1. Ex-pääministeri (2003-2010) ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Matti Taneli Vanhanen (60) ilmoitti eilen tavoittelevansa puolueensa presidenttiehdokkuutta. Asiasta kertoi ensin keskustan puoluelehti Suomenmaa, minkä jälkeen Vanhanen vahvisti tiedon.
2. Matti Vanhanen on toiminut kansanedustajana vuodesta 1991 vuoteen 2010. Edellisellä vaalikaudella hän toimi Perheyritysten liiton toimitusjohtajana, mutta nousi takaisin eduskuntaan kevään 2015 vaaleissa.
3. Keskustan kansanedustajille Vanhanen kertoi halukkuudestaan presidentiksi niin ikään eilen. Keskustan työvaliokunta päätti alkuviikolla ehdottaa puoluehallitukselle, että keskusta asettaisi presidenttiehdokkaansa jo ensi kesäkuussa Seinäjoella pidettävässä puoluekokouksessa.
4. Mikä kumman hoppu keskustalla on asiassa? Presidentivaalithan pidetään vasta alkuvuonna 2018. Miksi keskusta haluaa valita oman ehdokkaansa jo lähes kaksi vuotta ennen vaaleja? Mikään toinen puolue ei ole vielä tänä vuonna aikeissa ilmoittaa omaa ehdokastaan. Presidentti Sauli Niinistö päättää vasta ensi vuoden alkupuolella, lähteekö hän tavoittelemaan toista kautta.
5. Onko Matti Vanhanen keskustan ainoa ehdokas presidentiksi? Siltä tuntuu, sillä ainakin puolueen johto tuntuu olevan varma asiasta. Vanhasen ehdokkuudesta lienee sovittu alustavasti puolueen työvaliokunnan kokouksessa, jossa päätös puolueen ehdokkaan valitsemisesta kesäkuun puoluekokouksessa tehtiin.
6. Työvaliokunnan kokouksesta ei ehtinyt kulua kuin pari kolme päivää kun Matti Vanhasen kiirehti ilmoittamaan ehdokkuudestaan. Vanhanen sanoo kypsytelleensä päätöstä "viime viikkojen aikana". Hän päätti ilmoituksestaan ennen kuin puolueen piirikokoukset kokoontuvat. Vanhanen siis haluaa, että piirikokoukset ilmoittaisivat seisovansa yhtenä miehenä ja naisena hänen ehdokuutensa takana. Vanhanen uskoo saavansa vastaehdokkaita, ja tätä mahdollisuutta vilautti eilen myös keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä Brysselissä.
7. Riittävän uskottavia vastaehdokkaita ei kuitenkaan tunnu löytyvän. Olli Rehn ei tiettävästi sunnittele pressaehdokkuutta vaan haluaa mieluummin Erkki Liikasen seuraajaksi Suomen Pankin pääjohtajana. Rehn ajatellee, että hänen on turha lähteä haastamaan Sauli Niinistöä vuoden 2018 vaaleissa, mutta vuoden 2024 vaaleissa hän sitä vastoin voisi olla arvostettuna pääjohtajana aivan hyvin käytettävissä.
8. Toinen ex-pääministeri (1991-95) Esko Aho voisi periatteessa ilmoittautua kisaan, mutta tuskin hän sitä tekee. Aho on parhaillaan tyrkyllä Venäjän suurimman pankin Sberbankin hallintoneuvoston jäseneksi; Venäjän keskuspankki omistaa pankista yli puolet. Ahon idänsuhteet olisivat muutenkin kunnossa, sillä hän Suomalais-Venäläisen kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja ja suomalaisten Venäjän-kauppaa käyvien suuryritysten perustaman East Officen hallituksen puheenjohtaja. Sherbankin nettovoitto laski viime vuonna 23 prosenttia edellisen vuoden tuloksesta. Pankki on ollut loppuvuodesta 2014 lähtien Yhdysvaltojen Venäjän-vastaisten pakotteiden listalla. Esko Aho katsoo, etteivät pakotteet estäisi hallitustyöskentelyä Sherpankissa. - Toivotaan niin. Ehkäpä Esko Aho, entinen Kannuksen elinkeinoasiamies, saa hieman uutta puhtia pankin toimintaan!
9. Kepun mahdollisina presidenttiehdokkaina mainitaan usein myös naispuoliset ex-pääministerit Annelli Jäätteenmäki ja Mari Kiviniemi. Heidät voidaan kuitenkin viimeistään nyt eli Matti Vanhasen ulostulon jälkeen jättää pois laskuista, eikä heillä sitä paitsi olisi mitään mahdollisuutta menestyä edes kepun esivaalissa.
