958. Hajoaako Sipilän hallitus Kreikan lainapaketin takia?

Suomi syrjässä myös euromaiden johtajien illallispöydässä. Muihin yksinäisiin paikkoihin on sijoitettu Slovenian, Liettuan ja Latvian päämiehet. 

1. Juha Sipilän hallitus on istunut  vajaa puolitoista kuukautta. Se on joutunut heti suuriin vaikeuksiin. 

2. Hallitus ja presidentti Sauli Niinistö kielsivät EU:n pakotelistalla olevan Venäjän duuman kuuden kansanedustajan tulon Suomeen Etyj-juhlakokousta varten. Tästä ulkoministeriö, hallitus, presidentti ja koko Suomi saivat Venäjän ankarat moitteet ja suorastaan vihat niskaansa. Suomen suhteet Venäjään ovat nyt pohjamudissa. Venäjä uhkaa tyssätä Suomen kanssa tehtävät puukaupat ja panna paperiteollisuutemme polvilleen. 

3. Hallituksen ja presidentin päätös oli Etyj-asiassa oli toki aivan oikea, mutta pyyhkeitä hallitukselle ja Niinistölle on syytä antaa siitä, että ne alkoivat selitellä kieltopäätöstään onnettomilla perusteilla ja syyttämään EU:ta ja sen muitä jäsenvaltioita mm. siitä, että Suomi olisi jätetty asiassa yksin. Turhaa puhetta, kyllä Suomen pitää kantaa vastuu päätöksestään eikä arvostella asiassa muita. Venäläisten porttikiellolle oli vankat ja täysin hyväksyttävät perusteet, jotka Timo Soinin, koko hallituksen ja presidentti Niinistön olisi pitänyt tuoda rohkeasti esiin eikä ryhtyä venkoilemaan.

4. Nyt Sipilän hallituksen sopu rakoilee pahasti Kreikan tilanteen ja kreikkalaisille myönnettävän kolmannen lainapaketin tai Kreikan velkojen leikkauksen kohdalla. Hallitusohjelmassa sovittiin selvin sanoin, että Suomen vastuut Kreikalle eivät saa kasvaa. Hallituksen linja tuntuu kuitenkin jo pahasti horjuvan. 

5. Hallituspuolueista keskusta ja kokoomus olisivat ilmeisesti olleet melko valmiita poikkeamaan hallitusohjelmasta ja suostuneet neuvottelemaan uudesta Kreikan tuki- ja lainapaketista. Perussuomalaiset harasi kuitenkin vastaan ja on ehdottomasti sitä mieltä, että Suomen ja euromaiden ei tule ryhtyä edes neuvottelemaan Kreikan pari päivää sitten jättämästä uudesta velkaesityksestä, jonka suuruus liikkuu 50-100 miljardin euron välillä.

6. Eduskunnan, pääministerin ja valtiovarainministerin pitäisi olla parhaillaan lomalla, mutta nyt ei ole aikaa eikä varaa pitää lomaa. Eduskunnan suuri valiokunta kokoontui eilen sekavissa tunnelmissa ja tänään se on pitänyt uuden kokouksen. Hallituksen kannan Kreikka-kysymyksessä sanotaan vaihtuneen eli tiukkentuneen perjantain ja lauantain välisenä yönä. Syynä tähän on ilmeisesti se, että Timo Soini uhkasi persujen lähtevän hallituksesta, jos hallitus ei suostu tulemaan perussuomalaisten edustaman tiukan linjan taakse. 

7. Eilen suuri valiokunta hyväksyi hallituksen linjan Kreikka-kysymyksessä, mutta valiokunnan päätös julistettiin salaiseksi, eli kansanedustajat eivät saa kertoa, mikä tuo linja oikein on. Selvää kuitenkin on, että hallituksen linja on Kreikan suhteen ankara ja tiukka. Tämä ilmenee siitä, että Paavo Arhinmäki, joka kävi talvella Ateenassa juhlimassa  juhlimassa syriza-puolueen vaalivoittoa ja joka on tunnustautunut pääministeri Alexis Tsiprasin vankaksi kannattajaksi, jätti valiokunnan päätökseen erivävän mielipiteen.

8. Ministeri Alex Stubb on "laukannut" euromaiden kokouksissa Brysselissä parin viikon aikana vähintään joka toinen päivä. Saman tempun joutuu tekemään myös pääministeri Sipilä, joka on käynyt Brysselissä Kreikka-kysymyksen takia tätä ennen jo kahdesti - nämä reissut ovat olleet turhia, sillä ko. kokouksissa ei ole päätetty mitään - ja tänään hän on matkustanut jälleen Bryseeliin hiottuaan sitä ennen aamupäivällä eduskunnan suuressa valiokunnassa - joka siis kokoontui myös tänään - Suomen "lopullista" kantaa Kreikka-asiassa. Johan kolmas kerta toden sanoisi - tuskinpa vaan.

9. Brysselissä ja euromaissa - ei siis vain Suomessa - vallitsee ymmärrettävästi syvä luottamuspula Kreikan hallitusta kohtaan. Viikko sitten Kreikassa pidettiin kansanäänestys, jossa euromaiden tekemä esitys Kreikan velkaehdoista hylättiin selvin numeroin. Mutta kului vajaa viikko ja Tsipras ja kumppanit esittivät itse euromaille lähes joka kohdassa täysin samanlaisen esityksen uusista lainaehdoista, jonka ne esittävät kansanäänestyksessä hylättäväksi!

10. Alex Stubb ja Juha Sipilä ovat tänään yrittäneet torjua väitteet siitä, että hallitus oli ollut lähellä hajota Kreikan toimintalinjan suhteen vallinneiden erimielisyyksien takia. Timo Soinilta ei ole saatu asiaan selkeää vastausta. Juha Sipilä korosti hallituksen yksimielisyyttä marssiessaan tänään pari tuntia sitten suuren valiokunnan kokoukseen.

11. Hallitus voi toki nyt olla yksimielinen, sillä yksikään hallituspuolue ei haluaisi hallituksen hajoavan. Toinen asia asia on, että päivää tai paria aiemmin hallituspuolueiden rivit olivat asian takia sekaisin. Todennäköistä on, että tässä tilanteessa Timo Soini esitti uhkavaatimuksen persujen lähdöstä hallituksesta, jolleivät kaksi muuta hallituspuoluetta tulisi hänen omaksumansa tiukan kannan taakse. Ja katso: Sipilä ja Stubb tottelivat ja mukautuivat Soinin tahtoon. 

12. Jälkikäteen Sipilän ja Stubbin on toki helppoa sanoa, että hallitus olisi ollut koko ajan yksimielinen. Tämä ei pidä paikkaansa. Hallituspuolueet olivat eri mieltä ja yhtenäisyys saatiin aikaan vasta siten, kun Timo Soini esitti ukaasin, jonka mukaan hallitus hajoaa, jos keskusta ja kokoomus eivät tulisi perussuomalaisten kannan taakse. 

13. Mitä tapahtuu seuraavaksi? Tätä on mahdotonta ennustaa, mutta mahdollista on, että meillä Timo Soini ryhtyy entistä pontevammin vaatimaan Kreikan eroa tai erottamista eurosta (grexit) Juha Sipilän ja kokoomuksen lienee pakko tukea myös tätä Soinin esitystä, jos hallitus aiotaan pitää pystyssä. 

14. Kuka Suomen hallitusta todellisuudessa johtaa, Juha Sipilä vai Timo Soini?

15. Viimeisimmät otsikot asiasta:

- Sipilä suuren valiokunnan kokouksen jälkeen tänään:  Suomi ei suostu neuvotteluihin Kreikan esityksen pohjalta, koska se ei ole "riittävä pohja". Sipilän mukaan Suomen tiukka linja Kreikan lainoittamisessa ei ole perussuomalaisten sanelema.

- Perussuomalaiset kiistävät uhkailleensa hallituksesta erolla - Soini ei kuitenkaan kommentoi. Persut eivät siis ole puolueena esittäneet ko. uhkausta, mutta eri asia on, että Timo Soini on voinut sellaisen ukaasin yksin esittää.

- Teija Tiilikainen: Suomi noteerataan nyt kaikkialla eurokriittisenä.

- Paavo Arhinmäki: Valtava kolaus Suomen maineelle. Myös Ville Niinistö moittii Suomen tiukkaa kantaa.

940. Hallituspohja selvisi

1. Tänään selvisi, mitkä puolueet aloittavat varsinaiset hallitusneuvottelut ja muodostavat mitä ilmeisimmin myös hallituksen. Hallitustunnustelija Juha Sipilä ilmoitti päätöksestään iltapäivällä klo 17.

2. Hallitukseen tulee vain kolme suurta puoluetta eli Keskusta, Perussuomalaiset ja Kokoomus. Niillä on eduskunnassa vankka enemmistö eli 124 kansanedustajaa. Pieniä puolueita Juha Sipilän hallitukseen ei tule, mikä on hyvä asia. Jyrki Kataisen sixpack -hallitus oli jo alun perin outo ja lähes mahdoton pitää ruodossa varsinkin vihreiden ja vasemmistoliiton jatkuvan räksytyksen ja sooloilun takia.

3. Oppositioon jää viisi puoluetta:  Sdp, Vihreät, Vasemmistoliitto, Rkp ja Kristilliset (Kd). Niiilä on eduskunnassa yhteensä 76 kansanedustajaa.

4. Juha Sipilä kertoi harkinneensa myös Rkp:n ottamista hallitusneuvotteluihin. Tämä on ymmärrettävää, sillä onhan Carl Haglund onnistunut puolustusministerinä hyvin.  Jos ministereiden määrä vähenee, niin kuin on suunniteltu, Rkp:n poisjättämistä voidaan pitää oikeana ratkaisuna, sillä ministeripaikat jaetaan vain kolmen puolueen kesken. Rkp on istunut hallituksissa yhtäjaksoisesti 36 vuotta, joten puolueelle tekee hyvää jäädä välillä oppositioon, mistä käsin se tulee tukemaan useimpia hallituksen esityksiä. Rkp:n poisjäänti helpottaa persujen ja Timo Soinin asemaa hallituksessa, sillä perussuomalaiset ovat suhtautuneet ruotsalaisiin nuivasti. Ruotsin kielen asemaa Rkp:n poisjäänti ei uhkaa.

5. Erinomaisen hyvää hallitusratkaisussa on se, että Sipilä päätti valita hallitukseen demareiden sijasta kokoomuksen. Sdp kärsi huhtikuun vaaleissa jo toisen perättäisen rökäletappion ja sen rivit ovat pahasti hajallaan hallitukseen menon suhteen. Puolueen puheenjohtaja Antti Rinne on tullut tunnetuksi oudoista lausunnoistaan ja riidanhaluisuudestaan Stubbin hallituksessa. Oppositiossa demareilla on tilaisuus koota voimiaan ja valita seuraavassa puoluekokouksessa Antti Rinteen tilalle parempi ja sopivampi henkilö. Erkki Tuomioja olisi tietenkin halunnut kovin mieluusti jatkaaa ulkoministerinä, mutta Alex Stubbista tulee varmasti yhtä hyvä ulkoministeri. 

6. Vihreiden ja vasemmistoliiton poisjääntiä uudesta hallituksesta on myös tervehdittävä tyydytyksellä. Paavo Arhinmäellä ja Ville Niinistöllä oli tilaisuus näyttää kyntensä Kataisen hallituksen ministereinä, mutta he eivät onnistuneet tehtävässään. Kaverit alkoivat pikku hiljaa hallitustyön edetessä räksyttää, soloilla ja moittia suureen ääneen suuria hallituspuolueita, erityisesti kokoomusta. Vaalitaktisista syistä Paavo ja Ville päättivät jättää hallituksen kokonaan, minkä jälkeen heidän räksytyksensä kasvoi lähes sietämättömäksi. Nyt Niinistöllä ja Arhinmäellä ja heidän puolueillaan on tilaisuus jatkaa hallituksen ulkopuolella ja harjoittaaa "rakentavaa oppositiopolitiikkaa".  Onneksi olkoon! 

7. Selvältä näyttää, että Timo Soinista leivotaan uuden hallituksen valtiovarainministeri, jolloin Alex Stubbista tulee ulkoministeri. Jos hallituksessa on14 ministeriä, keskusta ottanee niistä kuusi, jolloin persut ja kokoomus saisivat kumpikin neljä ministerinsalkkua. Persujen ministerit on melko helppo arvata: Soini, Jussi Niinistö, Sampo Terho ja Hanna Mäntylä. Keskustan ja kokoomuksen ministereitä on vaikeampi ennustaa. 

