1073. Olli Mäenpään Yle-selvitys

                           Mäenpää: Pääministeri Sipilä sai Yleltä erikoiskohtelun

1. Yleisradio (Yle)  pyysi helmikuussa hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpäätä laatimaan selvityksen yhtiön journalistisesta päätöksenteosta. Toimeksiannossa selvitys rajattiin koskemaan Ylen nykyistä päätöksentekojärjestelmää. 

2. Olli Mäenpää on 67-vuotias kokenut ja julkaisutoiminnassaan sangen tuottelias ja todella pätevä hallinto-oikeuden tutkija. Hän on toiminut myös Julkisen sanan Neuvoston (JSN) puheenjohtajana 1999-2003 ja viitisen vuotta Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanina. Mäenpää on antanut eduskunnan eri valiokunnille, lähinnä perustuslakivaliokunnalle, varmaan lähes tuhat asintuntijalausuntoa. Pilkkakirveet, esim. Aarno "Loka" Laitinen, ovat tuoneet aika usein esiin, että nuoruudessaan eli 1970-luvulla Olli kuului ns. taistolaisiin. Olli Mäenpää vaimo Marjatta Mäenpää toimi viimeksi Helsingin hallinto-oikeuden ylituomarina, siis ko. tuomioistuimen päällikkötuomarina. Marjatan sisko on laulajana ja näyttelijänä tunnetuksi tullut Sinikka Sokka. Tämä on naimissa jääkiekkovalmentaja Alpo Suhonen kanssa; Alpo toimi aiemmin jonkin aikaa teatterin johtajana Turussa.

3. Yle kertoi selvityspyynnöstään 23.2.-17 eli samana päivänä, jolloin JSN antoi päätöksensä ns. Terrafame-asiassa tehtyihin kanteluihin. JSN antoi tuolloin Ylelle langettavan päätöksen pääministeri Juha Sipilää ja Terrafamea koskeneen uutisoinnin osalta. Kolme Ylen palveluksesta irtisanoutunutta toimittajaa oli arvostellut Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen (U&A) päätoimittaja Aatte Jääskeläistä Juha Sipilää koskevan uutisoinnin tukahduttamisesta. Kolme toimituksen toimittajaa irtisanoutui Jääskeläisen menettelyn johdosta Ylen palveluksesta.

4. JSN:n päätöksen mukaan Ylen toiminnassa oli nähtävissä piirteitä, joita voi tulkita siten, että päätoimittaja Jääskeläinen on taipunut ulkopuoliseen painostukseen. JSN joutui päätöstä tehdessään äänestämään, sillä ratkaisu syntyi äänin 6-6. jolloin neuvoston puheenjohtajan Elina Grundströmin kanta ratkaisi.

5. Professori Olli Mäenpää antoi selvityksensä tänään. Siinä on 67 sivua. Mäenpää päätyy yleisarvioinnissaan siihen, että Yle toimii yleisesti ottaen riippumattomasti. Hän edellyttää kuitenkin - ja vieläpä selvin sanoin - Ylen journalistisen johtajuuden parantamista ja riippumattomuuden vahvistamista. Lisää riippumattomuutta, toteaa selvitysmies Mäenpää.

Mäenpään raportti

6. Raporttia varten Mäenpää on haastatellut 48 Ylen johtajaa tai journalistia ja tutkinut alan lainsäädäntöä sekä ohjeistusta. Haastateltujen joukosa on monia tunnettuja nimiä, kuten esimerkiksi Ruben Stiller, Ylestä Terrafame-tapauksen johdosta ovet paukkuen lähteneet toimituspäällikkö Jussi Eronen ja toimittajat Susanna Päivärinta ja  Salla Vuorikoski, Atte Jääskeläinen, toimitusjohtaja Jussi Kivinen, Sote-toimittaja Tiina Merikanto, Ari Mölsä (lakimies hänkin),  Jyrki Saarikoski, Timo Seppänen, Riikka Uosukainen, Thomas Wilhelmsson jne. 

7. Selvitysmies kehottaa Ylen johtoa kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota yhtiön journalistiseen vastuuseen oikeudellisen ja rikosoikeudellisen vastuun sijaan. Mäenpää totesi Ylen TV-uutisissa äsken, että Ylen uutis- ja ajankohtaistoimitusta on johdettu ikään kuin "lakirjan takaa" ja "käräjäoikeus edellä" (onhan Atte Jääskeläinen, kuten todettua, juristi), vaikka Ylen toimintaa pitäisi Mäenpään mukaan  johtaa "sananvapaus edellä". 

8. Terrafame-tapauksessa, johon Mäenpää näyttää puuttuneen omasta aloitteestaan, Ylen journalistinen vastuu jäi Mäenpään mukaan selkeästi taka-alalle. Terrafamen tapausta ei muuten mainita raportin sisällysluettelossa, mutta sitä koskeva käsittely alkaa selvityksen sivulta  48. Mäenpään mukaan uutista laadittaessa journalistinen johto, siis päätoimittaja Atte Jääskeläinen, turvautui eränlaiseen ”mikromanagerointiin” - tällä termillä tarkoitetaan lähinnä johdon puuttumista pikkuasioihin ja halua pitää kaikki langat  omissa käsissään - vaikka toimittajan laatimassa uutisjutussa ei ollut oleellisia virheitä. 

9. Jonkinlaiseksi yleislääkkeeksi Mäenpää ehdottaa Ylen riippumattomuuden seurantaa, esimerkiksi vuosittaisella arvioinnilla. Lisäksi hän ehdottaa, että Yle-lakiin otettaisiin nimenomainen maininta yhtiön riippumattomuudesta.

10. Professori Mäenpään mukaan Terrafame-tapauksessa johtaminen mukautui ulkoiseen vaikuttamiseen - suomeksi sanottuna siis pääministeri Juha Sipilän Terrafamen uutisen laatineeseen toimittajaan ja päätoimittaja Jääskeläiseen kohdistamaan poikkeuksellisen räikeään painostukseen - mikä on horjuttanut yleisön luottamusta Ylen riippumattomuuteen. 

11. Asia voitaisiin ilmaista selkokielellä siten, että vaikka Ylen riippumattomuus ei yleisesti ottaen ole selvitysmiehen mukaan ollut uhattuna, Terrafame-asiassa suurelle yleisölle ja myös selvitysmiehelle syntyi sellainen vahva mielikuva, että luottamus Ylen riippumattomuuteen on pääministerin onnistuneen painostuksen johdosta kärsinyt tuntuvan kolauksen. Yle siis mukautui poliittiseen painostukseen, jota edusti pääministeri Juha Sipilä, joka on valtakunnan tärkein yksittäinen toimija. Johtopäätös on sama, mikä ilmenee myös JSN:n Ylelle antamasta langettavasta päätöksestä. Tällaiseen painostukseen riippumaton Yle ei saa taipua, Mäepää korostaa. 

