1144. Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan

                                        Enhän minä niin ole sanonut...

1. Kulunut politiikan viikko on ollut täynnä eroamisia ja lolkkauksia. Kirjojakin on julkaistu - Elina Lepomäeltä esimerkiksi - ja ilma on sakeana syytöksistä, vihjailuista ja erilaisista tulkinnoista.

2. Ensin Hjallis Harkimo ilmoitti eroavansa kokooomuksesta ja perustavansa Liike nyt -nimisen liikkeen. Sitten sinisten savonlinnalainen kansanedustaja Kaj Turunen - persu vielä 10 kuukautta sitten - ilmoitti, että hän loikkaa kokoomuksen, koska hän on sielultaan yrittäjähenkinen. Hjallis moitti kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon johtamistyylin, mutta vastavetona Kaj Turunen äityi kehumaan Petteriä rakentavaksi ja asialliseksi johtajaksi. 

3. Keskiviikkona sitten Paavo Väyrynen marssi esiin ja piti - ties kuinka monennen kerran tänä vuonna - oman infonsa siitä, mitä hän aikoo nyt oikein tehdä. Miljöö oli leppoisa, sillä Paavo istui (keinotekoisen) takkatulen ääressä ja kertoi suunnitelmistaan pitkään ja hartaasti. 

4. Mitä Paavo oli nyt keksinyt?  Aika odotetusti Paavo ilmoitti, että hän eroaa keskustan jäsenyydestä, palaa eduskuntaan jo kesäkuun alkupuolella, perustaa oman eduskuntaryhmän ja aikoo asettua ehdolle ensi vuonna sekä eduskuntavaaleihin että eurovaaleihin Kansalaispuolueen ehdokkaana. Lisäksi Paavo kertoi, että hän luopuu keskustan kunnianpuheenjohtan arvonimestä.Presidentivaaliehdokkuudestaan vuonna 2024 Paavo ei sentään mainnnut mitään.

5. Paavo ei eroa keskustasta henkilökohtaisesti, vaan asia junaillaan niin, että Keminmaan keskustaseura, jonka jäsen Pavo on, lopettaa toimintansa. Tämän manööverin tarkoituksena on luultavasti jättää takaportti siltä varalta, että Paavo myöhemmin saisi päähänsä palata puolueen jäseneksi. Hän voisi silloin sanoa, että "enhän minä ole koskaan eronnut keskustasta" sillä, että Keminmaan paikallisosasto lopetti toimintansa. "Minähän olen ollut koko ajan keskustan jäsen".

6. Mutta nyt Väyrynen vakuutti, että hänen ja keskustan välit ovat lopullisesti katkenneet.  katkenneen nyt lopullisesti. Viikkoa aikaismemin Pavo oli vielä kovasti pyrkimässä keskustan puheenjohtajaksi ja, luovuttuaan tuosta hankkeesta, keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajaksi. Väyrynen oli keskustellut toista tuntia puheenjohtaja Juha Sipilän kanssa, minkä jälkeen hän ilmoitti luopuvansa puheenjohtajaehdokkuudesta.

7. Keskustan puoluevaltuusto oli koolla viime viikonvaihteessa Lahdessa eikä Väyrysen halu puolueen sääntöjen muutamisesta siten, että hänet voitaisiin Sotkamon puoluekokouksessa valita puoluevaltuuston puheenjohtajaksi, saanut lainkaan kannatusta.

8. Väyrysen moitti tällä viikolla Sipilää johtajuuden puutteesta. Väyrysen mukaan Sipilä ei itse asiassa johda puoluetta, vaan hän antaa valitsemansa pienen joukkueen johtaa. Paavo ei täsmentänyt, keitä hän joukkueella tarkoittaa, vaan viittasi vuoden 2015 hallitusneuvotteluihin, joiden yhteydessä arvioi Sipilällä olevan vääränlainen joukkue ja huonot neuvonantajat. Väyrynen kehotti tutkivia journalisteja selvittämään asiaa. Toimittajien tingatessa, esiin nousi viimein yksi nimi eli Olli Rehn. 

9. Väyrysen mukaan keskusta on luisunut pois alkiolaisuudesta ja ryhtynyt ajamaan markkinaliberalistia oppeja. Hän ennsti, että keskustan kannatus vajoaa  ensin vuoden eduskuntavaaleissa keskisuurten tai pieneten puolueiden tasolle. Kansalaispuolueen Väyrynen aikoo noustaa eduskuntavaaleissa lähes suurtmpien puolueiden tasolle; tavoitteena on 10 prosentin ääniosuus. EU-vaaleissa Väysen tavoitteena on, että KP, siis Kansalaispuolue, saisi kolme paikkaa Euroopan parlamenttiin.

