823. Ukrainan kriisi ja Suomen puolustus

1. Joku kommentaattori ihmetteli muutama päivä sitten, miksi blogisti ei sano mitään Ukrainan tilanteesta tai kriisistä. No, enpä ole katsonut aiheelliseksi sekaantumista Ukrainan ja Krimin niemimaan tapahtumiin, koska noita asioita käsitellään joka päivä ja hetki kaikissa tiedotusvälneissä aina iltapäivälehdistä alkaen sivukaupalla. Mutta avaan nyt kuitenkin tämän teeman blogissani, jotta lukijat saavat tilaisuuden ottaa kantaa kyseisiin asioihin.

2. Miten Krimin ja ylensä Ukrainan tilanne ja presidentti Putinin ja venäläisten röyhkeä käytös vaikuttaa Suomen asemaan "Karhun" naapurina? Suomella on sentään reilut 1 000 kilometriä maarajaa Venäjän kanssa. Vaikutukset ovat moninaisia, tässä vaiheessa lähinnä taloudellisia, sillä suomalaisten Venäjällä toimivien vientiyritysten asema on jo huonontunut ruplan arvon heikentymisen myötä.

3. Entä sitten Suomen puolustusnäkökohdat? Vaikea sanoa, vaikka kansanedustajia myöten meillä on jo ehditty vaatia, että puolustusmäärärahoja tulisi nostaa, jos Ukrainan kriisi jatkuu ja pahenee entisestään. Mutta onko jotakin jo ehditty puolustuksen osalta tehdä tai toisaalta laiminlyödä, katsotaanpa.

4. Kyllä jotakin on jo tehty, sillä tänään Puolustusvoimien uudeksi komentajaksi nimitetään kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg, 54 vuotta, tuttavallisesti Charles - tunnetun lentäjän Charles Lindberghin mukaan - tai "Limppu". Puolustusvoimia tähän asti komentajana johtanut kenraali Ari Puheloinen siirtyy elokuun lopussa reserviin eli jää täysin palvelleena eläkkeelle. Vallan vaihto on aika yllättävä, sillä niin nopeasti se toteutuu. Lehdistöllekään asiasta ei ole hiiskuttu sanaakaan, sillä ensimmäisen kerran asiasta kerrottiin vaivihkaa vasta pari päivää sitten. Vaihdoksella ei ole haluttu herättää minkäänlaisia spekulaatioita, vaan asiasta päätetty hyvin pienessä piirissä.

5. Ari Puheloinen on maavoimien miehiä ja hänet mainitaan Venäjän tietämyksestään; panssaritorjuntaan erikoistunut Puheloinen on suorittanut komentajakurssinsa Venäjällä ja hän puhuu venäjää. Lindbergistä puolustusvoimat saa ensimmäisen ilmavoimissa meritoituneen komentajan. "Charles" on koulutukseltaan hävittäjälentäjä, joka on lentänyt MIGejä ja Hornetteja ja ollut oppimassa Horneteilla lentämistä Yhdysvalloissa 1990-luvun puolivälissä. Hän kuuluu ns. Machin kerhoon el lentäjiin, jotka ovat lentäneet yli kaksi kertaa äänen nopeudella. Lindberg toimi ilmavoimien komentajana vuosina 2008-2012, tätä nykyä hän on puolustusvoimien sotatalouspäällikkönä.

6. Jarmo Lindbergin uusi tehtävä Puolustusvoimien komentajana on nykyoloissa todella vaativa, mutta toisaalta asia on niin, että tulevaisuudessa sodat ja sotilaalliset konfliktit ratkaistaan pitkälti  ilmataisteluissa, ei enää jalkaväen voimien tai sissisotaa käyden. Toisaalta Suomessa pidetään edelleen huolta myös jalkaväen tarpeista. Tällä viikolla on "kohuttu" tutkijan havainnosta, jonka mukaan Suomi piti koko kylmän sodan kauden, siis 1990 luvulle asti ja ilmeisesti vielä sen jälkeenkin, huolta ns. Salpalinjasta. Kaakkois-Suomen sotilasläänin komentajana 1990-luvulla toiminut kenraaliluutnantti evp. Heikki Koskelo (79) kertoo tänään Hesarissa, että Salpalinja oli Suomen puolustukselle tärkeä vielä 90-luvulla ja sen kunnosta pidettiin huolta. Salpalinjan kunnostustyöt pidettiin salassa eikä niistä kerrottu mitään edes Venäjälle, koska venäläiset olisivat voineet väittää, että homma rikkoisi maiden välistä yya-sopimusta. Kenraali Koskelon mukaan Salpalinjan bunkkereiden betonityöt hoidettiin aikanaan poikkeuksellisen hyvin, joten bunkkerit kestävät edelleen ehjinä vaikkapa tuhannen kilon suuruisen pommin osuessa niihin. 

