659. Miten kohentaa äänestysaktiivisuutta?

1. Juuri käytyjen kuntavaalien suurimmaksi uutiseksi nousi kansalaisten perin passiivinen suhtautuminen äänestämiseen. Kaikissa tiedotusvälineissä valitellaan vielä tänäänkin, vaikka vaalit ovat olleet onnellisesti takanapäin jo kohta kaksi vuorokautta, ihmisten välinpitämätöntä suhtautumista äänestämiseen. On etsitty keinoja, joiden avulla vaali-innostusta ja äänestysaktiivisuutta voitaisiin parantaa. Jokaisen tehtävänsä vakavasti tai ainakin puolivakavasti ottavan bloggarinkin on toki kannettava kortensa yhteiseen kekoon ja pohdittava, mikä tepsisi nukkuviin äänestäjiin.

2.  Aivan kaikki eivät ole huolestuneita matalasta äänestysprosentista. Esimerkiksi Tuomas Enbuske -niminen kolumnisti väittää, että kuntavaalien äänestysprosentti 58,2  oli oikeastaan yllättävän korkea. No, tämä Enbuske ei tunnetusti kuulu vakavasti otettaviin kolumnisteihin, joten sivuuttakaamme hänen myös tässä yhteydessä vain kepeää julkisuutta kosiskeleva sanomansa olankohautuksella.

3. Miksi ihmiset eivät viitsi tai halua äänestää? Kaiketi se johtuu siitä, että ihmiset ovat kyllästyneitä moniin vaaleihin, eivätkä usko, että äänestämisellä voitaisiin vaikuttaa ratkaisevasti tai edes joltakin pieneltä osin asioihin; eihän niillä ole tähänkän asti voinut vaikuttaa. Kunnalliset ja valtiolliset kysymykset, ongelmat ja asiat vain tulevat eteen ja menevät niin kuin ne ovat monien mielestä menneet tähänkin asti: päin helvettiä - omista asioista nyt puhumattakaan. Asioihin ei voi äänestyksllä vaikuttaa. Vaikka osa päättäjistä vaihtuisikin vaaleissa, on meno kohta vaalien jälkeen toisenlaisista lupauksista huolimatta aivan samanlaista kuin ennenkin.

4. Yksi keino, joilla asiantilaa voitaisiin parantaa, tulee heti kohta mieleen: vaaleja edeltävät puoluejohtajien väliset parituntiset vaalikeskustelut tai -väittelyt samoin kuin puoluejohtajien yksittäiset vaalitentit olisi hetimiten lopetettava. Kuten jälleen kerran TV1:n suuressa vaalikeskustelussa nähtiin, puoluejohtajat eivät osaa käyttäytyä normaali-ihmisten tavoin eikä keskustelukulttuurista välitetä tuon taivaallista. Puoluejohtajat käyvät toistensa kimppuun kuin yleiset syyttäjät konsanaan ja koko parintuntinen ohjelma on katsojalle suuri kärsimysnäytelmä, jota leimaa varsinkin kaksi ilmiötä:  1) poliitikkojen hillitön huutaminen ja hohotus ja 2) toisten päälle puhuminen.

5. Puoluejohtajat käyttäytyvät vaaliväittelyissä nykyään kuin pahimmat erityisluokan oppilaat konsanaan, vain kiroilu ja  toisten suoranainen herjaaminen saadaan lähetyksen aikana joten kuten pysymään kurissa. Ohjelman päätyttyä katsoja on aivan raivoisssaan, ja monet tekevät päätöksen, joka pitää: kyllä en mene äänestämään, en nyt enkä ikinä!

6. Jos puoluepomojen "väittelyä" pitää vielä jatkossakin katsoa, niin vietäkööt heidät sitten vaikka johonkin kylpylään, jossa he saisivat missikisojen tavoin tilaisuuden esiintyä tv-katsojille ilta- ja uimapukukierroksella ja jossa leikittäisiin erilaisia vesileikkejä ja nautittaisiin virvokkeina olutta, siideriä ja koskenkorvaa. Tai sitten puoluejohtajat voisivat viettää kuukauden ennen vaaleja keskenään kaikkien töllötettävinä omassa BB-talossaan. Eiköhän se kapulakielen puhuminen näillä konstein vähitellen loppuisi!