12. Ylen hallitus, jonka puheenjohtajana on Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson - juristi ja professori hänkin - käsitteli Olli Mäenpää selvitystä kokouksessaan tänään, kuulemma nelisen tuntia. Tiedotteessaan Ylen hallitus ilmoittaa, että yhtiön vastaavilla toimittajilla, siis myös Jääskeläisellä, on sen luottamus. Ylen hallitus kehottaa kuitenkin yhtiön toimivaa johtoa, lähinnä toimitusjohtaja Jussi Kivistä (kok), toteuttamaan Terrafamen tapauksen jälkeen jo aloitettuja korjaustoimenpiteitä ja ratkomaan Olli Mäenpään selvityksen esille nostamia ongelmia.

13. Wilhelmssonin mukaan hallituksen keskustelussa oli esillä oli myös vastaavien toimittajien asema, ja yksimielisesti hallituksen jäsenet olivat sitä mieltä, että "tällä porukalla mennään". Luottamus päätoimittaja Atte Jääskeläiseen on säilynyt, korostaa Thomas Wilhelmsson.

14. Thomas Wilhelmsson on 67-vuotias oikeustieteen tohtori, joka on toiminut Helsingin yliopiston siviilioikeuden ruotsinkielisenä professorina ja sen jälkeen yliopiston vararehtorina, sitten yliopiston rehtorina (2008-2013) ja nyt siis yliopiston kanslerina. Myös Wilhelmsson on ollut - ainakin nuoruudessaan - kallellaan vasemmistoon, mitä osoittaa mm. hänen SKDL:n jäsenyytensä. Lakimiespiireissä Wihelmsson tunnetaan usein käytettynä ja ahkerana välimiehenä - niitähän kaikki pätevät hamuavat itselleen. Thomas Wilhelmssonia on pidetty taitavana siviilioikeuden tutkijana, mistä johtunee, että hänelle myönnettiin vuonna 2011 Knut ja Alice Wallenbergin säätiön palkinto ansioistaan oikeustieteen alalla. Palkinnon arvo on vaatimattomat 1 miljoona Ruotsin kruunua. Kyllä se nyt ainakin yhtä  välimiespalkkiota vastaa!

15. Huhtikuussa ilmeni, että Suomi on pudonnut Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapauslistalla Norjan ja Ruotsin jälkeen sijalle kolme. Vuosittain julkaistavalla listalla Suomi oli tätä ennen ykkösenä vuodesta 2010 alkaen.

16. Järjestön mukaan Suomen sijoituksen pudotuksen syynä oli nimenomaisesti pääministeri Juha Sipilän painostus Yleä kohtaan, johon Yle taipui, kuten myös Olli Mäenpään selvityksessä todetaan. Järjestö toteaa raportissaan, että painostus oli kansalaisille ja toimittajille yllätys. Järjestön Suomen-osaston puheenjohtaja Ilkka Nousiainen pitää tapahtumien antamaa kuvaa sananvapauden mallimaasta huonona.

– Pääministerin asema julkisen vallan käyttäjänä ja tapa puuttua voimakkaasti yksittäisten ammattitoimittajien työhön näyttäytyi sananvapauden rajoittamisena kotimaan lisäksi myös kansainvälisessä mediassa. Kun tähän vielä lisätään yksittäisten toimittajien perustellut irtisanoutumiset, välittyi maailmalle kuva, joka ei sopinut sananvapauden mallimaahan, Nousiainen sanoi 26.4.2017 järjestön tiedotteessa.

17. Toimittajat ilman rajoja -järjestön pääsihteeri Christophe Deloire pitää Suomen putoamista listan kärjestä vuoden merkittävimpänä tapauksena. Deloire pitää yllättävänä myös sitä, että journalistien ammattitaito ja hyvät käytännöt eivät estäneet sananvapauden heikkenemistä.

18. Suomalaisessa mediassa on tänään ihmetelty tapaa, jolla Ylen toimitusjohtaja Jussi Kivinen ja hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson kiirehtivät heti Ollli Mäenpään selvityksen jättämisen jälkeen antamaan varauksettoman tukensa päätoimittaja Atte Jääskeläiselle. Tähän tukikuoroon yhtyi Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja Kivelä (persut). Kaikki kolme yrittivät korostaa, että itse asiassa Mäenpään raportti oli Ylen kannalta hyvin edullinen. He tuntuvat selvästi väheksyvän pääministeri Juha Sipilän Yleen kohdostamaa painostusta ja Atte Jääskeläisen menettelyä taipua painostuksen  edessä. Herrat tuntuvat vähät välittävän siitä, että Suomi menetti sananvapauden ykkösmaan asemansa nimenomaan ko. jupakan takia. Järkyttävää piittaamattomuuta, sanoisin.

1066. JSN:lta moitteet pääministerille

     

                                            Minäkö muka ylimielinen?

1. Julkisen Sanan Neuvosto (JSN) on antanut tänään julkisuuteen saatetut tiukkasävyiset ja harvinaiset moitteet pääministeri Juha Sipilälle. 

2. Tapaus sai alkunsa Ylen viime marraskuun uutisesta, joka käsitteli Juha Sipilän sukulaisten Terrafamen eli Talvivaaran valtio-omisteisen kaivksen kanssa tekemiä liiketomia. Pääministeri lähetti uutisen johdosta lukuisia teksti- ja sähköpostiviestejä Ylen päätoimittajalle Atte Jääskeläiselle ja tuolloin Ylessä työskennelleelle toimittajalle Salla Vuorikoskelle. Sipilä hermostui ko. jutusta, jossa kerrottiin hänen sukulaistensa omistuksesta yrityksessä, joka sai tilauksen Terrafame-yhtiöltä. Sipilän hallitus oli myöntänyt samaan aikaan 100 miljoonan avustuksen Terrafamelle.

3. Asian merkittävyyden ja harvinaisuuden takia on tässä syytä kertoa JSN:n Sipilää koskeva lausuma (6450/L/17) kokonaisuudessaan. JSN lausui näin:

Demokraattisessa yhteiskunnassa tiedotusvälineiden täytyy voida käsitellä vallankäyttäjien toimintaa kriittisesti. Median ja vallankäyttäjien suhde saa ja sen pitääkin olla jännitteinen. Mitä merkittävämmässä asemassa vallankäyttäjä on, sitä enemmän toimintansa kriittistä käsittelyä hänen tulee kestää. 