938. Hallitusta pukkaa, mutta millaista?

1. Eduskuntavaaleista on kaksi viikkoa ja hallitustunnustelija Juha Sipilä on esittänyt kysymyksiä puolueille, ei kuitenkaan keskustalle eli itselleen, sukkuloinut keskusteluissa, pitänyt melko mitään sanomattomia tiedotustilaisuuksia jne.  

2. Eikä tässä kaikki, sillä vaikka ennen vaaleja muuta lupailtiin, hallitustunnusteluissa eivät hyöri mukana vain poliittiset puolueet ja niiden johtohenkilöt, vaan niihin osallistuvat omalla tavallaan myös  työmarkkinajärjestöt eli  Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), SAK, STTK, Akava ja mitä muita niitä vielä onkaan. 

3. Työmarkkinaosapuolten kanssa Sipilä on käynyt yhteiskuntasopimusta koskevia keskusteluja ja esittänyt järjestöjen harkittavaksi mm. työajan pidennystä sadalla tunnilla eli kahdella ja puolella viikolla vuodessa. Sipilän ehdotus, jota hänelle on ehdottanut EK, ei ole ottanut tulta ja tämä on yksi syy sille, ettei kunnollista yhteiskuntasopimusta saada aikaan. Sipilä saa puserrettua työmarkkinajärjestöjen kanssa korkeintaan ympäripyöreän julistuksen, joka ei sido ketään. SAK, STTK ja muut järjestöt haluavat ensin nähdä hallituksen kokoonpanon ja hallitusohjelman sisällön.

4. Tästä tuli mieleen, että pitäisikö hallituksen ottaa poliittisten puolueiden lisäksi myös SAK:ta ja EK:ta edustavat ministerit, jotta sopasta tulisi mahdollisimman sekava. Sdp:n puheenjohtajan sijasta hallitukseen voitaisiin ottaa esimerkiksi SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ja STTK:n pomo Antti Palola. Näin ei tule tapahtumaan ja heitin em. ajatuksen ilmaan vain siksi, että minusta Juha Sipilän tapa kytkeä ko. etujärjestöt näin näkyvällä tavalla hallitustunnusteluihin, on yllättävä. 

5. Joutuisiko Juha Sipilä luopumaan myös joistakin muista ennen vaaleja antamistaan lupauksista, kuten esimerkiksi ministereiden määrän alentamisesta? Jyrki Kataisen hallituksessa oli 19 ja Alex Stubbin pätkähallituksessakin 17 ministeriä. Sipilä sanoi enenn vaaleja, että 12 on riittävä määrä ministereitä. Sipilä lupasi heittää pellolle myös ministereiden poliittiset valtiosihteerit. Kun puolueilla näyttää olevan kova pyrky hallitukseen, käynee niin, että hallitukseen tulee ainakin 15 ministeriä eikä valtiosihteereistäkään raaskita luopua. 

6. Hallitusohjelmasta ei ilmeisesti saada vain Juha Sipilän lupailemaa suppeaa stretegista julistusta, vaan puolueet haluavat, että paperista tulee paljon yksityiskohtaisempi. Tätä ennakoi myös se, että Sipilä esitti tunnusteluvaiheen aikana puolueille 15-kohtaisen kysymyslistan, joka sisältää useita alakohtaisia kysymyksiä.

7. Juha Sipilä kertoi eilen, että varsinaisiin hallitusneuvotteluihin - nyt on siis käyty vasta tunnusteluja - kutsuttavat puolueet ovat selvillä ylihuomenna torstaina. Selvää on, että hallitusovi sulkeutuu tässä vaiheessa vasemmistoliitolta, koska sen esittämät talouslinjaukset poikkeavat täydellisesti muiden puolueiden kannoista. Jatkoneuvotteluista karsiutuvat myös vihreät, jotka eivät halua olla samassa hallituksessa perussuomalaisten kanssa. Persut tuntee vihreitä kohtaan vähintään yhtä vahvaa vastenmielisyyttä kuin vihreät heihin. 

8. Paavo Arhinmäen puheenjohtajan palli heiluu ja hän saa  varmuudella vastaehdokkaan puolueen puheenjohtajavaalissa. Yksi vastaehdokas on Li Andersson, tämä uudempien aikojen Hertta Kuusinen. Löytyisikö Paavolle, ikuiselle valtiotieteen ylioppilaalle, jokin säällinen työpaikka eduskunnan ulkopuolelta? Aluksi Arhinmäki voisi ilmoittautui vaikkapa Jääkiekkoliiton puheenjohtajaksi, kun Kalervo Kummola jättää paikkansa liiton johdossa. Paavohan on pelimiehiä, jolla on kokemusta, miten railakkaasti olympialaisten tai MM-kisojen hikistä pronssimitalia juhlitaan.

9. Tässä vaiheessa on hieman ennenaikaista veikata, mitkä puolueet selviytyvät perjantaina aloitettavien varsinaisten hallitusneuvottelujen jälkeen hallitukseen. Selvältä näyttää, että hallitukseen tulee kolme suurinta puoluetta, jolloin yksi iso puolue jää oppositioon. Yhtä selvää on, että Sdp ja kokoomus eivät mahdu samaan hallitukseen, sillä snobimainen Alex Stubb tympii Antti Rinnettä ja Stubb puolestaan inhoaa syvästi Rinnettä, vaikka hän herrasmiehenä puhuukin julkisesti muuta. Kolmanneksi on selvää, että Sipilä haluaa Timo Soinin ja persut hallitukseen, jonne persuilla on ilmiselvä halu ja suorastaan vimma.

10. Päävaihtoehtoja jää siis kaksi: 1) ns. porvarihallitus, jonka muodostavat keskusta, perussuomalalset ja kokoomus, ja 2) ns. punamultahallitus, jossa ovat mukana keskusta, perussuomalaiset ja Sdp. Todennäköistä vakuttaa, että Sipilä kelpuuttaisi Rkp:n hallitukseen kummassakin vaihtoehdossa. Espoolaiset Timo Soini ja Carl Haglund mahtuvat hyvin samaan hallitukseen, sillä he eivät inhoa toisiaan läheskään niin paljon kuin Antti Rinne ja Alex Stubb toisiaan. Toinen takiaispuolue eli Kd (kristilliset) voidaan ottaa mukaan porvarihallitukseen, mutta punamultahallitukseen sitä ei ilmeisesti huolittaisi.

11. Jääkö oppositioon Sdp vai kokoomus? Tämä on hallituksen muodostamisen pääkysymys. Timo Soini ja Antti Rinne jättäisivät mieluusti kokoomuksen oppositioon, mutta pallo on keskustalla ja viime kädessä Juha Sipilällä. Miksi Sipilä haluaisi ryhtyä hallitsemaan maata kahden "känkkäränkkäpuolueen" eli Sdp:n ja persujen kanssa, eikö yksi sanotunlainen puolue riittäisi? Sdp:n mukanaolo hallituksessa voisi tosin auttaa edellä mainitun yhteiskuntasopimuksen syntymistä. 

12. Mutta jos työajan kaavailtu pidennys kelpaa SAK:lle, STTK:lle ja AKT:lle,  niin yhtä vähän se kelpaisi myös Sdp:lle, eivätkä persutkaan sitä varmaankaan lämpimästi kannata. Kokoomuksen mukanaolo hallituksessa edesauttaisi työelämän uudistusten aikaansaamista, teollisuuden kilpailukyvyn palauttamista ja investointi-ilmapiirin paranemista, jotka ovat työttömyyden alentamisen kannalta tärkeitä asioita. 

13. Jos järki voittaa, niin Juha Sipilä muodostaa porvarihallituksen, johon tulevat keskustan lisäksi mukaan perussuomalaiset, kokoomus, Rkp ja mahdollisesti vielä Kd. Olisi perin outoa, että vaikka eduskunnassa on erittäin vahva porvarienemmistö, hallitukseen haluttaisiin väen väkisin mukaan vasemmistopuolue Sdp, joka kärsi vaaleissa jo toisen peräkkäisen rökäletappion, jonka johtohenkilöt kinastelevat ja ovat eri meiltä keskenään ja jonka puheenjohtajan lausunnot ja toimet eivät herätä sellaista luottamusta, jota uuden hallituksen yhteistyö välttämättä tarvitsisi.

931. Vaalituloksen puntarointia

1. Keskusta voitti vaalit. Puolueen voitto oli kuitenkin odotettua pienempi. Kun gallupit ennustivat kepulle 23-24 prosentin ääniosuutta, puolueen äänisaaliiksi jäi 21,1 prosenttia. Paikkoja keskustalle povattiin kaikissa gallupeissa reilusti yli 50, mutta puolue saa eduskuntaan "vain" 49 edustajaa. Veret seisauttavasta vaalivoitosta ei nyt voida puhua.

2. Helsingistä keskustalle ennustettiin jopa 3-4 paikkaa, mutta mitä tapahtui? Keskusta sai Helsingistä vain yhden (1) kansanedustajan eli Olli Rehnin. Hänen äänimääränsä jäi aika alhaiseksi, vain hieman yli 9 000 ääntä. Se oli ex-komissaari Rehnille ja keskustalaisille paha pettymys.  Ei tullut Rehnin Ollista valtakunnan ääniharavaa, mutta ei tämä mikään yllätys ollut, sillä ovathan suomalaiset joutuneet katselemaan ja kuuntelmaan Rehnin lähes tulkoon tankeroenglantia komissaarina lähes 10 vuoden ajan. Tuskinpa Ollista leivotaan noin vaisulla menestyksellä edes ministeriä. Kaksi saman puolueen kuivahkoa narisijaa - Sipilä ja Rehn - samassa hallituksessa - se olisi sentään kansalle jo liikaa.

3. Yllättävintä, mutta joidenkin mielestä toki jopa toivottua, oli se, että  ex-ministeri Paula Lehtomäki putosi eduskunnasta ja jää varaedustajaksi. Tämänkin asian kohdalla voisi kyynisesti sanoa, että hyvä juttu!  Puoluesihteeri Timo Laaninen, tämä vanha puoluejyrä ja poliittinen agitaattori sekä nykyinen teologian yo., jäi kauas, todella kauas läpimenosta; ääniä kertyi Timolle vain 751.  Tämä ei ole mikään ihme, kun muistaa, miten Laaninen sekoili pahemman kerran mm. keskiolutasiassa ja Soten maakuntamallissa kertoen avoimesti, että vm. uudistus merkitsisi koknaan uutta veroa eli maakuntaveroa. Timo Laanisen tehtävä kepun puoluesihteerinä taitaa tulla pian päätökseen, minkä jälkeen hän voi keskittyä teologian opintoihinsa.

4. Paavo Väyrynen valittiin Eduskuntaan, nyt Lapista. Paavon äänimäärä jäi kuitenkin todella alhaiseksi, vain 6 900 ääneen. Todella paha pettymys Väyryselle ja hänen kannattajilleen. Patesta ei ole enää ääniharavaksi, äänikuninkuudesta puhumattakaan. Hän hävisi näissä vaaleissa n. 3000 ääntä entiselle lehdistöavustajalleen Katri Kulmunille ((27), joka sai Lapista 9 700 ääntä. Paavon aika valtakunnanpolitiikassa on auttamattomasti päättymässä ja hän joutuu palaamaan, kun ministerin paikkaa ei tietenkään tule, takaisin mepiksi Brysseliin. Hyvä niin!

5. Moni istuva keskustan kansanedustaja putosi uudesta eduskunnasta. Toisaalta jotkut vanhat kasvot äänestettiin, ihme kyllä, sinne takaisin. Heistä mainittakoon Olavi Ala-Nissilä Varsinais-Suomesta. Keskustan monen vanhan kansanedustajan äänimärää laski selvästi. Esim. Seppo Kääriäinen sai omasta vaalipiirissään vasta kolmanneksi tai neljänneksi eniten kepulaisten äänistä, ja Matti Vanhasen äänimäärä jäi noin 11 000:een. Mauri Pekkarinen sai Keski-Suomessa kokoon reilut 9 000 ääntä. Vaalien suurimmalla budjetilla eduskuntaan yrittänyt Pekka Puska jäi valitsematta, ja niin kävi myös Hannu Takkulalle.