10. Matti Vanhanen sanoi eilen, että hänelle on tullut ehdokaspyyntöjä usealta taholta, joten "pakkohan sitä oli ryhtyä miettimään." Vanhaselle "kävi" siis aivan samalla tavalla kuin Jan Vapaavuorelle, joka on miehen oman kertoman mukaan saanut kehotuksia ryhtyä kokoomuksen puoluejohtajakisaan "sieltä ja täältä, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä." Myös puoluejohdosta Vanhasta on pyydetty tavoittelemaan ehdokkuutta. Tämä tarkoittaa suomeksi sanottuna sitä, ettei pääministeri juha Sipilä lähde itse kisaan mukaan. Kun Vanhanen ei päässyt ministeriksi, Sipilä lienee päättänyt antaa Vanhaselle eräänlaisena lohdutuspalkintona keskustan presidenttiehdokkuuden. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajuutta on pidetty liian vähäpätöisenä korvikkeena Vanhaselle. Vanhanen kertoi eilen luopuvansa eduskuntaryhmän johdosta.
11. Matti Vanhanen osallistui presidenttivaaleihin jo vuonna 2006. Hän jäi tuolloin ensimmäisellä kierroksella kolmanneksi eikä siten selviytynyt toiselle kierrokselle. Vanhanen sai tuolloin 562 000 ääntä, mikä oli n. 19 prosenttia annetuista äänistä. Tulos oli istuvalle pääministerille hieman nolo, sillä Vanhasen ääniosuus oli selvästi huonompi kuin keskustan menestys vuoden 2003 eduskuntavaaleissa, jotka puolue voitti pitkälti Anneli Jäätteenmäen ansiosta. Kun Anneli joutui luopumaan, tuli Matista sattumapääministeri. Nyt Vanhanen vähättelee vuoden 2006 tulosta ja vetoaa siihen, että vaalikampanjansa jäi tuolloin liian lyhyeksi eikä hän voinut pääministerinä kunnolla haastaa istuvaa presidenttiä. Vanhasen kannattajat ja keskustan puuhamiehet yrittivät kuitenkin aivan tosissaan, Matista julkaistiin jopa yksi vaalikirja nimelltään "Se on ihan Matti".
12. Vanhanen sanoo tavoittelevansa nyt ehdokkuutta ”tosissaan ja vakavalla mielellä”. Matin tavoitteena on presidentin virka, ei siis pelkkä ehdokkuus vaaleissa. Vanhanen: ”Kyllä se on tavoite. Tämä on erittäin vakava päätös ja tehty täysin riippumatta siitä, mitä istuva presidentti aikoo tehdä.” Hän aikoo keskustella ihmisten kanssa "hyvin paljon" ulkopolitiikasta. Seuraavat kaksi vuotta Vanhanen aikoo keskittyä nimenomaan ulkopolitiikkaan. Vanhanen julkaisi alkuvuodesta omakustanteena ulkopolitiikkaa käsittelevän kirjan. Siinä hän esittää huolensa Venäjän aikeista ja kannustaa Suomea tiiviimpään yhteistyöhön Ruotsin kanssa. - Tässä suhteessa ei mitään uutta, sillä Suomessa kaikki ulkopolitiikasta vähänkin perillä olevat lienevät mainituista asioista samaa mieltä.
13. Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki ei aio ilmoituksensa mukaan tavoitella keskustan presidenttiehdokkuutta. Matti Vanhasen ehdokkuutta Jäätteenmäki pitää hyvänä asiana, mutta Matin tukijaksi ei hän kuitenkaan suoralta kädeltä lähde. Jäätteenmäki haluaa katsoa, keitä muita lähtee ehdokaskisaan mukaan. Jäätteenmäki pitää presidenttikisaa kenelle tahansa ehdokkaalle haastavana, jos Sauli Niinistö haluaa tehtävässä jatkaa.
15. Matti Vanhasen vime helmikuun alussa julkaiseman omakustanteen nimenä on yksikenkertaisesti Ulkopolitiikkaa; se on luettavissa netissä. Vain reilua viikkoa aikaisemmin ilmestyi keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen kirja Eihän tässä näin pitänyt käydä. Väyrysen kirja ennakoi hänen uutta puoluehankettaan, josta hän ilmoitti vain viikko kirjansa ilmestymisen jälkeen. Väyrysen Kansalaispuolue on jo merkitty yhdistysrekisteriin ja kohtapuolin lienee vuorossa puolueen rekisteröinti.
