Kirjoittaja Jyrki Virolainen on professori (emeritus) ja entinen tuomari.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lindberg Jarmo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lindberg Jarmo. Näytä kaikki tekstit
lauantai 18. huhtikuuta 2020
1159. Kun komentaja rivistä lipesi
1. HX-hävittäjähanke on puolustusministeriön hanke, jonka tarkoitus on hankkia Suomeen uusia monitoimihävittäjiä nykyisten Hornet-hävittäjien tilalle. Hankinta on toteutuessaan Suomen kaikkien aikojen kallein ostos, sillä hankittavat 64 hävittäjää maksaisivat arviolta n. 10 miljardia euroa. HX-hävittäjähanke on alkanut syksyllä 2015 ja hallituksen on määrä päättää hankinnasta vuonna 2021. Hankkeen aikataulun mukaan uudet koneet saapuisivat Suomeen vuosina 2025–2030.
2. Puolustusvoimissa on HX-hankkeen parissa työskennellyt jo vuosia noin 70 ihmistä. Hankkeen ohjelmajohtajana on toiminut Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja, kenraalimajuri evp Lauri Puranen.
3. Huhtikuussa 2016 lähetettyyn tietopyyntöön vastattiin loppuvuonna 2016 seuraavien hävittäjien osalta: F/A-18 (Boeing), F-35 (Lockheed Martin), JAS Gripen (Saab), Rafale (Dassault) ja Eurofighter Typhoon (BAE Systems). Tarjouspyynnöt lähetettiin 26.4.2018 Yhdysvaltain, Ranskan, Ruotsin ja Britannian viranomaisille, jotka toimittivat ne edelleen lentokonevalmistajille.Kaikki viisi valmistajaa, joille tarjouspyyntö oli jätetty, antoivat vastauksensa Suomen alustavaan tarjouspyyntöön tammikuun loppuun 2019 mennessä.
4. Syksyllä 2019 Puolustusvoimat pyysi valmistajilta tarjouksen tarkennuksen, ja lopulliset tarjoukset saadaan valmistajilta vuoden 2020 loppupuolella. Kaikki ehdokkaana olevat koneet saapuivat Suomeen Pirkkalan tukikohtaan talvella 2020 aloitettuihin testeihin.
5. Jarmo Ilmari Lindberg (synt. 10.6.1959) on suomalainen kenraali ja entinen puolustusvoimain komentaja. Hän on taustaltaan hävittäjälentäjä, joka sai lempinimen Charles 1970 -luvulla kuuluisan amerikkalaisen lentäjän Charles Lindbergh´n mukaan. Jarmo Lindberg nousi nuorimpana kenraalikuntaan vuonna 2005, jolloin hänet nimitettiin prikaatikenraaliksi. Vuosina 2008-2012 Lindberg toimi ilmavoimien komentajana ja vuosina 2012-2014 puolustuvoimien sotatalouspäällikkönä. Maaliskuussa 2014 hänet nimitettiin puolustusvoimien komentajaksi Ari Puheloisen jäädessä eläkkeelle. Lindberg eläköityi itse elokuun alussa 2019, jolloin hän allekirjoitti puolutusministeriön kanssa karenssisopimuksen. Sen mukaan hänellä ei ollut lupa aloittaa aiempiin tehtäviinsä liittyvää elinkeino- tai ammatinharjoittamista.
6. Kuluvan viikon keskiviikkona 15. 4. saatiin todellinen uutispommi, kun hävittäjähankinnoista kilpaileva Lockheed Martin tiedotti puolustusministeriölle, että Jarmo "Charles" Lindberg oli siirtynyt yhtiön lobbariksi tehtävänään konsultoida juuri Suomen hävittäjähankintaa.
7. Ilmeni, että kenraali Lindberg oli tammikuussa 2020 - siis jo ennen mainitun kuuden kuukauden karenssiajan päättymistä - perustanut lobbaustehtävää silmällä pitäen Suomalainen kenraalikonsultointi oy:n nimisen yhtiön. Hän ei ollut tuolloin tai myöhemminkään ilmoittanut puolustusministeriölle ryhtyvänsä Lockheed Martinin konsultiksi.