6. Melko heppoisella kannatuksellaaan Vanhasen ja Pekkarisen voi olla turha tavoitella ministerin salkkua Juha Sipilän hallituksessa. Vanha venkoilija ja koplaaja Satakunnasta eli Kauko Juhantalo, 73, äänestettiin jälleen neljän vuoden tauon jälkeen Arkadianmäelle. Tämä ei ole kuitenkaan mikään ihme, sillä niin outoa porukkaa siellä Satakunnassa asuu ja vaaleissa äänestää - tästä blogistilla on Pohjois-Satakunnassa  yli 20 vuotta asuneena kokemusta.

7. Kokoomus keräsi vaaleissa toiseksi suurimman äänipotin, 18.2 prosenttia, joka uupuu keskustan ääniosuudesta vain reilut kolme (3) prosenttiyksikköä. Puolue sai kuitenkin läpi vain 37 kansanedistajaa, jossa on pudotusta viime vaaleista seitsemän paikkaa. Alex Stubbin äänimäärä putosi reilusti, mutta hän sai koko maassa sentää kolmanneksi eniten ääniä, vaikka hävisi Juha Sipilälle 10 000 ääntä. Uutena kokoomuslaisena eduskuntaan nousee odotetusti Hjallis Harkimo, sen sijaan poika-Harkimo (Joel) ei päässyt läpi Helsingistä; rajansa siis toki kaikella. Vanha konkari Kimmo Sasi - "mies kuin unelma" (hehheh) - Tampereelta putosi eduskunnasta 32 vuotta siellä istuttuaan, mutta tämä ei ollut minulle kovin suuri yllätys, sillä Sasin äänimäärä on laskenut  tasaisesti vaali vaalilta. Kuka nyt joutuu (pääsee) istumaan eduskunnassa Ben Zyskowiczin vieressä, kun Sasia ei enää eduskunnassa nähdä? Ei kai vain Pertti Salolainen, 73, joka äänestettiin jälleen - minulle kyllä jostakin käsittämättömästä syystä - eduskuntaan. 

8. Lapin vaalipiirin ainoa kokoomuslainen kansanedustaja eli Heikki Autto jäi nyt valitsematta, mitä voidaan pitää vahinkona. Laura Räty, joka harrasteli omituista "tuolileikkiä" sittemmin vaaleista luopuneen Lasse Männistön kanssa, ei päässyt eduskuntaan. Tämä oli täysin oikein Rädylle ja kokoomukselle, sillä niin heikot olivat Laura Rädyn eväät ja saavutukset hallituksessa. Stubb teki pahan virheen valitessaan Rädyn viime kesänä hallituksen jäseneksi. Räty palaa Helsingin apulaiskaupunginjohtajan virkaan, josta maksetaan paljon parempaa palkkaa kuin kansanedustajille. Miksi ihmeessä Räty oikeastaan jäi virkavapalle ja lähti politiikkaan?

9. Demarit kärsivät - nyt jo toisen kerran peräkkäin - rökäletappion vaaleissa, vain 34 paikkaa 16,5 prosentin äänimäärällä, jossa on laskua vuoden 2011 vaaleista peräti kahdeksan (8) paikkaa. Tämä ei voi merkitä mitään muuta kuin lähtölaskua Antti Rinteelle puheenjohtajan tehtävästä. Rinne keräsi Udenmaan isosta vaalipiiristä 10 000 ääntä, mutta Jutta Urpilainen sai paljon pienemmästä Vaasan vaalipiiristä yli 11 000 ääntä. Ennustin jo heti Antti Rinteen puheenjohtajaksi tulon jälkeen, että hänen johdollaan demareiden käy vaaleissa kalpaten. Olin (tässäkin asiassa) oikeassa.

10. Nauroin melkein kippurassa, kun selvisi, etteivät helsinkiläiset halunneet Pertti Arajärveä eduskuntaan; Pena sai tyytyä varaedustajan rooliin. Erkki Tuomioja, Tarskan ex-heila, sai sentään reilut 11 000 ääntä ja oli demareiden ykkönen Helsingissä. Mielihyvää minussa herätti myös tieto siitä, että demareiden eduskuntaryhmän hieman veltonoloinen ja ylimielinen puheenjohtaja Jouni Backman putosi eduskunnasta. Päivi Lipponen ei päässyt enää läpi Helsingistä, mutta se ei ollut minkään sortin yllätys, vaan yllätys olisi ollut, että Lipponen oli äänestetty jatkamaan eduskunnassa.

11. Perussuomalaiset eli persut yllätti myönteisesti. Ennakoäänien perusteella persut olisivat saaneet vain 32 paikkaa, mutta lopullisten tulosten mukaan  persut saavat 38 paikkaa, jossa on vain  yhden (1) paikan vähennys vuoden 2011 jytkyyn verrattuna. Äänimäärässä, joka oli 17,5 %, persut hävisi kokoomukselle (18,2 %), mutta paikkaluvussa voitti kokoomuksen yhdellä. Timo Soini hävisi äänimäärässä (n. 29 000) Juha Sipilälle vain noin tuhat ääntä. On selvää, että perussuomalaisista tuli kertaheitolla uusi hallituspuolue.

12. Persujen istuvista edustajista yllättävän monet uudistivat paikkansa. Tällaisia valtiopäivämiehiä ovat esimerkiksi "Perus-Pena" eli Pentti Oinonen ja sahuri Teuvo Hakkarainen. Vm. piti vaalivalvojaisiaan viitasaarelaisella metsästysmajalla, jossa lehtikuvien perusteella nautittiin runsaasti alkoholia. Hakkaraisen kerrotiin olleen vaalituloksen selvittyä niin päihtynyt, ettei hän selvinnyt  puolueen virallisiin vaalivalvojaisiin Jyväskylään. Tällaisia positiivisessa mielessä  tyypillisiä "kylähulluja" ja kansanmiehiä eduskuntaan tarvitaan! Hakkarainen äänisaalis nousi viime vaaleista noin 2 000 äänellä. Eduskuntaan tekee paluun Toimi Kankaanniemi, joka on istunut Arkadianmäellä aikaisemmin kauan kristillisten edustajana. Persujen ääniharavia olivat mm. Sampo Terho ja Jussi Niinistö. Molemmille voidaan povata ministerin salkkua uudessa hallituksessa.

13. Vasemmistoliitto kuuluu vaalien häviäjiin, sillä puolue menetti kaksi paikkaa ja saa eduskuntaan 12 kansanedustajaa. Paavo Arhinmäki lähti Jyrki Kataisen hallituksesta noin vuosi sitten ovet paukkuen - täysin puoluepoliittisista ja vaalitaktisista syistä - mutta operaatio meni pahasti metsään. Hallituksesta lähtö koitui vasureiden tappioksi; kansaa ei nyt sentään kaikilla manöövereillä kuseteta! Arhinmäen oma äänimäärä laski roimasti - peräti 10 000 äänellä - sillä nyt mies sai enää runsaat 7 000 ääntä. Puolueen uusi ääniharava on Li Andersson (27), joka sai Varsinais-Suomesta yli 15 000 ääntä ja Oulun vaalipiiristä Helena Sarkkinenkin sai yli 9 000 ääntä. Vasemmistoa odottaa jatkossa yksiselitteisesti vain yksi asia: oppositio. Satakunnasta valittu kansanedustaja Jari Myllykoski on jo ehtinyt ilmoittaa haastavansa Paavo Arhinmäen puolueen puheenjohtajan vaalissa. Oikein!

14. Toinen "takiaispuolue" eli vihreät, joka myös jätti Kataisen hallituksen ovet paukkuen kesken kaiken, ylsi vaalivoittoon ja kasvatti paikkalukuuaan viidellä kymmenestä viiteentoista. Puolue sai tosin jo vuoden 2007 vaaleissa 15 kansanedustajaa, mutta koki Anni Sinnemäen johdolla rökäletappion vuoden 2011 vaaleissa. Ville Niinistö osaa asiansa, mutta hän omaa niin ärsyttävän ja ylimielisen puhetyylin, että oikein pahaa tekee! Vaalikeskusteluissa Ville käyttää puheenjohtajista minuuteissa ja sekunneissa laskettuna vähiten aikaa, mutta hän hän suoltaa minuutin aikana helposti puolta enemmän sanoja kuin esimerkiksi Timo Soini ja Juha Sipilä - sitä papatusta ja vihreää propagandaa on todella ikävä kuunnella. Ei mikään ihme, että Ville Niinistön ruotsalainen vaimokin kyllästyi Villeen ja haki  2-3 vuotta sitten eron miehestään. Jos Juha Sipilä on vähääkään tolkun mies, niin hän edes haikaile vihreitä ja Ville Niinistöä hallitukseen, sillä hallituksessa ei vihreitä tai vasureita tarvita lainkaan. Vihreät vastustaa uutta ydinvoimalaa, mikä jo on peruste jättää vihreät oppositioon. 

15. Entäpä sitten tämä "kolmas takiaispuolue" eli kristillisdemokraatit (KD)? Puheenjohtaja Päivi Räsänen säilytti ministerin salkkunsa turvin paikkansa eduskunnassa, mutta hänen äänimääräänsä ei kyllä kovin kummoiseksi nytkään kohonnut, hieman yli 7 000 ääntä tuli. Puolue menetti vaaleissa yhden paikan, joten sillä on uudessa eduskunnassa vain viisi edustajaa. KD jää oppositioon jo siksi, että puolue vastustaa tasa-arvoista avioliittolakia ja yrittää uuden kansalaisaloitteen turvin kaataa eduskunnan kuluvalla kaudella hyväksymän uudistuksen. Käsittämätöntä kiihkoilua! Puolueen uudeksi puheenjohtajaksi valitaan tänä vuonna Sari Essayh, joka keräsi Savo-Karjalan vaalipiirissä muhkeat yli 11 000 ääntä eli 4 000 ääntä enemmän kuin nykyinen puheenjohtaja Päivi Räsänen Hämeestä.

16. Rkp menestyi vaaleissa aivan kohtuullisesti, sillä se säilytti paikkalukunsa, jos mukaan lasketaan myös Ahvenanmaan sitoutumaton ja edustaja. Carl Haglund nousi ääniharavien joukkoon, mikä ei ollut ylllätys, sillä niin rohkeasti ja selväsanaisesti tämä puolustusministeri on toiminut ja puhunut esimerkiksi Venäjän uhasta. Voisiko Haglundista tulla jopa uuden hallituksen ulkoministeri?  Eva Biaudet palaa eduskuntaan toimittuaan viitisen vuotta vähemistövaltuutettuna erityisvapauden pätevyysvaatimuksista saatuaan. Toiselle viisivuotiskaudelle Biaudet ei saanut enää saanut erivapautta pätevyysvaatimuksista. Eva on ikuinen oikeustieteen ylioppilas, sillä hän jätti tai joutui jättämään oikeustieen opintonsa kesken jo parikymmentä vuotta sitten. Viranhoidon ohella hänellä olisi ollut hyvää aikaa viedä opintonsa loppuun, mutta näin ei tapahtunut. Outoa, mutta toisaalta eduskunnassa ja ministereinäkin on istunut monta ikuista ylioppilasta, esimerkkeinä vaikkapa Pekka Haavisto, Paavo Arhinmäki ja Eero Heinäluoma.

16. Mitä voisi sanoa yhteenvetona? Mitäpä muuta kuin että "kusessa ollaan", sillä niin kinkkinen tehtävä Juha Sipilän hallituksella on saattaa julkinen talous, työllisyys sekä muut asiat ja rakenneuudistukset järkevälle tolalle. Se ei onnistu yhden vaalikauden aikana, mutta tuona aikana tilanne voi sen sijaan muuttua vielä paljon pahemmaksi, jollei maahan saada toimintakykyistä hallitusta, missä puolueet eivät riitele ja tee kiusa toisilleen sen kuin kerkiävät. Tällaisena kiusanteon, riitelyn ja ryppyilyn mestarina hääri Stubbin pätkähallituksessa SDP onnettoman puheenjohtajansa Antti Rinteen johdolla, mutta tässä touhussa kävi kaikkein huonoimmin juuri Rinteelle ja demareille. On päivänselvää, etteivät demarit ja kokoomus mahdu enää aikoihin samaan hallitukseen.  Hallituksessa ei tarvita myöskään vasemmistoliittoa, vihreitä tai kristillisdemokraatteja. Rkp sinne voidaan sitä vastoin ottaa mukaan.