7. Aikamoista touhua, mutta asia on varmaankin niin, että Salpalinjasta tulisi edelleen pitää hyvää huolta ja betonibunkkereiden raskaiden ovien saranoita olisi syytä rasvata vaikkapa joka toinen vuosi. Salpalinja rakennettiin talvisodan jälkeen ja se on yksi  Suomen suurimmista rakennustyömaista, jota oli tekemässä 35 000 miestä ja muonittamassa 2 000 lottaa. Salpalinja on pituudeltaan 1 200 km ja ulottuu Virolahdelta Savukoskelle.

8. Salpalinja on hyvä pitää kunnossa etenkin siihen nähden, että että Venäjä aikoo, kuten eilen on uutisoitu, avata lähitulevaidessa kaksi varuskuntaa Alakurttiin, joka sijaitsee luovutetun Sallan alueella vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Suomen rajasta. Näihin varuskuntiin sijoitetaan yhteensä 3 000 sotilasta. Ko. varuskunnat suljettiin reilut 10 vuotta sitten, joten niiden uudelleen avaaminen juuri nyt meneillään olevan kireän kansaivälisen tilanteen - uuden kylmän sodan puhjettua -  on aika huolestuttava asia, joka olisi syytä ottaa erityisesti Suomessa vakavasti. Tulisiko Salpalinjaa jatkaa Savukoskelta vielä ylöspäin? Joka tapauksessa Salpalinjaa olisi perusteltua syytä vahvistaa ja huolta erityisesti Savukosken ja Alakurtin kohdalla.

9. Suomi ei sen sijaan avaa tai perusta uusia varuskuntia, vaan päin vastoin lakkauttaa hyvin toimivia varuskuntia, joista jotkut sijaitsevat vieläpä itärajan tuntumassa. Kaikkien muistissa on vielä pari vuotta sitten tapahtunut Pohjois-Karjalan prikaatin lakkauttaminen Kontiolahdella, jossa nimenomaan annettiin varusmiehille ja reserviläisille kertausharjoituksissa koulutusta itäsuomalaisissa olosuhteissa toimimisesta.

10. Venäjä on keskittänyt uusia sotilasjoukkoja myös Kannakselle, jossa pidetän tuon tuostakin isoja sotaharjoituksia. Ukrainan kriisin puhjettua saatoimme tv:stä nähdä, miten Venäjän presidentti Vladimir Putin saapui maan puolustusministerin kanssa seuraamaan Perkjärvellä lähellä Viipuria pidettyä suurta sotaharjoitusta. 

11. Ukrainan ja Krimin tapahtumien jälkeen myös Baltian maissa pelätään, ja aivan syystä, että presidentti Putin haluaa asemaansa lujittaakseen ja mahtiaan osoittaakseen antaa sotilailleen käskyn vyöryä myös Viroon, Latviaan tai Liettuaan, joissa on suuri venäläisvähemmistö. Putin selitti tiedotustilaisuudessa viikko sitten, että hän noudattaa  kansainvälisen oikeuteen perustuvaa laillisuutta. Putinin opin mukaan Venäjän armeijalla on oikeus rynnätä minne tahansa naapurimaahan, jos siellä asuvat venäläiset pyytävät apua. Tämä on varsin pelottava oppi myös Suomen kannalta, sillä myös täällä asuvat venäläiset voivat milloin mistäkin syystä saada päähänsä protestoida kohteluaan ja pyytää veli venäläisiä avukseen. Muistamme lapsen huoltoa koskevat kiistavat muutama vuosi sitten.