10. Heti tiedotustilaisuutensa jälkeen Väyrynen sai pakit Kansalaispuolueen Sami Kilpeläiseltä ja Piia Kattelukselta, jotka tyrmäsivät suoralta kädeltä Paavon aikeet jtkaa toimintaansa puolueessa. Katteluksen mukaan "Paavon mieli vaihtuu useammin kuin sukat jalassa". Kilpeläinen ja Kattelus huomauttivat, että Väyrynen on erotettu Kansalaispuolueesta ja että Väyrynen on itse julkisuudessa ilmoittanut erostaan. 

11. Väyrysen kanta kysymyksestä on, ettei hän ole suinkaan eronnut KP:n jäsenyydestä, vaan on sanonut ainoastaan "päättävänsä erota", mutta tätä aiettaan hän ei ole kuitenkaan toteuttanut. Riitapukareiden välejä ja sitä, onko Värynen erotettu puolueesta laillisesti, kiistellään parhaillaan Helsingin käräjäoikeudessa. Väyrysen asiamiehenä on oikeustieteen tohtori Kari Uoti, joka pari kuukautta sitten teilasi yhdistysoikeuden johtavien asiantuntijoiden eli Lauri Tarastin ja Heikki Halilan keskustalle antaman "maksetun lausunnon" Väyrysen kelpoisuudesta olla keskustan puheenjohtajaehdokkaana Sotkamon puoluekokouksessa.

12. Keskustan kansnedustaja Mikko Kärnä, joka nousi 2015 eduskuntaan EU-parlamenttiin siirtyneen Paavo Väyrysen ensimmäisenä varamiehenä, lähetti heti Paavo pitämän infon jälkeen medialle tiedotteen, jossa hän toivotti Väyryselle "kaikkea hyvää" ja totesi, että Väyrysellä on lainsäädännön nojalla "kaikki oikeus" palata Brysselistä eduskuntaan. 

13. Mutta vajaa vuorokausi myöhemmin Mikko Kärnän mieli muuttui totaalisesti, sillä "yön yli nukuttuaan" - tässähän Paavo on ollut tunnettu edelläkävijä - Kärnä yllättäen ilmoitti medialle lähettämällään uudelle tiedotteella, että hän aikookin "kynsin hampain" taistella paikastaan eduskunnassa. Kärnä mainitsi, että hän on valmis vaikka nostamaan oikeusjutun tuomioistuimessa, jos Väyrynen "noin vain" veisi hänen paikkansa eduskunnasta. 

14. Kovaa peliä Pohjolassa, eli tarkemmin sanottuna Arkadianmäellä, ei voi muuta sanoa! Sitä, saiko Mikko Kärnä mielensä muutokselle tukea keskustan puoluetoimistosta vai kenties edellä mainitulta "Sipilän joukkueelta", on mahdonta sanoa. Kärnä itse ilmoitti keskustelleensa asiasta "useiden lakimiesten" kanssa; lakimiehiäkin on niin kovin monenlaisia.  Asiassa kiistellään valtiopäiväjärjestyksen ao. pykälän tulkinnasta, jota ei tässä yhteydessä lähteä tarkemmin ruotimaan.  Asiaan ovat alustavasti ottaneet kantaa myös eduskunnan pääsihteeri Maija Paavola ja apulaispääsihteeri Timo Tuovinen. Varmaa on, että kiistakysymyksestä tullaan kuulemaan usein esillä olleita valtiosääntöasiantuntijoita. 

15. Itse en ole kysymystä tarkemmin pohtinut, koska asia on mielestäni muutenkin jokseenkin selvä. Kiista ei ratkea suinkaan pelkästään eduskunnan työjärjetyksen nojalla, vaan ensijaisesti perustuslain ao. säännöksen tulkinnalla. 

16. Perustuslain 28 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka kansanedustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä. Kun säännöksessä ei puhuta mitään siitä, milloin kansanedustaja palaa EU-parlamentista eduskuntaan, on järkevää tulkita lainkohtaa niin, että se koskee myös tilannetta, jossa kansanedustaja haluaa palata eduskuntaan kesken EU-parlamentin toimikauden. Meillä on vuosien varrella nähty erilaisia hyväksyttäjä "loikkia" eduskunnasta Brysseliin ja takaisin, joten olisi varsin kummallista, jos Paavo Väyrysen kohdalla otettaisiin yhtäkkiä käytäntöön aivan uusi tulkinta, joka estää kansanedustajaa palaamasta eduskuntaan.

17. Paavo Väyrynen palaa siis eduskuntaan kesäkuun alkupuolella, jolloin hän ehtinee mukaan sotesta käytäviin ratkaiseviin äänestyksiin. Paavo on jo ehtinyt ilmoittaa äänestävänsä sotea vastaan. Kun sotea vastaan äänestävät myös Elina Lepomäki ja (varsin todennäköisesti) Hjallis Harkimo sekä kenties muutama muukin kansandustaja, ei soten läpimeno ole suinkaan varma asia. Pääministeri Juha Sipilä joutuu anelemaan tukea oppositiosta, lähinnä KD:n ja RKP:n yksittäisiltä kansanedustajilta.