17. Uuteen hallituksen muodostavat siis keskusta, kokoomus. perussuomalaiset ja Rkp. Persut ja Carl Haglundin ruotsalaiset mahtuvat tosi paikan tullen kyllä hyvin samaan hallitukseen, mutta jos tämä ei Rkp:lle kävisi, niin sitten he jäävät oppositioon. Ulkoministeriksi tullee Alex Stub b ja valtiovarainministerin salkkua tarjotaan Timo Soinille. Keskusta voi haluta itselleen myös puolustusministerin salkun, joten Carl Haglundille jäänee sisäministerin paikka. Mutta älkää nyt herran tähden ottako Anna-Maja Henrikssonia toista kertaa oikeusministeriksi!

830. Hallituksen kehysriihi - vai -kriisi?

Ex-ministereiden aatelia, katse kohti Brysselin meppiyttä...

Jyrki Kataisen sixpack-hallitus sai pari päivää kestäneen kehysriihensä päätökseen myöhään eilen illalla. Mikä oli lopputulos? Mm. se, että Suomessa ei ole enää kuuden vaan ainoastaan viiden puolueen hallitus. Tässä muutamia otsikoita mediasta. Niistä selviää, mistä hässäkässä on kysymys.

- Hallituksen lisäsäästö 2,3 miljardia

- Vasemmistoliitto lähtee hallituksesta…

- Viisikko, kvintetti…mikä on hallituksen uusi lempinimi...

- Kataisen kiirastuli, tiedotustilaisuus keskellä yötä..

- Paavon mitta täyttyi…

- Paavo: Nyt kotiin nukkumaan…

- Merja Kyllönen kävi siivoamassa työhuoneensa…

- Liikenneministeri Kyllönen lausui erorunonsa, puhkesi kyyneliin...

- Siipirikko - mutta  maalissa...

- Juha Sipilä: Lapsiperheiltä ei saisi ottaa…

- Timo Soini: Sopeutuksen kohdennus pielessä…

- Antti Rinne: SDP jää  ahtalle hallituksessa…

- MLL: Lapset leikkaukset kärjessä…

- EK: Hallitus painottaa veronkiristyksiä…

- Kehitysmaiden tuli putoaa selvästi…

- Hallituksen perälauta murtui...

- Hallitus leikkaa ja kiristää verotusta…

- Asuminen kallistuu ja palkansaajille jää vähemmän käteen...

- Lapsilisiä säästetään 110 miljoonalla eurolla...

- Ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikataan 60 miljoonalla eurolla...

- Valtion sairausvakuutuslaista johtuvia menoja vähennetään...

- Lääkekorvauksille asetetaan omavastuu...

- Kehitysyhteistyömenoja säästetään…

- Lisälasku taksiyrittäjille ja muuttajille... 

- Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukia leikataan…

- KEL- ja TyEL sidonnaisia indeksikorotuksia pienennetään...

- Liikenteen väylärahoitusta säästetään…

- Tupakkaveroa kiristetään…myös kiinteistöverot kiristyvät…

- Pääomaverotulojen verotusta kiristetään…

- Taloustieteilijöiltä kehut kehysriihen päätöksille…

- Työnantajilta harvinaista kiitosta kehysriihen päätöksile...

- Katainen: Uusien ministereiden salkkujako ensi viikolla…

- Ketkä hallitukseen Arhinmäen ja Kyllösen tilalle…

- Eikö poliittinen jargon oikein aukea...

On kehysriihen päätöksissä jotain hyvääkin: Suvivirren kiistatonta asemaa ei esitetä muutettavaksi! Tänään eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Outi Mäkelä (kok) ilmoitti, että valiokunta ottaa Mikko Puumalaisen oudon päätöksen tutkittavakseen, koska se poikkeaa apulaisoikeusasiamiehen ja perustuslakivaliokunnan aiemmin omaksumasta kannasta.

Lukijat voivat kommenteissaan ottaa kantaa hallituksen kehysriihen päätöksiin ja siihen, ketkä pitäisi valita uusiksi ministereiksi hallituksen loppukaudeksi. Kyseessä olisi siis kaksi "pätkäministeriä".  Seuraavaksi hallituksen jättävät vihreät, jos hallitus uskaltaa tuoda eduskuntaan Fennovoiman uutta ydinvoimalaa koskevan täydennyshakemuksen.

821. Antti Rinne vs. Jutta Urpilainen

1. Jutta Urpilainen (38) valmistui kasvatustieteiden maisteriksi v. 2002. Samana vuonna Jutta levytti joululaulualbumin "Jouluisia ajatuksia". Hänen isänsä on demareiden entinen kansanedustaja Kari Urpilainen, joka sai vuonna 2007valtiopäiväneuvoksen arvonimen; Karilla ei ole hallituskokemusta.

2. Jutta Urpilainen työskenteli luokanopettajana vajaat pari vuotta. Vuonna 2000 eli 25 vuotiaana hänet valittiin Kokkolan kaupunginvaltuustoon. Eduskuntaan Jutta valittin poliittisena broilerina ensimmäisen kerran vuoden 2003 vaaleissa 5 365 äänellä. Seuraavissa eli vuoden 2007 eduskuntavaaleissa hänet valittiin jatkokaudelle 7 244 äänellä. Urpilaisesta tehtiin tuolloin SDP:n eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja.

3. Kesän 2008 puoluekokouksessa SDP joutui valitsemaan uuden puheenjohtajan, sillä Eero Heinäluoma luopui ko. tehtävästä huonosti menneiden eduskuntavaalien takia. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jutta Urpilainen, joka voitti lopullisessa äänestyksessä Erkki Tuomiojan äänin 218-132. Urpilaisesta tuli SDP:n ensimmäinen naispuheenjohtaja ja 32-vuotiaana myös puolueen nuorin puheenjohtaja. Urpilaisen ensimmäiset vaalit puolueen puheenjohtajana olivat syksyn 2008 kunnallisvaalit, joissa SDP menetti kannatustaan.

4. Kevään 2011 vaaleissa SDP:stä tuli Suomen toiseksi suurin puolue, vaikka se menettikin kolme eduskuntapaikkaa ja 2,3 prosenttiyksikköä kannatuksestaan. Urpilainen sai vaaleissa 11 668 ääntä. SDP nousi kesällä 2011 Jyrki Kataisen johtamaan sixpackhallitukseen ja Urpilaisesta tuli valtiovarainministeri. Urpilaisen ministerikaudella Suomen valtiontalous on velkaantunut pahoin ja Suomi on luisunut EU:ssa heikoimpien talousmaiden joukkoon. Urpilainen on tullut tunnetuksi varsinkin EU:n Kreikalle myöntämistä tukipaketeista ja Suomen Kreikalta vaatimista vakuuksista. SDP:n gallupkannatus on laskenut tasaista tahtia.

5. Ei siis ole mikään ihme, että Jutta Urpilaiselle on ryhdytty etsimään vastahdokasta toukokuun alussa (8.-10.5.) SDP:n puoluekokouksessa Seinäjoella tapahtuvaan puheenjohtajan vaaliin. Toistaiseksi on ilmaantunut vain yksi vastaehdokas eli Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne (51). Rinne on juristi, jolla on vankka ay- ura, mutta joka on toiminut aiemmin myös duunarina ja harjoittanut asianajajan ammattia. Toukokuussa 2002 Rinne valittiin Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO:n puheenjohtajaksi ja vuonna 2005 Toimihenkilöunionin johtoon. Ammattiliitto Pron puheenjohtajana Rinne aloitti vuoden 2011 alussa. Rinne on toiminut aiemmin myös Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n järjestösihteerinä ja lakimiehenä, jonka paikan hän joutui kuitenkin erinäisten epäselvyyksin takia jättämään.

6. Antti Rinteen vanhemmat ovat myös juristeja, hänen isänsä toimi aikoinaan Lohjan kaupunginjohtajana. Rinne tunnetaan ärhäkkäänä, aggressiivisena ja kiisteltynä ay-johtajana. Rinnettä on pidetty ay-liikkeen kestohäirikkönä ja hän on saaanut lakkokenraalin maineen tempauksillaan, joista joitakin on puitu käräjä- ja hovioikeutta myöten. Rinne pyrki eduskuntaan vuoden 1999 vaaleissa Uudeltamaalta, mutta jäi valitsematta 2300 äänellä. Hän on toiminut kunnanvaltuutettuna Mäntsälässä 1997-2004 ja uudelleen vuodesta 2012 alkaen. Rinne on esittänyt SDP:n virallisesta linjasta poikkeavia mielipiteitä verotuksesta ja yleensä valtiontalouden hoitamisesta.

7. Miksi SDP:n tulisi valita uusi puheenjohtaja ja onko Antti Rinteellä realistisia mahdollisuuksia voittaa äänestyksessä Jutta Urpilainen? Puheenjohtan valitsevat puoluekokoukseen puolueen jäsenten äänestyksessä valitut 500 edustajaa, valintamenettely on parhaillaan käynnissä.

8. Suomessa on neljä suurta eduskuntapuoluetta: Kokoomus 44 kansanedustajaa (ääniosuus vuoden 2011 vaaleissa 20,3 %), SDP 43 edustajaa (19,1 %), Perussuomalaiset 38 edustajaa (19,05 %) ja Keskusta 35 edustajaa (15,76). Kokoomuksen ja SDP:n ja neljän pienpuolueen hallitus ei ole äänestäjien mielestä onnistunut talous- ja EU-politiikassaan hyvin. Gallupkyselyissä puolueiden voimasuhteet ovatkin muuttuneet merkittävästi. Keskusta on noussut selvästi suosituimmaksi puolueeksi n. 23-24 prosentin kannatuksella, Kokoomuksen kannatus on sen sijaan pudonnut n. 18 prosenttiin, johon pääsevät myös Perussuomalaiset. Suurimman romahduksen on kokenut SDP, sillä sen kannatus on pudonnut 15-16 prosenttiin.

9. Gallupkyselyjen tulosten valossa ei ole mikään ihme, että monet demarit haluavat vaihtaa puheenjohtajaa. Kun taloustilanteessa ei ole odotettavissa muutosta parempaan, vaikuttaa ilmeiseltä, että Jutta Urpilaisen johdolla demarit menettäisivät myös seuraavissa eduskuntavaaleisssa kannatustaan entisestään. Jutta Urpilaisen johdolla demarit ovat hävinneet kaikki vaalit kunnallisvaalit ja EU-vaalit mukaan lukien. Voisi ainakin kuvitella, että uuden puheenjohtajan avulla demarit saisivat tappiokierteensä katkaistuksi.

10. Mutta olisiko juuri Antti Rinne tyyppi, joka veisi demarit vaalivoittoon? Tätä on vaikea ennustaa. Henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan Urpilaista voidaan pitää Rinnettä parempana vaihtoehtona ainkin, jos on kyse puheenjohtajan kansainvälisistä yhteyksistä ja tehtävistä. Rinne on aika lyhytsanainen kaveri, jolle ay-väen etujen ajaminen tuntuu olevan henki ja elämä. Rinne on ilmoittanut olevansa eräissä verotukseen liittyvissä kysymyksissä eri mieltä kuin Urpilainen ja hänen mielestään Suomi voisi harkita Kreikan velkojen anteeksiantoa. Tätä demarit kuitenkin vastustavat jyrkästi - kun on ne Urpilaisen neuvottelemat "takuutkin" näet saatu! 

11. Jos Rinteestä leivotaan uusi puheenjohtaja, olisi todennäköistä, että suurin osa niistä demareista eli "rasvanahkaduunereista", jotka ovat viime vaaleissa äänestäneet perussuomalaisia, palaisi takaisin ruotuun ja änestäisi vuoden 2015 vaaleissa jälleen demareita. Toisaalta osa Urpilaisen aikana demareita äänestäneistä naisista saattaisi jättää seuraavissa vaaleissa äänestämättä koknaan tai äänestä muiden puolueiden ehdokkaita, jos Rinne valitaan uudeksi puheenjohtajaksi. SDP:n puheenjohtajuus tuntuu olevan paljolti myös sukupuolikysymys: miehet kannattavat uudeksi puheenjohtajaksi miestä, naiset taas naista.