8. Selvää on, että entisen ilmavoimien ja koko Puolutusvoimien komentajana toimineen kenraalin siirtyminen hävittäjähankinnan tullessa ratkaisevaan vaiheeseen on moraalisesti sangen arveluttava asia, joka on herättänyt Suomessa kovaa krittikkiä. Kenraali on vaihtanut puolta eli siirtynyt ostajan joukoista myyjän riveihin. Virassaan Lindbergilla oli mahdollisuus - sitä hän ei tietenkään jättänyt käyttämättä - nähdä kaikkien hävittäjäkisassa mukana olleiden valmistajien tarjoukset ja nyt, eli vain puolen vuoden kuluttua eläköitymisestään, hän konsultoi yhtä tarjouksen tehnyttä valmistajaa. Eihän tässä ole minkäänlaista tolkkua!
9. Sillä seikalla, että Lindberg on juuri ja juuri eli ns. rimaa hipoen noudattanut sovittua kuuden kuukauden karenssiaikaa - tosin perustanut konsulttiyrityksensä jo ko. ajan kuluessa - ei ole kovin paljon merkitystä. Sopimusehtoja hän ei ole muodollisesti rikkonut, mutta asevelihenkeä sitäkin selvemmin. Voidaan jopa sanoa, että lobbariksi ryhtyessään kenraali on livennyt rivistä. Kenraali ei voi piiloutua sen taakse, että hän on noudattanut karenssiaikaa.
10. Lockheed Martinin hävittäjää on suorituskyvyltään pidetty hävittäjäkisan yhtenä voittajaehdokkaana. On selvää, että mistään pikkukorvauksesta kenraali ei ole lobbaustehtävään ryhtynyt, vaan hänen palkkiossaan täytyy olla kysymys todella huomattavista summista. Sen vuoksi on käynyt toteen raamatullinen ilmaisu: (Maanpuolustus)henki on kenties ollut altis (vahva), mutta liha liian heikko. Houkutus on muodostunut kenraalille liian suureksi, hän on halunnut panna kerrankin kunnolla rahoiksi!
11. Karenssiaikoja tällaisissa tapauksissa tulisi tietenkin pidentää nykykäytäntöön verrattuna huomattavasti. Tästä on puhuttu jo pitkään ja hartaasti, mutta mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut. Ministerit ovat voineet siirtyyä suoraan elinkeinoelämän palvelukseen (esimerkkinä Jyri Häkämies) tai muut johtavat poliitikot (esimerkkinä Laura Räty ja Lasse Männistö) terveys-tai sairaalafirmojen leipiin jne.
12. HX-hävittäjähankkeessa muutkin valmistajat ovat toki käyttäneet korkea-arvosia suomalaissotilaita lobbareina, Boeing entistä eli vuosina 2001-2009 puolustusvoimien komentajana toiminutta Juhani Kaskealaa ja Saab Uudenmaan prikaatin entistä komentajaa Karl Gustav Storgårdsia.
13. Suomi kävi eilen vastaiskuun. Puolustusministeri Antti Kaikkonen nimittäin ilmoitti - keskusteltuaan ensin presidentti Sauli Niinistön kanssa - että Suomi lopettaa ulkopuolisten konsulttien käytön hävittäjähankkeen tapaamisissa kokonaan. HX-hankkeen valmistelussa tulee jatkossa pidättyä "kaikista yhteyksistä" hankkeen tarjoavia edustavien konsulttiyritysten ja konsulttien kanssa. Kaikkosen mukaan määräys koskee kaikkia tapaamisia ja muita yhteyksiä ja astuu voimaan välittömästi.
14. Tämä on oikea ja välttämätön päätös, mutta sillä ei voida mitätöidä niitä tapaamisia, joita HX-konsulteilla ja mahdollisesti myös Jarmo Lindbergillä on jo ollut Suomessa hankintaa hoitavien johtohenkilöiden kanssa. Epävirallista yhteydenpitoa lienee mahdollista myös edelleen jatkaa kabineteissa ja kulisseissa, tätä Antti Kaikkosen ukaasi ei pysty estämään. Jarmo Lindbergin lobbaushankkeen paljastuttua - mutta ennen ministeri Kaikkosen asiaan puuttumista - puolustusminnisteriön hankejohtajana toimiva kenraalimajuri (evp) Lauri Puranen ehti kommentoida Lindbergin uutta pestiä varsin innostuneen oloisesti.