18. Paavo Väyrysen paluu eduskuntaan on monille mieluinen asia jo siksi, että se tuo eduskuntaan kauan kaivattua lisäväriä, vilkastuttaa keskustelua ja lisää muutenkin suuren yleisön politiikantekoa kohtaan osoittamaa kiinnostusta. 

1140. Kaatuuko Sipilän halllitus?

1. Juha Sipilän hallituksen päivät alkavat olla pian luetut, sanokaa minun sanoneeni. Kysymys on vain siitä, kompastuuko hallitus soteen, maakuntauudistukseen vai kumpaankin. 

2. Viime viikolla kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki herätti suuren kohun ilmoittamalla selvin sanoin, ettei tule äänestämään hallituksen sote-esityksen puolesta. Lepomäki kritisoi hallituksen sote-mallia siitä, ettei se täytä hallituksen sille antamia tavoitteita.

3. Lepomäen mukaan hallituksen sote-uudistus, valinnanvapauslaki ja maakuntauudistus eivät tuo säästöjä, vaan päin vastoin aiheuttavat menolisäyksiä parin kolmen miljardin euron verran.  Sote-malli ei lupauksista huolimatta myöskään paranna sen enmpää palveluiden saatavuutta kuin hoidon laatuakaan. Sen sijaan kannustimet johtavat siihen, että palvelujen osto keskittyy neljälle suurelle yksityiselle toimijalle samalla kun maakuntien 250 000 sote-työntekijästä vajaa kolmannes jouduttaneen irtisanomaan. Lepomäki kritisoi hallitusta myös siitä, ettei se lähetä valinnanvapauslakia EU:n komission tarkasteltavaksi; tästä asiasta myös koko opposito on samalla kannalla.

4. Viime torstaina Elina Lepomäki sai kokoomuksen eduskuntaryhmän kokouksessa sapiskaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen moitti lievin sanakääntein Lepomäkeä, mutta vakuutti, että ei tästä mitään kapinaa synny. Kokoomus siis yritti  vakuuttaa, että sen kansanedustajat ovat ruodussa. Lepomäki pahoitteli tiedotteessaan edustajatovereilleen aiheuttamaa harmia.

5. Mutta asia ei jäänyt suinkaan tähän, sillä tänään kokoomuksen kansanedustaja Susanna Koski julkaisi blogikirjoituksen, jossa arvostellaan hallitusta ja vaaditaan, että soten valinnanvapautta koskeva esitys pitää lähettää EU-komission syynättäväksi ennen kuin lakipakettia voidaan hyväksyä eduskunnassa. Koski kantaa huolta siitä, että komissio ja EU-tuomioistuin tulisivat käsittelevät valinnanvapauslain joka tapauksessa, siis riippumatta siitä, lähettääkö Suomi sen notifioitavaksi vai ei. Tuoksena saattaa olla se, että mainittu laki voi jälkikäteen paljastua EU:n kilpailulainsäädännön vastaiseksi ja kaatua. Tällöin maakuntahallinto jäisi, mutta valinnanvapaus ei. Tämä olisi kokoomuksen kannalta täysin kestämätön visio.

6. Aamupäivällä  Helsingin pormestari Jan Vapaavuori uhosi blogikirjoituksessaan, että "maakuntauudistus kaatuu vielä kevään aikana, eikä maakuntavaaleja koskaan järjestetä". Vapaavuori on arvostellut keskustan aloitteesta syntynyttä maakuntauudistusta kovin sanoin aiemminkin.

7. Jan Vapaavuori oli kuntavaaleissa kokoomuksen ja koko maan ylivoimainen ääniharava. Hän haluaa edelleen mukaan valtakunnanpolitiikkaan ja pyrkii kokoomuksen puheenjohtajaksi, seuraavan hallituksen pääministeriksi sekä kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi 2024. 

8. Pari tuntia myöhemmin Petteri Orpo yritti rauhoitella tilannetta kertomalla MTV3:n nettikolumnissaan, että "ei se mihinkään kaadu". Maakuntamalli ei ole täydellinen, Orpo totesi, mutta kertoi lähtevänsä nytkin siitä, että ”sovitusta pidetään kiinni”.  Orpon mukaan kyse ei ole siitä, pitääkö maakuntauudistuksesta vai ei, ja sote-uudistus on hänestä välttämätön, se pitää viedä maaliin.

9. Keskustalaiset käyvät ymmärrettävästi aika kuumina. He moittivat Petteri Orpoa, joka ei tunnu saavan omiaan kuriin. Kovin moni kansanedustaja edustaja ei voi lipsua ruodusta, sillä hallituksella on eduskunnassa vain niukka enemmistö, eli 105 kansanedustajaa ja puhemies Paula Risikko, joka ei voi osallistua äänestyksiin.