12. Suomen puolustaminen mahdollisia aseellisia hyökkäyksiä vastaan olisi siis otettava vakavasti. Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Niinistö, josta persut hallitukseen joskus päästyään - Luoja meitä siitäkin varjelkoon - haluaisivat tehdä puolustusministerin, esitti muutama päivä sitten jalkaväkimiinojen uudelleen käyttöön ottamista ja sijoittamista itärajalle. Pulustusministeri Carl Haglund ampui kuitenkin kyseisen ehdotuksen heti tuoreeltaan alas.

13. Joitakin valonpilkauhduksia mainitussa suhteessa onkin jo havaittavissa. Pari päivää sitten tiedotettiin, että asepalvelukseen hakevien naisten lukumäärä on kasvanut reippaasti. Kun vuonna 2012 armeijaan eli varusmiespalvelukseen haki noin 650 naista, nousi naishakijoiden määrä viime vuonna ja oli 918. Tästä on hyvä jatkaa! Vetäisikö tuore Puolustusvoimien nuorekas komentaja olemuksellaan naishakijoiden määrän todella reippaaseen kasvuun? Komentaja "Charles" on muuten myös ahkera twiittaaja.

14. Keskustelu siitä, tulisiko Suomen hakea tässä tilanteessa Naton jäsenyyttä vai ei, tulee luultavasti vilkastumaan. Kunhan pöly on hieman  laskeutunut ja nähdään, miten Ukrainan kriisistä selvitään, Suomen olisi toki järkevää hakeutua Natoon.

543. Oliko puolustusministeri Stefan Wallin jäävi? Kyllä oli.

Maanpuolustustahtokin uhkaa tällä menolla romuttua...

1. Heräsin tähän aamuun uskoen ja luottaen siihen, ettei näin kaunista pakkaspäivää ainakaan tarvitsisi tuhlata blogijutun kirjoittamiseen, sillä tuskinpa tasavallassa nyt mitään kovin raflaavaa olisi voinut ehtiä toissapäiväisen "Mustan keskiviikon" jälkeen tapahtua. Ei ainakaan mitään sellaista, mistä pitäisi alkaa heti näpytellä uutta juttua.

2. Mutta toisin kävi, sillä netissä ja televisiossa paasattiin jo aamutuimaan täyttä päätä uudesta "jytkystä." Kyse on puolustusministeri Stefan Wallinin väitetystä jääviydestä puolustusvoimien leikkauspäätöstä tehtäessä. Wallin asianomaisena ministerinä esitteli tuon monien mieliä kuohuttavan päätöksen, jolla kuusi joukko-osastoa tullaan vuoteen 2015 mennessä lakkauttamaan ja neljä yksikköä yhdistämään toisten kanssa.

3. Stefan Wallinin, joka on paitsi puolustusministeri myös RKP:n puheenjohtaja, on epäilty suosineen ruotsinkielistä Uudenmaan prikaatia Dragsvikia toisten joukko-osastojen ja erityisesti itärajan Kontiolahdella sijaitsevan Pohjois-Karjalan prikaatin kustannuksella.

4. Epäilyn jääviyden syynä on se, että Wallin on jäsenenä Uudenmaan prikaatin killassa, jonka tehtävänä on sääntöjensä mukaan tukea Uudenmaan prikaatia ja sen varusmiehiä. Wallin on ollut vuodesta 2007 tuon kannatusyhdistyksen valtuuskunnan jäsen. Valtuuskunta on kerrotun mukaan 30-henkinen herrakerho, joka valvoo ja antaa ohjeita killan päätöksiä tekevälle hallitukselle.

5. Valtuuskunnan I-S:ssa haastateltujen jäsenten mukaan Wallin ei ole käynyt pari kertaa vuodessa kokoontuvan valtuuskunnan kokouksissa eikä sen tapahtumissa. Tämä puolustelu voidaan kuitenkin suoralta kädeltä tyrmätä, että ministerin poissaolo kokouksista ei poista tai lievennä hänen esteellisyyttä, jos sen todetaan olevan olemassa. Nythän ei ole kyse tuon"herrakerhon" päätöksenteosta, vaan maan hallituksen tekemästä päätöksestä.