12. Timo Soini ilmoitti viime lauantaina telkkarissa kysyttäessä, ettei hän pelkää, että Rinteestä tulee demareiden puheenjohtaja. Soinin perustelu vaikutti hieman yllättävältä. Soini nimittäin väheksyi Rinteen poliittista kokemusta, jota hän kuvaili varsin "kevyeksi", koska Rinteellä ei ole lankaan eduskuntakokemusta. Poliittista kokemusta voi kuitenkin hankkia myös muutoin kun istumalla eduskunnassa ja Antti Rinteellä tuntuu olevan tuollaista kokemusta yllin kyllin. Ammattijärjestöt ovat nykyisin poliittisia elimiä, joille maan hallitus on jättänyt aika vapaat kädet päättää esimerkiksi työlainsäädännöstä ja niinkin tärkeästä asiasta kuin eläkeiän nostamisesta.

13. Timo Soini antoi mainitussa haastattelussaan hieman halveksivaan sävyyn ymmärtää, että jos Rinne valittaisiin demareiden uudeksi puheenjohtajaksi, tämä joutuisi menemään hallitukseen ja ottamaan siellä nykyisin Urpilaiselle kuuluvan valtiovarainministerin salkun. Soini halusi ilmeisesti pelotella, että tästä ei tulisi mitään, kuten Rinteellä ei ole mainittua eduskuntakokemusta. Tästä voidaan kuitenkin olla myös toista mieltä. Antti Rinne olisi luultavasti varsin aktiivinen ja päättäväinen finanssiministeri. Kuka sitä paitsi on sanonut tai määränyt, että demareiden tulee pysyä Jyrki Kataisen johtamassa horjuvassa ja saamattomassa hallituksessa hamaan seuraaviin vaaleihin saakka? Antti Rinteen tulo demareiden johtoon saattaisi merkitä hallituksen hajoamista ja ennenaikaisten eduskuntavaalien järjestämistä. Timo Soini tuntuu sittenkin hieman pelkäävän, että Rinteen valinta söisi persujen kannatusta.

14. Antti Rinne käy puheenjohtajakampanjaa jo täyttä häkää ja kiertää siinä tarkoituksessa eri puolilla maata pidettävissä tilaisuuksissa. Joidenkin kyselyjen mukaan hän näyttäisi jopa ohittaneen kannatusluvuissa Urpilaisen. Rinne näyttää pudottaneen hieman painoaankin, mikä on hyvä merkki, sillä aiemmin Rinne on kuulunut lähestulkoon samaan painoluokkaan Timo Soinin kanssa. Vielä 10-15 kiloa kropasta pois, niin Rinnehän alkaa näyttää Timo Soinin ja Jutta Urpilaisen rinnalla suorastaan solakalta! Jutta Urpilainen (38) voisi keskittyä pikku hiljaa perheen lisäykseen, jollei häntä valita enää puolueen puheenjohtajaksi. Antti Rinteellä ei ole vastaavia huolia, sillä hän on jo kolmatta kertaa naimisissa.

15. Parissa muussakin puolueessa saattaa piakkoin tulla eteen kysymys puheenjohtajan vaihdoksesta. Sen jälkeen kun vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki simahti Sotshin Leijonajuhlissa ja sammui kännissä ravintolapöytään niin, että hänet jouduttiin kantamaan läheiseen hotellliin, on alkanut kuulua vaatimuksia potkujen antamisesta Arhinmäelle. Jotkut pitävät jopa selvänä, että vasureiden seuraavasssa puoluekokouksessa Arhinmäki joutuu vaihtoon. Näin tuskin kuitenkaan tapahtuu, mutta jos tapahtuu, niin silloin valtiotieteen ylioppilas Paavo A. saisi tilaisuuden suorittaa maisterin opintonsa loppuun.

16. Keskustassakin on tässä suhteessa ongelmia. Gallupkyselyjen mukaan Keskusta on nyt ylivoimaisesti suosituin eduskuntapuolue, joka voittaisi seuraavat eduskuntavaalit selvästi. Ongelma on kuitenkin siinä, että puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä on ollut vajaan vuoden vuoden aikana keuhkoveritulpan takia kaksi kertaa pitkällä sairaslomalla, joista jälkimmäinen jatkuu vielä muutaman päivän. Jos Keskusta voittaa seuraavat vaalit eli siitä tulisi suurin eduskuntapuolue, tulisi Sipilästä automaattisesti seuraavan hallituksen pääministeri. Toivottavasti Sipilän paranee ja hänen terveytensä kestää jatkossakin, sillä olisihan se aika ongelmallista, jos puolue voittaa vaalit, mutta puolueen puheenjohtaja ei voisikaan sairautensa takia ryhtyä uuden hallituksen pääministeriksi. 

17. Jos demareiden puheenjohtajakisaan ilmaantuu vielä muitakin varteenotettavia ehdokkaita tai Antti Rinteen kannatus on kyselyjen valosssa selvästi suurempi kuin Jutta Urpilaisen, niin Jutta luopuu kisasta kokonaan. Silloin hän joko lähtee "tekemään lapsia" tai asettuu ehdokkaaksi ensi kesäkuun EU-parlamentin vaaleissa.

820. Urheiluministerin kiekkokänni

Paavo Arhinmäki  seuraamassa avustajansa Jussi Saramon kanssa Suomi-USA -ottelua

1. Ministereiden ja muiden johtavien poliitikkojen toilaukset puhuttavat mediaa ja suurta yleisöä tuon tuostakin. Seuraavasa pari tuoretta esimerkkiä.

2. Ukrainan presidentti Viktor Janukovits yritti tukahduttaa opposition mielenosoitukset Kiovassa väkivallalla, jolloin satakunta mielenosoittajaa tapettiin ja useat sadat haavoittuivat. Janukovitsin oli pakko tehdä opposition kanssa muodollinen sopimus, jolla mm. presidentin vaaleja aikaistettiin ja presidentin valtaoikeuksia kavennettiin.Sopimus tehtin aamupäivällä viime lauantaina. Siitä ei kuitenkaan ollut VJ:lle hyötyä, sillä mielenosoittajat eivät hyväksyneet sopimusta. Janukovits joutui pakenemaan maaseutuasunnostaan kiireen vilkkaa ja lähtemään lauantaina iltapäivällä helikopterilla paikkaan, jota ei ole saatu vielä selville. Kiovassa väkijoukot vaativat Janukovitsia tilille ja oikeuden eteen joukkomurhista. Ukrainan parlamentti  erotti Janukovitsin presidentin virasta - siihen sillä ei ole laillisia edellytyksiä - ja antoi hänestä etsintäkuulutuksen.

3. Viime lauantai oli Sotshin talviolympiakisoissa Suomelle menestyksellinen päivä, sillä Suomen Leijonamiehistö nuiji jääkiekossa USA:n maan rakoon numeroin 5-0 ja vei pronssimitalit. Ottelu oli 43-vuotiaan Teemu Selänteen viimeinen peli maajoukkuetasolla, mutta voihan tilanne vielä muuttua, jos Teemu innostuu jatkamaan edelleen! Hänet voitaisiin nähdä Leijonapaidassa vielä neljän vuoden kuluttua Etelä-Koreassa pidettävissä talvikisoissa leijonapaidassa! USA-ottelussa Teemu kunnostautui iskemällä kaksi maalia. Hänet valittiin kisojen arvokkaimmaksi pelaajaksi.

4. Teemun ura on todella pitkä ja muutenkin  ainutlaatuinen. Yksi menestys häneltä on kuitenkin jäänyt puuttumaan - maailmanmestaruus, joita Suomi on voittanut jääkiekkoilussa kaksi kappaletta (vuosina 1995 ja 2011). Teemu ei ollut NHL-kiireidensä takia mukana Suomen kummassakaan kultamitalijoukkueessa.

5. Leijonat juhlivat pronssimitaleja Sotshissa ottelun jälkeen kunnolla. Tilaisuuteen otettiin mukaan kaksi ulkopuolista jäsentä eli  kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas) ja hänen avustajansa Jussi Saramo. Paavo A. on kunnostautunut tai ainakin herättänyt huomiota (kummastusta) aiemminkin suurissa urheilukisoissa omalaatuisella käytöksellään. Viime elokuussa Arhinmäki ikuistettiin valokuvaan yleisurheilun MM-kisoissa Moskovassa, jolloin hän heilutti kutsuvierasaitiossa sateenkaarilippua protestina Venäjän tiukentuneelle homolaille.

6. Sotshissa Arhinmäki töppäsi kunnolla. Leijonien pronssijuhlat olivat ilmeisen rankat ainakin urheiluministerin kannalta, sillä kemuissa ja niden jatkoilla ravintolassa nautittiin alkoholia  runsaasti. Muutama kisaturisti kertoi Ilta-Sanomille nähneensä juhlien jälkeen sunnuntaina valokuvan, jossa kolme Leijonaa - siis suomalaista jääkiekkoilijaa - kantaa vahvasti päihtynyttä ja sammunutta ministeriä läheiseen hotelliin, josta Arhinmäelle oli jouduttu varaamaan sammumisen takia  Suomen jääkiekkoliiton maksama huone yhdeksi yöksi.

7. Runsaanpuoleinen viinatarjoilu teki urheiluministerille ilmeisesti tepposet, sillä hän oli omien sanojensa mukaan "vain kohtuukäyttäjänä" sammunut ravintolan pöytään. Tällöin Leijonat olivat päättäneet varata uuvahtaneelle ministerille hotellihuoneen juhlapaikan läheisestä hotellista ja kantaneet ministerin hotelliin nukkumaan. Ministerin oma hotelli sijaitsi muutaman kilometrin pässä, joten olisi ollut hieman kohtuutonta, jos Leijonien olisi pitänyt retuuttaa sammunutta ministeriä pitkin katuja sinne asti.

8. Paavo Arhinmäki palasi kotimaahan suomalaisten urheilijoiden kanssa eilen maanantaina. Hieman koomista oli, että ministeri piti Helsinki-Vantaan kentällä jonkinlaisen tervetuliaispuheen urheilijoille ja vetäytyi sitten muina miehinä urheilijoiden taakse kuuntelemaan muita tilaisuudessa pidettyjä puheita. Media piiritti Arhinmäkeä koko päivän, jolloin Arhinmäki esiintyi katuvaisena ja myönsi sammuneensa pöytään, hän pyyteli käytöstään anteeksi. Ministeri selitti olleensä yhtäjaksoisesti puolitoista viikkoa kestäneellä ulkomaan virkamatkalla, josta Sotshi oli ollut viimeinen etappi.

9. Arhinmäki kiisti, että hän olisi krapulansa takia peruuttanut sunnuntaiksi sovitun tapaamisen Venäjän urheiluministerin kanssa. Toiset tiedot väittävät kuitenkin, että näin olisi tapahtunut ja että Suomea olisi sanotussa tapaamisessa venäläisen ministerin kanssa edustanut opetusministeriön liikuntayksikön johtaja Harri Syväsalmi. Joka tapauksessa Arhinmäki ei seurannut sunnuntaina 50 km:n hiihtoa ladun varressa, vaan katseli kisan hotellihuoneensa telkkarista.

10. Arhinmäen toilailu on herättänyt Suomessa paljon keskustelua. Mitään oikeudellisia seuraamuksia ministerille ei sammumisesta kuitenkaan aihedu, vaikka ministereiltä voidaan korkeiden virkamiesten tavoin edellyttää asemansa mukaista arvokasta käytöstä myös työtehtäviensä ulkopuolella. Pääministeri Jyrki Katainen on ilmoittanut haluavansa keskustella Arhinmäen kanssa tapauksesta. Katainenhan muistetaan kompuroinnistaan viime eduskuntavaalien (2011) jälkeen, kun hän vaalivalvojaisista kotiin palatessaan törmännyt kotinurkillaan kukkaruukkuun, kaatunut ja loukannut kasvonsa. Kokemusta siis on pääministerilläkin!

11. Arhinmäen sammumista on irvailutu ulkomailla asti. Mm. Norjassa Arhinmäen sammumista kantokuntoon asti on nimitetty ministerikänniksi. VG-lehti otsikoi tapauksesta etusivullaan näin: "Suomalaisministeri lähti kännäämään - pyytää anteeksi", ks. tarkemmin tästä. Norjalaisia kaivelee myös Arhinmäen lausunto norjalaishiihtäjien menestyksestä ja menestyksettömyydestä Sotshin kisoissa, sillä sen katsotaan sisältävän rivien välissä väitteen siitä, että norjalaiset hiihtäjät olisivat aikaisemmin käyttäneet astman hoitoon tarkoitettuja kiellettyjä lääkeaineita. Norjalaiset ovat vaatineet Arhinmäeltä julkista anteeksipyyntöä, mutta sellaista ei ole vielä kuulunut.