10. Elina Lepomäki vahvisti tänään aikovansa äänestää sote- ja makuntauudistusta vastaan, jos esitys säilyy sellaisena kuin se nyt on. Lepomäki sanoi, että kokoomuksen eduskuntaryhmässä on "useita, jotka suhtautuvat tähän jo nyt erittäin kriittisesti." Lepomäki tarkensi, että kriittisesti ko. uudistuksiin suhtautuvia ryhmässä on "enemmän kuin neljä", mikä merkitsisi toteutuessaan sote- ja maakuntauudistusten kaatumista. Julkisuudessa on arveltu, että esimerkiksi Hjallis Harkimo ja Susanna Koski voisivat äänestää kyseisiä uudistuksia vastaan.

11. Jos sote- ja maakuntauudistus kaatuu, samalla kaatuu koko halltus. Ilman kokoomuksen ajamaa valinnanvapautta  keskustalle ei tule maakuntahallintoa, ja päin vastoin. Se on "tulos tai ulos", näin on pääministeri Juha Sipilä vakuuttanut. Hallituksen kaatuminen olisi Juha Sipilälle todella kova takaisku, josta hän ei toipuisi. Se merkitsisi sitä, että Sipilä luopuisi tavoittelemasta keskustan puheenjohtajuutta eikä hän asettuisi myöskään ehdolle ennenaikaisisa eduskuntavaaleissa. Tämä sopisi erinomaisen hyvin Paavo Väyryselle.

12. Kaikkein pahinta hallituksen kaatuminen olisi kuitenkin Timo Soinille ja koko siniselle tulevaisuudelle, jonka gallup-kannatus on ollut loppukesästä 2017 lähtien 1,5 prosentin luokkaa. Mistä Timolle löytyisi uusi hillotolppa ulkoministerin salkun tilalle?

13. Timo Soini roimii tänään plokissaan kokoomuksen sotekapinallisia rajuin sanakääntein. Soini: "Kokoomus on sekoomus, kykypuolue kyntää syvällä". Soini ärhentelee myös Jan Vapaavuorelle, joka on ennustanut maakuntauudistuksen kaatuvan. Soinin mukaan "politiikan ulkoradan turhaantuneet porvarit" suoltavat omaa pienuuttaan ulos päivittäin. Helsingin pitäjän kyläpäällikkö Jan Vapavuori narisee Soinin mukaan kuin "vanha veräjä" soten kaatumista. Elina Lepomäkeä ja Hjallis Harkimoa tarkoittaen Timo Soini sanoo parin kokoomuksen eduskuntaryhmän intelligentin esiintyvän suurina terveystietäjinä, vaikka heidän käytännön kokemuksensa alasta rajoittuu Buranan syömiseen tukehtumatta". 

14. Heheh! On tässä nyt todella naurussa pitelemistä! Valinnanvapauslain käsittely eduskunnassa alkaa ylihuommenna torstaina. Blogisti toivoo hartaasti Juha Sipilän hallituksen kaatumista ja uusien eduskuntavaalien järjestämistä mahdollisimman pian.

15. Muuten, kun hallituksella on uusi oikeuskansleri Tuomas Pöysti, niin miksi hallitus ei tiedustele hänen mielipidettään siitä, pitäisikö valinnanvapauslakia koskeva luonnos lähettää EU-unionin syynättäväksi, kuten oppositio ja osa kokoomusedustajista on vaatinut?

1139. Paavo Väyrynen erotettu kansalaispuolueesta

                                       Väyrynen tiedotustilaisuudessa 5.3. klo 14

1. Suomen poliitisessa elämässä on tapahtunut parin viikon aikana vaikka mitä. Tuntuu siltä, että melkein joka päivä tulee ilmi erilaisia salaliittoteorioita, kähmintöjä, erottamisia, uhkailuja, syytöksiä jne. Jopa oikeuteen eli leivättömän pöydän ääreen on jouduttu menemään ja lisää "käräjöintiherkkua" on jatkossakin luvassa. Sote-uudistuksen läpimenokin kangertelee edelleen,

2. Viime viikolla Paavo Väyrysen perustama kansalaispuolue (KP) ilmoitti erottavansa Väyrysen puolueen jäsenyydestä. Puolueen johtohenkilöiden eli puheenjohtaja Sami Kilpeläisen ja varapuheenjohtaja Piia Katteluksen mukaan erottamisen taustalla ovat talousepäselvyydet ja Väyrysen lähteminen ehdolle keskustan puheenjohtajakisaan. Taloudellisilla epäselvyyksillä tarkoitetaan tilinkäyttöön liitttyviä väärinkäytöksiä ja vaaliraharikkomuksia, joissa olisi kyse viisinumeroisista summista.  

3. Tiedotteen mukaan kansalaispuolueen puoluehallitus on joutunut erottamaan Paavo Väyrysen, koska tämä on toiminnallaan vahingoittanut puoluetta. Erottamisen syinä ovat myös luottamusaseman väärinkäyttö puoluehallituksen jäsenenä ja pyrkiminen keskustan puheenjohtajaksi. Tiedotteen mukaan puoluehallitus pitää "valitettavana ja surullisena", että Väyrynen ei ole sitoutunut perustamansa puolueen kehittämiseen. Puheenjohtaja Sami Kilpeläinen on syyttänyt Väyrystä mittavista väärinkäytöksistä. Puoluehallituksen kolmas  aktiivinen jäsen on Tuula Komsi.  

