloin Niinistön vastaehdokas pääsisi kunnolla haastamaan istuvan presidentin. Mutta jos toiselle kierrokselle pääsisi Pekka Haavisto, olisi toinen kierros kyllä yhtä tyhjän kanssa, sillä se olisi lähinnä vain kuuden vuoden takaisen vaalin ikävystyttävä uusinta. Toinen kierros saisi tarvittavaa eloa vain siinä tapauksessa, että Niinistön vastaehdokkaaksi selviytyisi Paavo Väyrynen, Matti Vanhanen tai Laura Huhtasaari.

9. Tämän illan keskustelun perustella ehdokkaiden  joukko voitaisiin jakaa kahteen ryhmään, a) vahvat ja b) heiman heikommat ehdokkaat. Edelliseen ryhmään kuuluvat Sauli Niinistön lisäksi Matti Vanhanen, Pekka Haavisto, Paavo Väyrynen ja Laura Huhtasaari. Toiseen ryhmään jäisivät siten Tuula Haatainen, Merja Kyllönen ja Nils Torvalds.

10, Nils Torvalds on kieltämättä "hyvä suustaan", kuten vanha sanonta kuuluu. Miehellä näyttää olevan myös tietoa, järkeä ja arvostelukykyä. Tänään Nils oli vetänyt jalkoihinsa kirjavat sukat, mikä on herättänyt positiivista huomiota. Mutta tosiasia kuitenkin on, että entinen stalinisti ei näissä keimeissä noilla avuilla kuitenkaan pärjää, vaikka onkin hoksannut ryhtyä kannattamaan Natoon liittymistä. Äänestäisin itse mieluummin Torvaldsia kuin esimerkiksi Pekka Haavistoa, mutta näissä arvioinneissa ja ennustuksissa on toki otettava huomioon myös tietyt realiteetit.

11. Pidän paljon myös Merja Kyllösen kursailemattomasta ja rauhallisesta tyylistä, huumorista ja jopa hänen joistakin kannanotoistaankin. Omalla arvosasteikollani Merja Kyllönen päihittää selvästi Pekka Haaviston ja Tuula Haataisen, mutta  vaikka Kyllönen kerännee 28. tammikuuta jonkin verran enemmän ääniä kuin Hatainen, hän ei kuitenkaan selvitä tietään viiden kärkiehdokkaan joukkoon. Haatainen on varmaankin pätevä kansanedustaja, mutta presidentinvaalikeskusteluissa hän jää auttamatta statistiksi; tarvittava karisma puuttuu.

12. Entäpä sitten Pekka Haavisto? Mies toki argumentoi leppoisasti ja osoittaa ainakin näennäisesti suurten linjojen ja detaljien hallintaa, mutta samalla hänen esiitymisestään paistaa läpi tietty pätemisen tarve, joka on saanut hänet asettumaan toisen kerran vihreiden ehdokkaaksi. En pidä Haavistosta ja hänen esiintymisestään - mitäpä sitä kieltämään. Haavisto vihjailee olevansa jonkinlainen rauhanvälittäjä, mutta ainakin viimeisiltä vuosilta hänen näyttönsä tältä saralta puuttuvat kokonaan. Ei ollut siten mikään yllätys, että Martti Ahtisaari ei valinnut Pekka rauhanvälitystoimistonsa johtajaksi ja työnsä jatkajaksi, vaan hänen valintansa osui Alex Stubbiin, mikä oli Maralta täysin oikea päätös. Nytkään eli tänä iltana MTV:n tilaisuudessa Haavisto  ei haastanut Sauli Niinistöä oikeastaan missään kysymyksissä, ei edes yrittänyt haastaa, ja tällainen "nahjustelu" tulisi tietenkin jatkumaan myös toisella vaalikierroksella, jos Haavisto sinne selviäisi. Pekka kerää vaaleissa homojen äänten lisäksi vihreiden ääniä, mutta minusta olisi perin ikävää, jos meidän pitäisi taas todistaa toisella kierroksella "kamppailua" Haavisto vs Niinistö. Se olisi varsin tylsä näytelmä, jota ei voitaisi haukottelematta seurata.

13. Matti Vanhasen asemaa heikentää, vaalirahakohon ja hänen pääministeriaikaisten naisseikkailujensa lisäksi, se, että keskusta teki tyhmästi asettamalla Matin presidenttiehdokkaaksi jo kesällä 2016. Näin kepu teki siksi, ettei Paavo Väyrynen voisi haikailla neljättä kertaa keskustan ehdokkaaksi. Vanhasella riittäisi pätevyyttä ja taitoa vaikka mihin - tänäänkin hän erottui selvästi edukseen, jos vertailukohdaksi otetaan Sauli Niinistö ja tämän ylimielinen, vastahakoinen ja puolivenkoileva esiintymistyyli. Vanhasessa on minusta enemmän valtiomiesainesta kuin Saui Niinistössä, joka on päässyt asemaansa lähinnä kansansuosionsa avulla, jota Niinistö on näissä vaaleissa intoutunut haalimaan aivan ennennäkemättömällä tavalla. Mutta Vanhaselta alkaa kadota karisma, eikä hän uskaltanut tälläkään kertaa MTV:n studiolla haastaa Sauli Niinistöä mistään asiasta. Mies on viilipytty, mutta näissä vaaleissa tarvittaisiin räjähtävyyttä ja aimo annos temperamenttia, jota tapetinharmaasta Vanhasesta ei löydy. Voisin ennustaa, että Vanhanen ei tule selviytymään 28. tammikuuta pidettävällä kierroksella kolmen parhaan ehdokkaan joukkoon; neljäskin tila voi tuottaa Matille vaikeuksia.

14. Maanantain esityksen perusteella odotin Paavo Väyryseltä räväkkäämpää panosta ja esiintymistä mitä ohjelmassa sitten nähtiin. Fyysisesti Paavo ei ollut nyt parhaimmillaan; alkaisiko ikä (71 vuotta) jo painaa Paavoa? Paavo oli melko vaisu, mutta toki hän sai sanotuksi joitakin täärkeitä asioita, vaikka tilaisuutta vetäneet toimittajat yrittivät estellä joissakin kohdissa Paavon puheenvuoroja.  Paavo vetosi Suomen puolueettomuuten, missä suhteessa hän erosi yksinomaan sotilaallista liittoutumattomuutta korostavasta Sauli Niinistöstä ja muista ehdokkaista. Paavo arvosteli Niinistöä myös siitä, että tämä on viemässä Suomea EU:n sotilasliittoon, samoin siitä, että Niinistö oli toimivaltansa ylittäen neuvotellut EU:n korkean edustajan (ulkoministerin) Federica Mogherinin kanssa EU:n sotilasliitosta Kultarannassa viime kesänä. Näistä asioista voidaan toki olla eri mieltä, mutta ilmeistä on, että Suomi kannattaa ja myös ajaa innolla EU:n sotilasliiton syntymistä. Niinistö keskusteli Federica Mogherinin kanssa sotilasliitosta Kultarannassa, joten Niistön vääntely siitä, että kyse olisi ollut vain "ystävällisestä keskustelusta", on saivarelua ja kuivaa juridikkaa, jota Niinistö, vaikka onkin juristina melko aika keskinkertainen, silti mielellään näissä yhteyksissä korostaa. 

15. Väsähdin - korkea ikä nääs! Juttu jäi kesken Huhtasaaren ja Niinistön osalta. Kirjoitan uuden blogijutun, kun tänä iltana Yleltä tuleva vaalikeskustelu on käyty.

1122. Presidenttiehdokkaiden ensimmäinen keskustelu

1. Presidenttiehdokkaiden ensimmäinen vaalikeskustelu pidettiin eilen Finlandia-talon Helsinki-salissa. Näitä keskusteluja on määrä pitää kaikkiaan 11 kappaletta. Eilisen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan rajoitetun tilaisuuden järjesti Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva ja sen juonsi puhenjohtajana toiminut Evan johtaja Matti Apunen, joka onnistui tehtävässään hyvin. Tilaisuus lähetettiin  mm. HSTV:ssä ja ISTV:ssä. Kuriositeettina voidaan mainita, että Matti Apusen solmo eli kravatti olisi voinut olla pidempi. Salin valaistuksessa oli puutteita sikäli, ettei sitä riittänyt kunnolla esiintymislavn reunassa istuvan Laura Huhtasaaren kohdalle. Vasemmiston nimeämä ehdokas Merja Kyllönen oli estynyt osallistumasta eiliseen tilaisuuteen.

2. Keskustelu oli yleisesti ottaen sivistynyttä ja asiallista, sillä kukaan ei intoutunut puhumaan tai huutamaan toisten puheenvuorojen päälle. Muutamia välihuutoja toki kuultiin ja niistä vastasi  - yllätys yllätys - muita enemmän istuva presidentti Sauli Niinistö. Hän kommentoi välihuudoillaan mm. Nils Torvaldsin kriittistä Nato-puhenvuoroa tokaisemalla, että arvostelu on "naurettavaa", sekä kehaisemalla - tietenkin kyyniseen sävyyn - Laura Huhtasaaren mainintaa, jossa tämä ilmoitti kannattavansa Suomen nykyisin harjoittamaa ulko- ja turvallisuspolitiikkaa. 

3. Muutamat nokkeluudet ja "heitot" kuuluivat asiaan, jotta melko iäkäs yleisö saatiin pysymään jotakuinkin vireänä ja hereillä. Itsekorostusta tai -kehua esiintyi lähes kaikilla ehdokkailla, ei kuitenkaan häritsevässä määrin. Tuula Haatainen yritti kertoa, miten hän on toiminut Helsingin apulaiskaupunginjohtajana ja vastannut tällöin yli 40 000  työntekijän työsuhdeasioiden hoitamisesta, ja että se oli itse asiassa hän, joka sai aikaan Suomessa nykyisin voimassa olevat sukupuolikiintiöt. Matti Vanhanen puolestaan muisteli "Rukan hankia", joilla hän ensimmäisen pääministerikautensa aikana ehdotti eläkeiän korottamista; tuo ehdotus on nyt toteutunut selaisenaan, totesi Matti vaatimattomaan tyyliinsä.