15. Kenraali Lindbergin lobbariksi ryhtyminen saattaa vaarantaa koko hävittäjähankinnan. Muut tarjoajat voivat kenties vaatia Lockheedin sulkemista hankinnasta. Toinen asia on, tulisiko koko hävittäjäkauppaa tulossa olevan talouslaman vuoksi siirtää esimerkiksi viidellä vuodella eteenpäin, jolloin hallitus tekisi hankintapäätöksen vasta esimerkiksi vuonna 2026. Kyllä ne Hornetit pysyvät taivaalla vallan mainiosti vielä monta vuotta. Kanada on tehnyt järkevästi, sillä se ei hanki uusia hävittäjiä, vaan päivittää nykyisin käytössä olevia ja pidentää siten vanhojen hävittäjien käyttöikää ainakin 10 vuodella.
16. Niin tai näin, mutta vakavasta asiasta joka tapauksesta on kysymys. Piilokorruptiota ja etiikkaa tutkinut emeritusprofessori Ari Salminen totesi eilen Yle Uutisille, että eettisesti arvioiden tapaukseen tulee suhtautua erittäin vakavasti, sillä tärkeää on myös se, miltä asia näyttää ulkoapäin tarkasteltuna. Silloin vaikuttaa siltä, että yksi yhtiö eli Lockheed Martin on voinut saada tietynlaista etua, joka voi olla jopa ratkaiseva tekijä hävittäjien valmistajaa valittaessa.
17. Voisiko tai tulisiko Suomen "rangaista" Lockheed Martinia niin, ettei sen tarjoamaa konetta missään tapauksessa valittaisi uudeksi hävittäjäksi? Toinen mahdollisuus on se, että voittaakseen hävittäjäkisan Lockheed Martinin tulisi alentaa tarjoushintaansa rutkasti, jotta se voisi vielä saada "armon" Suomen silmissä.
perjantai 7. maaliskuuta 2014
823. Ukrainan kriisi ja Suomen puolustus
1. Joku kommentaattori ihmetteli muutama päivä sitten, miksi blogisti ei sano mitään Ukrainan tilanteesta tai kriisistä. No, enpä ole katsonut aiheelliseksi sekaantumista Ukrainan ja Krimin niemimaan tapahtumiin, koska noita asioita käsitellään joka päivä ja hetki kaikissa tiedotusvälneissä aina iltapäivälehdistä alkaen sivukaupalla. Mutta avaan nyt kuitenkin tämän teeman blogissani, jotta lukijat saavat tilaisuuden ottaa kantaa kyseisiin asioihin.
2. Miten Krimin ja ylensä Ukrainan tilanne ja presidentti Putinin ja venäläisten röyhkeä käytös vaikuttaa Suomen asemaan "Karhun" naapurina? Suomella on sentään reilut 1 000 kilometriä maarajaa Venäjän kanssa. Vaikutukset ovat moninaisia, tässä vaiheessa lähinnä taloudellisia, sillä suomalaisten Venäjällä toimivien vientiyritysten asema on jo huonontunut ruplan arvon heikentymisen myötä.
3. Entä sitten Suomen puolustusnäkökohdat? Vaikea sanoa, vaikka kansanedustajia myöten meillä on jo ehditty vaatia, että puolustusmäärärahoja tulisi nostaa, jos Ukrainan kriisi jatkuu ja pahenee entisestään. Mutta onko jotakin jo ehditty puolustuksen osalta tehdä tai toisaalta laiminlyödä, katsotaanpa.
4. Kyllä jotakin on jo tehty, sillä tänään Puolustusvoimien uudeksi komentajaksi nimitetään kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg, 54 vuotta, tuttavallisesti Charles - tunnetun lentäjän Charles Lindberghin mukaan - tai "Limppu". Puolustusvoimia tähän asti komentajana johtanut kenraali Ari Puheloinen siirtyy elokuun lopussa reserviin eli jää täysin palvelleena eläkkeelle. Vallan vaihto on aika yllättävä, sillä niin nopeasti se toteutuu. Lehdistöllekään asiasta ei ole hiiskuttu sanaakaan, sillä ensimmäisen kerran asiasta kerrottiin vaivihkaa vasta pari päivää sitten. Vaihdoksella ei ole haluttu herättää minkäänlaisia spekulaatioita, vaan asiasta päätetty hyvin pienessä piirissä.