4. Paavo Väyrynen kiistää odotetusti kaikki väärinkäytössyytökset ja vaaliraharikkomukset ja pitää mainituja väitteitä järjettöminä. Väyrynen kertoo joutuneensa tukemaan presidentinvaaleja varten perustetun valitsijayhdistyksen toimintaa lainaamalla sille 42 000 euroa ja että hänellä on puolueelta "huomattavat ja kiistattomat saatavat." Väyrysen mukaan meneillään on kolmen koplan eli Sami Kilpeläisen, Piia Katteluksen ja Tuula Komsin ajama puolueen laiton kaappausyritys.

5. Näyttää ilmeiseltä, että kansalaispuolue on jakautunut kahtia eli väyrysläisiin ja edellä mainitun kolmen koplan johtamaan joukkoon. Viime viikovaihteessa molemmat ryhmittymät pitivät omia kokouksiaan, joiden päätöksistä ulkopuolisen on vaikea saada selvää. Paavo Väyrysen mukaan Oulun Hotelli Lasaretissa pidetyssä puolueen vuosikokouksessa, johon osallistui 15 henkeä, puoluehallitukseen valittiin Akseli Erkkilä, Seppo Hauta-aho ja Paavo Väyrynen; puoluehallituksen puheenjohtajaksi tuli Hauta-aho. Sami Kipeläinen ja kumppanit puolestaan katsovat, että väyrysläisten kokous oli laiton ja puolue toimii heidän johdossaan. Niin tai näin, puolueella on nyt kaksi puoluehallitusta.

6. Väyrysen lainopillisena asiamiehenä toimii ilmeisesti edelleen oikeustieteen tohtori Kari Uoti. Väyrynen on hankkinut Helsingin käräjäoikeudesta päätöksen, jolla "kolmen koplan" koolle kutsuman ja 20. helmikuuta pidetyn puoluehallituksen päätösten täytäntöönpano on väliaikaisesti keskeytetty  ja kielletty. Edessä lienee muitakin osapuolten vireille panemia oikeusjuttuja, joten Väyrynen tarvitsee jatkossakin todella pätevää juristia.

7. Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja Piia Kattelus kertoi eilen, että kansalaispuolue on jättänyt esitutkintapyynnön Paavo Väyrysen tilinkäyttöön ja vaalirahoihin liittyen.
Helsingin poliisin talousrikosyksikön johtaja Ismo Siltamäki vahvistaa, että Helsingin poliisi on vastaanottanut tutkintapyynnön Paavo Väyrysen tapaukseen liittyen. Pyyntö tehtiin viime viikolla. Siltamäki ei suostu kuitenkaan tarkentamaan, mihin yhteisöön tai henkilöön tutkintapyyntö liittyy.

8. Jos kansalaispuolueen erottamispäätös pysyy voimassa, Paavo Väyrynen on vapaa mies osallistumaan ehdokkaana keskustan puheenjohtajaksi. Mutta palaisiko Väyrynen lupauksensa mukaisesti eduskuntaan 12. kesäkuuta, jos hän häviää keskustan puheenjohtajakisan Juha Sipilälle ja mitä ryhmittymää hän tulisi parlamentissa edustamaan? 

9. Politiikassa on muutenkin edessä mielenkiintoisia aikoja. Hajoaisiko Juha Sipilän hallitus, jos kokoomuksesta löytyy Elina Lepomäen lisäksi muitakin kansanedustajia, jotka äänestävät sote-uudistusta ja maakuntauudistusta vastaan ja eduskuntaan tulee vielä Paavo Väyrynen, joka melko varmasti haluaa kaataa sote-uudistuksen? Näin Sipilä on uhannut julkisesti tehdä. 

10. Minusta hallitus voisi aivan hyvin kaatua, jolloin maassa järjestettäisiin uudet eduskuntavaalit ilmeisesti syksyllä. Hallituksen eväät on syöty ja johtavat  hallituspuolueet eli keskusta ja kokoomus riitelevät keskenään. SDP on noussut kannatusmittauksissa maan suosituimmaksi pulueeksi. Jos demareilla olisi Antti Rinnettä valovoimaisempi puheenjohtaja, ei seuraavasta pääministeripuolueesta olisi eduskuntavaalien jälkeen epäselvyyttä. 

11. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on kyselyjen mukaan Petteri Orpon jälkeen maan toiseksi suosituin pääministeriehdokas. Pitäisikö Li Anderssonin ja Antti Rinteen vaihtaa keskenän paikkaa, eli Rinne johtaisi neljä vuotta vasureita ja Li Andersson puolestaan demareita? 