16. Keskustan presidenttiasiassa ottaman varaslähdön yhtenä tavoitteena on voinut olla Paavo Väyrysen presidenttiehdokkuuden kaataminen ja huomion suuntaminen pois Kansalaispuolueesta. Ensiksi mainitun tavoitteen osalta kepun manööveri iski kuitenkin harhaan. Paavo Väyrynen kertoo nimittäin tänään HS:ssa, ettei hän lähde presidenttikisaan "missään tapauksessa" eikä siis aio tavoitella keskustan presidenttiehdokkuutta, johon hänellä olisi keskustan jäsenenä teoreriassa mahdollisuus. Väyrynen ilmoittaa kannattavansa Sauli Niinistön jatkokautta luottaen siihen, että Niinistö pitää Suomen Paasikiven linjalla ja huolehtii siitä, että Suomi säilyy sotilaallisesti liittoutumattomana ja puolueettomana maana. Väyrynen pitää todennäköisenä, että Niinistö tähtää toiselle kaudelle. Matti Vanhasen ehdokkuutta Väyrynen ei halunnut kommentoida sanallakaan.
17. Keskustan kannattajien äänet saattavat presidentinvaaleissa jakautua aika tasaisesti Matti Vanhasen ja Sauli Niiistön kesken. Tämä voi olla tekijä, joka pudottaa Vanhasen tällä kerralla finaalista eli vaalien toiselta kierrokselta, jos toista kierrosta Niinistön ylivoimaisuuden takia edes tarvitsee toimittaa.
13. Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki ei aio ilmoituksensa mukaan tavoitella keskustan presidenttiehdokkuutta. Matti Vanhasen ehdokkuutta Jäätteenmäki pitää hyvänä asiana, mutta Matin tukijaksi ei hän kuitenkaan suoralta kädeltä lähde. Jäätteenmäki haluaa katsoa, keitä muita lähtee ehdokaskisaan mukaan. Jäätteenmäki pitää presidenttikisaa kenelle tahansa ehdokkaalle haastavana, jos Sauli Niinistö haluaa tehtävässä jatkaa.
15. Matti Vanhasen vime helmikuun alussa julkaiseman omakustanteen nimenä on yksikenkertaisesti Ulkopolitiikkaa; se on luettavissa netissä. Vain reilua viikkoa aikaisemmin ilmestyi keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen kirja Eihän tässä näin pitänyt käydä. Väyrysen kirja ennakoi hänen uutta puoluehankettaan, josta hän ilmoitti vain viikko kirjansa ilmestymisen jälkeen. Väyrysen Kansalaispuolue on jo merkitty yhdistysrekisteriin ja kohtapuolin lienee vuorossa puolueen rekisteröinti.
16. Keskustan presidenttiasiassa ottaman varaslähdön yhtenä tavoitteena on voinut olla Paavo Väyrysen presidenttiehdokkuuden kaataminen ja huomion suuntaminen pois Kansalaispuolueesta. Ensiksi mainitun tavoitteen osalta kepun manööveri iski kuitenkin harhaan. Paavo Väyrynen kertoo nimittäin tänään HS:ssa, ettei hän lähde presidenttikisaan "missään tapauksessa" eikä siis aio tavoitella keskustan presidenttiehdokkuutta, johon hänellä olisi keskustan jäsenenä teoreriassa mahdollisuus. Väyrynen ilmoittaa kannattavansa Sauli Niinistön jatkokautta luottaen siihen, että Niinistö pitää Suomen Paasikiven linjalla ja huolehtii siitä, että Suomi säilyy sotilaallisesti liittoutumattomana ja puolueettomana maana. Väyrynen pitää todennäköisenä, että Niinistö tähtää toiselle kaudelle. Matti Vanhasen ehdokkuutta Väyrynen ei halunnut kommentoida sanallakaan.
17. Keskustan kannattajien äänet saattavat presidentinvaaleissa jakautua aika tasaisesti Matti Vanhasen ja Sauli Niiistön kesken. Tämä voi olla tekijä, joka pudottaa Vanhasen tällä kerralla finaalista eli vaalien toiselta kierrokselta, jos toista kierrosta Niinistön ylivoimaisuuden takia edes tarvitsee toimittaa.