7. Toki vikaa on äänestyssysteemeissäkin. Itse asiassa äänestäminen on tapahtumana yhä edelleen samanlainen kuin se oli reilut 100 vuotta sitten eli vuonna 1906, jolloin kansa sai ensimäisen kerran oikeuden äänestää valtiollisissa valeissa; tästä kerrotaan mm. Ilmari Kiannon romaanissa Punainen viiva, johon voidaan edelleen po. suhteessa viitata. Viivan vetämisen sijasta nyt äänestyslippuun kirjoitetaan ehdokkaan numero, muita muutoksia ei  ole juuri tapahtunut. Toki käyttöön on otettu ennakkoäänestys, joka on nyt muuttunut postiäänestykseksi.

8. Missä kummassa viipyy mahdollisuus sähköiseen ja internetissä tapahtuvaan äänestämiseen? Virossa tämä on ollut käytössä jo monissa vaaleissa, mutta Suomessa ei enää edes puhuta tästä uudistuksesta, kun Tuija Braxin johdolla tapahtunut kokeilu meni neljä vuotta sitten täysin mönkään eli perseilyksi. Oppia pitäisi hakea tässsäkin suhteessa Virossa, jossa pelaa myös sähköinen resepti, mikä maksoi vain 11 milj. euroa. Suomessa vastaavan projektin suunnitteluun on käytetty rahaa jo yli 500 milj. euroa, mutta vieläkään sähköistä reseptiä ei ole saatu koko maahan.

9. Kaikissa merkittävissä tv-ohjelmissa katsojat pääsevät osallistumaan äänestyksiin kotisohvilta käsin kännykällä tai netin välityksellä. Miksi tätä kätevää ja helppoa tapaa  osallistua kansanvallan käyttämiseen ei haluta antaa ihmisille vaaleissa? Veikkaaminen ja lottoaminen samoin kuin veroilmoituksen täyttäminen ja jättäminen, oikeusjutun vireille ja tuomiosta valittaminen voidaan hoitaa sähköisesti jne. ,eli hyvin monet toiminnot hoituvat nykyään kätevästi netissä, mutta äänestämisessä eletään edelleen Kun isä lampun osti -aikakautta. Äänestäminen on haluttu säilyttää Suomessa pyhänä ja haudanvakavana rituaalina, joka vertautuu kirkossa pidettävään jumalanpalvelukseen; eihän ihmisen hautaaminenkaan vielä taida onnistua sähköisesti, polttohautauksessakin tarvittaneen paikalle joku pappi loitsuja lukemaan. 

9a. Onko kansanvalta siis ikävä, harmaa ja tylsistyttävä asia? Minusta vaaleista ja äänestyksestä pitäisi tehdä koko kansan karnevaali, eikä antaa ainoastaan puoluejohtajien pitää omia karnevaalejaan vaaliväittelyissä! Vappu sopisi hyvin yleiseksi äänestyspäiväksi. Eivätkö päättäjämme ole todellakaan panneet merkille, että kirkossakäynti ja äänestysaktiivisuus ovat laskeneet samaa tahtia? Kirkosta tuli mieleen, että äänestäminen tulisi tehdä mahdolliseksi myös jumalanpalveluksen aikana kannettavan kolehdin yhteydessä; kolehtihaaveja olisi kaksi, joista toiseen pudotettaisiin entiseen malliin fyrkkaa ja toiseen taas äänestyslippu. Näin tulisi kaksi asiaa hoidetuksi samana sunnuntaina samassa paikassa.

10. Ehdokkaiden ja puolueiden ns. jalkatyö on perin vanhanaikaisella tolalla. Toreilla ja liikekeskusten pihoilla ihmisiä yritetään houkutella puolueiden vaalikojuille edelleen perinteisen hernekeiton, kahvin ja laihan mehun avulla! Eihän tuollaisesta tule mitään, vaan ihmiset tulevat vain entistä vihaisemmiksi ja epäilevämmiksi! Kyllä saatavilla pitäisi olla tuhdinpaa ruokaa, vaikka esimerkiksi karjalanpaistia, porsaankyljyksiä ja pippuripihviä, ja kyytipojaksi viiniä, olutta ja - niin koskenkorvaa tietysti! Kulttuurisessa tarjonnassa taas olisi hyvä olla tarjolla vaihtoehtona vaikkapa strip teasea ja muita yhtä eksoottisia tapahtumia varsinkin näin syyspimeiden aikaan.