4. Sauli Niinistö muistutti mieliin, miten hän hän oli 2014 Krimin valtauksen jälkeen mennyt  itsensä Belzebubin eli Vladimir Putinin pakeille Sotshiin. Niinistö yritti palautella mieliin myös vaikeat ajat, jolloin hän oli toiminut  Paavo Lipposen hallitusten valtiovarainminsterinä, pisimpään kuin kukaan muu tähän mennessä, kuten Sauli vaatimattomasti totesi. Sauli muistutti - ikään kuin kautta rantain - tavanneensa äskettäin Kiinan presidentti Xi:n, Venäjän Vladimir Putinin ja Yhdysvaltojen Donald Trumpin. Hän toi mieliin myös aloitteensa Itäemeren yllä lentelevien sotilaskoneiden transpondereista - aloite, jos se nyt edes oli loppujen lopuksi Sauli Niinistön ikioma -  on kyllä hautautunut syvälle Naton ja Venäjän välisiin neuvotteluihin. Mutta kaikki tyyni, eilen nähtiin, että Sauli kyllä osaa oikein hyvin itsensä korostamisen jalon taidon! Malttoi sentään mielensä ja jätti mainitsematta, että "niin, olen kaiken muun hyvän lisäksi tulossa piakkoin isäksikin". Pekka Haavisto puolestaan yritti palauttaa mieliin rauhansovittelijan uransa, josta rehellisesti on sanottava, että harva suomalainen muistaa siitä yhtikäs mitään. Reiluna tyyppinä Haavisto muistutti olevansa homo ja kertoi tässä yhteydessä, miten hän oli tutustunut lähemmin Teuvo Hakaraiseen ja tämän perheeseen ja käynyt Teuvon Viitasaarella olevalla sahalla.

5. Toki eilistä tilaisuutta voidaan arvostella harmaudesta tai vaisuudesta. Harmi, että värikkäänä keskustelijana ja sanankäyttäjänä tunnettu Merja Kyllönen ei ollut eilen paikalla. Niinistö, Vanhanen ja Haavisto olivat pukeutuneet tummiin pukuihin, Nils Torvaldsin asu oli sentään hieman vaaleampi. Vanhanen, Haavisto ja Torvalds ovat varsin solakassa kunnossa, mutta samaa ei kyllä voida sanoa Sauli Niinistöstä, joka näytti tv-kuvan perusteella olevan tukevalta; liikunta on luultavasti jäänyt Saulilta vauvan odotusaikana liian vähälle huomiolle.  Saulia ei aikaisemmista vuosista poiketen nähty tällä kerralla viikonvihteessa pidetyillä Helsingin Kirjamessuilla, joiss presidenttiperhettä edusti yksin rouva Haukio.

6. Miten ehdokkaat selviytyivät eilisessä keskustelussa? Tästä ovat esimerkiksi iltapäivälehtien toimittajat jo ennättäneet  esittää käsityksiään. 

7. Tuula Haatainen, jonka Sdp on asettanut ehdokkaaksi, on 57-vuotias kokenut kansanedustaja, joka on toiminut myös opetusministerinä (2003-2005) ja sosiaali- ja terveysministerinä (2005-2007). Koulutukseltaan Haatainen on valtiotieteen maisteri ja sairaanhoitaja. Hän on ollut Helsingin sivistys- ja henkilötoimen apulaiskaupunginkohtajana (2007-2012) ja tämän jälkeen myös Kuntaliiton varatoimitusjohtajana (2012-2015).  Haatainen käytti eilen liian puheenvuoroja – niitä hänen pitäisi ilman muuta lyhentää ja terävöittää – mutta mikään ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija hän ei ilmiselvästi ole eikä sellaista hänestä saa tekemälläkään. Hän on jokseenkin väritön, tasapaksu ja liian hillitty esiintyjä ja unettava keskustelija.  Haatainen pärjäisi paremmin sotea ja yleensä sosiaali- ja terveyspolitiikkaa koskevissa väittelyissä, mutta nuo asiat eivät kuulu presidentin toimivaltaan. Haatainen yritti eilen korostaa tasa-arvoa ja nuorten eriarvoistumisen ehkäisemistä, mutta ei saanut muilta ehdokkailta vastakaikua. Haatainen eheyttäisi Suomea panostamalla enemmän nuoriin. Kannatettava tavoite, mutta äänestäisivätkö itse nuoret Haataista, jos tämä ei herätä heissä juuri minkäänlaista kiinnostusta? Yleisesti veikattiin, että demareiden ehdokkaaksi selviytyisi puolueen jäsenäänestyksessä Maarit Feldt-Ranta, mutta niin ei käynyt. Onnistuisiko Haatainen keräämään tammikuussa enemmän ääniä kuin Paavo Lipponen vuoden 2012 presidentinvaaleissa? Lipposen ääniosuus jäi tuolloin 6,8 prosenttiin?  Tämä riippuu siitä, miten hyvin Haatainen kykenee saamaan naiset uurnille ja äänestämään itseään. Veikkaisin, että Haatainen kerää jonkin verran enemmän ääniä kuin Lipponen kuusi vuotta sitten, mutta hänen ääniosuutensa jää kuitenkin selvästi alle 10 prosentin.

8. Perussuomalaisten Laura Huhtasaareen on monella taholla asetettu presidentinvaalissa suuria toiveita. On jopa veikattu, että Huhtasaari voisi olla Sauli Niinistön vastaehdokkaana vaalien toisella kierroksella, jos sellainen tulisi järjestettäväksi. Vielä eilen Huhtasaari ei lunastanut näitä toiveita. Huhtasaari puhuu selkeästi  eikä tyydy muminaan, vaan esittää asiansa kuuluvalla ja kirkkaalla äänellä, joskus jopa sitä korottaen. Huhtasaaren eilinen vaisuus, joka lienee aiheutunut osaksi  tenttijännityksestä, ei ole sinänsä ihme, sillä ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei ole Huhtasaarenkaan vahvimpia leipälajeja. Maan puolustuspolitiikan vahvistamiseksi Huhtasaari ei turvautuisi EU:n apuun, kuten kaikki muut ehdokkaat olisivat valmiit tekemään. Joitakin puolueensa ideoita hän sai tuotua esille, mutta muut ehdokkaat eivät niihin tarttuneet eikä Huhtasaari myöskään lähtenyt heitä haastamaan. Tällaisia asioita olivat esimerkiksi presidentin valtaoikeuksien lisääminen antamalla hänelle oikeus hajottaa eduskunta ja Suomen irrottautuminen Ottawan jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta. Nils Torvalds väisti Huhtasaaren hänelle miinasopimuksen purkamisesta esittämän kysymyksen tokaisemalla, että Suomen puolustuksen kannalta olisi maamiinoja paljon tärkeämpi asia, että maa liittyisi Natoon ja loisi turvallisuusjärjestelmän, joka pitää. Huhtasaari mainitsi myös EU:n sekä euron haitallisuuden ja ilmaisi myönteisen kantansa joihinkin Donald Trumpin esille ottamiin asioihin. Huhtasaari: ”Suurin osa kansasta on sitä mieltä, että EU-jäsenyys on hyvä asia, mutta minä olen eri mieltä”. Perussuomalaisille tärkeästä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta ei eilen päästy keskustelemaan lainkaan. Pekka Haaviston mollaustarkoituksessa esille ottamasta twiitistä, jossa Huhtasaari on väittänyt, ettei kukaan, ei edes Nato, pystyisi auttamaan Suomea, jos Venäjä hyökkäisi maahamme, Huhtasaari tyytyi sanomaan, että siinä oli ollut kysymys yksinomaan retorisesta kärjistyksestä.

9. Nils Torvalds (70), joka on pitkäaikainen Ylen toimittaja ja kirjeenvaihtaja Moskovassa ja Washingtonissa sekä taistolaisiin kuulunut SKP:n jäsen, on ollut jo ennen eilistä keskustelua vaalien lähestulkoon ainoa väriläiskä ja yllättäjä. Nähtyäni heinäkuussa tv:stä Torvaldsin ja eräiden muiden presidenttiehdokkaiden juttelutuokion Porin Suomi Areenassa, kirjoitin blogissani, että jos joltakulta täysin ulkopuolisilta ihmiseltä olisi kysytty, kuka keskustelijoista mahtaisi olla Suomen presidentti, olisi vastaus voinut hyvin olla, että ”no, ilmeisesti tuo rennonoloinen ja mukana olevista ainoa kansainvälinen tyyppi, jota kutsutaan nimellä Torvalds”. Myös eilen Nils oli se, joka esiintymisellään ja lausunnoillaan lähestulkoon pelasti koko muuten aika vaisun tilaisuuden.  Keskustelijoista Torvalds oli ainoa, joka haastoi kunnolla Sauli Niinistön. Suomen Nato-jäsenyyttä kannattava Torvalds sanoi eilen pitävänsä ”moraalisesti ja poliittisesti kestämättömänä” sitä, että Nato-keskustelussa poliitikot ”menevät kansanäänestyksen taakse piiloon”.  Poliitikoilla Torvalds tarkoitti myös presidentti Niinistöä. Torvaldsin mukaan me emme ole osoittaneet johtajuutta tässä asiassa ja vaati jäsenhakemuksen jättämistä, kun vielä on ”kuta kuinkin kaunis sää”.  Torvaldsin sivallukset saivat Sauli Niinistön lähes pillastumaan ja tokaisemaan, kun mies ei muutakaan voinut, että Nilsin kritiikki on (muka) naurettavaa ja ala-arvoista puhetta. Nils osaa toki suhtautua tosikkoihin huumorilla. Tämä kävi ilmi, kun hän kutsui Donald Trumpia ”lääketieteelliseksi tapaukseksi”. Matti Vanhanen paheksui ko. lausumaa ja  sanoi, että kyllä Suomen presidentiksi pyrkivien pitää kyetä kohtelemaan muiden maiden johtajia kunnioittavasti. Nilsin kommentti oli lyhyt: ”Sitten kun olen”. 