Median ja vallankäyttäjien suhteesta on keskusteltu Suomessa laajasti sen jälkeen, kun julkisuuteen levisi tieto pääministeri Juha Sipilän marraskuussa 2016 Yleisradion toimittajalle ja päätoimittajalle lähettämistä lukuisista teksti- ja sähköpostiviesteistä. Pääministerin on epäilty toiminnallaan rajoittaneen Yleisradion tai sen toimittajien sananvapautta painostamalla Yleisradiota.

Julkisen sanan neuvosto päätti laatia aiheesta lausuman asian suuren yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi. Pääministerin toiminta on nostettu esiin myös useissa neuvostolle tulleissa Yleisradion toimintaan kohdistuvissa kanteluissa, jotka liittyvät ratkaisuun ”6398, 6401/YLE/16”.

Neuvosto pyysi pääministeri Juha Sipilältä lausuntoa tätä lausumaa varten. Pääministeri ei halunnut sellaista toimittaa, mutta neuvostolla on ollut käytössään pääministerin oikeuskanslerille toimittama selvitys, jossa käsitellään pääministerin Ylelle lähettämiä viestejä.

Pääministerin viestittely alkoi Yleisradion 25.11.2016 julkaisemasta jutusta ”Pääministerin sukulaisten omistamalla yrityksellä noin puolen miljoonan euron tilaus Terrafamesta” (http://yle.fi/uutiset/3-9315671). Jutussa käsiteltiin pääministeri Juha Sipilän kytköksiä valtio-omisteiselle Terrafamen kaivokselle kuljettimia toimittavaan Katera Steel -yritykseen. 

Julkisen sanan neuvosto on antanut tapauksesta kolme päätöstä. Niiden mukaan jutussa ei ollut erittäin kielteistä julkisuutta (6405, 6449/YLE/16) eikä asiavirheitä (6403/YLE/16). Pääministerin viestittelyn jälkeen Yle muokkasi juttua ja rajoitti aihepiirin käsittelemistä. Julkisen sanan neuvosto totesi äänestyksen (6-6, jolloin neuvoston puheenjohtajan kanta ratkaisi) jälkeen, että Yleisradio oli tämän seurauksena luovuttanut journalistista päätösvaltaa (6398, 6401/YLE/16).

Viesteissään pääministeri arvosteli rajusti Ylen toimintaa. Julkisuudessa ja oikeuskanslerille toimittamassaan selvityksessä pääministeri on perustellut yhteydenottojaan jutun virheellisyydellä sekä samanaikaisen kuulemisen laiminlyömisellä. Varsinkin ensimmäisissä, suoraan päätoimittajalle lähetetyissä tekstiviesteissä pääministeri kuitenkin arvosteli ainoastaan jutun näkökulmaa ja sitä, että Yle käsitteli hänen sukulaisiaan. 

Vallankäyttäjillä on muiden kansalaisten kanssa yhtäläinen oikeus antaa palautetta, vaatia oikaisuja ja tulla kuulluksi silloin, kun heihin kohdistuu erittäin kielteistä julkisuutta. Pääministerin sananvapauteen kuuluu myös oikeus ilmaista tyytymättömyytensä juttuun ja jopa sen näkökulmaan. 

Tässä tapauksessa pääministerin lähettämien viestien määrää ja sävyä voi kuitenkin pitää niin poikkeuksellisena, että viestit on mahdollista tulkita painostusyritykseksi.

Pääministeri Sipilän viesteissä viitattiin muun muassa siihen, ettei pääministeri arvosta Yleä. Neuvosto pitää ilmaisua harkitsemattomana Yleisradion aseman takia. Pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella Ylen rahoitusta on heikennetty jäädyttämällä indeksikorotuksia. Poliitikot ovat hallituskauden aikana muutenkin kyseenalaistaneet Yleisradion rahoitusta ja sen toimintamahdollisuuksia ja päätöksenteon itsenäisyyttä, ja ministerit ovat käyttäneet voimakkaita puheenvuoroja, joissa Yleisradion toimintatapoja ja yksittäisiä sisältöjä on kyseenalaistettu.

Tilanne on omiaan lisäämään rakenteellisen itsesensuurin mahdollisuutta. Tämän vuoksi poliitikkojen, erityisesti pääministerin, tulisi välttää kaikenlaista toimintaa, jonka voi tulkita Yleisradion painostamiseksi.

Pääministeri myös kieltäytyi kahden päivän ajan kommentoimasta Ylelle yhteyttään Katera Steeliin. Pääministeri ei ole antanut kieltäytymiselleen muuta syytä kuin sen, että hän ei saanut kommentoida 25.11. ilmestynyttä juttua ennen sen julkaisemista. Käytännössä siis pääministeri kategorisesti kieltäytyi kommentoimasta yhtä aihepiiriä isolle suomalaiselle tiedotusvälineelle. Myös tällaista toimintaa voi pitää sananvapautta rajoittavana, erityisesti, kun kyseessä on ministeri. 

Neuvosto on huolestuneena pannut merkille, että tämän tyyppinen sananvapautta rajoittava toiminta on yleistynyt. Ministeritasoisetkin poliitikot ovat alkaneet valikoida tiedotusvälineitä antamalla haastatteluja ja lausuntoja vain tiedotusvälineille, joiden julkaisema journalismi on miellyttänyt heitä. Neuvosto korostaa, että tällainen on demokratiaa rapauttavaa tiedonvälityksen rajoittamista. 

Julkisen sanan neuvosto pitää harkitsemattomana myös sitä, että pääministeri on toistuvasti julkisuudessa ja jopa eduskunnan kyselytunnilla väittänyt Yleisradion rikkoneen Journalistin ohjeita mutta ilmoittanut, ettei kantele niistä Julkisen sanan neuvostolle. Neuvosto korostaa, että Journalistin ohjeita tulkitsee Julkisen sanan neuvosto, jonka ratkaisut perustuvat laajaan selvitystyöhön ja sen pohjalta tehtyyn harkintaan. Journalistin ohjeiden perusteeton käyttäminen tiedotusvälineiden tuomitsemiseen rapauttaa journalismin uskottavuutta ja suomalaisen demokratian perustaa.