6. Jääviysepäily perustuu siihen, että kannatusyhdistyksen jäsenenä puolustusministerin voidaan voidaan epäillä olleen taipuvainen suosimaan puolustushallinnon uudistamista suunnitellessaan ja siitä päätöksiä tehdessään juuri Uudenmaan prikaatia.

7. Se, ettei tosiasiallista suosimisesta olisi kyse, ei vaikuta esteellisyyskysymyksen harkintaan, sillä esteellisyyteen riittää, että Wallinin sanotun kytköksen perusteella syntyy perusteltu epäily siitä, että hänen puolueettomuutensa on vaarantunut. Kyse on siis virkamiehen ja ministerin objektiivisesta puolueettomuudesta, jonka väitetään tai epäillään vaarantuneen. Jos tähän päädytään, olisi ministerin pitänyt jäävätä itsensä kyseisestä päätöksenteosta.

8. Katsoin Ylen Aamu-tv:stä pääministerin Kataisen haastattelun, jossa toimittaja kysyi suoraan Kataiselta, oliko Wallin ollut esteellinen. Katainen tietenkin kiisti jääviyden. Mutta itse Wallinin kytkökseen eli jäsenyyteen ko. killassa Katainen ei ottanut kantaa, vaan ryhtyi hieman kiihtyneen oloisena selittämään, että valtioneuvosto eli siis hänen hallituksensa teki vain sellaisen päätöksen, jota puolustusvoimien edustajat olivat esittäneet. Tästä voisi saada käsityksen, jonka mukaan valtioneuvostolla ja paljon puhutulla presidentin johtamalla Utvalla olisi ollut vain eräänlaisen kumileimasimen rooli asiassa.

9. Kataisen mainittu selitys tuskin uppoaa kehenkään, sillä kaikki kyllä ymmärtävät, että juuri hallitus on toiminut asiassa päätöksentekijänä ja kenraali Puheloinen vain asian valmistelijana. Se seikka, että hallituksen oli taloudelliset realiteetit huomioon ottaen tosiasiallisesti pakko tehdä sanotunlainen päätös, ei voi mitenkään poistaa Wallinin esteellisyyttä, jos hänen puolueettomuutensa on lain edellyttämällä tavalla mainitun kytköksen johdosta vaarantunut.

10. Kataisen mukaan mukaan puolustushallinnon virkamiehet eivät ole kertaakaan esittäneet ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan (siis utvan) kokouksissa Dragsvikin varuskunnan lakkauttamista. Puolustushallinto on itse miettinyt maanpuolustuksen kannalta järkevimmän rakenteen, Katainen vakuutti. Väite jääviydestä on täysin perätön, tiuskaisi Katainen.

11. Mutta kuten jo totesin, Wallinin epäilty jääviys ei poistu sillä perustella, että Dragsvikin lakkauttaminen ei olisi tullut utvan kokouksessa kertaakaan esille vaihtoehtona esimerkiksi Kontiolahden varuskunnan lakkauttamiselle. Ratkaisevaa on se, onko ministeri Wallinin puolueettomuus vaarantunut hänen sanotun Dragsvikin varuskuntaan olevan kytköksensä perusteella.

12. Wallin kertoi kysyneensä eilen, siis vasta hallituksen keskiviikkoisen päätöksen jälkeen, asiasta oikeuskansleri Jaakko Jonkan mielipidettä median tivattua hänen jääviyttään.

Wallinin mukaan Jonkka ei ollut nähnyt asiassa ongelmaa. "Johonkin hallitukseen kuuluminen on vakavampi juttu, mutta tällaiseen kannatusyhdistykseen kuuluminen ei johda esteellisyyteen", Wallin kertoo Ilta-Sanomille. Luultavasti tämä oli myös oikeuskansleri Jonkan vastaus Wallinin tiedusteluun.

13. Mutta mikä ihmeen hoppu oikeuskanslerilla oli suoralta kädeltä ratkaista asia, joka ei ole mitenkään selvä ja yksinkertainen? Tätä ihmettelen kovasti.