5. Ari Puheloinen on maavoimien miehiä ja hänet mainitaan Venäjän tietämyksestään; panssaritorjuntaan erikoistunut Puheloinen on suorittanut komentajakurssinsa Venäjällä ja hän puhuu venäjää. Lindbergistä puolustusvoimat saa ensimmäisen ilmavoimissa meritoituneen komentajan. "Charles" on koulutukseltaan hävittäjälentäjä, joka on lentänyt MIGejä ja Hornetteja ja ollut oppimassa Horneteilla lentämistä Yhdysvalloissa 1990-luvun puolivälissä. Hän kuuluu ns. Machin kerhoon el lentäjiin, jotka ovat lentäneet yli kaksi kertaa äänen nopeudella. Lindberg toimi ilmavoimien komentajana vuosina 2008-2012, tätä nykyä hän on puolustusvoimien sotatalouspäällikkönä.
6. Jarmo Lindbergin uusi tehtävä Puolustusvoimien komentajana on nykyoloissa todella vaativa, mutta toisaalta asia on niin, että tulevaisuudessa sodat ja sotilaalliset konfliktit ratkaistaan pitkälti ilmataisteluissa, ei enää jalkaväen voimien tai sissisotaa käyden. Toisaalta Suomessa pidetään edelleen huolta myös jalkaväen tarpeista. Tällä viikolla on "kohuttu" tutkijan havainnosta, jonka mukaan Suomi piti koko kylmän sodan kauden, siis 1990 luvulle asti ja ilmeisesti vielä sen jälkeenkin, huolta ns. Salpalinjasta. Kaakkois-Suomen sotilasläänin komentajana 1990-luvulla toiminut kenraaliluutnantti evp. Heikki Koskelo (79) kertoo tänään Hesarissa, että Salpalinja oli Suomen puolustukselle tärkeä vielä 90-luvulla ja sen kunnosta pidettiin huolta. Salpalinjan kunnostustyöt pidettiin salassa eikä niistä kerrottu mitään edes Venäjälle, koska venäläiset olisivat voineet väittää, että homma rikkoisi maiden välistä yya-sopimusta. Kenraali Koskelon mukaan Salpalinjan bunkkereiden betonityöt hoidettiin aikanaan poikkeuksellisen hyvin, joten bunkkerit kestävät edelleen ehjinä vaikkapa tuhannen kilon suuruisen pommin osuessa niihin.
7. Aikamoista touhua, mutta asia on varmaankin niin, että Salpalinjasta tulisi edelleen pitää hyvää huolta ja betonibunkkereiden raskaiden ovien saranoita olisi syytä rasvata vaikkapa joka toinen vuosi. Salpalinja rakennettiin talvisodan jälkeen ja se on yksi Suomen suurimmista rakennustyömaista, jota oli tekemässä 35 000 miestä ja muonittamassa 2 000 lottaa. Salpalinja on pituudeltaan 1 200 km ja ulottuu Virolahdelta Savukoskelle.
8. Salpalinja on hyvä pitää kunnossa etenkin siihen nähden, että että Venäjä aikoo, kuten eilen on uutisoitu, avata lähitulevaidessa kaksi varuskuntaa Alakurttiin, joka sijaitsee luovutetun Sallan alueella vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Suomen rajasta. Näihin varuskuntiin sijoitetaan yhteensä 3 000 sotilasta. Ko. varuskunnat suljettiin reilut 10 vuotta sitten, joten niiden uudelleen avaaminen juuri nyt meneillään olevan kireän kansaivälisen tilanteen - uuden kylmän sodan puhjettua - on aika huolestuttava asia, joka olisi syytä ottaa erityisesti Suomessa vakavasti. Tulisiko Salpalinjaa jatkaa Savukoskelta vielä ylöspäin? Joka tapauksessa Salpalinjaa olisi perusteltua syytä vahvistaa ja huolta erityisesti Savukosken ja Alakurtin kohdalla.