10. Entäpä sitten Pekka Haavisto, joka kuusi vuotta sitten oli Sauli Niinistön vastaehdokkaana vaalien toisella kierroksella? Pekka Haavistolla on sana kyllä hallussaan, sillä hän jaksaa puhua vaikka miten pitkään lähes asiasta kuin asiasta. Hänellä on ulkopoliittista näkemystä ja kokemustakin, ainakin rauhanvälitystehtävistä 10-15 vuoden takaa. Siitä hän yritti taas eilenkin muistuttaa, mutta tämä ei herättänyt muissa keskustelijoissa minkäänlaista kiinnostusta. Haavisto on pysytellyt aika hissukseen ja vältellyt Sauli Niinistö arvostelua. Viime kesänä Haavisto tosin kritisoi Niinistöä parista asiasta, eli muun muassa Niinistön oikeuskanslerin nimitysmenettelyn yhteydessä ottamasta liian vahvasta roolista. Sen sijaan Niinistön olisi Haaviston mielestä tullut arvovallallaan puuttua peliin ns. hallituskriisin yhteydessä ja vaikuttaa siihen, että Juha Sipilä olisi perussuomalaisten hajoamisen yhteydessä jättänyt hallituksensa eronpyynnön. Syksyn kuluessa Haavisto on sen sijaan ollut oudon hiljaa. Voi olla, että vain odottelee mahdollisuutta päästä vaalien toiselle kierrokselle, jolle hänellä on gallupkyselyjen mukaan Sauli Niinistön jälkeen parhaat mahdollisuudet. Mutta riittävätkö vihreiden ja osan vasemmistoliittolaisten äänet siihen? Eilen Haavisto tuntui puhelevan aika epäselvästi Nato-jäsenyyttä koskevasta kansanäänestyksestä. Haaviston tulisi terästäytyä ja haastaa Niinistö toden teolla. Itse olen kyllä vakaasti sillä kannalla, että vaalien mahdollinen toinen kierros olisi vain vuoden 2012 vaalien huono uusinta, joka ei ihmisiä juuri kiinnosta, jos vastakkain olisivat jälleen Niinistö ja Haavisto. Laura Huhtasaaren haastaminen ei riitä, se ei veisi Haavistoa toiselle kierrokselle. Haaviston eilinen esiintyminen oli hänen kannattajilleen pettymys, minkä hänen vastustajansa panivat tyydytyksellä merkille. Ilta-Sanomien Seppo Varjuksen luonnehdinta Pekka Haavistosta ja Sauli Niinistöstä eilisissä tilaisuudessa oli osuva: ”Kuin kaksi vanhaa varista hautausmaan aidalla mukavia mutustelemassa”. Varjus ennakoi Pekalle yllätysfloppia, jollei hän pysty eilistä parempaan esiintymiseen ja Niinistön kunnolliseen haastamiseen.

11. Matti Vanhasen esiintymistä kskustelussa voitaisiin luonnehtia sanoilla tietynlainen valtiomiesmäisyys, rauhallisuus, presidentillinen olemus, Rukan hankien ja pääministeriaikojen muisteleminen, perusharmaus, tapetinvärisyys, asiakysymysten hyvä hallinta, oppimestarimaisuus ja sopimuksista kiinni pitämisen korostaminen. Ei pyrkinyt haastamaan Niinistöä, mutta kysyi kuitenkin, miksi Niinistö ei ole puuttunut presidenttinä puolustusvoimiin kohdistuviin leikkauksiin. Moitti Torvaldsia, joka käytti Donald Trumpista nimitystä ”lääketieteellinen tapaus”; Vanhasen mukaan presidentiksi pyrkivien tulisi käyttää muista valtionpäämiehistä tahdikkaita ilmaisuja. Kertoi presidenttinä kutsuvansa Helsingin pormestarit maakuntamatkalle Lappiin. Vanhasen esiintyminen on myönteisessä mielessä pienoinen yllätys, mutta menneisyydestään (mm. vaalirahasotku, esteellisyys Nuorisosäätiön avustuspäätöksissä ja pääministerin aikaiset naisasiat) johtuen hänellä ei kuitenkaan liene käytännössä mahdollisuuksia päästä vaalin toiselle kierrokselle.

11. Sauli Niinistön me toki kaikki tunnemme. Hänet muistetaan mm. seuraavista asioista ja ilmiöistä:

Kokoomus, Salo, huono koulutodistus, kateisiin jäänyt gradu, Turun hovioikeus, kiharatukkaisuus, puolivallattomuus, hupu-tupu-lupu -ketju, ministeriys,  kokoomus, puheenjohtajuus, puolivallattomuus, leskimiehisyys, Tanja Karpela,  kihlaus, kihlauksen purku,Tsunami, sähkötolppa, kansansuosio, suosion tavoittelu, vaalivoitto, nuukuus, äänihaarava, puhemiehen vaalit, rullaluistelu, tupakanpoltto (salaa), Palloliitto, kryptisyys, Jenni, ikäero, häät Reposaaressa, Lennu, virnistys (á la Lennu), kolmet pressanvaalit, jahkailu, venkoilu, kummius, Mäntyniemi, jouluhauen lahjoitus, kirjamessut, joulukinkun luovutus, maakuntamatkat, valtiovierailut, työvierailut, punainen matto, Linnan juhlat, kättelyt (loputtomat sellaiset), toritapaamiset, kokoomus, tolkun mies, Kultaranta, Kultarannan telttakokous, Itämeri, transponderit, Nato, EU:n yhteinen puolustus, musta hiili, venkoilu, kannattajakortit, mielikuvat, Putin, ulkopolitiikka, Trump, Valkoinen Talo, kissanristiäiset, Karstulan tori, arvojohtajuuden puute, hyväuskoisuus, letkauttelun halu, vauva, odotusaika, miellyttämisen tarve, toinen kausi, ensimmäinen kierros, vaalikeskustelut.

12. Maanantain vaalikeskustelussa Niinistö yrtti olla rento, mutta Nils Torvalds peittosi hänet siinäkin kisassa. Sauli yltyi välihuutoihin, miä on aiemmin ollut istuville presidenteille täysin vierasta. Hän älähti, kun Torvalds syytti maan poliittista johtoa ja siten myös Niinistöä Nato-kysymyksessä omaksumasta vastuunpakoilusta. Niinistö piti Torvaldsin kritiikkiä ”naurettavana puheena”. Presidentiltä voisi odottaa kyllä paljon parempaa itsehillintää. Toinen asia, jonka osalta Niinistö suorastaan hermostui tai raivostui, koski puolustusministeriön turvallisuuskomitean tekeillä olevasta raportista vuodettuihin tietoihin, joissa varoitetaan muiden maiden eli käytännössä siis Venäjän vaikuttamisyrityksistä presidentinvaaleissa ja muissakin valeissa. Sanotuissa arvioissa on nostettu  yhtenä mahdollisena vaikuttamisyrityksenä ääritapauksissa jopa salamurhat tai terrori-iskut. Niinistö korotti ääntään ja tokaisi ilmiselvästi tuohtuneena, että ”asiantuntijaverkosto on huolissaan  trollaamisesta, mutta se trollaakin itse, uhkakuvat salamurhineen päivineen ovat aivan selvää trollausta”. Varsin kummallinen tuohtumus presidentiltä! Hän on ehkä ajatellut, että voi voi, mitä Putin ja Lavrovkin nyt meistä ajattelevat, kun täällä tuodaan esille noin kamalia asioita! Komitean velvollisuutena on kuitenkin nostaa kaikki mahdolliset vaikuttamismahdollisuudet avoimesti esille, myös sellaiset, jotka tuntuvat etukäteen ajatellen jopa mahdottomina. 

13. Niinistö sanoi keskustelussa, että jos (Suomelle) tulee ”suuri hätä”, niin sellaisessa hätätilanteessa ”syntyy liittoutumia ilman jäsenyyksiä”. Tällä epämääräisellä lauseellaan hän yritti ilmeisesti puolustella kantaansa siitä, ettei Suomen tarvitse hakea Naton jäsenyyttä.  Niinistö ei edes kysyttäessä halunnut perustella näkemystään tarkemmin, vaan tyytyi toistamaan pariin otteeseen, että ”niitä vain syntyy, kun tilanne on kriittinen”. Huh, millaista hyvä- tai herkkäuskoisuutta istuvalta presidentiltä! Kansanedustaja Elina Lepomäki (kok) on tänään Ilta-Sanomissa ihmetellyt samaa asiaa. Lepomäki: ”Tätäkö Suomen liittoutumattomuus on? Ei muodollisia sopimuksia rauhan aikana ja sodan eli hädän hetkellä luotetaan spontaaniin järjestykseen. Mielestäni tällainen hyväuskoisuus on vaarallista”.  Niinistö sanoi viime vuonna Ylen haastattelussa, että ”jos tulee vakava metsäpalovaroitus, niin vakuutuksia myydään kyllä vielä”. Voi voi! Johtaako Suomen ulkopolitiikkaan todella näin naiivi presidentti? Vanha kokemussääntö on osoittanut, että on myöhäistä rypistää, jos vahinko (hätä) on jo housuissa.