14. Kuten muistamme, Jonkalla on kyllä taipumusta jaella ministereille "puhtaita papereita" varsin lyhyen miettimisen perusteella. Viittaan tässä suhteessa paljon puhuttuun tapaukseen, jossa Jonkka antoi viikonlopun yli harkittuaan ministeri Mauri Pekkariselle puhtaat paperit taulukauppa-asiassa kolmisen vuotta sitten. Tuota päätöstä ovat monet oikeusoppineet ihmetelleet. Sen sijaan pääministeri Matti Vanhasen esteellisyyttä, jossa päädyttiin toisenlaiseen lopputulokseen, Jonkka hautoi todella pitkään.

15. Jonkan ei olisi tullut pitää asiassa mitään hoppua myöskään siksi, että lienee melkoisen varmaa, että Wallinin epäillystä jääviydestä tullaan kantelemaan nimenomaan oikeuskanslerille.

16. Ministereiden esteellisyyteen sovelletaan hallintolain 28 §:n virkamiehen esteellisyysperusteita. Mainitun pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos asian ratkaisusta on odotettavissa hänelle tai hänen läheiselleen erityistä hyötyä tai vahinkoa. Momentin 4 kohdan mukaan esteellisyys syntyy muun muassa silloin, jos asiaa käsittelevä virkamies on hallituksen tai vastaavan elimen jäsenen yhteisössä, jolle on asian ratkaisusta odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

17. Nämä säännökset ei sellaisenaan tunnu soveltuvan Wallinin tapaukseen. Mutta huomioon tulee ottaa myös sanotun pykälän 7 kohdassa mainittu esteellisyyden yleissäännös. Sen mukaan virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

18. Professori Seppo Koskinen on verrannut tämänpäiväisessä Hufvudstadsbladetissa Wallinin tapausta ex-kulttuuriministeri Suvi Lindénin vuonna 2000 tekemään päätökseen myöntää tukea golfseuralle, jonka jäsen hän oli. Oikeuskansleri Paavo Nikula totesi tuolloin Lindénin esteelliseksi. Seppo Koskinen näyttäisi siis pitävän Wallinia esteellisinä.

19. Pikaisen asiaan tutustumisen perusteella olen itsekin taipuvainen katsomaan Wallinin esteelliseksi. Vaikka puolustusvoimien edustajat eivät olisi utvan kokouksissa nimenomaan esittäneet - siis virallisesti - Dragsvikin lakkauttamista, on monissa tiedotusvälineissä esitetty tietoja ja arvailuja, joiden mukaan juuri Dragsvik olisi virkamiesvalmistelun aikana ollut yksi lakkautusuhan alla olevista joukko-osastoista.

20. Kun Wallin on ollut ja on edelleen Dragsvikin eli Uudenmaan prikaatin kannatusyhdistyksen jäsen, jonka tehtävänä on sääntöjen mukaan tukea prikaatia ja sen varusmiehiä, on minusta itse asiassa jopa melkoisen selvää, että Wallinin puolueettomuus tämän kytköksen johdosta vaarantuisi, jos hän osallistuisi varuskuntien lakkauttamista koskevaan päätöksentekoon maan hallituksessa. Minusta Wallinin olisi siten pitänyt jäävätä itsensä sanotusta päätöksenteosta.

21. Tämä ei ole kannanotto siihen, onko ministerin sanottu kytkös ollut tosiasiallisesti omiaan vaikuttamaan hallituksen päätöksen sisältöön. Mutta kuten sanottu, esteellisyyskysymyksen arvioinnin kannalta tällä ei ole edes merkitystä, sillä esteellisyydessä on kyse virkatoimen puolueettomuuden uskottavuudesta ja viime kädessä viranomaistoiminnan nauttimasta luottamuksesta demokraattisessa yhteiskunnassa.

22. Tuomarin esteellisyyden osalta hieman samanlainen tilanne syntyy silloin, kun tuomari ja jompikumpi asianosaisista kuuluvat samaan vapaamuurarijärjestöön. Eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimaja on vuonna 1996 katsonut (EOA:n kertomus 1996 s. 84-85), että tuomari on mainitussa tilanteessa esteellinen. Samaan periaatteelliseen kantaan on päätynyt myös apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen vuonna 2002 antamassaan ratkaisussa. Jääskeläinen katsoi, että tuomarin tulee virkanimityksensä yhteydessä ilmoittaa kuulumisestaan vapaamuurarijärjestöön tai muuhun vastaavaan aatteelliseen yhdistykseen.