9. Suomi ei sen sijaan avaa tai perusta uusia varuskuntia, vaan päin vastoin lakkauttaa hyvin toimivia varuskuntia, joista jotkut sijaitsevat vieläpä itärajan tuntumassa. Kaikkien muistissa on vielä pari vuotta sitten tapahtunut Pohjois-Karjalan prikaatin lakkauttaminen Kontiolahdella, jossa nimenomaan annettiin varusmiehille ja reserviläisille kertausharjoituksissa koulutusta itäsuomalaisissa olosuhteissa toimimisesta.
10. Venäjä on keskittänyt uusia sotilasjoukkoja myös Kannakselle, jossa pidetän tuon tuostakin isoja sotaharjoituksia. Ukrainan kriisin puhjettua saatoimme tv:stä nähdä, miten Venäjän presidentti Vladimir Putin saapui maan puolustusministerin kanssa seuraamaan Perkjärvellä lähellä Viipuria pidettyä suurta sotaharjoitusta.
11. Ukrainan ja Krimin tapahtumien jälkeen myös Baltian maissa pelätään, ja aivan syystä, että presidentti Putin haluaa asemaansa lujittaakseen ja mahtiaan osoittaakseen antaa sotilailleen käskyn vyöryä myös Viroon, Latviaan tai Liettuaan, joissa on suuri venäläisvähemmistö. Putin selitti tiedotustilaisuudessa viikko sitten, että hän noudattaa kansainvälisen oikeuteen perustuvaa laillisuutta. Putinin opin mukaan Venäjän armeijalla on oikeus rynnätä minne tahansa naapurimaahan, jos siellä asuvat venäläiset pyytävät apua. Tämä on varsin pelottava oppi myös Suomen kannalta, sillä myös täällä asuvat venäläiset voivat milloin mistäkin syystä saada päähänsä protestoida kohteluaan ja pyytää veli venäläisiä avukseen. Muistamme lapsen huoltoa koskevat kiistavat muutama vuosi sitten.
12. Suomen puolustaminen mahdollisia aseellisia hyökkäyksiä vastaan olisi siis otettava vakavasti. Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Niinistö, josta persut hallitukseen joskus päästyään - Luoja meitä siitäkin varjelkoon - haluaisivat tehdä puolustusministerin, esitti muutama päivä sitten jalkaväkimiinojen uudelleen käyttöön ottamista ja sijoittamista itärajalle. Pulustusministeri Carl Haglund ampui kuitenkin kyseisen ehdotuksen heti tuoreeltaan alas.
13. Joitakin valonpilkauhduksia mainitussa suhteessa onkin jo havaittavissa. Pari päivää sitten tiedotettiin, että asepalvelukseen hakevien naisten lukumäärä on kasvanut reippaasti. Kun vuonna 2012 armeijaan eli varusmiespalvelukseen haki noin 650 naista, nousi naishakijoiden määrä viime vuonna ja oli 918. Tästä on hyvä jatkaa! Vetäisikö tuore Puolustusvoimien nuorekas komentaja olemuksellaan naishakijoiden määrän todella reippaaseen kasvuun? Komentaja "Charles" on muuten myös ahkera twiittaaja.
14. Keskustelu siitä, tulisiko Suomen hakea tässä tilanteessa Naton jäsenyyttä vai ei, tulee luultavasti vilkastumaan. Kunhan pöly on hieman laskeutunut ja nähdään, miten Ukrainan kriisistä selvitään, Suomen olisi toki järkevää hakeutua Natoon.
2. Miten Krimin ja ylensä Ukrainan tilanne ja presidentti Putinin ja venäläisten röyhkeä käytös vaikuttaa Suomen asemaan "Karhun" naapurina? Suomella on sentään reilut 1 000 kilometriä maarajaa Venäjän kanssa. Vaikutukset ovat moninaisia, tässä vaiheessa lähinnä taloudellisia, sillä suomalaisten Venäjällä toimivien vientiyritysten asema on jo huonontunut ruplan arvon heikentymisen myötä.
3. Entä sitten Suomen puolustusnäkökohdat? Vaikea sanoa, vaikka kansanedustajia myöten meillä on jo ehditty vaatia, että puolustusmäärärahoja tulisi nostaa, jos Ukrainan kriisi jatkuu ja pahenee entisestään. Mutta onko jotakin jo ehditty puolustuksen osalta tehdä tai toisaalta laiminlyödä, katsotaanpa.
