1. Hyvinkään ampumissurmajutun pääkäsittely alkoi eilen käräjäoikeudessa. Jutun käsittelylle on varattu aikaa peräti kaksi viikkoa. Normaaliin tapaan pääkäsittelyssä kuultiin aluksi syyttäjän rangaistusvaatimukset, tällöin syyttäjä käytännössä lukee haastehakemukseen sisältyvän syytekirjelmän.
2. Mediassa syyttäjän mainittua prosessitointa kuvataan usein toteamalla, että "oikeudessa luettiin tänään (kovat) syytteet" tietyssä rikosjutussa. Syyttäjän ei kuitenkaan tarvitsisi välttämättä harrastaa pikkutarkkaa sisälukua ja tankata syytekirjelmää sanasta sanaan monotonisella äänellä, vaan hän voisi kertoa syytteen pääkohdat sujuvasti ja olennaisia seikkoja painottaen. Syyttäjänkin olisi hyvä tuntea retoriikan alkeet.
3. Syyttäjän alkupuheenvuoron jälkeen istunnossa kuullaan asianomistajan eli rikoksen uhrin tai, jos on kysymys henrikoksesta, uhrin lähiomaisten vaatimukset. Useimmiten asianomistaj yhtyy syyttäjän esittämään rangaistusvaatimukseen ja esittää tämän jälkeen rikokseen perustuvat korvausvaatimuksensa.
4. Oikeussaliselostusten mukaan tällä tavalla aloitettiin myös ampumissurmajutun käsittely eilen Hyvinkään käräjillä. Mutta sitten käsittelyssä tapahtui jotain, mikä sai MTV3:n kokeneen rikostoimittajan Jarkko Sipilän kummastelemaan. Sipilä purki eilen tuntojaan Elinkautinen-blogissaan otsikolla "Murhajutussa raha saa irvokkaan aseman".
5. Jarkko Sipilän selostuksen mukaan oikeudenkäynnissä ei kulunut tuntiakaan ennen kuin uhreja ryhdyttiin mittaamaan rahassa:
- Minkä arvoinen on kuollut lapsi? Entä sisar? Entä tuleva puoliso? Onko 25000 euroa oikea summa? Vai 15000? Vai 5000? Kipua, särkyä, henkistä kärsimystä, kosmeettista haittaa, pysyvää vikaa, hautauskuluja, matkakuluja, fysioterapiaa, lääkekuluja, korvauksia vereentyneistä vaatteista ja menetetystä työajasta… Kaikki mitataan rahassa. Myös siis kuollut lähiomainen.
7. Hyvinkään käräjillä syytetyn puolustus ilmoitti lähes poikkeuksetta kiistävänsä omaisten kärsimyskorvausten summat liian suurina, koska mainitut vaatimukset ovat korkeammat kuin mitä henkilövahinkoasian neuvottelukunta on suosittellut. Hyvinkäällä vaaditaan kuolleesta lapsesta 25000 euron korvausta, mutta mainittu neuvottelukunta, jonka sivutoimisena puheenjohtaja toimii muuten - kuinkas muuten - Helsingin hovioikeuden presidentti, ehdottaa 2000-10000 euron korvausta.
8. Hyvinkään jutussa korvausvaatimusten käsittely on toki oikeudenkäynnin keskiössä, koska uhreja ja vaarassa olleita ihmisiä oli noin neljäkymmentä. Korvausvaatimuksen esittämiseen oli varattu koko ensimmäinen istuntopäivä. Vaadittujen korvausten yhteissumma nousee yli puolen miljoonaan euroon. Sipilän mukaan korvaussummista riitely loukkaa uhrien arvoa, eikä sitä pitäisi tehdä oikeudenkäynnin alussa. Hyvinkään oikeussalissa oli ensimmäisenä päivänä paikalla ainoastaan yksi asianomistaja, eli ampumisessa loukkaantunut pesäpalloilija.
9. Hyvinkään käräjillä mentiin heti ensimmäisenä päivänä korvausvaatimusten riitelyyn jopa vähäisiin yksityiskohtiin saakka. Yhtenä esimerkkinä tästä Jarkko Sipilä mainitsee, miten puolustus kyseenalaisti paikalla olleen asianomistajan matkakuluista esittämän korvausvaatimuksen hoitokäynneillä tapahtavasta oman auton käytöstä, kun junalla olisi päässyt halvemmalla. Sipilän mukaan tässä ei ole mitään järkeä, koska oikeussalissa pitäisi käsitellä yhtä Suomen oikeushistorian julminta henkirikosta.
10. Jotkut Jarkko Sipilän blogikirjoituksen kommentoijista moittivat Sipilän esittämää kritiikkiä. Omasta puolestani sen sijaan allekirjoitan Sipilän kritiikin täysin. Vaikuttaa todella aika irvokkaalta, jos murhajutun oikeussalissa kiivaillaan heti käsittelyn ensimmäisinä tunteina esimerkiksi siitä, olisiko jokin hoitomatka pitänyt tehdä oman auton sijasta junalla ja yleensä korvausvaatimusten yksityiskohdista!