14. Jokaisella on tietty käsitys presidettiehdokkaiden pätevyydestä ja sopivuudesta tehtävään. Media on jo ajat sitten julistanut Sauli Niinistön vaalien ylivoimaiseksi ja varmaksi voittajaksi, molannut muut ehdokkat maan rakoon ja pohtinut, valitaanko Niinistö virkaan jo ensimmäisellä äänestyskierroksella, joka on 28. tammikuuta, vai tarvitaanko vaaleissa vielä toinen kierros. Iltapäivälehdissä ja lähes kaikissa muissakin lehdissä ja tv-kanavilla on jaksettu jo monta kuukautta muistuttaa ja paasata, miten ylivoimainen ehdokas Niinistö on muihin ehdokkaisiin verrattuna ja tuotu joka kerta esiin gallup-kyselyjen tulokset, joiden mukaan Niinistöä kannattaa vähintään 76 prosenttia vastaajista. Kun näin on, Sauli niinistön ja hänen kampanjaväkensä  ei ole itse tarvinnut aloittaa kampanjaa, sillä media on hoitanut hänen kampanjansa, hehkuttamisensa ja mainostamisensa mielihyvin ja täysin ilmaiseksi. Vaalien ensimmäiselle kierrokselle on aikaa vielä melkein kolme kuukautta, joten iltapäivälehdet ja muu media ehtivät tuona aikana julistaa monta kymmentä tai sataa kertaa Niinistön ylivoimaisuutta ja tässä mielessä koko vaalien merkitystä. 

15. Minusta vaalit ovat kuitenkin demokratian toteutumisen kannalta tärkeät enkä allekirjoita median Niinistöön kohdistamaa kriititöntä hehkutusta ja ylistystä. Maanantain vaalikeskustelussa Sauli Niinistö ei erottautunut edukseen muista ehdokkaista, vaan osoittautui aivan tavalliseksi pulliaiseksi ja poliitikoksi. Minusta hän oli ehdokkaista ainoa, joka sortui hienoiseen ylimielisyyteen sekä suosion saavuttamiseksi tapahtuneeseen eräiden muiden ehdokkaiden käyttämien puheenvuorojen vähättelyyn tai alasampumiseen. Lisäksi Niinistöllä kiehahti pari kertaa oudosti, mikä ilmeni kivahduksina, kyynisyytenä ja ärtymyksen osoituksina.

1116. Niinistölle vain 156 000 kannattajakorttia

                                                                                   Roni Rekomaa/Lehtikuva
Niinistön kampanja täydessä käynnissä kesäkuun alussa Hakaniemen torilla. Ehdokas itse väittää kivenkovaa aloittavansa kampanjansa vasta 6.12. jälkeen.

1. Tasavallan presidentti Sauli Väinämö Niinistö (69) kertoi tokokuun lopulla Mäntyniemessä, että hän hakee kuuden vuoden jatkokautta presidenttinä. Hän sanoi kuitenkin, ettei lähde kokoomuksen - Niinistö nousi vuoden 2012 vaaleissa presidentiksi kokoomuksen ehdokkaana - tai minkään muunkaan puolueen ehdokkaaksi vaan asettuu ehdolle valitsijayhdistyksen ehdokkaana, jos tätä varten perustettu kampanjatoimisto saa kerätyksi riittävän määrän hänen ehdokkuuttaan tukevia kannattajakortteja.  

2.  Kampanjaporukka, jota on vetänyt Sauli Niinistön vanha kaveri ja kokoomuksen entinen kansanedustaja Heikki A. Ollila, kertoi tänään, että kannattajakortteja on allekirjoitettu noin 156 000 kappaletta. Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokaan pitää lain mukaan kerätä  (vain) 20 000 kannattajakorttia, joten Niinistön kampanja ylitti tavoitteen selvästi. 

3. Korttien määrää on hehkutettu suomalaiskansallliseen tyyliin kovasti ja estoitta.  Kampanjan vetomies Heikki A. Ollila on itse tietenkin pitänyt "omaa saavutustaan" ja 156 000 korttia suorastaan "mykistävänä" määränä. Mykistävänä ja "todella suurena märänä" saavutusta pitää myös Junkkari-blogissaan HS:n Marko Junkkari. Ilta-Sanomien toimittaja Mika Lehto puolestaan on sitä mieltä, että määrä on "suorastaan huikea" ja "ennennäkemättömän suuri", "valtava" jne. Yli-innostus on tällaisissa tapauksissa suomalaisille kovin tyypillistä.  HS:n J-P. Raesteen kirjoittaman jutun otsikko toitottaa, että "ovela taktiikka luo onnistuneesti mielikuvaa koko kansan presidenttinä". Jasså, mutta kokonaan toinen asia on, uppoaako moinen viekastelu ja oveluus läheskään koko kansaan. Kukaan ei ole sentään luonnehtinut Niinistöä "Vanhaksi ketuksi". Toimittajille voitaisiin järjestää kisa siitä, kuka heistä keksii "huikeimman" luonnehdinnan 156 000 kortille.

4. Itse en pidä kannattajakorttien määrää mitenkään suurena saatikka mykistävänä, huikeana, ihmellisenä yms. saavutuksena. Kortteja kerättiin sentään ympäri Suomea yli kolme kuukautta ja keräämistä varten oli pantu pystyyn 120 keräyspistettä; kortteja oli mahdollista myös tulostaa netistä ja niitä saatiin palauttaa postitse. Erilaisia keräystapahtumia järjestettiin peräti yli 500. Kesällä ihmiset liikkuivat sankoin joukoin erilaisissa tilaisuuksissa, festareilla, matalousnäytelyissä, lukuisilla juhannusjuhlilla, ravikilpailuissa, Porin Jazzeissa, Savonlinnan oopperajuhlilla jne, jne., joissa kortteja tietenkin myös kerättiin innolla. Veikkasin toukokuun lopulla julkaisemassani blogijutussa, että kannattajakortteja saadaan helposti kerättyä ainakin 200 000 kappaletta, tästä määrästä jäätiin nyt kuitenkin selvästi. Sauli Niinistön oma kampanja, jota hän on tosiasiallisesti käynyt jo monta kuukautta osallistuessaan eri puolilla maata monenkirjaviin tilaisuuksiin ja kissanristiäisiin, on toki myös lisännyt ihmisten halukkuutta korttien allekirjoittamiseen.  

5. Miksi kortteja ylipäätään kerättiin noin kauan ja innokkaasti, sillä kannattajayhdistyksen perustamiseenhan olisi riittänyt 20 000 kortin kokoon saaminen? Vastaus on yksinkertaisesti se, että Sauli Niinistön ja hänen kampanjaväkensä tavoitteena oli näissä "korttisulkeisissa", jotka muistuttavat jonkinlaista esivaalia, lyödä kuvaannollisesti muille ehdokkaille piti ns. luu kurkkuun ja osoittaa, että he ovat liikkeellä täysin turhaan.

6. Kannattajakorttien kerääminen oli siten tarkoitettu voimannäytöksi, mutta ketä tällainen hieman turhalta tuntuva pullistelu oikeastaan hyödyttää? Muiden ehdokkaiden kannalta jo Sauli Niinistön venkoilu "kampanjoida vai eikö kampanjoida" on osoitus ylimielisyydestä ja hänen asettautumisensa kannattajayhdistyksen ehdokkaaksi itse asiassa turha manööveri, koska kaikki kuitenkin tietävät, että Sauli Niinistö edustaa nimenomaan kokoomuslaisia arvoja ja on vaaleissa ensi sijassa hyvin toimeentulevien kansalaisten ehdokas. Vaikka Sauli venkoili viikko- ja kuukausikaupalla ehdokkaaksi asettumisellaan, kaikki kuitenkin oikein hyvin tiesivät, että hän on ilman muuta ehdokas.

7. Iltapäivälehtien poliittiset toimittajat -  I-S:n Timo Haapala tietenkin kaikkein kärjessä - ovat jo viikko- tai kuukausitolkulla - kirjoittaneet, että presidentinvaalit olisivat jotenkin turha näytös, koska muilla ehdokkailla ei ole Niinistöä vastaan minkäänlaisia m enestymisen mahdollisuuksia. Kannattajakorttien määrän selvittyä nämä "huutelut" tietenkin vain voimistuvat.  Mutta eihän asia tietenkään näin ole, sillä presidentinvaalit ovat demokratiassa aina merkittävä asia, eikä tämä tosiasia muutu miksikään sen vuoksi, että yksi ehdokas on selvä ennakkosuosikki. Vaalit antavat äänioikeutetuille ihmisille omakohtaisen mahdollisuuden vaikuttaa ja lausua mielipiteensä kansakunnalle tärkeästä asiasta.  Istuva presidentti haluaisi tietenkin tulla valituksi jo ensimmäisellä äänestyskierroksella, mutta kun vaalissa on mukana 6 tai 7 muutakin ehdokasta, tuon tavoitteen saavuttaminen ei ole helppo tehtävä eikä itsestäänselvyys. Niistä ihmisistä, jotka äänestävät jotakuta muuta kuin istuvaa presidenttiä, monet toimivat näin siksi,  että haluavat nimenomaan vastustaa istuvan presidentin uudelleen valintaa. 

8. Itse en äänestänyt Sauli Niinistöä vuoden 2012 vaaleissa enkä tule äänestämään häntä tälläkään kertaa. Niinistön näytöt presidenttinä ovat suhteellisen vaatimatonta luokkaa, mutta ennen kaikkea vierastan miehen luonteenlaatua sekä yli-innokasta kansansuosion tavoittelua. Olen monissa blogijutuissa jo yksilöinyt syitä, joiden vuoksi en kannata Niinistöä ja hänen uudelleen valintaansa. Hän on tyypillinen pikkupolitikointiin taipuvainen venkoilija, omahyväinen besserwisser, kaksinaamainen poliittinen peluri, melko keskinkertainen juristi, joka vetoaa mielellään mutta lähinnä vain hämäystarkoituksessa oikeusvaltioon ja oikeusjärjestykseen, kiihkeästi kampanjoiva ja ihmisiä kättelemään pyrkivä ehdokas, vaikka selitteleekin venkoillen aloittavansa kampanjansa muka vasta 6.12. jälkeen jne.  