4. Kyllä jotakin on jo tehty, sillä tänään Puolustusvoimien uudeksi komentajaksi nimitetään kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg, 54 vuotta, tuttavallisesti Charles - tunnetun lentäjän Charles Lindberghin mukaan - tai "Limppu". Puolustusvoimia tähän asti komentajana johtanut kenraali Ari Puheloinen siirtyy elokuun lopussa reserviin eli jää täysin palvelleena eläkkeelle. Vallan vaihto on aika yllättävä, sillä niin nopeasti se toteutuu. Lehdistöllekään asiasta ei ole hiiskuttu sanaakaan, sillä ensimmäisen kerran asiasta kerrottiin vaivihkaa vasta pari päivää sitten. Vaihdoksella ei ole haluttu herättää minkäänlaisia spekulaatioita, vaan asiasta päätetty hyvin pienessä piirissä.
5. Ari Puheloinen on maavoimien miehiä ja hänet mainitaan Venäjän tietämyksestään; panssaritorjuntaan erikoistunut Puheloinen on suorittanut komentajakurssinsa Venäjällä ja hän puhuu venäjää. Lindbergistä puolustusvoimat saa ensimmäisen ilmavoimissa meritoituneen komentajan. "Charles" on koulutukseltaan hävittäjälentäjä, joka on lentänyt MIGejä ja Hornetteja ja ollut oppimassa Horneteilla lentämistä Yhdysvalloissa 1990-luvun puolivälissä. Hän kuuluu ns. Machin kerhoon el lentäjiin, jotka ovat lentäneet yli kaksi kertaa äänen nopeudella. Lindberg toimi ilmavoimien komentajana vuosina 2008-2012, tätä nykyä hän on puolustusvoimien sotatalouspäällikkönä.
6. Jarmo Lindbergin uusi tehtävä Puolustusvoimien komentajana on nykyoloissa todella vaativa, mutta toisaalta asia on niin, että tulevaisuudessa sodat ja sotilaalliset konfliktit ratkaistaan pitkälti ilmataisteluissa, ei enää jalkaväen voimien tai sissisotaa käyden. Toisaalta Suomessa pidetään edelleen huolta myös jalkaväen tarpeista. Tällä viikolla on "kohuttu" tutkijan havainnosta, jonka mukaan Suomi piti koko kylmän sodan kauden, siis 1990 luvulle asti ja ilmeisesti vielä sen jälkeenkin, huolta ns. Salpalinjasta. Kaakkois-Suomen sotilasläänin komentajana 1990-luvulla toiminut kenraaliluutnantti evp. Heikki Koskelo (79) kertoo tänään Hesarissa, että Salpalinja oli Suomen puolustukselle tärkeä vielä 90-luvulla ja sen kunnosta pidettiin huolta. Salpalinjan kunnostustyöt pidettiin salassa eikä niistä kerrottu mitään edes Venäjälle, koska venäläiset olisivat voineet väittää, että homma rikkoisi maiden välistä yya-sopimusta. Kenraali Koskelon mukaan Salpalinjan bunkkereiden betonityöt hoidettiin aikanaan poikkeuksellisen hyvin, joten bunkkerit kestävät edelleen ehjinä vaikkapa tuhannen kilon suuruisen pommin osuessa niihin.
7. Aikamoista touhua, mutta asia on varmaankin niin, että Salpalinjasta tulisi edelleen pitää hyvää huolta ja betonibunkkereiden raskaiden ovien saranoita olisi syytä rasvata vaikkapa joka toinen vuosi. Salpalinja rakennettiin talvisodan jälkeen ja se on yksi Suomen suurimmista rakennustyömaista, jota oli tekemässä 35 000 miestä ja muonittamassa 2 000 lottaa. Salpalinja on pituudeltaan 1 200 km ja ulottuu Virolahdelta Savukoskelle.