11. Nykyisin puhutaan paljon ja jatkuvasti valtiolle ja kunnille kuuluvien tehtävien ulkoistamisesta ja yksityistämisestä. Näin tehtiin näissäkin vaaleissa, mistä seuraisi, että monille nämä käsitteet ja niiden erot tulivat vain entistä oudommiksi. Mutta eipä heitetä lasta pesuveden mukana kokonaan pois, sillä miksi emme pohtisi myös eduskunta- ja kuntavaalien ulkoistamista. Valtiolla ja kunnilla olisi edelleen paljon puhuttu järjestämisvastuu vaaleissa, mutta tehtävät voitaisiin antaa käytännössä tiettyjen yrityksen hoidettavaksi.  

12. Esimerkiksi eduskuntavaalit voitaisiin ulkoistaa huoletta Veikkaukselle, sillä ovathan vaalitkin itse asiassa eräänlaista lottoamista: koskaan emme voi varmasti tietää, mikä on arvonnan eli vaalien lopputulos, voittaako omilla numeroilla mitään ja mitä vaalien jälkeen tapahtuu. Veikauksen pääjohtajalle maksetaan liksaa 3-4 kertaa enemmän kuin eduskunnan puhemiehelle tai vaalien järjestämisestä vastuussa olevalle oikeusministerille. Tästä voidaan loogisesti funtsien päätellä, että vaalien järjestäminen Veikkauksen hoteissa onnistuisi huomattavasti tehokkaammin ja turvallisemmin kuin nykyään.

13. Kuten viime sunnuntai-iltana voitiin huomata, vaalitulosten saaminen kestää nykyään yllättävän kauan, paljon kauemmin kuin muutamat vaalit sitten. Näin siitä huolimatta, että ääniä on alhaisen äänestysvilkkauden takia laskettavana monta sataa tuhatta vähemmän kuin aikaisemmin. Lottoarvonnan tulos sen sijaan saadaan muutamassa minuutissa eli  yhden jääkaapillakäynnin jälkeen. Jos vaalitt uskottaisiin Veikaukselle, saataisiin äänestystuloksetkin pian äänestysajan päätyttyä; siinä ne lävähtäisivät kuvaruutuun yhdessä oikeiden lottonumeroiden kanssa! Ei siis tarvitsisi enää ventata koko ehtoota ensin postiäänestyksen tuloksia ja sitten, ennakkoäänistä masentuneena ja lähes puolihumalassa, vielä tuntitolkulla varsinaisena vaalipäivänä annettujen äänten piinallisten hidasta laskentaa ja vaaliasiantuntija Sami Borgin iänikuisia jaarituksia.

14. Asia pitäisi hoitaa niin, että samalla kun äänestyskelpoinen ihminen jättää lottokuponkinsa Veikauksen asiamiehelle, hän voi merkitä samaan kuponkiin myös oman vaaliehdokkaansa numeron. Kätevää, eikö totta! Äänestysaktiivisuutta voitaisiin kaikkein tehokkaammin lisätä niin, että vaaliloton yhteydessä valtio antaisi äänestyksen kiihottamiseksi Veikkaukselle 20 miljoonaa euroa, josta arvottaisiin äänestykseen osallistuneiden lottoäänestäjien kesken voittoja. Extra -päävoitto olisi 10 milj. euroa ja lisäksi arvottaisiin pienempiä rahapalkintoja ja/tai matkoja esimerkiksi Mombasaan, Turkkiin ja Tallinnaan. Saletisti äänestysvilkkaus kohentuisi kummasti ja alkaisi lähennellä pian Valko-Venäjän ja Pohjois-Koren äänestysprosentteja.

15. Tässä oli vain ikään kuin alkupaloiksi joitakin varteenotettavia konsteja vaikuttaa ihmisten äänestyskäyttäytymiseen ja nostaa äänestysprosentti taas kunnon lukuihin. Olisiko lukijoilla asiassa omia ehdotuksia?