12. Kokoomuksen todellinen voimamies on Jan Vapaavuori, joka arvostelee säälimättömästi sotea ja maakuntauudistusta. Gallup-kyselyjen mukaan hallituspuolueita kannattaa yhteensä enää noin 38 prosenttia vastaajista. Siniset roikkuu epätoivoisesti hallituksessa viiden ministerin voimin, vaikka puoletta kannattaa vain 1,5 prosenttia vastaajista. Ennenaikaisissa vaaleissa sinisistä päästäisiin vihdoin eroon.

13, Paavo Väyrynen on tehnyt poliisille tutkintapyynnön kolmesta perustamansa kansalaispuolueen vastuuhenkilöstä. Tämän hän kertoi tiedotustilaisuudessaan tänään 5.3. klo 14. Väyrysen mukaan häntä syytetään valheellisesti kansalaispuolueen tilinkäyttöön liittyvistä väärinkäytöksistä ja luottamusaseman väärinkäytöstä. Väyrynen katsoo, että asiassa on syytä epäillä kunnianloukkausta tai mahdollisesti törkeää kunnianloukkausta.

14. Väyrysen mielestä "Kolmen koplan" (Kilpeläinen, Kattelus, Komsi) järjestämässä viime lauantain kokouksessa uhmattiin Helsingin käräjäoikeuden viimeviikkoista päätöstä, jolla keskeytettiin puolueen hallituksen päätösten täytäntöönpano. Oikeuden ratkaisu koski kokouksia joulukuussa ja helmikuussa. Väyrysen mukaan lauantain kokous oli samalla tavoin laittomasti järjestetty. Hän kertoi nostavansa käräjäoikeudessa moitekanteet "koplan" kokouksissa tehtyjen päätösten mitätöimiseksi.

1014. Tukikirje kiihdytti mieliä

1. Kokoomuseliitiksi mediassa kutsutun kokoomusvaikuttajien pääsiäissunnuntaina 27.3. julkistama tukikirje puolueen puheenjohtaja Alexander Stubbille on herättänyt outoa kiihkoa, ei vain politiikan toimittajissa, jotka ovat usein ennenkin olleet kampittamassa Stubbia, vaan nyt myös monissa puolueen kansanedustajissa. 

2. Kirjeessä kokoomuksen piirien, kolmen jäsenliiton sekä puoluevaltuuston ja  -hallituksen puheenjohtajat vakuuttavat tukeaan Stubbille puolueen johtajana ja kokoomuksen hallitusyhteistyön vetäjänä. Kirjeessä toivotaan, että puolueen puheenjohtajapeli puhallettaisiin poikki kevään ajaksi, jotta Stubbille taattaisiin työrauha hallituksessa. Kokoomus valitsee puheenjohtajan kesäkuun alussa Lappeenrannassa pidettävässä puoluekokouksessa. Työrauhavaatimusta perustellaan kirjeessä sillä, että hallituksessa on kevään aikana monia isoja asioita päätettävänä.  Allekirjoittajien mukaan kirjeen tarkoituksena ei ole tukahduttaa puheenjohtajakeskustelua eikä estää kampanjointia.

3. Politiikan toimittajilla ei ollut vaikeuksia saada Alex Stubbia vastustavia kokoomuslaisia kailottamaan paheksuntaansa tukikirjettä ja Stubbia vastaan. Väitetään mitä väitetään, niin kokoomuksen puheenjohtajapeli on käynyt jo jonkin aikaa kuumana kulisseissa ja osin myös julkisuudessa.  Peli tuntuu käyvän sitä kuumemmaksi mitän lähemmäksi puoluekokousta tullaan. Yksi tunnettu "kuuma-kalle" tai "sähköjänis" eli Hjallis Harkimo tuli esiin jo pari kolme viikkoa sitten ilmoituksellaan, jonka mukaan hän päättää toukokuussa, lähteekö haastamaan Stubbin puheenjohtajakisassa. Toisena kandidattina on mainittu kansanedustaja Elina Lepomäki, jolla ei käytännössä kuitenkaan liene mahdollisuuksia pärjätä kisassa. Tänään Lepomäki ilmaisi pettymyksensä hallitukseen ja, tietenkin, myös (Stubbin johtamaan) kokoomukseen, koska maan taloustilanne ei ole kohentunut.

4. Varteenotettavat ehdokkaat puheenjohtajaksi eli Petteri Orpo ja Jan Vapaavuori eivät ole vielä ilmoittaneet halukkuudestaan, mutta lienee vain ajan kysymys, milloin heidän ilmoituksensa julkistetaan. Kumpikin tähtää ensi sijassa siihen, että Stubb luopuisi vapaaehtoisesti kisasta, jolloin he voisivat tulla esiin kokoomuksen "pelastajana." Politiikan toimittajien ja yleensä median lähes raivoisa kampanjointi ja mustamaalaus Stubbia vastaan palvelee erinomaisen hyvin Vapaavuoren ja Orpon pyrkimyksiä. Tämän media tietää ja siksi tiedotusvälineet kantavat innolla kortensa kekoon, jotta tuo inhottava ja narsistinen Stubb saataisiin kammetuksi pois kokoomuksen johdosta ja hallituksesta. 