12. Mitä tästä kaikesta opimme? Olisiko kulttuuri ja urheiluministeriksi valittava ehdoton absolutisti, joka ei sammuisi pöytään ainakaan viinanjuonnin seurauksena? Tai sitten todella kovakuntoinen kännääjä, joka ei tarvitsisi kantajia pitkäksi venähtäneen illlan istumisen jälkeen? 

13. Suomen Sotshin olympiajoukkue johtajineen päivineen on nyt joka tapauksessa palannut onnellisesti kotimaahan. Tuliaisina oli viisi mitalia eli yksi enemmän kuin neljä vuotta sitten Vancouverin kisoista. Tätä saavutusta on hehkutettu ja ylistetty kovasti, ilmeisesti osin siksi, että yksi mitaleista oli kultainen, jollaista Suomi ei ole saanut talviolympialaisista sitten vuoden 2002 Salt Laken kisojen (Samppa Lajunen ja yhdistetyn joukkuekilpailu). 

14. Olympiakomitean huippu-urheilujohtaja Mika Kojonkoski ylisti Suomen saavutusta ja  lupaili, että vuoden 2022 talvikisoissa Suomi tulisi olemaan paras pohjoismaa eli saamaan enemmän mitaleja kuin Norja ja Ruotsi. Tämä tavoite ei kuitenkaan tule toteutumaan, kun tiedämme, miten paljon norjalaiset ja ruotsalaiset urheilijat saalistivat mitaleja Sotshin kisoissa, mitalitilaston kakkosmaa Norja yhteensä 26 (niistä 11 kultamitalia) ja Ruotsikin 15. 

819. Olympiahuumaa

             Pitäiskö meidän sittenkin antaa Karjala niille takaisin…

Venäjän Sotshissa on vietetty talviolympiakisoja jo pari viikkoa. Kisoja on tullut seurattua sairaalan petissä varsin tiiviisti. Nyt olen kuitenkin taas kotona viehättävässä hoidossa.

Suomenkin mitalitili on auennut, meillä on nyt jo neljä mitallia, joista yksi kultainen ja kolme hopeista. Suurin yllätys on Iivo Niskasen ja Sami "Musti" Jauhojärven kulta parisprintissä. Musti ajoi röyhkeästi viimeisessä kaareessa Saksan hiihtäjän eteen, jolloin sakemanni (TIm Tscharke) kaatui ja jäi seitsemänneksi ja Venäjän hiihtäjä Nikita Kriukov menetti myös tasapainonsa. Saksalaiset tekivät Jauhojärven törmäilystä protestin mutta tuomarineuvosto hylkäisi sen. Olisiko Suomi voittanut ilman Jauhojärven kohellusta? Tuskinpa vain.

Jääkiekossa Suomi otti yllätysvoiton 3-1 isäntämaa Venäjästä. Suomen voitto oli maalivahti Tuukka Raskin ansiota ja seurausta siitä, että Venäjän maalivahdiksi oli valittu se huonompi vaihtoehto. - Yllä oleva kuva on napattu juuri Suomen ja Venäjän ottelun aikana.

Suomen mitalitili ei taida enää kisojen loppupäivinä kasvaa. Ellei Heikkisen Matille sitten satu miesten 50 km:llä se "pöljä päivä", jolloin kaikki natsaa kohdalleen.

Suomalaisia poliitikkoja on vieraillut Sotshin kisoissa solkenaan Sauli Niinistöstä ja Jyrki Kataisesta alkaen. Tällä herkellä Sotshissa on ministeri Jan Vapaavuori. Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki matkustaa Sotshiin huomenna. Paavo ottanee myös Sotshiin mukaan sateenkaarilipun, jota hän voi heilutella kisojen päättäjäisissä. Seksuaalivähemmistön edustajia Paavo on luvannut joka tapauksessa kisoissa tapaavansa.

762. Räyhägeenin syytä?

Ääni on Paavon ääni, mutta kynnet ovat...mistä lie...

1. Päivän tiedeuutinen tulee Kuopiosta, tarkemmin sanottuna Niuvanniemen sairaalasta, jossa on parhaillaan menossa kymmenes pohjoismaisten oikeuspsykiatrian asiantuntijoiden konferenssi. Kolmipäiväinen symposiumi on kerännyt Kuopioon noin 130 psykiatrian ja oikeuspsykiatrian alalla työskentelevää lääkäriä, psykologia ja hoitajaa.

2. Amerikkalainen professori David Goldman on kertonut Savon Sanomille, että suomalaisilla on impulsiiviseen käyttäytymiseen altistava geenin osa, jota ei löydy mistään muusta kansasta. Geenin osa havaittiin joka viidennellä 100 000 tutkitusta suomalaisesta. Kantajilla on kohonnut väkivaltaisen käyttäytymisen riski etenkin alkoholin käytön yhteydessä.

– Tietenkään kaikki geenin osan kantajat eivät käyttäydy väkivaltaisesti, vaan perinnöllisen riskin lisäksi tarvitaan aina ympäristön altistusta, muistuttaa professori Goldman.

3. Goldmanin tutkimuksissa havaittiin, että geenin osan ja testosteronin yhdistelmä ennustaa impulsiivista käytöstä varsinkin miehillä. Rikollisilla geenin osa on yleinen: esimerkiksi kaksoismurhan tekijöillä geenipätkä ilmeni poikkeuksetta. Valtaosa geenin osan kantajista on kuitenkin käytökseltään ja älykkyydeltään normaaleja.

4. Selittäisikö tämä ns. räyhägeeni osaltaan esimerkiksi urheilu- ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen viimeaikaista käyttäytymistä? Muistiimme on varmaan ikuisiksi ajoiksi syöpynyt viime sunnuntai, jolloin Paavo Arhinmäki, "Paavo of Finland", ikuistettiin Moskovan MM-kisojen kutsuvieraskatsomossa heiluttelemassa Suomen lipun keran sateenkaarilippua. Paavon käytöstä on yhtäältä ymmärretty, mutta toisaalta on kauhisteltu ministerismiehen naiivin räyhäkästä käytöstä, kun tiedämme, miten nuivasti Venäjän valtio ja presidentti Putin suhtautuvat kaikkinaisen homopropagandan levittämiseen.

5. Paavon räyhääminen ei ole kuitenkaan rajoittunut vain Moskovan kisakatsomoon, vaan hän jatkoi samaa tyyliä vasemmistoliiton kansanedustajien kesäkokouksessa Porissa. Siellä ministeri tuomitsi kovin sanoin työantajien ja teollisuuden edusmiesten vaatimukset palkkojen jäädyttämisestä ynnä muusta sellaisesta.

6. Kulttuurin alallakin Paavo on osoittanut räyhäkkyytensä. Gloria-lehdelle antamasssaan haastatelussa hän lyttäsi pari päivää sitten räppäri Cheekin ja muiden samantyylisten artistien musiikin totemalla ykskantaan, että  "nämä cheekit ovat hirveää sontaa". Cheekin manageri on tänään kuitannut Paavon puheet toteamlla, että "kainelaisia juntteja sitä onkin korkeissa viroissa".

7. Tänään Paavo on ehtinyt räyhätä Suomen Olympiakomitealle, jonka puheen johtaja Risto Nieminen ilmoitti eilen, että suomalaiset urheilijat eivät saa ensi talven Sotshin talvikisoissa käyttää sateenkaarikynsiä. Olympiakomitean linjauksen mukaan suomalianen urheilija, joka maalaa kyntensä sateenkaaren värein Sotshin olympialaisissa, voidaan sulkea pois kisoista. Paavo Arhinmäki vetoaa nyt siihen, että "olympiarenkaissakin taitaa olla sateenkaaren värit".

8. Jos Paavo pysyy linjallaan, niin kohta näemme tv:n vaalikeskusteluissa urheiluministerin ja puolueensa puheenjohtajan, jonka kynnet on maalattu sateenkaariväreillä! Jutta Urpilaisen kynsien näyttämistä tv-kuvissa pidettiin arkipäivän seksisminä. MInä sitten Paavo A:n sateenkaarikynsien näyttämistä voitaisiin pitää?

9. Suomalaisilla on todella mielenkiintoinen syksy edessä, jos Paavo jatkaa omaksumallaan räyhälinjalla. Pysyykö vasemmistoliitto edes hallituksessa? Tästä saadaan esimakua hallituksen ensi viikolla pidettävän budjettiriihestä, josta on ennustettu sangen eripuraista. Toisaalta muistamme miten halukkaasti Paavo pyrki Jyrki Kataisen ja kokoomuksen johtamaan sateenk... siis sixpack-hallitukseen ja nimenomaan sen urheilu- ja kulttuuriminsteriksi. Tuskinpa Paavo porukoineen kovin helposti lähtee halltuksesta omasta aloitteestaan, vaan ilmeisesti hänelle on näytettävä ovea, jollei muu auta. 

Toisaalla Porissa:

10. Tietynlaista räyhämentaliteettia näyttäisi esiintyvän myös Ulvilan murhajutun oikeudenkäynnissä - missäpä muualla kuin Porissa! Jutun pääsyyttäjä näyttää ottaneen erityistehtäväkseen Anneli Auerin henkisen selkärangan murtamisyrityksen. Lehtitietojen mukaan syyttäjä tivasi koko eilisen istunpäivän Annelilta, miksi tämä ei itkenyt jouduttuaan murhan jälkeen sairasvuoteelle, vaan esiintyi oudon rauhallisesti. Syyttäjä katsoi, että eihän Annelilla voi olla puhtaita jauhoja pussisssan, kun hän ei vuodattanut yhtä ainoata kyyneltä saatuaan tietää miehensä tulleen murhatuksi. Toiseksi syyttäjä vetosi videoituun "kuuulusteluun", jossa poliisi selkeästi johdattelee Annelia "tunnustamaan" Jukka Lahden murhan.

11. Tänään Annelin seitsemän vuoden takaisen käytöksen ihmettely on jatkunut Porin oikeustalolla. Nyt jutun poliisitutkijat on kutsuttu miehissä kertomaan tumareille - lue mediaelle - miten he olivat olleet kummissaan Annelin rauhallisesta käyttäytymisestä esitutkinnan alettua. 

11. Kovin heppoisilta tuntuvat syyttäjien todisteet edelleen olevan, jos tässä uusintakäsittelyssäkin on nähty aiheelliseksi kovistella syytettyä seikoista, jotka oikeus on jo ensimmäisellä kierroksella todennut merkityksettömiksi. Vaasan hovioikeus ei pitänyt Anneli Auerin "tunnustusta" vapaaehtoisena. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen myöhemmin antaman Salduz-tuomion jälkeen on selvää, ettei kyseisellä tunnustuksella ole minkäänlaista merkitystä syytettä tukevana todisteena myöskään siksi, ettei Auerin puolustajalle varattu tilaisuutta olla kuulustelussa mukana. Tunnustusta ei tulisi edes hyväksyä todisteeksi.

12. Tästä huolimatta syyttäjistö vetoaa mainittuuen tunnustukseen ja ihjmettelee sitä, miksi Anneli ei itkenyt! Käräjäoikeuden puheenjohtajan tulisi ottaa käsittelyssä ja prosessinjohdossa jämäkämpi ote ja torjua sellaisten todisteiden esittäminen, jotka ovat täysin asiaan vaikuttamattomia tai joita ei lian mukaan edes voida ottaa todisteina huomioon. 

13. Syyttäjistön tunnari Porin oikeustalolla:

Saat naisen kyyneliin, se helppoa on, 
saat naisen kyyneliin, kun väität vain 
pomps

760. Paavo of Finland

Viestinnän ja informaatiotutkimuksen professori Erkki Karvonen Oulun yliopistosta pitää asiaa selvänä: ministerikin oli sopivaa heiluttaa sateenkaarilippua (MTV3).

– Ministerilläkin on ilmaisunvapaus länsimaisessa demokratiassa. Suomessa on perinteisesti kyllä harjoitettu itsesensuuria ja varovaisuutta idän suuntaan. Suomen valtion poliittiset edustajat, kuten presidentti, ovat ottaneet tapaamisissa puheeksi ihmisoikeuskysymyksiä. Lipun liehutus nyt oli erilaista viestintää, Karvonen pohtii.

Mikään ei ole niin viisas kuin professori! Ehkäpä seuraavassa tapaamisessa Vladimir Putinin kanssa Sale Niinistö heiluttaa Karjalan vaakunalla varustettua lippua, mutta ei puhu mitään. Lippu kuitenkin viestii sitä, että Niinistön mielestä Karjalan Kannas kuuluu oikeesti Suomelle.