9. Ihmisten ei ole suinkaan pakko äänestää Sauli Niinistöä, vaikka siihen on nyt tällä ovelalla kannattajakorttien keruulla pyrittykin, vaikka "kaikenmaailman" politiikan toimittajat, tutkijat ja Niinistön poliittiset tukijat ym. miten kailottaisivat Niinistön ylivertaisuutta. Niinistö ei ole todellisuudessa ylivertainen ehdokas, vaan loppujen lopuksi aika tavallinen poliitikko, joka hiiltyy tarpeen tulleen nopeasti siinä missä muutkin poliitikot. Tämä nähtiin viimeksi Sauli Niinistön vierailulla Valkoisessa talossa ja vierailun jälkimainingeissa, jossa hän yritti rutata Matti Vanhasen osin väärillä tiedoilla maanrakoon.  Koko kansan presidentiksi ja "maan isäksi" Niinistöllä ei minusta ole edellytyksiä.  Niinistö on mielellään luonut mielikuvaa, että hän ja vain hän voisi menestyksellisesti johtaa Suomen ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa, mutta maan ulkopolitiikaa ei voida perustaa pelkkien mielikuvien varaan. Niinistö on tehnyt toki lukuisia valtio- tai työvierailuja muihin maihin ja vastaanottanut kotimaassa korkeita vieraita mm. Venäjältä, Kiinasta, Japanista jne. Tällaisten tapaamisten avulla luodaan kuitenkin lähinnä vain mielikuvaa presidentin muka ylivertaisista kyvistä, mutta todellisuudessa noissa lyhyissä keskusteluissa ei voida vaikuttaa ulko-ja turvallisuuspolitiikkaan juuri lainkaan.

10.  Minä en pidä Sauli Niinistöstä enkä hänen tavoistaan ja tyylistään, mitäpä sitä kieltämään. Onneksi tulevissa presidentinvaalissa on monta hyvää ja pätevää ehdokasta, jotka voin hyvin perustein asettaa Sauli Niinistön edelle. He eivät venkoile eivätkä puhu epäselvästi kierrellen ja kaarellen, vaan puhuvat suoraan ja selkokielellä ja katsovat keskustelukumppaneitaan reilusti silmiin. Heillä on minusta hyvät edellytykset johtaa Suomen ulko- ja turvallisuspolitiikkaa. Turvallisuuspolitiikkaan kuuluu myös maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka, joiden osalta Suomi ei ole Sauli Niinistön kaudella onnistunut. kovin kaan hyvin.

11. Presidentti ei suinkaan johda maan ulkopoliitikkaa yksin, vaan hän työskentelee yhteistoiminnassa valtioneuvoston eli maan hallituksen kanssa; näin sanotaan perustuslaissa (93 §). Suomessa ulkopolitiikan hoitamiseen osallistuvat presidentin ohella monet muutkin poliitikot ja piirit, kuten pääministeri, ulkoministeri, hallituksen utva, UM ja sen monet ulkopolitiikkaa työkseen tekevät pätevät virkamiehet, erilaiset ulkopoliittiset tutkimuslaitokset ja instituutit, jotka ovat pullollaan korkealuokkaisia tutkijoita, suomalaiset suurlähettiläät, eduskunta ja sen ulkosianvaliokunta asiantuntijoneen jne. Näitä tahoja ja niihin kertynyttä pätevää asiantuntijuutta tasavallan presidentti ja maan halitus voivat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtaessaan hyödyntää.

12. Nyt päättyneesssä "Sauli Niinistön omassa esivaalissa" eli kannattajakorttien keruussa Niinistön kampanjatoimisto sai 3,5 kuukautta kestäneiden ponnistelujen jälkeen taakseen  150 -160 000 kannattajaa. Tämä on varsin vähäinen määrä, kun otetaan huomioon, että presidentinvaaleissa on noin 4,5 miljoonaa äänioikeutettua ihmistä, joista äänestää ennakkoon ja vaalipäivä 28. tammikuuta todennäköisesti  noin 3,3 miljoonaa kansalaista. Jotta toista äänestyskierrosta ei tarvitsisi järjestää, parhaiten menestyvän ehdokkaan tulisi saada ensimmäisellä kierroksella noin 1,5 miljoonaa ääntä. Ennustan, että kukaan ehdokkaista, ei edes istuva presidentti, tähän kykene, vaan valtakunnassa joudutaan toimittamaan toinen äänestyskierros.

13. Matti Vanhanen on tänään Ilta-Sanomien hastattelussaan kritisoinut Sauli Niinistön kaksoisstrategiaa, jossa kannattajat ovat olleet liikkellä, mutta itse ehdokas ei ole ollut ehdokkaana. Oikein, vaikka itse kuitenkin lisäisin, että kyllä kansa tietää, siis sen että Sauli Niinistö on faktisesti ollut ehdokkaana jo Mäntyniemessä toukokuun lopulla pitämästään tiedotustilaisuudesta lähtien. Kansa on myös nähnyt, millaisella kiihkolla ja intesiivisyydellä Sauli Niinistö on kampanjaansa vetänyt, vaikka mies itse on koko ajan vain venkoillut ja väittänyt hoitaneensa vain tasavallan presidentille kuuluvia velvollisuuksia. Selkokielellä ilmaistuna Niinistö on siis yrittänyt "kusettaa" kansaa, mutta kansa ei ole toki ollut niin tyhmä kuin presidentti on ylimielisyydessään kuvitellut.

Minä..tuota…hoidan tässäkin tietenkin presidentin velvollisuuksiin kuuluvaa tehtävää…tämän näkee punaisesta matostakin…matto onkin hyvä keksintökin sillä jää on peijakkaan liukas…lakeerikengille

1108. Härkäpäinen Sauli Niinistö

A-studiossa eilen Mati Vanhanen ja Ilkka Kanerva ruotivat toimittaja Kirsi Heikelin johdolla Donald Trumpin heittoa Suomen hävittäjäkaupasta ja presidentti Sauli Niinistön Vanhaseen asiassa kohdistamia moitteita. Vanhanen oli vakuuttavampi.

1. Presidentti Sauli Niinistö selitteli eilen tiistaina Washingtonissa suomalaisille toimittajille järjestetyssä tilaisuudessa, mistä hän oli keskustellut maanantaina presidentti Donald Trumpin kanssa Valkoisessa talossa ja mitä hän oli sanonut tai tarkoittanut lausumillaan keskustelujen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

2. Sauli Niinistö näytti tilaisuudessa aika väsyneeltä ja rasittuneelta. Tämä ei ole ihme, sillä mies täytti juuri 69 vuotta, mutta silti hänen vauhtinsa tuntuu koko ajan vain entisestään kiihtyvän. Tulossa ovat nimittäin presidentinvaalit, jotka Niinistö ottaa aivan tosissaan - ihan hampaat irvessä, tekisi mieli sanoa - vaikka on ylivoimainen ennakkosuosikki ja pääsisi jatkokaudelle, vaikkei tekisi asian eteen yhtään mitään. 

2a. Ensi lauantaina Sauli Niinistö haastattelee Akateemisessa kirjakaupassa Helsingissä tunnettua amerikkalaista kirjailijaa Pul Austeria, jonka ihailijoihin Sauli Niinistö kuulemma kuuluu. Voi voi, kyllä on aikoihin eletty!  Kaikilla mahdollisilla ja osin jopa mahdottomilta tuntuvilla tavoilla sitä istuvan presidentin pitääkin yrittää suosionsa kasvattamista kalastella! Mutta ovathan ne presidentinvaalit kohta ovella! Silti kohta seitsenkymppisen Niinistön ahkera kampanjointi ihmetyttää ja alkaa pikku hiljaa jopa säälittää. 

3. Eilisen infonsa päätteeksi Niinistö vakuutti, että "silloin kun rauta on kuumaa sitä on taottava" ja että hän tulee ajamaan erityisesti kahta asiaa ponnekkaasti eteenpäin. Toinen niistä on mustan jään torjuminen ja arktisen sulamisen asioihin saattaminen ja toinen Itämeren turvallisuustilanteen paraneminen "pienin askelin". Tästä tuli mieleen vanha Leo Lastumäen telkkarissa esittämä mainosslogan: "Kahdesta en luovu. Toinen on Turun sinappi ja se toinen…"

4. Niinistö lopetti uhmakkaasti: "Ja minä sen härkäpäisesti teen". Rivien välistä oli luettavissa Niinistön ärtynyt viesti: Sanokoot Matti Vanhanen ja muut presidenttiehdokkaat siten mitä haluavat.

5. Infossaan Niinistö jaksoi kärsivällisesti kuunnella toimittajien kysymyksiä, joista osa meni tosin pahasti asian vierestä, sillä ne koskivat esimerkiksi sitä, mitä lahjoja Niinistö oli kenties tuonut Trumpille Suomesta, tai minkä arvosanan hän antaisi Trumpin kanssa käymilleen keskusteluille ja itselleen. Voi, miten hoopoa!  Ihan kuin kysymyksiä olisi ollut esittämässä Rita Tainola tai joku toinen seurapiiritoimittaja.

6. Niinistön pitämä tiedotustilaisuus lähetettiin Ylellä ja suurimpien lehtiemme verkossa suorana ja liki parhaaseen katseluaikaan (klo 16.00-16.50). Tilaisuus palveli erinomaisen hyvin Niinistön vaalikampanjaa, joten ilmeisesti tämän vuoksi presidentti halusi väsyneenäkin ottaa tapahtumasta kaiken hyödyn irti. Hän pääsi pari kertaa näpäyttämään ja piikittelemään toista vakavasti otettavaa presidenttiehdokasta eli Matti Vanhasta. 