5. Ainakin Jan Vapaavuori, joka ei ole todellisuudessa samanlainen herrasmies kuin Petteri Orpo, on pyrkimässä kiivaasti kokoomuksen uudeksi johtajaksi. Hänen  kolmisen viikkoa sitten julkaisemansa kirja Puoliholtitonta politiikkaa, on tyypillinen vaalikirja, jossa tämä "Janne" , jonka mieli tuntuu kuohahtavan aika helposti, hyökkää rajusti Alex Stubbia vastaan tätä kuitenkaan nimeltä mainitsematta. Vapaavuoren suoranaisen vituksen Stubbia kohtaan toki jotenkin ymmärtää, sillä hän kärsi edellisessä puheenjohtajavaalissa 2014 selvänä ennakkosuosikkina katkeran tappio Stubbille. Tätä Vapaavuori ei milloinkaan unohda. Nyt ja viimeistään Lappeenrannassa hän aikoo maksaa Stubbille potut pottuina.

6. Kiivaimmin Stubbia ja tukikirjettä vastaan on hyökkäillyt ökyrikas kansanedustaja  Eero Lehti. Tämä Uudeltamaalta monta kertaa eduskuntaan valittu yrittäjä istuu eduskunnan kyselytunnilla yleensä vaiti tuolillaan, josta hän mulkoilee tympäntyneen ja yrmeän näköisenä kohti ministeriaitiota. Eero Lehti ilmoitti olevansa tyrmistynyt alussa mainitusta tukikirjeestä, jota hän kutsuu junttakirjeeksi. Kirjeen sisältö on Lehden mukaan syvässä ristiriidassa länsimaisessa demokratiassa vallitsevan sanan- ja ilmaisuvapauden kanssa. Eero Lehti tuntuu olevansa Stubbia kohtaan yhtä suivaantunut kuin Jan Vapaavuorikin. Hän sanoo, että Stubb saa syyttää itseään siitä, että puolueessa on "kylki auki". Lehden mukaan tukikirjeellä Stubb  on halunnut vain kerätä "enkelikuorolaisia" ympärilleen.

7. Eero Lehti on ärsyyntynyt Stubbin johtamistyylistä. Hän "paljastaa", että aika monet muutkin ovat samanlaisen tunteen vallassa. Lehti väittää, että Stubb suorastaan alentaa puolueen puheenjohtajan ja ministerin arvovaltaa osallistumalla kaikenlaiseen valtiovarainministerin toiminnan kannalta toisarvoiseen toimintaan, "esimerkiksi kuntoiluun." Huhheh, kuntoilu on siis pahasta puheenjohtajalle!

8. Pieni kuntoilu ei varmaan tekisi pahaa myöskään Eero Lehdelle (71).  Eero Lehden luulisi olevan ilahtunut, että puolueella on kunnostaan hyvää huolta pitävä puheenjohtaja, joka kilpailee triatlonissa ja juoksee 45-vuotiaana maratonin lähes kolmeen tuntiin. Lehti tuntuu katsovan, että hänellä ja vain hänellä kustannusalan yrittäjänä on valta määritellä, mitä sanan- ja ilmaisuvapaus pitää sisällään ja keille se kuuluu. Lehti ei näytä huomaavan, että kokoomusvaikuttajien tukikirje ja sen julkistaminen on sananvapauden mukainen toimenpide, ei siis ristiriidassa kyseisen periaatteen kanssa. Omilla aggressiivisilla hyökkäyksillään Lehti haluaa kaventaa tukikirjeen allekirjoittaneiden puoluetovereidensa ilmaisuvapautta. Puheenjohtajapelissä sananvapaus kuuluu Lehden mukaan vain nykyistä puheenjohtajaa vastustavillle ihmisille. Stubbin tukijat ja puolustajat vaietkoot puolueessa ja mediassa.

9. Tukikirjeen ja Stubbin mollaaminen mediassa on saanut aika koomisia piirteitä ja mittasuhteita. Tänä aamuna tukikirjettä paheksuttiin ja Stubbia kritisoitiin kahden ei tv-kanavan aamulähetyksissä oikein porukalla. Studioon oli haalittu kaksi hieman joukkoa keskustelemaan ja kritisoimaan Stubbia ja tämän tukijoita, myös keskustelujen vetäjät tuntuivat olevan estoitta Stubbia vastustavalla kannalla.  Kun lähdin näiden "tietoiskujen" jälkeen autoilemaan ja avasin radion, niin sieltäkin tuli saman asian jauhamista. Alex Stubbin  kimpussa on jo pitkään häärinyt joukko nimekkäitä politiikan toimittajia Pekka Ervastista (Yle) ja Mika Koskisesta (I-S) lähtien. He veisaavat samaa virttä, joka tuntuu tähtäävän yhteen ja samaan asiaan: Stubbin mollamiseen ja kaatamiseen sekä siihen, että Stubb luopuisi kokoomuksen puheenjohtajuudesta ja ministerin salkusta ennen kesäkuun alun puoluekokousta. Toimittajat kannattavat innolla Jan Vapaavuoren ja Petteri Orpon asettumista puheenjohtajakisaan.