                                        Arhinmäki edustanee brezneviläisyyttä...

648. Kova jätkä ja tomera täti

Kyllönen, taustalla Kimmo Sasi myrtsinä


1. Juhani Tervalan nimi on ollut tähän asti suurelle yleisölle tuntematon. Hän kuuluu niihin virkamiehiin, jotka tulevat tunnetuiksi vasta sinä vaiheessa, kun saavat potkut virastaan. Virka ei ollut mikään pikkuvirka, sillä Tervaala oli suuren ja mahtavan Liikenneviraston pääjohtaja. Tämä virasto hoitelee liikenneministeriön alaisuudessa valtakunnan tie- ja väylähankkeita. 

2. Monelle suomalaiselle myös sana Liikennevirasto on uusi tuttavuus. Meillä oli ennen TVH, mutta  se on lakkautettu jo ajat sitten; myös VR ei ole ollut pitkään aikaan entisensä. Jos kadunmieheltä kysytään, mikä on "liikennevirasto, niin varmaan moni helsikiläinen yhdistää sanan HKL:n sinisiin busseihin. Mutta netistä saamme lukea, että Liikennevirasto vastaa koko Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Vau, onpa todella upeeta ja mahtavaa! Liikennevirasto vastaa valtion tie- ja rataverkostosta sekä hallinnoimistaan vesiväylistä.

3. Juhani Tervala on insinööri, vieläpä diplomi sellainen. Nyt kaikki tietävät, miten kova liikennepolitiikan ammattilainen ja samalla ministereiden tuttava hän on. Tervala on ollut ministeriön ja Liikenneviraston hommissa yli 30 vuotta, viimeksi rakennusneuvoksena ja pääjohtajana. Hän on ollut monien merkittävien poliittikkojen ja valtiosihteereiden ja ministeriöiden kansliapäälliköiden kaveri. Tämä ilmeni eilen, kun useat entiset liikenneministerit (Kimmo Sasi, Anu Vehviläinen ja Ilkka Kanerva) ja muutkin poliitikot (mm. Kari "Touho" Rajamäkin ja entiset ja nykyiset valtiosihteerit (kepun Risto Volanen muun muassa) kiirehtivät Tervalan hätiin ja kehuivat, suorastaan ylistivät hänen kokemustaan ja pätevyyttään. Hyvä veli -verkosto näytti kyntensä, hyvät veljet riensivät kiireesti puolustamaan kunnon pääjohtajaa.

4. Ex-ministereiden ja muiden poliittikkojen ja puoluepoliittisilla ansioilla virkoihinsa valittujen ex-valtiosihteereiden hädän ymmärtää. Liikenneviraston pomomiehet ja etenkin pääjohtaja ovat liikenneministereille ja maakuntien johtaville poliitikoille kultaakin kalliimpia ajatellen heidän omaa äänestäjäkuntaansa ja puolueidensa intressejä. Pääjohtaja päättää  paljolti rahanjaosta ja siitä, mitä moottori- ja valtateitä taikka vesiväyliä valtakunnassa ja sen eri osissa milloinkin rakennetaan tai peruskorjataan. 

5. Toki ministeri on koko ministeriön päällikkkö ja siten paragraafien mukaan myös virastopäällikön esimies.Käytännössä on kuitenkin totuttu siihen, että kyllä se on Tervala, joka asiat ja rahanjaon junailee, ministeri vain hyväksyy pääjohtajan suunnitelmat ja raapustaa nimensä niiden alle. Juuri tästä syystä Tervala on "kovan jätkän" maineessa. Jotta pääjohtaja pääsisi kovan jätkän kerhoon, hänen tulee olla jukuripään maineessa ja omata värikäs kielenkäyttö. 

6. Kovan jätkän tunnusmerkistöön kuuluvat luonnostaan pienet, muutaman millin suuruiset määrärahojen ylitykset sekä vanhojen kevereiden firmojen kanssa  ilman kilpailutusta  tehdyt konsulttisopimukset. Toki jotkut sellaiset puljut kuin esimerkiksi VTV ja oikeuskanslerinvirasto saattoivat joskus hiukka murahdella, mutta onko kukaan kunnon virastopäällikkö koskaan tällaisista "moitteista", jotka eivät  johda mihinkään, ikinä välittänyt? Jos välittäisi, niin pääjohtaja tietenkin menettäisi kovan jätkän maineensa samantien.

7. Vuoden 2007 eduskuntaan valittujen ensikertalaisten kansanedistajien joukossa oli muuan laboratorihoitaja Merja Kyllönen Suomussalmelta. Hän kuuluu vasureiden eli  vasemmistoliiton ryhmään. Ensimmäisellä kaudella Merja Kyllönen herätti huomiota lähinnä rempseillä puheenvuoroillaan. Eduskunnan kyselytunneilla, jotka lähetetään telkkarissa suorana lähetyksisä, pomppasi taaimmaisesta penkkirivistä ylös aika usein muhkeanoloinen Kyllöskä, joka selevällä Kainuun- vai olisiko Koillismaan murteella esittämät ja huumorilla höystetyt puheenvuorot näyttivät huvittavan kansanedustajia salin laidasta laitaan.

8. Vuoden 2011 vaaleissa Kyllönen uusi kansanedustajan pestinsä helposti, ja kun kaikkien yllätykseksi demarit vaativat myös vasureita Jyrki Kataisen sixpack-hallitukseen, Merja Kyllösestä (34 v.) leivottiin liikenneministeri. Odotettiin, että puolueen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki olisi ottanut tuon tärkeän ministeripostin, mutta Arhinmäki halusikin kulttuuri- ja urheiluministeriksi, jossa ministeri pääsee paljon helpommalla, mutta saa toisaalta enemän Paavon niin kovasti kaipaamaan julkisuutta. Ministeriön ja Liikenneviraston virkamiehet varmaan ihmettelivät  meidän muiden suomalaisten tavoin ministerivalintaa, mutta huokasivat samalla helpotuksesta, sillä ajateltiin, että kun uudella ministerillä ei ole juuri minkäänlaista hallinnollista kokemusta tai osaamista ministeriön toimialaan kuuluvista tehtävistä, virkamiehet saavat hoitaa asiat mielensä mukaan.

9. Mutta toisin on käynyt. Kyllönen on osoittanut yllättäväää tomeruuttaa ja asioihin perehtymistä. Ministeriaitoista ei enää kuulla Kainuun murretta, vaan Kyllönen pudottelee vastauksia kysymyksiin ja esittelee omia näkemyksiään sellaisella varmuudella, että voisi luulla, ettei hän ole ikinä mitään muuta tehnytkään kuin hoitanut valtakunnan liikennepolitiikkaa! Näyttää joskus jopa siltä, että vasemmistoliiton politiikkaa vetää käytännössä, ei suinkaan Arhinmäki, jonka aika tuntuu menevän Ruben Stillerin yms. toimittajien ohjelmissa ja jalkapallomatsien katsomoissa, vaan liikenneministeri Kyllönen.

10. Merja Kyllönen haluaa pitää hänen vastuullaan olevat hommat tiukasti omissa näpeissään ja panna virkamiehet kuriin. Pääjohtajien on tehtävä, niin kuin aiemmin on sovittu. Pää- tai muut johtajat ei voi märäillä talossa, vaan heidän on toteltava ministeriä ja noudatettava eduskunnan hyväksymiä linjauksia. Jos tämä ei käy, vaan syntyy luottamuspula, saavat pääjohtajat lähteä. Hyvä, tämä on reipasta johtamista, mutta joka tuntuu monissa muissa ministeriöissä unohtuneen. Virkamiehet vievät ja ministerit vikisevät.

11. Ministeri Kyllönen näytti äskettäin eduskunnan suuressa salissa kaapin paikan ex-työ- ja liikenneministeri Ilkka Kanervalle, joka pyrki kukkoilemaan valtatie 8:n rakentamisaikataulua koskevassa asiassa. Vuosi sitten liikenneministeriön organisaatioon kuuluvan Finavian pääjohtaja Samuli Haapasalo sai kenkää, ja nyt oli sitten vielä mahtavaman pääjohtajan eli Juhani Tervalan vuoro lähteä. Valtiosihteeri Risto Volanen itkee nyt, että hei kamoon, eihän ministeri nyt tällaista voi tehdä eli erottaa korkeaa virkamiestä! Sasit, vehviläiset, rajamäet ja kumppanit ovat ihmeissän ja vaativat Kyllöseltä selityskiä. Kohta astuvat varmaan koloistaan esiin myös valtiosääntöoppineet omia loitsujaan mumisten. 

12. Nyt nämä volaset ja muut parkuvat, että pääjohtajaa ei voi erottaa ilman oikeudellista tutkintaa. Heh, heh! Missä nämä kaikki tyypit ovat piileskelleet silloin, kun poliisitutkintaan ja oikeuskäsittelyyn olisi ollut todella tarvetta? Eikö tämä pääministeri Matti Vanhasen lähimpänä virkamiehenä toiminut Volanen neuvotellut oikeuskansleri Jonkan kanssa diilin siitä, että Matti Vanhanen sai jatkaa pääministerinä vielä reilut puoli vuotta ja vasta Vahasen eron jälkeen alettiin tutkia, mitä luurankoja Vanhasen kytköksistä Nuorisosäätiöön mahtaa löytyä. Tuona aikana monet luurangot ehdittiinkin sitten kärrätä kaatopaikalle.

13. Juhani Tervalaa ei kuitenkaan erotettu, vaan hän erosi itse, kun ymmärsi, ettei hän voi syntyneen luottamuspulan takia enää toimia virastonsa pääjohtajana. Tämän pitäisi olla normaali tapa tomia, mutta eihän täällä umpiperällä ole totuttu sihen, että korkea virkamies  tai tuomari, ministeristä tietysti puhumattakaan, eroaisi, kun on töpännyt virassaan tai kun hänen uskottavuutensa on muusta syystä mennyt. Tässä tapauksessa muodollisiakin rikkeitä tuntuu löytyvän, sillä VTV ja oikeuskanslerinvirasto tutkivat Liikennevirastossa paljastuneita virheitä.  VTV on jo aiemmin antanut Liikennevirastolle moitteita tilinpäätöksen epäselvyyksistä.

14. En tiedä, mitä mieltä lukijat ovat Merja Kyllösestä ja hänen toiminnastaan ministerinä, mutta itse olen alkannut pitää hänen tyylistään entistä enemmän. Asiantuntemusta, tomeruutta ja suorapuheisuutta tarvitaan, siitä kansa tykkää. Totta kai Kyllönen pitää  ministerinä esillä mahdollisimman paljon oman puolueensa linjauksia ja ajaa erilaisissa tie- yms. hankkeissa erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen etua. Tämä on vain luonnollista, kun kerran vasurit  on otettu hallitukseen vastuuta kantamaan. Kaikki liikenneministerit ennen Kyllöstä ovat toimineet samalla tavalla oman puolueensa ja alueensa etuja ajaessaan, ja näin tulevat tekemään liikenneministerit myös Kyllösen kauden jälkeen, ei tässä ole mitään uutta. 

On meillä hauska täti,
tuo täti Kyllönen,
kun täti menee aitoon,
on näky komea!
(Kun täti panee tuulemaan,
on pomot kusessa!)
Kas, näin heiluu kassi,
ja kassi heiluu näin...

449. Jyrki Kataisen sixpack-hallitus hajonnee viimeistään kunnallisvaalien 2012 jälkeen

Kataisen hallitusta eivät taida kissanpäivät odottaa...

1. Jyrki Kataisen hallitus nimitetään virkaansa huomenna. Hallitustunnustelut ja -neuvottelut saivat, kuten tiedämme, kosolti farssimaisia piirteitä.

2. Päällimmäiseksi vaikutelmaksi jäi, että Katainen halusi pääministeriksi hinnalla millä hyvänsä. Hän jopa otti, demareiden vaatimuksesta, hallitukseen myös kommunistien perilliset eli vasemmistoliiton. On se täysin nurinkurista ja epänormaalia, koko maailmassa varmaan tavatonta, että samassa hallituksessa istuvat sekä oikeiston ja äärivasemmiston edustajat.