23. Onko puolustusministeri Stefan Wallin ilmoittanut sidonnaisuusilmoituksessaan mainitun jäsenyyden Uudenmaan prikaatin killassa eli kannatusyhdistyksen valtuuskunnassa? Tuskinpa vain. Jos olisi, niin hänen esteellisyyteensä olisi voitu ottaa jo ennen päätöksentekoa puntaroitavaksi eikä tällaista hässäkkää/häsäkkää olisi päässyt syntymään.

PS 10.2. - Tarkistus osoittaa, että ministerin mainittu kytkös Uudenmaan prikaatiin ilmenee hänen sidonnaisuuksia koskevassa ilmoituksestaan. Tähän kukaan ei näytä kuitenkaan kiinnittäneen ennen UTVA:n päätöstä huomiota.

24. Uskooko joku, että oikeuskansleri toteaisi Wallinin esteelliseksi, jos hänelle kanneltaisiin asiassa? Turha toivo, sillä kyllä asia nyt on lyöty lukkoon oikeuskanslerin pikapäätöksellä, josta ei taida kyllä vielä olla mustaa valkoisella.

25. Tämän jutun kirjoittamiseen ei sentään tärvääntynyt aikaa tuntia kauemmin, joten aikaa jäi tänään vielä muihin ja tähdellisempiin askareihin.

542. Musta keskiviikko: kuntauudistus, puolustusvoimien säästöt ym.

Kohupari Mary ja Pentti, katsooko Pena todellakin Maryn ohi? Ylenkatsomisesta ei ainakaan näyttäisi olevan kysymys.

1. Kolmen päivän takaisten presidentinvaalien ja eilisten valtiopäivien juhlallisten avajaisten jälkeen paluu arkeen oli tänään toden teolla edessä.

2. Suomessa on 336 kuntaa. Hallituksen toimeksiannosta laaditun virkamiestyöryhmän ehdotuksen - uuden kuntakartan - mukaan kuntien määrä vähenisi 60-70:een. Pakkoliitoksia eli vastoin kuntien tahtoa tapahtuvia liitoksia on varmuudella edessä, jos mainitusta tavoitteesta pidetään kiinni. Pääkaupunkiseudulle on tulossa miljoonan asukkaan suuruinen metropoli, kun Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Sipoo liitettäisiin Helsinkiin.

3. Pikkuhavainto kuntaministeri Henna Virkkusen asettaman työryhmän kokoonpanosta. Kun mietintö päivällä luovutettiin, ilmeni, että työryhmä koostui lähes yksinomaan naisista, vain pari miestä yli kymmenestä jäsenestä näytti olevan porukassa mukana.

4. Kansalaisten enemmistö vastustaa kuntauudistusta, samoin tietenkin useimmat lakkauttamislistalla olevien kuntien päättäjistä. Uudistus kuuluu Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan. Sen tarkoituksena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut ja aikaansaada hallinnollisia säästöjä. Oppositio keskustan johdolla vastustaa kuntauudistusta ankarasti.

5. Minusta kuntauudistus vaikuttaa järkevältä. Kuntien nykyinen määrä perustuu aluepoliittisiin ja osin ainoastaan puoluepoliittisiin syihin. Keskusta on useimpien pikkukuntien valtuustojen suurin puolue. Toki keskusta saada kuntauudistuksesta todella makoisan vaalivaltin syksyn kunnallisvaaleissa.

6. Kuntauudistusta koskevan mietinnön julkistamisajankohta oli hallituksessa tarkkaan mietitty, sillä uusi kuntakartta tuotiin julkisuuteen vasta presidentinvaalien jälkeen. Tämä sama havainto koskee tänään virallisesti julkistettua hallituksen esitystä kuuden varuskunnan lakkauttamisesta. Jos nämä todella merkittävät uudistusehdotukset olisivat olleet virallisesti tiedossa jo ennen vaaleja, on melko varmaa, että toisella kierroksella olisi Haaviston sijasta nähty Paavo Väyrynen.