Neuvoston on mahdotonta selvittää, halusiko pääministeri harkitusti vaikuttaa Yleisradion sisältöihin ja painostiko hän tietoisesti Yleä. Pääministerin toiminta oli kuitenkin vähintään harkitsematonta ja omiaan rajoittamaan yleisradioyhtiön sananvapautta.

Yhteiskunnan faktapohjaisuuden turvaaminen ja informaatiovaikuttamisen torjuminen ovat suomalaisen yhteiskunnan suurimpia haasteita. Neuvosto toivoo, että vallankäyttäjät ymmärtäisivät tämän eivätkä toiminnallaan turhaan vahingoittaisi vastuullisesti toimivan faktapohjaisen journalismin toimintaedellytyksiä.

4. Näin siis JSN. Ratkaisun neuvostossa tekivät Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Jyrki Huotari, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Niklas Vainio, Tapio Nykänen, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Maria Swanljung ja Juha Honkonen. 

5. JSN moitti, suorastaan ryöpyttää, pääministeriä mm. "vähintäänkin" harkitsemattomasta menettelystä, Yleen kohdistamasta painostusyrityksestä sekä demokratiaa rapauttavasta tiedonvälityksen rajoittamisesta. Todella kovaa tekstiä.

6. Miten pääministeri suhtautui tänään saamiinsa moitteisiin? Hän ilmoitti pahoittelevansa vain päätoimittajalle ja toimittajalle lähettämiään sähköpostiviestejä, mutta sanoi edelleen, että hänellä oli oikeus tullut kuulluksi, jota tilaisuutta hän ei väittämänsä mukaan ollut saanut. Todellisuudessa Sipilältä kyllä pyydettiin asiasta kannanottoa ennen uutisen julkaisemista, mutta Sipilä ei kiireisiinsä vedoten haunnut sellaista antaa. Itse asiassa Sipilä tuntui jurppivan, ei suinkaan väitetty kuulematta jättäminen, vaan koko uutisen julkaiseminen.

7. Toisessa tänään antamassaan päätöksessä JSN  totesi Ylen eli käytännössä päätoimittaja Atte Jääskeläisen alistuneen Sipilän edellä kerrottuun painostukseen. Neuvoston mukaan Yle luovutti Jääskeläisen johdolla journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle, eli käytännössä siis viestitulvan lähettäneelle pääministerille.

8. Ylelle antamaansa langettavaa päätöstä JSN perusteli muun muassa sillä, että juttua muutettiin pääministerin viestittelyn seurauksena useita kertoja, vaikka siinä ei ollut häneen kohdistuvaa erittäin kielteistä julkisuutta eikä olennaisia virheitä. Juttuun ei JSN:n mukaan myöskään lisätty pääministerin näkemyksiä eikä tietoa siitä, että muutokset oli tehty tämän yhteydenottojen jälkeen.

9. Journalistin ohjeiden mukaan tiedonvälitystä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein eikä päätösvaltaa saa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle. Toimittajalla on myös oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä. Näitä kohtia Yleisradio on JSN:n mukaan rikkonut. JSN:n mukaan vyyhdissä on nähtävissä piirteitä, joita voi tulkita siten, että päätoimittaja on taipunut ulkopuoliseen painostukseen.

10. Neuvosto toteaa, että Ylellä oli oikeus tehdä juttuun muutoksia, vaikka siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Neuvoston mielestä on kuitenkin ilmeistä, että pääministerin palautetta ei käsitelty tavanomaisella tavalla vaan juttua muokattiin poikkeuksellisen paljon pääministerin yhteydenottojen jälkeen. Ratkaisuille ei ollut JSN:n mukaan journalistisia perusteita. Pääministerin saama erityiskohtelu on haitaksi demokratialle, JSN toteaa. Se voi myös heikentää journalismin uskottavuutta suuren yleisön silmissä, neuvosto lisää.

11. Tämä päätös syntyi äänin 6-6. Koska äänet menivät tasan, päätöksen ratkaisi JSN:n puheenjohtajan Elina Grundströmin ääni.

12. Päätoimittaja Atte Jääskeläinen totesi päätöksens johdosta, että hän on eri mieltä kuin JSN ja tietävänsä "itse parhaiten toimitansa vaikuttimet". Jääskeläinen vakuutti, ettei hän aio päätöksen takia erota päätoimittajan työstään. Ylimielistä tekstiä, mutta tästä huolimatta sekä Ylen toimitusjohtaja että hallituksen puheenjohtaja ilmoittivat heti olevansa Jääskeläisen takana. Mikään ei näytä Ylessäkään muuttuvan.

13. Tapaus ja JSN:n sen johdosta antamat moitteet heikentävät pääministeri Sipilän julkisuuskuvaa. Mielikuva Ylen toimittajan ja päätoimittajan kimpussa  vihapäissään häärivästä ja häiriköivästä valtakunnan ylimmästä poliitikosta on sangen ikävä asia. Se vahvistaa entisestään käsitystä, jonka mukaan Juha Sipilä on kovapintainen, omahyväinen ja ylimielinen poliitikko. Politiikassa ylimielisyys voi osoittautua helposti kuolemansynniksi, joka ei vaaleja ajatellen tiedä hyvää. 

14. Suurten puolueiden helmikuussa teettämässä Puoluebarometrissa keskusta sai varsin ikävän lukemat, kun kansalaisilta kysyttiin, mikä puolue on toiminnassaan ylimielinen. Viime syksyn mittauksesta keskustan ylimielisyysprosentti kasvoi 31 prosentista 42 prosenttiin. Puoluebarometrissa mitataan tosin puolueita, ei henkilöitä. Puolueet henkilöityvät kuitenkin voimakkaasti puheenjohtajaan. Juha Sipilän johdolla keskusta sai ylimielisyydestä huonoimman tuloksen seitsemään vuoteen. Pian nähdään, mitä tämä vaikuttaa keskustan menestykseen huhtikuun kunnallisvaaleissa. 

1050. Painostiko Sipilä Yleä vaikenemaan?

En minä painostanut. Minä annoin Atelle ja toimittajalle vain voimakasta palautetta. Minä lähetin nille 20 sähköpostia ja haukuin ne pataluhaksi. En minä vaikuttanut mitenkään siihen, mitä Yle saa esittää ja mitä ei! Minua ei kyllä saa lähestyä sähköpostilla. Tätä asiaa saa kommentoida vasta kun oikeusasiamies on joskus tulevaisuudessa ratkaissut kantelut. Minä...