10. Kuinka he kehtaavat ja viitsivät, aikuiset miehet ja naiset! Eikö heillä ole suomalaisen politiikanteon osalta mitään muuta sanottavaa ja kritikoitavaa? Keskustalaisen Juha Sipilän johtaman hallituksen tekemät mokat, virheet ja vatuloinnit pannaan armotta yksinomaan Alex Stubbin ja kokoomuksen piikkiin. Juha Sipilä, joka on mokannut kaikista eniten ja raskaimmin, tuntuu olevan mediassa kaiken kritiikin ulkopuolella. Pääministeri Sipilä ajaa hampaat irvessä yhteiskuntasopimusta, joka on tosiasiassa ainoastaan jonkinlainen haalea kilpailukykysopimus, jonka avulla maan taloustilanne ei parane juuri lainkaan.

11. Eero Lehti jatkoi tänään Ylen Aamutv:ssä hyökkäyksiään Stubbia vastaan. Nyt hän lyttäsi Stubin työmotivaation valtiovarainministerinä ja väitti, ettei Stubb ole koskaan johtanut "isoa organisaatiota". Lehden mukaan Stubb on finanssiministerinä vieraalla maaperällä eikä myöskään sen vuoksi vuoksi menesty työssään. Lehden mukaan Stubb oli olettanut, että hänen "kohdalleen" tulee ulkoministerin salkku. Lehti ilmoitti kannattavansa Jan Vapaavuorta kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi.

12. Alex Stubb on johtanut pääministerinä eli ylimpänä poliittisena päättäjänä aika isoa organisaatiota nimeltään Suomen tasavalta. Nykyisessä hallituksessa hän olisi toki toiminut ensi sijassa ulkoministerinä. Valtiovarainministerin salkku on perinteisesti kuulunut hallituksen toiseksi suurimman puolueen puheenjohtajalle eli tässä tapauksessa Timo Soinille. Tämä ei kuitenkaan halunnut kantaa vastuutaan, vaan väisti vaikean ministeripostin ja valitsi ulkoministerin salkun, jossa hän saa matkustella ja puhua niitä näitä mukavia turvallisuudesta ja muista sellaisista asioista.

13. Vastuuta ovat vaikeuksien keskeltä paenneet monet Alex Stubbin entiset ministerikollegat eri hallituksissa hallituksissa. Matti Vanhanen lähti lätkimään hallituksesta kesken toisen pääministerikautensa jalkaleikkaukseen vedoten. Todellisuudessa Vanhanen oli vaalirahoitusotkun takia niin ryvettynyt, ettei hän halunnut jatkaa pääministerinä, sillä hän ymmärsi, että keskusta tulisi kärsimään vuoden 2011 vaaleissa mm. juuri vaalirahoitusjupakan takia melkoisen rökäletappion. Vanhanen asetti oman etunsa yleisen edun eli maan, hallituksen ja puolueen edun edelle ja jätti hallituksen ja vastuun näköpiirissä olevasta keskustan vaalitappiosta muiden kannettavaksi. Ex-pääministeri Mari Kiviniemi kyllästyi rivikansanedustajaksi pudottuaan politikkaan pari vuotta sitten ja lähti OECD:n palvelukseen heti kun paikka siellä vapautui. Jyrki Katainen puolestaan jätti pääministerin tehtävät ennen aikojaan kesällä 2014 ja lähti komissaariksi Brysseliin; ko. paikka olisi kuulunut Alex Stubbille. Jan Vapaavuori kantti petti, kun hän hävisi 2014 kokoomuksen johtajan paikan Stubbille. Hän jätti kotimaan politiikan ja meni Luxemburgin pankin palvelukseen. 

14. Alex Stubbin kantti ei sen sijaan ole vastoinkäymisistä huolimatta pettänyt vaan hän on kantanut vastuunsa. Hän on ollut ministerinä kahdeksan (8) vuotta putkeen ja toiminut ulkoministerinä, ulkomaankauppaministerinä, pääministerinä ja nyt valtiovarainministerinä. Toivottavasti Stubbin kentti kestää myös tässä tilanteessa Eero Lehden ja muiden samanmielisten kokoomuksen oikeistosiipeen kuuluvien poliitikkojen hyökkäykset niin, ettei hän jätä tehtäviään puolueessa ja hallituksessa ennen kesäkuun puoluekokousta. Silloin nähtäisiin, ketkä todella haastavat Stubbin ja kenet puolueväki valitsee kokoomuksen puheenjohtajaksi.