16. Mutta yksi asia on saletti, mikäli vanhat merkit vähänkään paikkansa pitävät: viimeistään viikon kuluttua vaaleista kurjan alahainen äänestysprosentti on jo unohtunut, siihen palataan seuraavan kerran uudelleen vasta vuoden 2014 eurovaalien jälkeen.

428. Tyhjänäänestäjät

Blogikirja on nyt ilmestynyt

1. Sanonta "mies se tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjännaurajasta" kuuluu vanhan kansan viisauksiin. Tunnetaan myös sanonta "mies se tulloo paskahoustahi, vaan ei tyhjännaurajasta."

2. Politiikan yhteydessä ei juuri puhuta tyhjän nauramisesta; eri asia on, että politiikka vaikuttaa joskus - varsinkin vaalien alla ja umpikujamaisten hallitustunnustelelujen aikana - aika naurettavalta. Politiikanteossa sen sijaan tunnetaan ilmiö nimeltä "tyhjää äänestäminen". Eduskunnan koneäänestykseen sisältyy neljä eri vaihtoehtoa: "jaa", "ei" "tyhjää" ja "poissa". Poissaolevat edustajat kone rekisteröi itse, mutta nappia "tyhjää" kansanedustaja joutuu painamaan itse siinä missä jaa ja ei -nappiakin.

3. Vaaleissa eli esimerkiksi puhemiehen vaalissa tyhjät äänestysliput sen sijaan hylätään. Sama kohtalo on lipuilla, joihin kirjoitetut nimet henkiöistä eivät joko ole eduskunnan jäseniä tai ovat tekaistuja. Hylättyjen äänien kategoriaan kuuluvat esimerkiksi sellaiset ilmaisut kuten Zysse, Penis, Aku Ankka, 007, Herra Huu jne.

4. Myöskään eduskunta- tai kunnallisvaaleissa ei voida äänestää hyväksytysti tyhjää. Tyhjää äänestämällä ihmiset saattavat ilmaista, että kukaan ehdokkaista ei heidän mielestään täytä äänestäjän asettamia vaatimuksia. Tyhjääkin äänestämällä halutaan kuitenkin samalla kertoa, että yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat.

5. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että tuomioistuimissa joudutaan myös silloin tällöin äänestämään, jos kollegiaalisen oikeuden jäsenet ovat jostakin kysymyksestä eri mieltä keskenään. Lain mukaan (OK 23 luku ja ROL 10 luku) tuomioistuimen jäsenen on lausuttava jokaisesta ratkaistavasta kysymyksestä. Näin ollen tyhjää äänestäminen ei ole tuomioistuimessa sallittua, vaikka jäsenillä ei olisikaan varmaa mielipidettä jostakin asiasta tai kysymyksestä eli käsillä olisi tilanne "ei osaa sanoa."

6. Tilanteesta "ei selviä" käytetään juridiikassa vanhastaan termiä non liquet. Vanhassa roomalaisessa siviiliprosessissa voitiin päätyä langettavan (condemno) tai vapauttavan (absolvo) tuomion ohella myös tulokseen non liquet: "se ei ole selvää." Nykyisin tämä ei sen sijaan ole mahdollista. Vaikka tuomioistuimen tai oikeuden jonkun yksittäisen jäsenen tekisi epäselvässä jutuissa mieli lyödä hanskat tiskiin, näin ei kuitenkaan ole lupa menetellä. Tuomioistuinta velvoittaa ratkaisupakko; tämä kuuluu oikeussuojaan. Tuomioistuimen on annettava oikeusriitaan aina ratkaisu ja tuomiossa on mainittava, onko kanne/syyte hyväksytty tai hylätty ja miltä osin. Näin on tehtävä myös siinä tapauksessa, jolloin oikeuden jäsenellä ei ole täyttä selvyyttä, mitä jutussa on tapahtunut tai miten tapausta olisi juridisesti arvioitava. Näyttö- eli tosiasiakysymyksen osalta epäselvyys ratkaistaan tiettyjen useimmissa tapauksissa lakiin kirjoittamatta jääneiden todistustaakkasääntöjen mukaisesti, jolloin todistustaakka on joko kantajalla tai vastaajalla. Rikosjutussa todistustaakka on syyttäjällä.