1. Kuten edellisessä blogijutussa kerroin, Kansan Uutiset (KU) ja Yle kertoivat viime viikon lopulla, että pääministeri Juha Sipilän sukulaisten omistama yritys Katera Steel Oy on saanut noin puolen miljoonaneuron suuruisen laitetilauksen valtion kaivosyhtiö Terrafamelta. Hallituksen talouspoliittinen valiokunta antoi 11. marraskuuta Terrafamelle 100 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Valiokunnan puheenjohtajana on pääministeri Sipilä. Uutisesta nousi kohu Sipilän mahdollisesta esteellisyydestä.

2. Suomen Kuvalaehti (SK) kertoo tänään, että Juha Sipilä vaiensi Ylen viime viikolla Terrafame-asiassa. Lehden saamien  tietojen mukaan Ylen uutistoiminnan johto päätti hyllyttää tekeillä olevat Sipilän mahdolliseen jääviyteen Terrafame-asiassa liittyvät jutut sen jälkeen, kun pääministeri oli lähettänyt 25.11. eli viime perjantai-iltana toistakymmentä sähköpostiviestiä Ylen ajankohtaistoimittaja Salla Vuorikoskelle. SK:n mukaan pääministeri oli kirjoittanut, ettei luota Yleisradioon lainkaan. Sipilän Ylelle lähettämissä viesteissä oli mukana myös kansalaisten hänelle Ylen uutisen johdosta lähettämä moiteviestejä.

SK:n artikkeli 30.11.

3. SK:n mukaan Ylen jatkojutussa oli haastateltu kahta oikeusoppinutta siitä, oliko Sipilä ollut esteellinen päättäessään lisärahoituksesta Terrafamelle. Ylen ajankohtaistiimi on työstänyt myös analyysiä siitä, miksi pääministerin sidonnaisuuksista on tärkeää uutisoida. SK:n mukaan kolme Ylen toimittajaa on kertonut tiedot lehdelle. Asian arkaluontoisuuden vuoksi he eivät halua nimiään julkisuuteen. Lehden tietojen mukaan Ylen toimituksessa on kieltojen vuoksi kerätty nimiä kirjelmään, jossa Yleisradion toimittajat kertovat olevansa huolissaan journalistisen johdon linjauksista Sipilän jääviysepäilyn käsittelyssä. SK:n mukaan Ylen Pressiklubin vetäjänä toimiva Ruben Stiller on saanut esimiehiltään kirjallisen varoituksen, koska hän oli kiellosta huolimatta jatkanut uuden Sipilä-jutun valmistelua. Stilleriä uhattiin jopa irtisanomisella, jollei hn palaisi ruotuun. Varoitus oli myöhemmin peruttu.

4. Ulkomaanmatkaltaan tavoitettu Yleisradion vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen kiistää, että Juha Sipilä olisi vaikuttanut Ylen journalistisiin päätöksiin. Yle on tehnyt Sipilää ja Terrafamea koskevat uutisointipäätökset täysin itsenäisesti, sanoo Jääskeläinen. Hän kuitenkin myöntää, että pääministeri on ottanut kovasanaisesti kantaa Ylen toimintaa ja ilmoittanut, että hänen luottamuksensa Yleen on täysi nolla.

5. Härskiä peliä suomalaisessa politiikassa! Pääministeri Sipilä on käynyt jo monta päivää lämpöisenä tai suorastaan kuumana KU:n ja Ylen uutisoinnin ja sitä seuranneen runsaan lehtikirjoittelun ja juridisen pohdinnan takia. Sipilä ähisee ja puhisee, saivartelee, naljailee, heittelee pikku ilkeyksiä, uhkailee ja puhuu koko ajan asian vierestä. Hän ei tunnu lainkaan ymmärtävän, mistä esteellisyysjupakassa itse asiassa on kyse. Hän ei tajua, että demokraattisessa yhteiskunnassa vapaa lehdistö toimii vallan vahtikoirana ja että myös johtavia poliitikkoja on lupa arvostella ja lyödä tarvittaessa kuin "vierasta sikaa". Nyt hän on halunnut rajoittaa Ylen sanavapautta. Sipilä nolaa itsensä tyystiin, jos SK:n väitteet pitävät, niin kuin vahvasti näyttää, paikkansa. Suomella näyttää olevan hermoherkkä ja huonon harkintakyvyn omaava pääministeri.

6. Eduskunnassa tänään klo 14.15 pitämässää infossa Juha Sipilä tietenkin kiisti, että hän olisi painostanut Yleä lopettamaan esteellisyyttä koskevien juttujen tekemisen. Ei suinkaan, sanoi Sipilä. Hän oli lähestynyt ao. toimittajaa eli ilmeisesti Salla Vuorikoskea lukuisilla sähköposteilla, joihin hän oli liittänyt ihmisiltä saamiaan moittivia viestejä, vain siksi, että Ylen toimitus ei ollut ennen juttunsa 24.11. kello 14 tapahtunutta julkaisemista pyytänyt häneltä asian johdosta kommenttia.  Hän kertoi tuohtuneensa tästä virheestä kovasti ja laatineensa tuossa mielentilassa blogikirjoituksen, jota hän nyt kuulemma pahoittelee. Ylen toimittaja oli kyllä ilmoittanut hänelle sähköpostilla, että ko, juttu on tulossa ja esittänyt myös kommenttipyynnön. Sipilä selitti, ettei hän ole yleensä helposti sähköpostien tavoitettavissa ja että hän olisi halunnut ko. asiassa saada enemmän aikaa kommentoidakseen uutisjuttua ennen sen julkaisemista. Yle Uutiset ei kuitenkaan ollut jäänyt odottamaan pääministerin vastausta, vaan oli julkaissut uutisjuttunsa jo 1,5 tunnin kuluttua siitä, kun Sipilä oli saanut toimittajan em. viestin.

7. Perin outoa. Sipilä sanoo yhtäältä, että hän oli hänelle oli lähetetty tulossa olevan uutisjutun sisältö ja pyyntö  kommentoida asiaa. Toisaalta Sipilä moittii toimittajaa ja koko Ylen toimituskuntaa siitä, ettei hänellä annettu tilaisuutta kommentoida! En oikein usko, että vm. väite pitää paikkansa. Sipilä olisi voinut kommentoida, mutta hän ei halunnut tehdä sitä niin pikaisesti kuin Ylen toimitus edellytti. Pääministerin käytössä on kuitenkin iso avustajakunta, joten ei olisi todellakaan ollut paljon vaadittu, jos pääministeri olisi määrännyt jonkun avustajan soittamaan ko. toimittajalle, jolloin hän olisi saanut esittää pikakommentinsa heti. Tämä olisi tuskin vienyt pääministerin aikaa paria minuuttia enempä. Sipilä olisi lyhyesti ilmoittanut toimittajalle, ettei hänellä ole ollut mitään tietoa Katera Steel Oy:n ja Terafamen välisestä tilausasiasta, joten hän ei ole voinut olla esteellinen päättäessään Terafamen saamasta lisärahoituksesta. 