3. Sen jälkeen kun perussuomalaiset olivat kieltäytyneet hallitusvastuusta, ei jäljelle jäänyt itse asiassa muuta vaihtoehtoakuin tämä sinipuna. Näin ennustin blogissani vaalien jälkeen, jos persut eivät lähtisi hallitukseen. Ennustin myös, että ensimmäisen yrityksen päätyttyä 13 päivän puurtamisen jälkeen demareiden ulosmarssiin tai -heittoon, demarit palaisivat pian ruotuun eli neuvottelupöytään (blogi 437). Myös tämä ennustus toteutui.

4. Sitä en toki osannut nähdä, että myös vasurit änkeäisivät kokoomuksen johtamaan hallitukseen. Mutta kun se kuuluisa "Audin takapenkki" on niin kovin houkutteleva, niin Paavo Arhinmäki sai kun saikin halunsa läpi puolueessaan, tai ainakin osassa siitä.

5. Hallituksen ohjelmassa näkyy selvästi demareiden kädenjälki. Kokoomus joutui antamaan lähes kaikissa kysymyksissä periksi, ensi sijassa verotuksessa. Muun muassa elinkeinoelämä ja kunnat, tänään myös yrittäjäjärjestöt ja Perheyritysten liitto Matti Vanhasen suulla, ovat jo ehtineet moittia hallitusohjelman, keskustasta ja persuista nyt puhumattakaan.

6. On aika helppo tehtävä ennustaa, ettei tämä sixpack-hallitus istu koko nelivuotiskautta. Esimerkiksi eurokriisi vain pahenee pahenemistaan, mutta tähän ei ole asiantuntijoiden mukaan varauduttu hallitusohjelmassa millään tavalla. Talouskasvu tulee ensi vuonna hiipumaa, mikä ei tiedä hyvää työllisyydelle. Valtion velkaantumista ei edes yritetä saada kuriin, vaan velkaantumistahti sen kun vain kiihtyy. Perusturvaan en vuoden alussa tulossa oleva 100 euron korotus jää monille käytännössä 20-30 euroon, sillä perusturva luetaan tuloksi, joka vähennetään toimeentulotuesta.

7. Persujen kannatus tulee vain kasvamistaan kasvamaan, mistä saadaan esimakua jo ensi talven presidentinvaaleissa. Kunnallisvaalit syksyllä 2012 on ajankohta, minkä jälkeen hallituksen lienee pakko erota ja päättää ennenaikaisista eduskuntavaaleista, sillä vaalien tulos tulee olemaan monelle hallituspuolueelle jokseenkin murskaavan tappiollinen. Mahdollista on, että hallituksen hajoaa jo ennen kunnallisvaaleja, jolloin tehdään päätäs siitä, että eduskuntavaalit ja kunnallisvaalit toimitetaan samanaikaisesti.

8. Persut tulevat saamaan kunnallisvaaleissa kolmannen "jytkynsä" lisäten kannatustaan roimasti. Viimeistään tällöin kokoomus ja demarit havahtuvat siihen, missä mennään. Myös keskusta tulee voittamaan, sillä kepuhan on menestynyt aina kunnallisvaaleissa paremmin kuin eduskuntavaaleissa. Vasemmistoliitto kokee kunnallisvaaleissa selvän tappion, mikä näkyy Helsingissä kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen kannatuksen romahdusmaisena laskuna. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on jo nyt hajoamispisteessä ja on vain ajan kysymys, milloin hajoaminen virallistetaan. Vasemmistonuoret ovat jo ehtineet tuomita puolueen monon kokoomuksen johtamaan hallitukseen.

9. Paavo Arhinmäki syytti Vappuheessan Timo Soinia voimakkain sanakääntein takinkäännöstä Portugali-asiassa, kun Soini oli pohtinut ääneen mahdollista hallitukseen menoa. No, nyt se nähtiin, että Arhinmäki ja vasurit olivat takinkäännössä aivan ylivertaisia. Mutta tämähän ei ole toki vasureiden kohdalla mitenkään epätavallista.

10. Muistan vielä, miten ennen vuoden 995 eduskuntavaaleja vasureiden silloinen puheenjohtaja Claes Andersson sätti voimakkaasti istuvaa hallitusta menoleikkauksista ja vannoi jokaisessa vaalitilaisuudessa, että hänen puolueensa ei tule missään tapauksessa menemän sellaiseen halitukseen, joka jatkaisi valtion menojen leikkauksia. Mutta kun Paavo Lipponen kutsui vasurit hallitukseen ja lupasi Anderssonille kulttuuriministerin postin, muuttui ääni Anderssonin kellossa täysin ja hän puolusteli voimakkaasti kantaansa mennä mukaan Lipposen hallitukseen, vaikka sen sen suunnittelemat menoleikkaukset ylittivät kirkkaasti edellisen hallituksen leikkaukset!

11. Kulttuuriministerin paikalla on siis merkillisen ihmeitä tekevä vaikutus! 1990-luvulla vasemmistoliiton paikkaluku eduskunnassa taisi olla vielä 23, mutta viime huhtikuun vaalien jälkeen eduskunnassa istuu enää 14 vasuria. On helppo ennustaa, että seuraavien vaalien jälkeen Arkadianmäellä istuskelee (toimettomana) enää alle kymmenen vasuria. Mikään puolue tai koalitio ei enää vasureita hallitukseen kaipaa.

12. Vasemmistoliitto halusi vimmatusti kokoomuksen johtamaan hallitukseen, vaikka sille oli luvassa kaksi suhteellisen vähäpätöistä ministeripostia verrattuna vaikkapa RKP:n saamiin oikeusministerin ja puolustusministerin salkkuihin. No, onhan se toki toisaalta niinkin, että vasemmistoliitto ei olisi saanut myöskään oppositiossa istuessaan juuri mitään aikaan.

13. Arhinmäki, "koulutukseltaan" muuten valtiotieteen ylioppilas, osoitti nilkkimäisen luonteensa valitsemalla itselleen hallituksen ylivoimaisesti kevyimmän salkun eli kulttuuri- ja urheiluministerin postin. Hän jätti paljon merkittävämmän liikenneministerin salkun kantamisen Suomussalmelta olevalle toisen kauden kansanedustaja Merja Kyllöselle, joka on kuulemma Ryysyrannan Joosepin sukua. Kyllönen on koulutukseltaan laboratoriohoitaja ja työskennellyt apteekissa teknisenä avustajana.

14. Paavo A. haluaa luonnollisesti pysytellä julkisuudessa, mitä kulttuuriministerin posti epäilemättä tuo, ja matkustella ympäri maailmaa "edustamassa" Suomea erilaisissa urheilukisoissa. Sillä aikaa tämä Kyllönen, josta minulle tulee väkisin mieleen tv-elokuva "Liian paksu perhoseksi" pääosan esittäjä, puurtaa lupauksensa mukaan ratapihoilla kolaamassa, kun junat myöhästelevät pakkasissa ja tuiskuissa ja VR saa taas kuulla kunniansa. Kyllönen on eduskunnan takapenkkiläisiä, joka viime kaudella viljeli ronskeja huumoripitoisia puheenvuoroja, mutta nyt ääni taitaa muuttua, kun hän joutuu hallituksen aitiossa puolustelemaan kokoomuksen ja Kataisen puheita siitä, miten EU:n velkamaita on tuettava aina vaan.

15. Entä muut ministerit? Suorastaan epätodellista oli se kiihko, millä aina yhtä kiiluvasilmäinen Heidi Hautala rymisteli Brysselistä ja EU-parlamentista saakka vaatimaan vihreiden kokouksessa päästä ministeriksi. Hänen ja hänen valintansa ensisijainen peruste tuntui olevan yksinkertaisesti se, että hänen ei ole ollut aikaisemmin ollut vielä kertaakaan ministerinä!

16. Oudolta tuntuu myös Puna-Erkin paluu ulkoministeriksi; toivottavasti Erkillä on vielä vanha olkalaukkunsa tallella, joka mukaan hän edusti Suomea maailmalla. Punaisen Eerikin paluu ulkopoliittisiin parrasvaloihin ei ainakaan mitenkään paranna Suomen ja USA:n välejä eikä Haloskalla ole minkäänlaista toivonkipinää saada kutsua valkoisen taloon, oli Talossa sitten valkoinen tai musta mies isäntänä. UM:sä on nyt peräti kolme ministeriä, sillä Tuomioja ja Hautalan lisäksi sinne piti pystyttää oma EU-ministerin virka Stubbin Alexille!

17. Hallituksessa istuu entisiä puuseppiä (Jukka Gustafsson) ja kirvesmiehiä (Lauri Ihalainen). Ihalaisellakaan ei ole ministerikokemuksia, vaikka Haloska myönsi hänelle v. 2008 ministerin arvonimen. Gustafsson on huudellut reilut 20 vuotta kovalla äänellään - ärrävikoineen päivineen - salista, mutta nyt hän joutuu kuuntelemaan huutoja ministeriaitiosta. Jäbästä, joka on kuulemma myös potkupallomiehiä, tehtiin opetusministeri, mutta opetuksen määrärahoja ei lisätä, vaan päin vaston vähennetään roimasti, yhteensä 200 miljoonaa euroa. On siinä opeministerillä naurussa pitelemistä, kun oppositio alkaa painaa päälle ja ihmetellä, miksei valtio enää anna avustusta esimerkiksi homekoulujen kunnostamiseen.

18. Monta uutta ja yllättävää nimeä löytyy ministerilistasta. Päivi Räsänen (kd) on sentään järki-ihmisiä, joten tällä kertaa sisäministeriltä, joka hoitaa myös maahanmuuttoasioita, voidaan odottaa jotakin muuta kuin Anne "Mestariampuja" Holmlundilta. Tämä Holmlundhan tullaan aina muistamaan siitä, että hänen aikanaan Suomessa tehtiin vajaan vuoden välijoin kaksi yhteensä parikymmentä ihmishenkeä vaatinutta koulusurmaa. Holmlundin kontolle jää myös hätäkeskusten varsin omalaatuinen uusjako. Valtiotieteen ylioppilas, toimittaja Maria Guzenina-Richardssonista tuli peruspalveluministeri; hänen painavin meriittinsä paikalle lienee se, että hän on valtakunnan tunnetuimpia yksinhuoltajia.

19. Oikeusministeriksi valittiin RKP:n Anna-Maja Henriksson, joka on sentään varatuomari, mutta paljon muuta hänestä ei sitten olekaan tiedossa. Henriksson on siis kirjoittamaton lehti, mutta epäilen vahvasti, että RKP halusi kyseisen ministerisalkun itselleen vain voidakseen valvoa ruotsinkielisiä palveluja tuomioistuimissa ja muissa lainkäyttöviranomaisissa ja estääkseen ruotsalaisille epämieluisan vaalilakiesityksen valmistelun. Varsinaisissa oikeusasioissa Henriksson lienee paljolti OM:n virkamiesten ohjailtavissa, asia, mistä ei tunnetusti ole koskaan mitään hyvää seurannut, ei ainakaan tuomioistuimille ja lainkäyttöprosesseille. Henriksson on Pohjanmaalta, mikä varmistanee lopullisesti sen, ettei Vaasan hovioikeutta tulla lakkauttamaan.

20. No, paljon huonomminkin olisi oikeusministerin valinnassa voinut käydä, jos esimerkiksi demarit olisivat halunneet salkun itselleen. Tällöin valituksi olisi ilmeisesti tullut muuan Johannes Koskinen. Luojan lykky, ettei näin käynyt! Kun Iso-Eero Heinäluoma vielä halusi puhemieheksi, ei päässälaskumestari Johannekselle jäänyt näissä cempaloissa käteen muuta kuin luu.

21. Toinen tunnetuista rannalle jääneistä eli jätetyistä oli kokoomuksen Kimmo Sasi, joka raatoi Kataisen työmiehenä niiden koomisten 13 päivää kestäneiden hallitustunnustelujen aikana ja kävi lopuksi Iso-Eeron kanssa torikahveilla, minkä jälkeen tunnustelut sitten sillä erää päättyivätkin. Vaikutta vahvasti siltä, että Johannes Koskisen, Sasi samoin kuin muun muassa Jouko Skinnarin, Kari Rajamäen ja tietenkin myös Ike Kanervan aika on lopullisesti hallituskuvioiden osalta ohitse.

22. On mielenkiintoista nähdä, mitä kaikkea uuden hallituksen touhuista seuraa! Hauskaa tulee takuuvarmasti piisaamaan ainakin torstaisin televisiossa suorana lähetettävillä eduskunnan kyselytunneilla.