7. Politiikassa tyhjän äänestäminen on joissakin tapauksessa kysymys juuri "ei osaa sanoa" -tilanteesta, jolloin poliitikko ei tiedä asiasta tarpeeksi eikä halua siksi ottaa ehdotonta kantaa puolesta tai vastaan. Toisinaan asia voi olla kansanedustajan tai kunnanvaltuutetun mielestä sen verran merkityksetön, että hän halua pidättäytyä lausumasta mielipidettään jaa eikä ei: kyseessä on siis EVVK-tilanne. Tyhjää äänestämällä poliitikko voi myös haluta vältellä vastuutaan ja vedota, jos tehty päätös osoittautuu myöhemmin huonoksi, siihen, että "minähän epäilin asiaa jo silloin, kun siitä aikanaan äänestettiin." Usein tyhjää äänestämisessä on kysymys puhtaasti puoluepoliittisesta tai henkilökohtaisesta taktikoinnista, jolloin poliitikko pidättäytyy äänestämästä spekuloiden sillä, mitä haitallisia seurauksia puolesta tai vastaan äänestämisestä saattaisi hänelle tai koko puolueelle myöhemmin jossakin muussa yhteydessä ja "isommassa asiassa" olla.

8. Taktisista syistä tapahtuvasta tyhjää äänestämisestä on esimerkkejä vaikka minkä verran. Mutta ei mennä nyt lähemmin niihin, vaan todetaan, että parhaillaan meneillään olevissa hallitustunnusteluissa ja erityisesti niin sanottua Portugalin-tukipakettia koskevan kysymyksen ratkaisussa on ehditty väläytellä mahdollisuutta äänestää tyhjää.

9. Eduskunnan suuri valiokunta kokoontuu huomenna keskiviikkona käsittelemään Portugali-paketin hyväksymistä ja sille mahdollisesti - ja todennäköisesti - Suomen puolesta asetettavia neuvotteluehtoja. Asiaa on jo valmisteltu reilu viikko hallitustunnustelija Jyrki Kataisen asettamassa ja Kimmo Sasin johtamassa kaikkien puolueiden työryhmässä, josta keskustan edustaja Mauri Pekkarinen jättäytyi pois viime viikon lopulla. Työryhmän kannan perusteella VVM:n virkamiehet laativat ehdotuksen, jota käsitellään vielä toimitusministeriönä istuvan Mari Kiviniemen hallituksen ministerivaliokunnassa. Hallituksen/ministerivaliokunnan esityksen pohjalta suuri valiokunta päättää valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle annettavista evästyksistä eli niistä ehdoista, joilla Suomi on valmis hyväksymään sanotun paketin. On mahdollista, että suuri valiokunta päättää hylätä koko paketin. Katainen menee saamiensa neuvotteluvaltuuksin kanssa ensi viikon alkupuolella pidettävään EU-maiden valtiovarainministereiden kokoukseen, jossa paketin kohtalo on tarkoitus lopullisesti sinetöidä.

10. Pääministeri Kiviniemi ja muut EU-ministerivaliokuntaan kuluvat keskustan edustajat edustajat ovat ilmoittaneet joko äänestävänsä valiokunnan kokouksessa tyhjää tai jäävänsä pois koko kokouksesta, eli pääministerilläkin olisi kokouksen aikana "muita menoja." Tämä vaikuttaa hieman moraalittomalta tai vastuuttomalta siihen nähden, että ennen vaaleja Kiviniemi ajoi voimakkaasti kantaa, jonka mukaan Suomen tulisi hyväksyä Portugali-paketti pitäisi likipitäen sellaisenaan. Ilmeisesti keskusta esittää huomenna suuressa valiokunnassa omat näkemyksensä siitä, millä ehdoilla paketti olisi hyväksyttävissä.

11. Perussuomalaiset ovat ilmoittaneet äänestävänsä suuressa valiokunnassa "ei". Timo Soinilla oli vaalien jälkeen ilmiselvästi haluja hyväksyä paketti, jotta persujen hallituspaikka ei olisi vaarantunut. Viime viikon lopulla Soini ilmeisesti pelästyi muiden persu-kansanedustajien jyrkkää ei-linjaa ja palasi kiltisti ruotuun. Persut ilmoittuvat myös kahdesta muusta ei-kannasta, eli puolue ei hyväksy myöskään väliaikaisen vakuusrahaston ehtojen muuttamista Suomen takausvastuuta kasvattavalla tavalla eikä liioin vuonna pysyvän vakuusrahastoa, jonka on määrä ottaa käyttöön vuonna 2013.