7. Trumpin ja Niinistön maanantaisessa lehdistötilaisuudessa Trump heitti rennon tuntuisesti, että "Suomi on ostamassa Yhdysvalloilta eli Boeing-yhtiöltä suuren määrän F 18-hävittäjiä". Tämä herätti suomalaisissa katsojissa suurta hämmennystä, mutta vielä suurempi hämmästyksen aihe oli se, ettei Sauli Niinistö välittömästi oikaissut Trumpin lausumaa, kuten olisi tietenkin pitänyt tehdä. Niinitön ilmeestä voititiin havaita, että hän kyllä huomasi Trumpin heiton, vaikkei puuttunutkaan siihen millään tavalla. Niinistö ilmoitti vasta tilaisuuden jälkeen tviitillään, että uutinen F-18 hävittäjien ostosta on ankka, siis lapsus. Niinistön tviitti tuskin enää tavoitti amerikkalaisia tv:n katsojia

8. Eilen Niinistö sanoi suomalaistoimittajille, että Trumpin kyseinen lausuma oli ”kauppamiehen puheenvuoro”. Niinistö jatkoi: ”Myyjätaholla, jota hänkin taisi edustaa, hyvin helposti käy niin, että menneet ja tulevat toiveet ikään kuin sekoittuvat. Siitä siinä taisi olla kyse”. Loppukaneettinaan Niinistö tokaisi hieman ärtyneenä: ”Minä en myyjätahon kauppamiehen puheisiin kiinnittäisi kovin paljon huomiota.”

9. Hohhoijaa! Kyllä Niiinistön, joka on koulutukseltaan ja entiseltä ammatiltaan lakimies, olisi ehdottomasti kannattanut kiinnittää "kauppa- tai myyjämiehen" puheisiin tällä kertaa huomiota. Trump esiintyi tilaisuudessa, ei suinkaan Boeingin myyjämiehenä, vaan Yhdysvaltain presidenttinä, jonka kaikki lausumat otetaan hänen kotimaassaan huomioon, joko myönteisesti tai, niin kuin viime aikoina on useimmiten tapahtunut, kielteisellä tavalla. Suomen presidentillä oli ollut todella "tuhannen taalan paikka" oikaista ja korjata Trumpin lausuma tuoreeltaan, mutta tätä hän ei valitettavasti tehnyt. 

10. Niinistö on viime aikoina vedonnut mielellään, juristi kun on, oikeusvaltioon ja suomalaiseen oikeusjärjestyksen korkeaan tasoon yms. seikkoihin. Suomen media on arvostanut Niinistön lakimiehen statusta ja tarkkuutta mm. silloin, kun hän keskustelee Putinin tai Trumpin kanssa. Noin viikko pari sitten Helsingin Sanomat julkaisi ns. pikkupääkirjoituksen otsikolla "Presidentti on lakimies", jossa  korostettiin Niinistön juristin koulutusta, kun presidentti oli maininnut, että tuomioistuinten turvapaikka-asioissa antamien päätösten arvosteleminen ja jopa vastustaminen horjuttaa koko yhteiskuntajärjestystä; itse en tosin ole sanotunlaista vastustamista juuri havainnut ja päätösten arvosteleminenkin on ollut yleisesti ottaen varovaista. Sitä paitsi sanan- ja ilmaisuvapauteen perustuvassa demokraattisessa yhteiskunnassa myös tuomioistuinten ratkaisuja ja niiden perusteluja pitää voida arvostella ja kritisoida. 

11.  Lakimieheltä ja siten myös lakimies-presidentiltä pitää edellyttää tarkuutta, ripeyttä ja nokkeluutta, ei vain omien sanomistensa, vaan myös keskustelukumppaniensa lausuntojen ja varsinkin heidän prosoivassa hengessä esittämiensa "heittojen" ja niiden oikaisemisen osalta. Niinistö osoitti sanonlaista tarkkuutta ja nokkeluutta, kun hän oikaisi Trumpin heiton siitä, että kysymystä pyytänyt vaalea suomalainen naistoimittaja oli jo saanut esittää tilaisuudessa yhden kysymyksen, tokaisemalla Trumpille salamannopeasti, että "hän ei ole  sama nainen, vain samannäköinen". Niinistö oli siis nokkela ja nopea, kun oli kysymys "naisista", mutta  ei saanut sanaa suustaan kuultuaan Trumpin heiton todella tärkeästä asiasta eli Suomen Boeingiltä muka jo tilaamista hävittäjistä!

12. Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen, joka on myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, arvosteli tiistaina blogissaan Niinistöä toteamalla, että hävittäjäkauppaa koskeva sekaannus olisi pitänyt oikaista heti tiedotustilaisuudessa. Matti Vanhanen on tämän jälkeen perännyt hallitusta ja puolutusministeriötä pikaisesti selvittämään hävittäjäkaupasta kisaavalle viidelle yhtiölle, että tarjouskilpailu on aito, koska Trumpin heitto voi hänestä haitata kauppaa.

13. Sauli Niinistö veti eilen Washingtonissa Vanhasen hienoisesta kritiikistä herneen nenäänsä ja selitti, että Trumpin heitossa oli kyse vain kauppamiehen puheenvuorosta ja että Trumpille, kuten myös kaikille muillekin Yhdysvalloissa, on selvää, että hävittäjäkauppa-asia on Suomessa vasta valmisteluvaiheessa. 

14. Presidentti Niinistö tuntui provosoituneen oikein kunnolla Matti Vanhasen hienoisesta kritiikistä, jota minusta ei tosin voida pitää mitenkään provosoivana puheenvuorona. Niinistö ryhtyi suorastaan moittimaan Mattia tokaisemalla, että "Vanhanen on yksi harvoista, jotka haluavat ymmärtää tämän asian väärin. Ei siitä asiasta jäänyt epäselvyyttä kenellekään". Niinistö jatkoi, että Suomessa on muutama poliitikko on ottanut vähän ennakkoa ja sanonut, että ne tilataan Ruotsista. 

15. Presidentti Niinistö yritää tietenkin oman mokansa jälkeen kääntää huomiota toisaalle ja kritisoimalla muita.  Hän sanoi eilen Washingtonissa sanatarkasti näin: "Kyllä minusta paljon suurempi merkitys on ollut niillä puheilla,  joita ostajapuolen päättäjät, Vanhanen mukaan lukien, ovat esittäneet siitä, että hävittäjät pitäisi hankkia Ruotsista, eli nimenneet ihan toisenlaisen variaation."

16. Matti Vanhanen puolestaan lausui eilen päivällä näin: "Minusta heitto ei ollut Trumpin puolelta lapsus. Tämä ei ole myöskään uutisankka, kuten Niinistö yöllä tviittasi. Tämä oli myyntimiehen taktiikkaa".  Vanhanen kiisti, että hän haluaisi kommenteillaan näpäyttää Niinistöä. Vanhanen: "Tämä on tärkeä aihe, ja on hyvä, että se puhutaan läpi. Tämä (hävittäjäkauppa) ainoana asiana pisti korvaani muutoin erittäin hienossa tiedotustilaisuudessa". - Matti Vanhanen on oikeassa. Oli paikallaan, että hän puuttui blogikirjoituksessaan asiaan sanomalla, että Niinistön olisi tullut oikaista Trurmpin lohkaisu tai heitto välittömästi.

17. Mainittua kinastelua jatkettiin eilen illalla TV1:n A-studiossa, jossa paikalla olivat Matti Vanhanen ja eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ikkka Kanerva. Kanerva oli aiemmin kovin sanoin kritisoinut Vanhasen ko.  blogikirjoitusta ja asiaan puuttumista. Tässä meillä on siis kerrankin esillä asia, jossa Sauli Niinistö ja Ikkka Kanerva ovat täysin samaa mieltä! Herrathan eivät tunnetusti ole sydänystäviä keskenään.

18. Matti Vanhanen esiintyi A-studiossa hillitysti, itsevarmasti ja hymy huulilaan, Hän torjui kevyesti Kanervan kritiikin ja vastasi tomittajalle napakasti, ettei hän ole tullut katumapäälle eikä peru aiempia puheitaan. Vanhanen toisti jälleen, että presidenttien yhteinen tiedotustilaisuus olisi ollut Niinistölle luontevin paikka oikaista Trumpin heitto Boeingin hävittäjäkaupasta. Vanhanen ei ottanut kantaa toimittajan kysymykseen, oliko hänen kritiikissään Niinistöä kohtaan kyse hänen omasta vaalikampanjastaan, vaan totesi rauhallisesti, että täysin väärät väitteet on hyvä oikaista silloin kun siihen mahdollisuus tarjoutuu. Itse hän on tehnyt pääministerinä vastaavanlaisissa tilanteissa niin.

19. Matti Vanhanen torjui eilen illalla napakasti presidentti Niinistön väitteen, jota Ilkka Kanerva tv-ohjelmassa yritti turhaan toistella. Vanhanen kiisti Niinistön tulkinnan, jonka mukaan hän olisi suositellut tai ollut sitä mieltä, että hävittäjät tulisi ostaa nimenomaan Ruotsista. Vanhasella oli tästä oikein mustaa valkoisella, sillä hän saattoi hän viitata viime vuonna ilmestyneeseen kirjaansa siitä, mitä hän on asiasta sanonut.  Vanhanen totesi, ettei hän kannata ruotsalaisia hävittäjiä, vaan rehellistä tarjouskilpailua. Kun Ilkka Kanerva yritti edelleen jankata selvää asiaa omiin "muistikuviinsa" vetoamalla, Vanhanen totesi kylmästi, että "muistikuvasi - samoin kuin presidentin muistikuva on väärä".

20. Oikein hyvä, Matti Vanhanen!  Sinä veit eilisen matsin Ilkka Kanervaa vastaan kotiin 6-0. Samalla kumosit Sauli Niinistön väitteet siitä, että olisit muka jo lyönyt lukkoon oman kantasi hävittäjien toimittajamaasta. Tästä on hyvä jatkaa, presidentinvaalista ja vaalikampanjasta näyttää tulevan hyvin mielenkiintoinen otatus. Kamppailussa ei pidä kumarrella kuvia ja ennakkosuosikkia. Ei, vaikka media julistaa lähes joka päivä sanomaa, että "kisa" olisi jo ratkaistu ja että muiden ehdokkaiden on turha lähteä haastamaan Sauli Niinistöä. 