8. Pääministerille tuskin aiheutui mitään haittaa saati vahinkoa siitä, ettei Ylen uutisjuttuun sisällytetty hänen kommenttiaan. Olihan Kansan Uutiset uutisoinut asiasta jo edellisenä päivänä eli torstaina 24.11. KU:n juttua Sipilä oli kommentoinut hyvin lyhyesti.  Ylen perjantaina 25.11. julkaisema uutinen oli siis tavallaan jo vanha asia. Lisäksi muut tiedotusvälineet kiirehtivät tiedustelemaan asiaa Sipilältä, ja  kaiken huippuna pääministeri ryntäisi myös itse väsäämään oman blogikirjoituksen asiasta, josta ilmenee oikein hyvin Sipilän (tuohtunut) kanta asiasta. Perjantain jälkeen Sipilä on melkein joka päivä antanut asian johdosta haastatteluja ja ilmoittanut pyytävänsä oikeuskansleria ottamaan esteellisyyskysymyksen selvitettäväkseen.

9. Juha Sipilän suuttumus - "luottamukseni Yleen on täysi nolla" - ja hänen kaamealta vaikittava touhotuksensa asiassa on johtanut siihen, että Yle on määrännyt ao. toimittajat ruotuun ja lopettamaan jatkojuttujen tekemisen ja julkaisemisen. Tältä kannalta voidaan kyllä täysin perustellusti sanoa, että Sipilä on tohuamisellaan ja hurjistumisellaan painostanut Yleä vaikenemaan asiasta. Tämä on minusta pääministerille sopimatonta menettelyä ja osoitus harkintakyvyn puutteesta. 

Kyllä minä otan tämän kunniamerkin mielihyvin vastaan. Minä kyllä olen sen oikein hyvin ansainnut. On tässä politiikassa tullut jo kaikenlaista jappasteltuakin. Minä koen tämän jonkinlaiseksi  lohdutuspalkinnoksi sen vääryyden ja vikekkauden jälkeen, jota minä jouduin viikko sitten useana päivänä kokemaan Ylen toimesta. Sitä minä vaan, että minä en ole koskaan halunnut rajoittaa Ylen tai muidenkaan tiedotusvälinen toimintavapautta mitenkään, enkä minä tule sitä jatkossakaan koskaan tekemään. Sellainen menettely ei sopisi minulle, pääministerille. 

1049. Pääministeri Sipilän jääviyskohu

                                                          Juha ja pipo

1. Juha Sipilän hallitus käänsi Talvivaaran kaivoshankkeen jatkoasiassa kelkkansa, kun se 11.11. ilmoitti lisärahoittavansa kaivoksen nykyisen omistavan Terrafamen tappiollista toimintaa vielä 100 miljoonalla eurolla. Suomen valtio omistaa vuonna 2015 perustetun Terrafame-konsernin. Rahoituspäätöksen teki hallituksen talouspoliittinen valiokunta, jota johtaa pääministeri Juha Sipilä. Asiasta tiedotti elinkeinoministeri Olli Rehn, joka siirtyy Suomen Pankin johtajaksi ensi vuoden alussa.

2. Vielä toukokuussa Olli Rehn kertoi, että hallitus pitää Terafamelle "piikin auki" vain kuluvan vuoden loppuun asti. Siihen mennessä yhtiön oli määrä löytää ulkopuolisia yksityistä rahoittajia. Jos niin ei tapahdu, kaivos ajettaisiin alas. Rehnin mukaan valtio ei voi jatkuvasti rahoittaa tappiollista elinkeinotoimintaa. 

3. Nyt ollaan jo marraskuun lopulla, mutta Terrafame ei ole vieläkään löytänyt ulkopuolista rahoitusta. Pääministeri Sipilä tosin kertoi 11.11., että  kaivokselle "on löytymässä" ulkopuolinen rahoittaja. Ministeri Olli Rehn kuitenkin täsmensi, että neuvottelut rahoituksen saamiseksi ovat edelleen käynnissä.

4. Juha Sipilä vieraili Talvivaaran kaivoksella maanantaina 14.11. Käynnin jälkeen Sipilä ilmoitti, että kaivoksella "on tehty ihme", joten hallitus voi pyörtää aikaisemmat aikeensa kaivoksen alasajosta. Kaivoksen ympäristöasiat on Sipilän mukaan saatu kuntoon, prosessi pyörii hyvin ja nikkelin hinta on nousussa. Sipilä vakuutti, että kaivoksen lakkauttaminen ei ole enää vaihtoehto, sillä hallituksella on täysi syy luottaa Terrafamen kassavirran kääntymiseen positiiviseksi, minkä jälkeen on helppo puhua myös tarvittavista omistajuusjärjestelyistä. Kaivoksen alasajo maksaisi Siplän mukaan 400-500 miljoonaa euroa. Valtio on pumpannut Terrafamen kaivoshankkeeseen veronmaksajien rahaa yhteensä jo noin 800 miljoonaa euroa.

5. Juha Sipilä esiintyi kaivoskäynnillä Terrafamen mainospipo päässään. Tämä herätti paheksuntaa etenkin oppositiopuolue vihreissä. Puolueen puheenjohtaja Ville Niinistön mukaan Sipilä alensi esiintymisellään arvovaltaansa ja teki käytännössä mainosvideon raskaasti tappiollisella kaivoksella, jolla on vakavia ympäristöongelmia. Arkistosta kaivettiin esiin vanhoja valokuvia, joissa silloinen ympäristöministeri Ville Niinistö esiintyi Talvivaaran kaivoksella käydessäänTalvivaara-kypärä päässään.

6.  Viime torstaina eli 24.11. Kansan Uutiset kertoi, että Juha Sipilän sukulaisten omistama konepajayhtiö Katera Steel Oy oli saanut merkittävän tilauksen Tarrafamelta. Mainittu kajaanilaisyhtiö toimittaa kaivokselle purkumalmiin liittyviä kuljettamia. Katera Steelin pääomistajia ovat Juha Sipilän enot ja serkut, myös Sipilän lapset omistavat Katera Steelistä viisi prosenttia sijoitusyhtiö Fortel Investin kautta. Juha Sipilä siirsi kyseisen sijoitusyhtiön lapsilleen vuonna 2013. Sipilä sanoi Kansan Uutisille, ettei hänellä ole ollut siirron jälkeen tietoa Katera Steelin liiketoiminnasta, omistajarakenteesta tai asiakkaista.