8. Salpalinja on hyvä pitää kunnossa etenkin siihen nähden, että että Venäjä aikoo, kuten eilen on uutisoitu, avata lähitulevaidessa kaksi varuskuntaa Alakurttiin, joka sijaitsee luovutetun Sallan alueella vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Suomen rajasta. Näihin varuskuntiin sijoitetaan yhteensä 3 000 sotilasta. Ko. varuskunnat suljettiin reilut 10 vuotta sitten, joten niiden uudelleen avaaminen juuri nyt meneillään olevan kireän kansaivälisen tilanteen - uuden kylmän sodan puhjettua - on aika huolestuttava asia, joka olisi syytä ottaa erityisesti Suomessa vakavasti. Tulisiko Salpalinjaa jatkaa Savukoskelta vielä ylöspäin? Joka tapauksessa Salpalinjaa olisi perusteltua syytä vahvistaa ja huolta erityisesti Savukosken ja Alakurtin kohdalla.
9. Suomi ei sen sijaan avaa tai perusta uusia varuskuntia, vaan päin vastoin lakkauttaa hyvin toimivia varuskuntia, joista jotkut sijaitsevat vieläpä itärajan tuntumassa. Kaikkien muistissa on vielä pari vuotta sitten tapahtunut Pohjois-Karjalan prikaatin lakkauttaminen Kontiolahdella, jossa nimenomaan annettiin varusmiehille ja reserviläisille kertausharjoituksissa koulutusta itäsuomalaisissa olosuhteissa toimimisesta.
10. Venäjä on keskittänyt uusia sotilasjoukkoja myös Kannakselle, jossa pidetän tuon tuostakin isoja sotaharjoituksia. Ukrainan kriisin puhjettua saatoimme tv:stä nähdä, miten Venäjän presidentti Vladimir Putin saapui maan puolustusministerin kanssa seuraamaan Perkjärvellä lähellä Viipuria pidettyä suurta sotaharjoitusta.
11. Ukrainan ja Krimin tapahtumien jälkeen myös Baltian maissa pelätään, ja aivan syystä, että presidentti Putin haluaa asemaansa lujittaakseen ja mahtiaan osoittaakseen antaa sotilailleen käskyn vyöryä myös Viroon, Latviaan tai Liettuaan, joissa on suuri venäläisvähemmistö. Putin selitti tiedotustilaisuudessa viikko sitten, että hän noudattaa kansainvälisen oikeuteen perustuvaa laillisuutta. Putinin opin mukaan Venäjän armeijalla on oikeus rynnätä minne tahansa naapurimaahan, jos siellä asuvat venäläiset pyytävät apua. Tämä on varsin pelottava oppi myös Suomen kannalta, sillä myös täällä asuvat venäläiset voivat milloin mistäkin syystä saada päähänsä protestoida kohteluaan ja pyytää veli venäläisiä avukseen. Muistamme lapsen huoltoa koskevat kiistavat muutama vuosi sitten.
12. Suomen puolustaminen mahdollisia aseellisia hyökkäyksiä vastaan olisi siis otettava vakavasti. Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Niinistö, josta persut hallitukseen joskus päästyään - Luoja meitä siitäkin varjelkoon - haluaisivat tehdä puolustusministerin, esitti muutama päivä sitten jalkaväkimiinojen uudelleen käyttöön ottamista ja sijoittamista itärajalle. Pulustusministeri Carl Haglund ampui kuitenkin kyseisen ehdotuksen heti tuoreeltaan alas.
13. Joitakin valonpilkauhduksia mainitussa suhteessa onkin jo havaittavissa. Pari päivää sitten tiedotettiin, että asepalvelukseen hakevien naisten lukumäärä on kasvanut reippaasti. Kun vuonna 2012 armeijaan eli varusmiespalvelukseen haki noin 650 naista, nousi naishakijoiden määrä viime vuonna ja oli 918. Tästä on hyvä jatkaa! Vetäisikö tuore Puolustusvoimien nuorekas komentaja olemuksellaan naishakijoiden määrän todella reippaaseen kasvuun? Komentaja "Charles" on muuten myös ahkera twiittaaja.
14. Keskustelu siitä, tulisiko Suomen hakea tässä tilanteessa Naton jäsenyyttä vai ei, tulee luultavasti vilkastumaan. Kunhan pöly on hieman laskeutunut ja nähdään, miten Ukrainan kriisistä selvitään, Suomen olisi toki järkevää hakeutua Natoon.
Tunnisteet:
Krim,
Lindberg Jarmo,
NATO,
Puheloinen Ari,
puolustusvoimat,
Putin,
Salpalinja,
Ukrainan kriisi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