1105. Iltalehden presidenttigallup 25.8.

Sauli ja Jenni 26.8. viettivät Suomen luonnon päivää Teijon kansallispuistossa. Paikalla oli myös Yle uutiset tehden Saulista ja hänen ensi viikon Yhdysvaltojen matkastaan jutun, joka esitettiin illalla TV1:n pääuutislähetyksessä; siinä luonnosta ei puhuttu mitään. Yle ja muut tiedotusvälineet tukevat innokkasti Saulin vaalikampanjaa. 

1. Iltalehden Taloustutkimuksella teettämän presidenttiehdokkaiden kannatuskyselyn tulokset julkaistiin tänään. Taloustutkimus haastatteli kyselyä varten verkossa 22.–23.8. kaikkiaan1 177 henkilöä. Kyselyn virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.  

2. Kyselyn perusteella presidentti Sauli Niinistöä äänestäisi ensimmäisellä kierroksella  äänestäisi 60 prosenttia vastaajista, jos vaalit pidettäisiin nyt. Kyselyn perusteella ensi tammikuun presidentinvaaleissa ei siis tarvittaisi toista kierrosta, koska Niinistö saisi ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä.

Iltalehden kannatuskysely

3. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö, yhteiskuntatieteiden tohtori Juha Rahkonen huomauttaa kuitenkin Iltalehdessä, että toukokuun lopussa tehdyssä vastaavassa kyselyssä Niinistön kannatus oli 72 prosenttia, joten siihen nöhden istuvan presidentin suosio on laskenut. Rahkonen uskoo, että Niinistön kannatus tulee vielä alemmas ja vaaleissa nähdään toinen kierros.

4. Iltalehden politiikan toimittaja  Juha Ristamäki kirjoitttaa tänään Iltalhedessä Näkökulma-palastalla otsikolla "Niinistö hyytyy presidenttipelissä", että Niinistö joutuu aivan ilmeisesti tyytymään kahden kierroksen kamppailuun. Sitä Niinistö ei missään nimessä haluaisi, vaan pitäisi sitä jopa nöyryyttävänä tuloksena. Istuvalla presidentillä on tietenkin aina vahva asema, sillä hän on julkisuudessa koko ajan eli lähes jatkuvasti, Tämä on hyödyttänyt suuresti Sauli Niinistöä, joka on itse tietenkin tietoinen asemastaan ja kampanjoi sen tuella aivan vimmatulla tavalla. 

5. Niinistö tekee maakuntamatkan tänä vuonna Suomen kaikkiin 18 maakuntaan, ja monissa maakunnissa hän vierailee varmuuden vuoksi  kahdella tai kolmellakin eri paikkakunnalla. Sauli Niinistö luottaa kättelyn ja smal talk´in voimaan - voitaisiin jopa heittää, että hän aikoo kätellä itsensä jatkokaudelle. Niinistö kävelee tapaamisissa ihmisten, aikuisten ja lasten, ympäröimänä, rupattelee joidenkin kanssa, hymyilee ja virnistelee levästi á la Lennu, ja hänen vierellän kulkee useimmiten Jenni. Hän käy kaikissa mahdollisissa kissanristiisissä Itä-länsi -ottelusta ja ravikilpailuista lähtien, hän ei tyydy vain olemaan paikalla, vaan pitää useimmiten myös pienen puheen, ei kuitenkaan hevosille!  Hän on kutsunut Suomeen isoja kihoja aina Kiinan presidentistä ja Japanin pääministeristä lähtien, puhumattakaan Venäjän Vladimir Putinista, jonka Niinistö on tavannut tänä vuonna jo kahdesti. Toisen kerran herrat tapasivat Savonlinnan oopperajuhlilla, jossa oli tietenkin paljon kansaa saapuvilla; siksi tapaaminen ilmeisesti järjestettiinkin juuri Savonlinnassa. Pohjoiamaiden kuninkaallisia Niinistö ja Jenni tapaavat vähän väliä, ja ensi viikolla Niinistö lähtee Washingtoniin tapaamaan itseään Donald Trumpia, presidenttiä, jonka kansansuosio on pohjamudissa ja jonka monet uskovat joutuvan väistymään syrjään vielä tämän vuoden kuluessa. Mutta tämä ei haittaa Sauli Niinistöä tippaakaan, sillä hän tietää, että USA:n matkan ja Trumpin tapaamisen myötä hänen kansansuosionsa kasvaa kasvamistaan. Sillä seikalla, mistä Niinistö ja Trump keskustelevat, ei ole merkitystä, pääasia on vierailun saama julkisuus, joka koti-Suomessa nousee aivan kattoon, jos näin brutaali ja kulunut sanontaa tässä juhlavassa yhteydessä sallitaan. 

6. Tutkimuspäällikkö Juha Rahkosen lausunnon ja toimittaja Juha Ristamänen kommentin mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että todennäköisimmin toiselle kierrokselle Niinistöä vastaan pääsisi vihreiden Pekka Haavisto, jonka kannatus oli Iltalehden kyselyssä 12 prosenttia. Muistettakoon, että vuoden 2012 vaaleissa Haavisto sai ensimmäisellä kierroksella 18,7 prosentia äänistä, joten Haavistollakin on vielä kovasti kirimistä selviytyäkseen toiselle kierrokselle. Sauli Niinistä muten sai vuoden 2012 vaaleissa ensimmäisellä kierroksella äänistä 37 prosenttia.

7. Iltalehden kyselyssä kolmanneksi selviytyi perussuomalaisten Laura Huhtasaarta, jota äänestäisi 4 prosenttia vastaajista. Huhtasari ei ole vielä virallisesti perussuomalisten ehdokas, mutta sama koskee myös Sauli Niinistöä. Kaikki kuitenkin ovat nähneet, miten mielellään Niinitö kampanjoi koko ajan "kansan parissa", vaikkei ole suostunut vielä yhteisiin keskusteluihin muiden ehdokkaiden kanssa.

8. On selvää, että Laura Huhtasaaren suosio tulee kasvamaan vielä paljon ja sitä enemmän, mitä lähemmäksi vaalipäivää tullaan. Hän on esiintynyt Turun puukotusten jälkeen julkisuudessa hyvin hillitysti, mutta tulee varmasti puuttumaan vaalikeskusteluissa tiukasti Suomen maanhanmuuttopolitiikan ja turvapaikkaprosessin lepsuuteen. Huhtasaaren menestys ensimmäisellä kierroksella riippuu paljon siitä, miten tehokkaasti perussuomalainen puolue saa maahanmuuttokriittiset ihmiset vaaliuurnille.

9. Keskustan Matti Vanhasta äänestäisi Iltalehden kyselyn mukaan 3 prosenttia ja vasemmistoliiton Merja Kyllöstä 2 prosentia vastaajista. RKP:n Nils Torvalds saisi ainoastaan yhden prosentin äänistä. SDP ei ole vielä valinnut omaa ehdokastaan, mutta näyttäisi siltä, että demarit kallistuisivat Maarit Feldt-Rannan ehdokkuuden kannalle. Feldt-Ranta saisi kyselyn mukaan 2 prosentin kannatuksen. Iltalehden kyselyssä olivat mukana myös presidenttiehdokkuutta tavoittelevat Paavo Väyrynen ja Ilja Janitskin. Heistä Väyrynen saisi 2 prosentin ja Janitskin yhden prosentin kannatuksen.

10. Kyselyn tulos on Matti Vanhaselle ja hänen kannattajilleen varmaankin iso pettymys. Nyt voidaan jo sanoa, että Juha Sipilä ja keskusta tekivät tekivät virheen, kun nimesivät Vanhasen puolueen ehdokkaaksi jo reilu vuosi sitten. Jos Vanhanen häviäisi ensimmäisellä kierroksella sekä Pekka Havistolla että Laura Huhtasaarelle, olisi Vanhasen paluu politiikan huipulle tukossa. Vanhasenkin kannatus tulee toki vaalien lähestyessä nousemaan, mutta se ei taida nostaa häntä kakkossijalle ja toiselle kierrokselle.

11. Lopuksi oma vaaliveikkaukseni tässä vaiheessa; saa nähdä kuinka paljon se menee pieleen. Luulen, että vaalin ensimmäisellä kierroksella ehdokaiden ääniosuus on jotakuinkin seuraavanlainen: Niinistö 36 %, Haavisto 18 %, Huhtasaari 16 %, Vanhanen 10 %, Väyrynen 7 %, Feldt-Ranta 6 %, Kyllönen 4 %, Torvalds 2 % ja Janitskij 1 %.

1092. Presidentinvaalipaneeli Suomi-Areenassa

1. Presidenttiehdokkaiden ensimmäinen vaalikeskustelu pidettiin eilen Porin Suomi-Areena -tapahtuman yhteydessä. Kaikki puolueet eivät ole vielä nimenneet omaa ehdokastaan, mutta paikalla olivat keskustelemassa Pekka Haavisto (vihr.), Merja Kyllönen (vas.), Nils Torvalds (rkp) ja Matti Vanhanen (kesk.) 

2. Ehdokkaaksi on lupautunut myös istuva presidentti Sauli Niinistö. Demarit järjestävät jäsenäänestyksen omasta ehdokkastaan syyskuussa. Jo edellisenä päivänä eli maanantaina SuomiArenassa pääsi ääneen yksi demareiden jäsenäänestykseen osallistuvista kolmesta ehdokaasta nimittäin kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta, jonka kampanjaa vetää kansanedustaja Timo Harakka.