7. Perjantaina 25.11. Yle Uutiset löi lisää löylyä ja kertoi, että Katera Steelin saaman tilauksen arvo on noin 500 000 euroa. Yhtiön liikevaihto oli viimeksi päättyneellä tilikaudella 5,1 miljoonaa euroa. Yksi Kateran omistaja ilmoitti, ettei hän ollut keskustellut Sipilän kanssa Terrafamesta. Yhtiön toimitusjohtajan mukaan Katera Steelin sama tilaus perustui  Pöyry-yhtymän konsuttina järjestämään tarjouskilpailuun, jonka Katera oli voittanut. Sipilä ei kommentoinut asiaa Ylelle.

8. Blogikirjoituksessaan 25.11. Juha Sipilä otti sen sijaan räväkästi kantaa asiaan. Hän väitti, että Ylen uutinen oli perustunut vääriin tietoihin. Sipilä kiisti jyrkästi, että Terrafamen kaivoksen lisärahoitusta koskevaan päätöksen olisi vaikuttanut hänen sukulaistensa  omistaman yrityksen mahdollisuus saada kaivokselta tilauksia. Pääministeri moitti Ylen uutista vihjailevaksi ja ärhenteli, että hän kyllä kestää sen, että häntä hakataan median puolelta, mutta hän ei hyväksy sitä, että lapset ja sukulaiset vedetään hänen asemansa vuoksi lokaan. Hänellä ei ole ollut mitään tietoa tarjouskilpailusta ja sen voittajasta.

9. Sipilän mukaan Katera Steel ei ole hänen isoisänsä  Esa Jauhiaisen perustama, kuten Yle Uutiset oli väittännyt. Yle ei ollut antanut hänelle tilaisuutta haastatteluun, vaan oli julkaissut juttunsa ennen kuin hän ehti edes vastata "pikaiseen kommenttipyyntöön". Hän ei voi pääministerin asemansa takia vaatia kaikkia sukulaisiaan liiketoimintakieltoon tai luopumaan. Hän oli itse luopunut kaikista yritysomistuksistaan vuonna 2013, jotta voisi hoitaa yhteisiä asioita ilman epäilystäkään mistään kytköksistä.

10. Pääministeri osoittautui - jälleen kerran - yllättävän herkkähipiäiseksi mieheksi ja poliitikoksi, eihän tässä voi muuta sanoa. Ehkä Sipilä on ajatellut, että hyökkäys on paras puolustus. Pääministerin asema ja arvovalta edellyttäisi kuitenkin viileää otetta ja hyvää harkintakykyä myös jääviysepäilyjen suhteen. Sipilälle olisi riittänyt toteamus, ettei hänellä ollut rahoituspäätöstä tehtäessä tai valmisteltaessa tietoa siitä, että sukulaistensa omistama yhtiö oli saanut tilauksia Terrafamelta, ja että jos hän olisi tiennyt tilausasiasta, hän olisi jäävännyt itsensä päätöstä 11.11. tehtäessä. Sipilä valitsi toisen tien ja käytti sanontoja, heittoja ja saivartelua, joihin pääministerin ei luulisi omassa asiassaan sortuvan.

11. Katera Steelin omilla verkkosivuilla kuitenkin mainitaan, että  Esa Jauhiainen, joka on siis Juha Sipilän isoisä, perusti vuonna 1961 Hitsaus ja levytanko Ky -nimisen yhtiön. Yrityksen yhtiömuotoa ja nimeä on myöhemmin muutettu siten, että yritys toimii nykyään Katera Steel -nimisenä osakeyhtiönä. Kyse ei ole siis kahdesta täysin eri yrityksestä, kuten pääministeri on väittänyt, vaan Katera Steelin edeltäjä on hänen isoisänsä perustama.  

12. Kukaan tuskin epäilee, että Juha Sipilä johtama hallituksen talouspoliittinen valiokunta olisi 11.11. päättänyt antaa Terrafamelle 100 miljoonan euron lisärahoituksen osin siksi, että Terrafame voisi tilata malminkuljettimet juuri Katera Steeliltä. Toki valtion myöntämä lisärahoitus  varmisti Terrafamen erilaisten tilausten tekemiseen; olen ymmärtänyt, että Katera Steel saama tilaus hyväksyttiin vasta 11.11. jälkeen. Ylen tai Kansan Uutisten julkaiseman uutisen tarkoituksena ei ole tietenkään ollut vetää pääministerin lapsia tai sukulaisia taikka näiden omistamaa yritystä lokaan taikka estää tahi haitata heidän elinkeinotoimintansa harjoittamista, kuten pääministeri jostakin syystä on katsonut aiheelliseksi väittää. 

13. Asiassa on kyse siitä, mikä merkitys sanotulla  kytköksellä on rahoituspäätöksen tekemiseen osallistuneen pääministerin esteettömyyden kannalta. Kysymys on yleisesti ottaen siitä, miltä tapaus näyttää hyvän hallinnon, vallankäytön asianmukaisuuden ja luotettavuuden sekä virkavastuulla toimivien ministereiden puolueettomuuden kannalta. Ministereiden ja virkamiesten tosiasiallinen esteettömyys ja puolueettomuus ei yksin riitä, vaan mahdollista esteellisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon myös se, millaiselta päättäjien toiminta ja päätöksenteko näyttää ulospäin kansalaisten silmissä. 

14. Ministerin esteellisyyteen sovelletaan hallintolain 28 §:ssä säädettyjä virkamiehen esteellisyysperusteita. Tässä tapauksessa kysymykseen tulevat lähinnä  pykälän 1 momentin 3 ja 7 kohdassa mainitut tilanteet.  Kyse on siitä, onko  pääministerin läheisinä olleiden sukulaisten eli lähinnä enojen ja lasten omistamalla Katera Steel Oy:llä, joka on osallistunut Terrafamen laitetilausta koskevaan tarjouskilpailuun, ollut odotettavissa maan hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan Terrafamen hyväksi tekemästä rahoituspäätöksestä sellaista hyötyä, että luottamus valiokunnan päätöksentekoon puheenjohtajana osallistuneen pääministerin puolueettomuuden voidaan perusteellisesti katsoa vaarantuneen. 