12. Demarit ovat ottaneet epäselvästä ja suorastaan umpikujamaisesta tilanteesta kaiken ilonirti. Demarit tietävät, että ilman heitä Katainen ei onnistu muodostamaan enemmistöhallitusta, joten he ovat puhuneet ja jankuttaneet puhumasta päästyäänkin "sijoittajavastuusta", joka tulisi ottaa osaksi Portugali-pakettia. Kaikki tosin tietävät, että sijoittajavastuuta ei ole mahdollista tällä aikataululla käytännössä hyväksyä, vaan kyse voi olla korkeintaan jonkinlaisesta periaateluontoisesta ponsilausumasta, joka otettaisiin sovitun paketin liitteeksi, mutta jota ei tässä vaiheessa toteutettaisi.

13. Ilmeistä on, että huomenna Eduskunnan suuri valiokunta ottaa äänestyksen jälkeen - ainoastaan persut ja luultavasti myös vasemmistoliitto äänestävät paketin hyväksymistä vastaan - periaatteessa myönteisen kannan Portugali-paketin hyväksymiseen. Samalla paketin hyväksymiselle asetetaan tiettyjä ehtoja, jotka valiokunta "toivoo" tulevan EU:n valtiovarainministereiden kokouksessa hyväksytyiksi. Kyse ei siis ole niin sanotuista reunaehdoista, jotka Suomi asettaisi ehdottomasti sopimuksen ja paketin hyväksymisen ehdoiksi. Saapa nähdä, tullaanko valiokunnassa näkemään tyhjää äänestämistä.

14. Portugali-paketti samoin kuin edellä mainitut kaksi muuta asiaa eli väliaikaisen vakuusrahaston kasvattaminen ja pysyvän vakuusrahaston hyväksyminen palaavat kuitenkin hallituksen tiedonannon muodossa Eduskuntaan sen jälkeen, kun nuo asiat on päätetty EU:n piirissä. Jos olen oikein ymmärtänyt, Portugalin tukipaketti ja väliaikaista vakuusrahastoa koskeva asia tulevat eduskunnan käsittelyyn kesäkuussa ja pysyvää vakuusrahastoa koskeva kysymys syksyllä. Silloin Suomessa on luultavasti uusi hallitus jo koossa ja juuri sen antaman tiedonannon perusteella Eduskunta äänestää kyseisistä asioista.

15. Tällöin voidaan joutua näkemään tyhjää äänestämisiä enemmänkin. Jos persut ovat mukana Kataisen johtamassa hallituksessa, sille joudutaan ilmeisesti antamaan ja hallitusneuvottelujen aikana vapaus äänestää tiedonantoäänestyksessä tyhjää. Toinen vaihtoehto on, että persut suostuvat hallitukseen päästäkseen tekemään paljon puhutun takinkääntötempun eli he ilmoittavat kesäkuussa suostuvansa hyväksymään nuo kiistanalaiset asiat. Keskusta ja vihreät ovat ilmoittaneet, että ne ottavat kesäluussa ja syksyllä oppositiopuolueina myönteisen kanan mainittuihin kysymyksiin vain sillä edellytyksellä, että hallituspuolueet seisovat yksimielisesti tiedonannon ja esitystensä takana. Siten myös keskusta ja vihreät voivat äänestää tyhjää eli olla sillä tavoin tukematta epäyhtenäisen hallituksen politiikkaa.

16. Elämme siis politiikan suhteen aika mielenkiintoisia aikoja! Tämän se sitten teki, kun noita persuja piti vaaleissa äänestää parlamenttiin niin maan perusteellisesti! Kataisen ratkaisu erottaa Portugalin-tukipaketti hallituskysymyksistä vaikutti vielä viikko sitten näppärältä, mutta nyt asiassa samoin kuin hallitustunnusteluissa näyttää joudutun poliittisen taktikoinnin seurauksena umpikujaan. Jyrki Katainen on hävinnyt kokonaan julkisuudesta kulissien taakse. Hän on delegoinut vaikean Portugali-kysymyksen Kimmo Sasin hoidettavaksi; saisikohan Sasi vaivan palkaksi ministerisalkun Kataisen hallituksessa, jos sellainen syntyy?