11. Toki korvausvaatimukset on syytä esittää rangaistusvaatimusten jälkeen ja kuulla lyhyesti, tuleeko puolustus myöntämään vai kiistämään mainitut vaatimukset perusteiltaan tai/ja määriltään. Mutta tämä ei tietenkään tarkoita, että korvausvaatimuksista pitäisi alkaa samaan "syssyyn" myös riidellä ja kinastella niin maan perusteellisesti ja yksityiskohtia myöten! Tämän ehtii tehdä hyvin vasta sen jälkeen, kun ensin on käsitelty teon rikosoikeudelliset kysymykset ja otettu vastaan niitä koskeva todistelu.
12. Mutta onko vika, niin kuin Jarko Sipilä epäilee, järjestelmässä, joka sallii Hyvinkään käräjäillä nähdyn eilisen, jopa makaaberina pidetyn näytelmän? Minusta kysymykseen on vastattava ilman muuta kieltävästi. Laki ei suinkaan määrää, että murhajutun tai minkään muunkaan rikosjutun käsittelyssä pitäisi menetellä epätarkoituksenmukaisesti tai suorastaan järjettömän tuntuisesti. Laki eli tässä tapauksessa laki rikosasian oikeudenkäynnistä (ROL) on joustava ja sallii järkevän eli asian laadun ja yleensä tarkoituksenmukaisen käsittelytavan. Vika on siinä, että tuomari ei aina osaa soveltaa eli käyttää lakia oikein, vaan sallii kummalliseen näytelmään johtavan käsittelytavan. Tarkemmin sanottuna vika on tuomarin prosessinjohdossa.
13. Hyvinkään tapauksessa asianomistajien korvausvaatimukset, jotka olivat varmasti kaikkien asianosaisten tiedossa valmisteluistunnon perusteella muutenkin, olisi voitu aivan hyvin ottaa käsittelyyn vasta sen jälkeen, kun ensin olisi käsitelty teon rikosoikeudellinen puoli ja kuultu todistajat ja otettu puolin ja toisin vastaan muu syyllisyyttä koskeva näyttö. Vasta tämän jälkeen olisi voitu aloittaa korvausvaatimusten käsittely. Kun jutulle on varattu aikaa kokonaista kaksi viikkoa, vaikuttaa todella aika oudolta, että korvauskysymykset ja niitä koskeva kinastelu nousi heti prosessin alussa käsittelyn keskiöön.
14. Jos tuomioistuimelle lain mukaan kuuluva prosessinjohto olisi ollut tuomarin eli oikeuden puheenjohtajan ”hanskassa”, Hyvinkään käräjillä olisi edetty siten kuin olen edellä todennut. Laki ei todellakaan estä asian järkevää käsittelyä.
15. Rikosjutussa rikokseen perustuvat korvauskysymykset voidaan lain mukaan erottaa jopa kokonaan omaksi asiakseen, jolloin noudatetaan riita-asian käsittelyjärjestystä. Katso tästä ROL 3 luvun 3 §. Tuskinpa Hyvinkään tapauksessa tähän on aihetta mennä, mutta joka tapauksessa korvausvaatimusten käsittely ("riitely") olisi tullut siirtää tapahtuvaksi vasta sen jälkeen - vaikkapa kokonaan asian toiselle käsittelyviikolle - kunnes ensin olisi selvitetty ja otettu vastaan asian rikosoikeudellisia kysymyksiä koskeva aineisto.
16. Mainittuun käsittelyjärjestykseen käräjäoikeudella olisi ollut lain mukaan mahdollisuus ja tästä valmistelua johtaneen tuomarin olisi pitänyt sopia syyttäjän ja asianosaisten asianajajien kanssa jo valmisteluistunnossa. Prosessinjohdosta rikosjutun pääkäsittelyssä säädetään ROL 6 luvun 5 §:ssä. Lainkohta on yleisluonteinen, mutta taitava tuomari löytää siitä toki oikeat keinot jutun erityislaadun ja laajuuden mukaiseen järkevään käsittelyyn.
17. Mainitun pykälän mukaan tuomioistuimen tehtävänä on valvoa, että asian käsittelyssä noudatetaan selvyyttä ja järjestystä. Saman pykälän mukaan tuomioistuin voi määrätä, että ”asian erillinen osa”, esimerkiksi juuri rikokseen perustuvat korvausvaatimukset, käsitellään erikseen tai että käsittelyssä tehdään jokin muu poikkeus normaaliin käsittelyjärjestykseen. Kyse on tuomarin prosessinjohdosta, tarkemmin sanottuna muodollisesta sellaisesta.
18. Tuomarin prosessinjohdon tulisi olla aktiivista, sillä muussa tapauksessa prosessin johtaminen siirtyy tosiasiallisesti asianosaisten asianajajille ja tuomarille jää vain melko yhdentekevä rooli puheenvuorojen muodollisessa jakamisessa. Jos tuomarin prosessinjohto on lepsua ja passiivista, jutun käsittely alkaa helposti ajelehtia sinne tänne, jolloin käsittely venyy ja vanuu eikä prosessi ole lopulta lainkaan tuomarin hallinnassa. Tämä vaikuttaa myös asian selvittämiseen aineelliseen puoleen niin, että riski oikeudenkäynnin päättymisestä virheelliseen lopputulokseen kasvaa merkittävästi. Käytännössä tuomareiden prosessinjohto taso ja laatu vaihtelee paljon.