3. Täytyy sanoa, että minulle eilinen keskustelu oli positiivinen yllätys. Huomasi, että kaikki neljä ehdokasta ovat valmistatuneet hyvin vaalikampanjaa varten, ja mikä heidän onkaan valmistautuessa, kaikki ovat sanavalmiita ja osaavat asiansa erinomaisen hyvin. Sanoisin, että Suomi saa hyvän presidentin valitaanpa näistä neljästä ehdokkaasta kuka tahansa tammikuun vaaleissa.

4. Keskustelu oli sivistyneen oloista ja rauhallista, mutta silti koko ajan terävää argumentointia, eikä kukaan neljästä sortunut puhumaan toistensa päälle. Ehkä tämä johtui osaksi siitä, että joukosta puutuu tällä kertaa rivimieheksi heittäytynyt Timo Soini emmekä siis onnekseme kuulleet hänen hohotustaan ja hahatustaan, "soinistisia" letkautuksiaan tai välihuutojaan sekä jatkuvaa mankumista siitä, että "miksen minä saa puhua kun muutkin saavat".

5. Minulle oli yllätys etenkin Nils Torvaldsin rauhallisuus, itsevarmuus ja hyvä asioiden tuntemus. Kyllä Nils on erinomaista presidenttiaineista siinä missä muutkin ehdokkaat. Mies oli pukeutunut hänelle hyvin istuvaan sinertävään pikkutakkiin, valkoiseen paitaaa ja solmioon.  Puhuessaan Torvalds elehti käsillään eri tavoin tyylikkäästi, tummat lasit sopivat hyvin hänelle. Jos Torvaldsin rinnalla olisi ollut Sauli Niinistö, olisin epäilemättä voinut todeta, että kyllä, sehän on juuri Nils, joka näistä kahdesta on "presidentin näköinen mies"! Torvaldsilla oli kautta linjan järkevän tuntuisia ajatuksia ja mielipiteitä, ja mikäpä on ollessa, kun hän on asunut toimittajan työn takia viisi vuotta Moskovassa ja neljä vuotta Yhdysvalloissa ja nyt EU-meppinä viisi vuotta myös Brysselissä.

6. Merja Kyllönen osoitti eilen, että myös häneltä löytyy presidentin virkaan tarvittavaa tietoa, taitoa ja esiintymiskykyä. Entinen räväkkyys, jonka Kyllönen toi esiin kansanedustajana ja ministerinä toimiessaan, oli nyt poissa tai ainakin hieman vähentynyt. Kyllösen kampaus on muuttunut ja siistiytynyt, hän on laihtunut selvästi ja myös hänen kasvonsa on saatu ehostuksella uuteen uskoon ja todella hyvään edustuskuntoon. Merjan puheessa kuuluu edelleen Kainuun murre, ja topakkuus ja terhakkuus on hänellä myös tallella, vaikkakin vähemmässä määrin kuin ministeriaikana. Merja Kyllösellä on hyvät mahdollisuudet voittaa vaalien ensimmäisellä kierroksella demareiden ehdokas olipa tämä sitten Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen tai Sirpa Paasio.

7. Pekka Haavisto näyttää päällisin puolin olevan lähes kuuden vuoden takaisessa vedossa. Mies on toki hiukan vanhentuut, mutta ilmeisesti vakiintunut parisuhde Antonion kanssa on tuonut Pekan esiintyiseen lisää varmuutta. Pekka halusi tapansa mukaan briljeerata myös eilen tiedoillaan ja monipuolisuudellaan etenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta. Tällöin on pieni vaara siitä, että  Pekka yrittää ja puhuu hieman liikaa. Jos ennnustaa pitäisi, niin en oikein jaksa uskoa, että Haavisto selviytyisi näissä vaaleissa toiselle kierrokselle Sauli Niinistöä vastaan. Haavisto  alkaa kuitenkin olla jo hieman "kulahtunut" sekä olemukseltaan että mielipiteiltään. 

8. Matti Vanhanen, entinen pitkäaikainen pääministri ja keskustan entinen puheenjohtaja, on nyt 60-vuotias politiikan veteraani, joka teki come backin eli palasi vuoden 2015 vaaleissa eduskuntaan ja toimii nyt ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana. Matti osoiti eilen Porissa, on osoittanut koko ajan paluunsa jälkeen, että hän entisessä ja oikeastaan paremmassa vedossa kuin koskaan. Matti on säilyttänyt hoikkuutensa, ja vaikka pienet ikääntymisen merkit näkyvät jo Matin kasvoissa, hän on silti elämänsä kunnossa. 

9. Avioero ja pääministerikauden aikaiset naisseikkailut milloin Susan Ruususen, ent. Kuronen, Meri-Kukka Forsiuksen ja milloin taas Sinikka Mertalan kanssa ovat Matilta taakse jäänyttä elämään. Matin uusi elämänkumppani on satakuntalaisen sahanomistajasukuun kuuluva Heidi Hautamaa, joka on ollut Matin avecina kaikissa merkittävissä juhlatilaisuuksissa. Media on hehkuttanut jo pari vuotta Heidia Hautamaata sellaisilla sanonnoilla kuin "tyrmäävä kaunotar", "upea ilmestys", "illan kuningatar" jne. jne. Suomi saisi Matista ja Heidistä todella upean ja edustavan presidenttiparin.

10, Matti Vanhanen kokemus ja asioiden täydelinen hallinta näkyisi myös eilen hyvin SuomiAreenan keskustelussa. Hänellä oli pokkaa sanoa, että presidentin ei ole soveliasta lausua etukäteen ehdottoman kielteistä kantaa Suomen Nato-jäsenyydestä, koska turvallisuuspolittinen tilanne maailmassa ja erityisesti Itämeren alueella voi muuttua nopeasti. Matti tuomitsi, samoin kuin Pekka Haavisto ja Merja Kyllönenkin, Sauli Niinistön oudon puuttumisen perussuomalaisten puheenjohtajavaalin lopputulokseen eli Jussi halla-ahon valintaan puolueen uudeksi puheenjohtajaksi ja samoin hallituskysymyksen ratkaisuun; presidentin tulisi pysyä omalla reviirillään eikä puuttua asioihin, jotka eivät hänelle kuulu. Matti Vanhasesta Suomi saisi hyvän presidentin, tästä ei ole epäilystäkään. Toivoa sopii, että Vanhanen selviytyisi jatkoon eli vaalien toiselle kierrokselle Sauli Niinistöä vastaan. Silloin saisimme nähdä kunnon vaaliväittelyn. 

11. On hyvä ja piristävä asia, että kaikki neljä ehdokasta arvostelivat eilen Sauli Niinistöä siitä, ettei tämä osallistunut Suomi-Areenan keskusteluun, samoin kuin siitä, että Niinistö on kertonut aloittavansa vaalikampanjansa vasta Itsenäisyyspäivän jälkeen. Matti Vanhanen arvosteli tässä suhteessa kaikkein kovimmin Niinistöä menettelyä, joka minustakin tuntuu omituiselta. Vanhanen kertoi haluavansa haastaa Niinistön keskusteluun. 

12. Matti Vanhanen: "Ei se käy, että Niinistön kampanhaorganisaatio kerää valitsijayhdistyksen perustamista varten kannattajakortteja, mutta ehdokas itse aikoo osallistua keskusteluihin vain muutaman päivän ajan". Erinomainen mielipide ja lohkaisu Matilta! Kommentilalan Matti Vanhanen keräsi pisteet ja sai minun ja varmaan monen muunkin sympatiat puolelleen. 

13. Vanhanen jatkoi: "Kansanvaltaan kuuluu se, että käydään aito keskustelu. Onhan se omituista, että kaikille meille, mukaan lukien Niinistölle, on tullut kutsu tänne lavalle. Hänelle tilaisuus on kuitenkin järjestetty huomenna, meille tänään". Vanhanen esitti keskustelun vetäneille toimittajille, että nämä kysyisivät Niinistöltä, milloin tämä aikoaa lähteä keskusteluihin mukaan. "Ei ole mitään pelättävää", vakuutti Matti rohkaisevasti. - Näin on, eli pelko pois, Sauli!

14. Vanhanen toivotti Sauli Niinistön tervetulleeksi kolmen viikon kuluttua Saloon - muistaakseni 11. elokuuta - jossa hän järjestää presidentinvaaleja koskevan keskustelun. Epäilen kuitenkin, että Sauli Niinistö loistaa myös Salossa poissaolollaan. Saulilla on nyt niin paljon "tekemistä", kaiken maailman kissanristiäisiä sun muita - esimerkiksi  Kuninkuusraveja Ja Kalevan Kisoja - että hän tulee varmuudella viittaamaan kintaalla Mattin asialliselle kutsulle.

15. Nils Torvalds ihmetteli sitä, että MTV:n toimitus oli pyytänyt muilta ehdokkailta ja siis myös häneltä kysymyksiä, jotka toimittajat sitten esittäisivät tänään keskiviikkona Porissa Sauli Niinistölle. Torvalds: "Koin sen olevan niin kovin pohjoiskorealaista".  Merja Kyllösen mukaan Saul Niinistön saama erityiskohtelu "ei ole ihan tästä maailmasta ja demokratiasta". Kyllönen huomautti, että eivät he muut ole tänne miksikään "lämpäribändiksi" lähteneet.  Peka Haaviston mukaan Sauli Niinistön tulisi näyttää myös ko. suhteessa esimerkkiä arvojohtajuudesta ja siitä, miten otetaan osaa keskusteluun.

16. Näyttää hyvältä! Presidentivaaleista ei olekaan, kuten on pelätty, tulossa mitään "pohjoiskorealaista" näytelmää, jossa päiviteltäisiin ainoastaan yhden ehdokkaan kansansuosiota, vaan kunnon kisa. Vaalikamppanjassa tullaan käymään asianmukaista arvo- ja turvallispoliittista debattia, jossa asiat puhutaan halki ja jossa myös istuvan presidentin arvostelu on sallittua ja jopa toivottua. Täst´ mie tykkään!