Näytetään tekstit, joissa on tunniste laskiainen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste laskiainen. Näytä kaikki tekstit

tiistai 8. maaliskuuta 2011

407. Ryhmäkannelaki - desuetudo jo syntyessään

Jaahas, pyöräilykausi näyttää taas alkaneen...

1. Tänään on vietetty YK:n kansainvälistä Naistenpäivää jo sadannen kerran. Onneksi olkoon, kaikki naiset! Te olette elämämme sulostuttajia, kuten esimerkiksi yllä olevasta kuvasta voidaan päätellä.

1a. Suomalaista naisten päivän viettoa juhlisti Yhdysvaltojen varapresidentin Joe Bidenin vierailu Helsingissä. Täällä hän tapasi muun muassa kaksi naisjohtajaamme eli Tarja Halosen ja Mari Kiviniemen. Siis nuo kaksi "hihittäjää", voisi joku hieman kyynisesti ehkä tokaista.

2. No, Joe Bidenin, juristi muuten koulutukseltaan, leppoisan tuntuisessa seurassa ei voi toki muuta kuin hymyillä! Varapresidentti ehti kehua Suomen, sen hallituksen ja suomalaiset maasta taivaaseen. Biden kiitteli Suomea erityisesti osallistumisesta Afganistanin sotaan eikä Halonenkaan voinut nyt muuta kuin nyökytellä päätään. Halonen sai kutsun Bideniltä kutsun valkoiseen taloon, ei kuitenkaan presidentti Obaman henkilökohtaista kutsua.

3 Se siitä. Tämän kirjoituksen aihe käsittelee arkisesti ryhmäkannelakia. Päivä ei liene oikein sopiva esimerkiksi sellaiselle teemalle kuin "ryhmäseksi", joten menköön nyt tuo hieman kuivahkolta tuntuva teema tässä välissä!

4. Edelliseen blogiin tuli väsättyä suhteellisen osuva kommentti ryhmäkannelaista, jota ei ole vielä kertaakaan käytännössä sovellettu. Laki on jäämässä siis heti alkuvaiheissa kuolleeksi kirjaimeksi (desuetodo-ilmiö). Ryhmäkannelaista voisi toki kirjoittaa pitkäänkin. Mutta kun minua (palsturina) on jo muutenkin arvosteltu liian pitkistä (ja pitkäveteisistä) jutuista, niin tyydyn nyt kopioimaan tähän tuon edellä mainitun kommenttini. Lukijat voivat sitten tarvittaessa jatkaa keskustelua ja puuttua kommenteissaan myös lain yksityiskohtiin.

5. Ryhmäkannelaki (444/2007) tuli voimaan 1.10.2007. Se saatiin säädettyä pitkän ja kivuliaan väännön jälkeen. Eduskunta hyväksyi lain helmikuussa 2007, siis vähän ennen maaliskuun 2007 eduskuntavaaleja.

6. Mutta arvatkaapa mitä? Ette varmaan arvaa, mutta minäpä kerron. Mainittua lakia ei sovellettu vielä kertaakaan, vaikka laki on ollut voimassa jo 3,5 vuotta! Yhtään ryhmäkannejuttua ei ole Suomessa vielä nostettu.

7. Mistä tämä johtuu? No, siitä, että laki sai niin suppean sisällön, että siinä itse asiassa ei ole edes kyse mistään ryhmäkanteesta.

8. Suomen ryhmäkannelaki on muiden maiden vastaaviin lakeihin verrattuna susi, sillä sen soveltamisala on aivan liian suppea. Tämä oli teollisuuden ja kaupan pelottelun aikaansaannosta. Ne pelottelivat poliitikkoja ja lobbasivat lakia valmisteltaessa ja eduskunnassa käsiteltäessä niin kiivaasti ja tehokkaasti, ettei lakiin uskallettu kirjata oikein mitään sellaista, mikä olisi voinut edistää ryhmäkanteen käyttöä.

9. Oikein hävettää, kun ajattelee, miten lammasmainen eduskunta meillä oli, kun se sääti kyseisen ryhmäkannelain. Laki hyväksyttiin, kuinkas muuten, tyypillisessä vaalinalusruuhkassa eli helmikuussa 2007; vaaleihin oli aikaa vajaan kuukauden verran. Sellaisessa kiireessä ja hötäkässä on syntynyt monta huonoa lakia jo ennen ryhmäkannelakia ja myös sen jälkeen.

10. Laki koskee yksinomaan kuluttajansuojaa ja ryhmäkanteen voi nostaa vain kuluttaja-asiamies. Tässä syyt siihen, ettei kanteita ole nostettu; oikeat ja aidot kansalaisryhmät eivät voi Suomessa nostaa ryhmäkannetta. Kanteen nostamista kontrolloi viranomainen.

11. Tekisi mieli repiä pelihousut á la Jukka Kemppinen Pauliine Koskelon asiassa. En kuitenkaan tee sitä, sillä nythän on laskiaistiistai ja tästä pitäisi vielä mennä pulkkamäkeen - housujahan siinä hommassa toki tarvitaan ja vieläpä ehjiä. Myös Naistenpäivän vietto asettaa tiettyjä esteitä pelihousujen repimiselle.

12. Ryhmäkannelain perusteellisen kritiikin osalta viittaan FT, OTK Mikko Välimäen ansiokkaaseen kirjoitukseen Lakimies-lehdessä 1/2008 s. 3-19.

13. Kyseisen artikkelin sivulla 8 toisessa kappaleessa kerrotaan, että lakiehdotusta työryhmävaiheessa käsiteltäessä ainoastaan kolme prosessioikeuden professoria argumentoi "lain rajoittamattoman soveltamisalan puolesta." - Olin yksi noista kolmesta.

14. Tämän jälkeen prosessioikeuden tuntijoita ei sitten enää lakiehdotuksen jatkovalmistelussa "tarvittukaan" eikä kuultu, olisivat ilmeisesti vain "sotkeneet" asiaa! Ei siis mikään ihme, että laki on nyt osoittautunut käytännössä sudeksi.