17. Timo Soini sen sijaan esiintyy julkisuudessa ja jopa arvostetun Wall Street Journalin palstoilla jaellen neuvojaan ja uhkaavia ennusteitaan sinne tänne. Soini ajaa kiivaasti Kreikan ym. velkamaiden velkasaneerausta välittämättä yhtikäs mitään niistä ilmeisen vakavista seuraamuksista, joita yhtäkkisestä velkajärjestelyistä aivan ilmeisesti uhkaisi seurata rahoitusmarkkinoilla ja eri maiden taloudessa.

18. Toisaalta Timo Soinilla on hirmuinen hinku päästä hallitukseen. Luultavaa on, että Kataisella ja Soinilla on jo jonkinlainen alustava sopimus persujen mukaan pääsystä hallitukseen. Soini lievensi eilen persujen ilmastopoliittista ohjelmaa - sitä Putkosen kopioimaa - ikään kuin näyttönä sille, että persutkin on muka valmis tinkimään omista tavoitteistaan, velkamaiden kriisipakettia lukuun ottamatta. Persut ei kuitenkaan hyväksy nykyhallituksen ja eduskunnan hyväksymää ilmastopoliittista päästökauppajärjestelmää.

19. Mutta, mutta. Vaikuttaa hyvin lyhytnäköiseltä politiikalta ottaa hallitukseen mukaan puolue, joka ajaa selkeästi eurokielteistä linjaa vähän joka asiassa. Suomi on kuitenkin entistä sidotumpi EU:hun lainsäädännössä ja talouskysymyksissä. Vaikka sitä ei välttämättä kukaan haluaisi, niin kehitys näyttää kulkevan kuitenkin pikku hiljaa kohti EU:n liittovaltiota, ja tätä persut jyrkästi vastustaa. Miten hallituksessa voi olla yhtenä kolmesta suuresta puolueesta olla mukana puolue, joka e ole vain EU-kriittinen vaan selvästi EU-kielteinen? Katainen ottaa suuren riskin ottaessa persut mukaan hallitukseen. Luultavaa on, että hallitus, jossa persut olisi mukana, ei istu koko nelivuotiskautta.

20. Minusta keskustaa ja vihreitä on moitiskeltu hieman turhaan vastuun pakoilusta, kun ne ovat ilmoittaneet, etteivät välttämättä halua olla kaavaillun uuden hallituksen takuumiehinä Portugali-paketin hyväksymisessä, vaan tulevat tarkastelemaan asiaa suuressa valiokunnassa uudelleen ja kannattavansa kesäkuun tiedonantoäänestyksessä hallituksen linjaa vain sillä edellytyksellä, että hallitus seisoo yksimielisenä tiedonannon takana. Oppositiopuolueiden velvollisuutena ei ole toki pitää hallitusta pystyssä, jos hallituksen omat rivit tuntuvat rakoilevan.

21. Juuri äsken uutisoitiin, että Kimmo Sasin vetämän työryhmän työn anti jäi "tiedon levittämiseksi." Sasin työryhmä, joka etsi uuden eduskunnan yhteistä kantaa Portugalin tukemiseen, päätti työnsä tänään aamupäivällä. Ryhmä ei onnistunut tehtävässään eli eduskunnan yhteisen näkemyksen muotoilussa, vaan asia siirtyy eduskuntaryhmiin. Niistä valtaosa on koolla tänään iltapäivällä. Ryhmillä on mahdollisuus esittää omia vaatimuksiaan Suomen ehdoiksi Portugalin tuelle. Sasin työryhmää on luonnehdittu "opintopiiriksi."

22. No niin, tässäpä lukijoille monenlaista asiaa purtavaksi! Toivoin vilkasta keskustelua kommenttien muodossa. Voidaanko jollekin puolueelle - ja nimenomaan todennäköisesti tulevalle hallituspuolelle - antaa Euroopan velkamaiden kriisistä päätettäessä vapaat kädet äänestää tyhjää? Mitkä ovat ne puolueet ja perusteet, joiden varaan tuleva hallitus pitäisi muodostaa?