15. Selvää on, että virkamies ja ministeri, samoin kuin tuomarinkin, on velvollinen itse huolehtimaan omasta esteettömyydestään. Ministerikään ei voi vedota siihen, ettei hän ollut tietoinen kaikista esteellisyysperusteista ja niiden tulkinnasta. Ministerit voivat kääntyä epäselvissä tilanteissa valtioneuvoston juridisena neuvonantajana toimivan oikeuskanslerin puoleen ja kysyä mahdollisesta esteellisyydestä hänen mielipidettään. Jos ministeri tai virkamies on lain mukaan esteellinen, hän ei voi vähätellä tapausta vetoamalla siihen, ettei esteellisyysperuste ole tosiasiallisesti vaikuttanut mitenkään asian käsittelyyn tai että hän toiminut aivan normaalilla tavalla. Esteellinen virkamies tai ministeri voi toimia täysin korrektisti, mutta tämä ei vaikuta asiaan eli poista esteellisyyttä.

14. Oppositiopuolueet ja osa hallituksen kärkinimistä ovat olleet sitä mieltä, että yleisten laillisuusvalvojien eli oikeuskanslerin tai eduskunnan oikeusasiamiehen tulisi arvioida pääministerin toimintaa Terrafamen tapauksessa. SDP:n puheenjohtaja Anti Rinne on vaatinut Juha Sipilää julkisesti selvittämään esteettömyytensä perusteet. Rinteen mukaan asiaan liittyy niin paljon epäselvyyksiä, että pääministerin olisi itse arvioitava tilannetta julkisesti. Rinne vihjaa, että asiassa on elementtejä, jotka saattavat johtaa esteellisyyteen.Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo on pitänyt välttämättömänä, että Juha Sipilän mahdollinen esteellisyys selvitetään tarkasti. Kansanedustaja  Touko Aalto (vihr) on tehnyt pääministerin mahdollisesta esteellisyydestä eduskuntakyselyn. Sen sijaan Olli Rehn on vakuuttanut, tietenkin, olevansa varma Juha Sipilän esteettömyydestä ja siitä, ettei Sipilällä ollut mitään tietoa Katara Steelin Terrafamelle tekemästä tarjouspyynnöstä.

15. Tämän "esipuheen" jälkeen aion pohtia Sipilän mahdollista jääviyttä tarkemmin Prosessioikeusblogissa. Helsingin Sanomat on muutama tunti sitten tiedustellut asiaa kolmelta hallinto-oikeuden professorilta, joiden kannanottoja on julkaistu HS:n verkkosivuilla.

16. Juha Sipilä on käynyt asian johdosta yllättävän kuumana. Viime perjantaista lähtien hän on antanut asiasta lausuntoja joka päivä. Eilen sunnuntaina ilmoitettiin, että pääministeri on itse pyytänyt oikeuskansleria selvittämään mahdollisen esteellisyytensä. Sipilän "esikunta" on kuulemma ollut yhteydessä oikeuskansleriin jo lauantaiaamuna. Pidän tällaista yhteydenottoa ja oikeuskanslerin puoleen kääntymistä yllättävänä. 

17. Miksi pääministeri ja hänen virkakuntansa halusi saada asiasta nimenomaan oikeuskanslerin kannanoton, sillä valittavana olisi ollut myös toinen tie ja vaihtoehto eli selvityspyynnön tekeminen eduskunnan oikeusasiamiehelle. Selvää on, että oikeuskansleri Jaakko Jonkka olisi tavallaan "hallituksen miehenä" ja hallituksen juridisena neuvonantajana ("kruununjuristina") ollut pääministerin kannalta oikeusasiamiestä tutumpi ja miellyttävämpi taho. Jonkan virasto sijaitsee Valtioneuvoston linnassa ja oikeuskansleri on läsnä valvoen menettelyn laillisuutta valtioneuvoston yleisistunnossa.  Heti tapauksen tultua julki oli kuitenkin selvää, että Sipilän mahdollisesta jääviydestä tullaan tekemään useita kanteluja sekä oikeuskanslerille että oikeusasiamiehelle. Miksi pääministerin esikunta halusi itse saattaa asian oikeuskanslerin tutkittavaksi? 

18. Tätä kirjoittaessani on tiedossa, että oikeuskanslerille on tehty Sipilän esteellisyydestä jo kymmenkunta kantelua. Muutama kantelu on tehty myös oikeusasiamiehelle. Nyt on selvinnyt, että  Sipilän jääviyskysymyksen tutkii ja ratkaisee, ei suinkaan oikeuskansleri kuten Sipilä itse halusi, vaan eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen. Hieman huvittavalta vaikuttaa, että toimivaltaa koskeva kysymys ratkesi sillä perusteella, että tapauksesta ehdittiin kannella ensiksi oikeusasiamiehelle. Tämä on syytä muistaa myös vastaisen varalle.

19. Minusta on paikallaan, että kysymyksen pääministerin jääviydestä, joka ei ole mikä tahansa läpihuutojuttu, tutkii nimenomaan oikeusasiamies eikä oikeuskansleri. Luotan tässä tapajuksessa ehdottomasti enemmän oikeusasiamiehen kuin oikeuskanslerin harkintakykyyn. Minulla ei ole toki minkäänlaisia dubioita Jaako Jonka pätevyyden suhteen, mutta  on parempi, että tapaus tutkitaan eduskunnan eikä valtioneuvoston tiloissa ja tutkintaa ei ei suorita oikeuskansleri, jolla on minusta hieman kummallinen kaksoisrooli ns. ministeriasioissa. Yhtäältä oikeuskansleri on hallituksen ja ministereiden oikeudellinen neuvonantaja, toisaalta taas laillisuusvalvoja, joka ratkaisee myös ministereiden virkatoimista tehdyt kantelut. Sanotaan mitän sanotaan, mutta minusta tässä on minusta selvä ristiriita.

20. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka ja oikeusasiamies Petri Jääskeläinen ovat kumpikin päteviä juristeja, tästä ei ole epäilystäkään. Mikä hauskinta, molemat ovat lisäksi prosessualisteja, ts. he ovat väitelleet oikeustieteen tohtoriksi tärkeästä oppiaineesta eli tietenkin PROSESSIOIKEUDESTA!

Prosessioikeusblogissa on 29.11. julkaistu kirjoitus n:ro 15, joka koskee KHO:n Rääkkylän kunnan pakkoliitoksen kumoamisesta 24.11. antamaa päätöstä (KHO 2016:187).