7. Suomesta tullaan vuoteen 2015 mennessä lakkauttamaan kuusi varuskuntaa tai joukko-osastoa, mikä tietää samalla noin 1 200 puolustusvoimien palveluksessa olevan työntekijän irtisanomista. Minusta tämäkin uudistus on perusteltavissa, sillä useimmat lakkautettavista ovat suhteellisen pieniä yksiköitä, joiden toiminnot voidaan siirtää muihin joukko-osastojen yhteyteen. Lakkautusten lisäksi pari kolme joukko-osasto yhdistetään hallinnollisesti lähialueella sijaitsevaan suurempaan yksikköön; näitä ovat Riihimäellä olevan Viestirykmentin siirto Panssariprikaatin yhteyteen ja Niinisalossa sijaitsevan tykistörykmentin liittäminen hallinnollisesti Porin Prikaatiin.

8. Paljon porua tullaan kuulemaan ja näkemään myös näiden puolustusvoimien säätötoimenpiteiden johdosta. Nämäkin säästöt koskettavat nimittäin ko. joukko-osastojen sijaintikuntia. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on jo ilmoittanut tulevansa tekemään asiasta välikysymyksen. Keskusta puolestaan tehnee hallitukselle välikysymyksen kuntauudistuksesta. Myös hallituksen omat rivit tuntuvat rakoilevan kuntauudistuksen osalta.

Mauri Pekkarinen hehkutti, että "tämä on synkkä päivä suomalaisille."

9. Nokia puolestaan ilmoitti tänään lakkauttavansa Salon matkapuhelinten kokoonpanotehtaan ja siirtävänsä sen toiminnot Aasiaan. Salossa tämä tietää potkuja pahimmillaan noin tuhannelle työntekijälle.

10. Paljon on siis tapahtumassa eikä voi sanoa, että valtakunnassa olisi kaikki hyvin. Mutta ei hätää, sillä mehän saimme pari päivää sitten uuden vetreän presidentin, joka lupasi vaalikampanjassaan selvin sanoin, että "tekoja on myös presidentin tehtävä." Monet ihmiset äänestivät aivan intona Niinistöä, koska tätä pidetään talousmiehenä. Kuviteltiin kai, että tämä talousguru Sale pitäisi tavallisen kansan puolia "pahaa hallitusta" vastaan.

11. Odotammekin mielenkiinnolla Niinistön ulostuloa näissä kolmessa asiassa. Mitä hän aaikoo sanoa pakkoliitosten edessä olevien kuntien asukkaille, lakkautettavien joukko-osastojen työntekijöille ja vanhassa kotikaupungissaan työttömiksi jääville Nokian työntekijöille?

12. Nyt tarvittaisiin todella niitä presidentin tekoja! Vai oliko kyse vain tyypillisistä vaalilupauksista, joita ei ole edes tarkoitus pitää. Tukinpa esimerkiksi salolaisia irtisanottuja tai Joensuussa Pohjois-Karjalan Prikaatissa töissä olevia ihmisiä paljon lohduttaa, jos presidentin teot jäävät ko. paikkakunnille tehtävien maakuntamatkojen tasolle.

13. Mitä muuta tänään saatiin aikaan? Oikeuslaitosrintamalta tuli julki KHO:n päätös, jonka mukaan Supon ei tarvitse julkaista eli luovuttaa medialle niin sanottua Rosenholz-aineistoa, koska tuolla aineistolla on edelleen merkitystä valtakunnan turvallisuuden kannalta. (KHO 2012:8). Ko. aineistossa on kyse Stasin ulkomaantiedustelusta vastanneen osaston tiedottaja- ja yhteyshenkilötiedoista. Aineisto sisältää tietoja niistä suomalaisista henkilöistä, joista Stasin ulkomaantiedustelu oli kiinnostunut.

14. Tässä nyt ei ollut kovin paljon uutta. Muistamme nimittäin, että Pekka Hallbergin, tämän tasavallan presidentin virasta haaveilleen utopistin, presidenttikaudella KHO on jo kahdesti aiemmin päättänyt, että niin sanottu Tiitisen lista pitää edelleen pitää Supon kassakaapissa. Hallberg jättää KHO:n maaliskuun alussa ja hänen seuraajakseen on nimitetty hallintoneuvos Pekka Vihervuori. Kuinka somasti sattuikaan, että tänään julkaistun Rosenholz-päätöksen tehneen KHO:n jaoston puheenjohtajana toimi juuri tämä samainen Pekka II, siis Vihervuori.

15. Eduskunnalle jätettiin tänään 76 kansanedustajan allekirjoittama lakialoite avioliiton sallimista myös nais- ja miespareille. Homoliittoja koskevan aloitteen takana on kansanedustajia useimmista eduskuntaryhmistä. Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien kansanedustajista yksikään ei lähtenyt edistämään lainmuutosta aloitteella ja keskustan ryhmästä ainoana aloitteen allekirjoitti Antti Kaikkonen. Alun perin oli tarkoituksena saada 100 kansanedustajaa aloitteen taakse, muta tämä ei toteutunut. Ilmeisesti Pekka Haaviston menestys presidentinvaalissa aiheutti se, että aloite kuitenkin jätettiin. Ehdotettu lainmuutos ei velvoittaisi uskonnollisia yhdyskuntia vihkimään mies- tai naispareja, vaan ne voisivat vastedeskin päättää, keitä haluavat vihkiä.

16. Tämän uutiskatsauksen loppukevennyksenä Pentti "Pena" Arajärven eilisten valtiopäivien avajaisissa antama meriselitys siitä, mitä "Maryn vieressä todella tapahtui." Pena nimittäin kiisti väitteen, jonka mukaan hän olisi tuijottanut 15.1. kuningatar Margareetan juhlallisuuksissa Köpiksessä vieressään pöydässä istuneen kruununprinsessa Maryn povea. Ei, Pena sanoi, ja selitti, että hän oli "katsonut ohi", siis ohi poven, pöydän kulmaa tms.

17. Mutta kyllä valokuvat ja erityisesti tapahtumasta maailmalle levinnyt video kertovat selvää kieltään siitä, mitä todella tapahtui. Kyllä, Penan katse oli suorastaan nauliintunut muutaman sekunnin ajan Maryn rintamukseen, opsan! Kun Mary sitten huomasi Penan tuijotuksen ja käänsi hieman moittivan näköisenä päätään kohti Penaa, nosti Pena katseensa sanaakaan sanomatta salamannopeasti kohti kattoa. Upsan ja upsis!

394. Yliluutnantin päiväkäsky

Kaksi viikkoa sitten Karjalan Prikaatin Vekaranjärven varuskunnan ensimmäisen panssarijääkärikomppanian varusmiehet saivat kuulla kummia ja höristää korviaan toisenkin kerran. Ampumaharjoituksien yhteydessä he kuulivat yliluutnantilta tulisieluisen poliittisen puheen. Puheenvuoroa kummasteli noin 80 varusmiehen joukko.

Yliluutnantin puhe oli asiasta tänään uutisoineen Uutispäivä Demarin mukaan pelkistynyt seuraavanlaiseen loppuhuipennukseen:

"Puolustusvoimien komentajaksi ei sovi nainen. Nyt puolustusvoimien ylipäällikkönä on kommunistinainen, joka on toiminut Setassa (Seksuaalinen tasavertaisuus ry). Sellainen ei käy puolustusvoimien komentajaksi."

Eräänlainen "päiväkäsky" siis. Kerrotun mukaan yliluutnantti oli puhuessaan vakavissaan. Hän ei ollut liikkeellä huumorimielellä.

Yliluutnantti lienee koulutukseltaan opistoupseeri. Häneen Haloseen kohdistaman arvostelunsa oli ilmiantanut Uutispäivä Demarille ampumaharjoituksiin osallistunut varusmies. Neljä muuta varusmiestä on vahvistanut ilmiannon oikeaksi.

"Tapahtuma ja sen yksityiskohtien todenperäisyys tutkitaan perusteellisesti, jonka jälkeen päätän jatkotoimenpiteistä", totesi Karjalan Prikaatin komentaja, prikaatikenraali Timo Kivinen. Kivisen mukaan esimiesasemassa olevan ammattisotilaan virkatehtävässään tekemä ylipäällikön julkinen arvostelu on erityisen tuomittavaa.

Kenraalin toteamukseen on toki yhdyttävä. Ammattisotilaan on syytä pitää mölyt mahassaan. Mielipiteen- ja ajattelunvapaus kuuluu toki sotilaillekin.