PS

Blogikirja (352 sivua) on nyt ilmestynyt. Kirjaan on koottu blogin "parhaita paloja" eli 45 tässä blogissa julkaistua juttua, jotka käsittelevät juridiikkaa ja oikeuspolitiikkaa; puoluepolitiikkaa käsitteleviä juttuja ei kirjaan sisälly. Kustantaja on Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunta, mistä kirjaa voi myös tilata. Puhelinnumero on 040 4844 033.

414. Eduskuntavaalit: kyllä kansa tietää - vai tietääkö sittenkään?

Näin on tutkittu Evan asenne- ja arvotutkimuksessa

1. Eduskuntavaalit ovat tasan kolmen viikon kuluttua eli 17.4.; postiäänestys alkaa jo 6.4. Teiden ja katujen varsille sekä lehtien sivuille ovat ilmestyneet ensimmäiset vaalimainokset. TV-yhtiöt ja jotkut päivälehdet ovat avanneet vaalikoneita, joista jokainen voi käydä ottamassa selvää, mitä mieltä ehdokkaat ovat erilaisista asioista.

2. Tulevissa vaaleissa noin seitsemän kymmenestä äänioikeutetusta käyttää äänioikeuttaan. Suomessa tehdään silloin lyhyessä ajassa noin 2,8 miljoonaa päätöstä, joiden summasta muodostuu kansanvallan käytön lopputulema. Nämä päätökset tehdään vaalisalaisuuden suojassa. Kukaan ei saa tietää, miten kukin äänesti tai millä perusteilla valinta tehtiin.

3. Joka tapauksessa on aika aloittaa seurata vaalitaistelun seuranta. Alkajaisiksi hieman hälyttäviä tietoja parista kyselytutkimuksesta.

4. TNS Gallup tutki Helsingin Sanomien toimeksiannosta äänestysikäisten ihmisten tietoisuutta poliittisista puolueista.Tutkimuksessa kysyttiin, mitkä puolueet ovat mukana nykyisessä hallituksessa. Kysymys osoittautui ylivoimaisen vaikeaksi yllättävän monelle suomalaiselle.

5. Vain joka kolmas vastaaja osasi luetella oikeat hallituspuolueet: keskusta, kokoomus, vihreät ja Rkp. Vaikeinta oli nimetä hallitusten kestopuolue Rkp. Eniten pielessä olivat nuorten ja perussuomalaisia kannattavien käsitykset. MTV3:n Putous-ohjelman hahmot (Munamies, Harjakainen ym.) tiedetään paljon paremmin kuin hallituspuolueet.

6. Kansalaisten virheelliset käsitykset ovat käsittämättömiä ja ne ovat yllättäneet myös hallituspuolueiden ja opposition poliitikot. Lähes joka kolmas vastaajista arveli, että Sdp on hallituksessa, nuorista vastaajista peräti 38 prosentilla oli sanottu harhaluulo. Työväestöön kuuluvista vastaajista näin kuvitteli lähes joka toinen ja Sdp:n kannattajistakin useampi kuin joka neljäs. Perussuomalaisten kannattajista taas joka viides luulee, että oma puolue on (jo) hallituksessa. Alle 25-vuotiaista puolet luulee, että vihreät ovat hallituksen ulkopuolella ja kolmannes, että persut ovat hallituspuolue.

7. Jollei kyselyn haastattelijoita ole vastanneiden toimesta höynäytetty, tutkimuksen tulokset kertovat ensinnäkin huonosta yleissivistyksestä. Toisena syynä on varmaan kiinnostuksen puute eli EVVK-ilmiö: suurta osaa kansasta puoluepolitiikka ei kiinnosta lainkaan. Se kertoo myös siitä, että suuri osa kansalaisista ei osaa tehdä eroa puolueiden välillä.

8. Tutkimus näyttää myös Sdp:n ongelman ytimen: puolue ei ole pystynyt vakuuttamaan oppositiopolitiikallaan. Ihmiset kuvittelevat, että kerran valtionhoitajapuolue, aina valtionhoitajapuolue. Oppositiopolitiikkaa ei voi todellakaan pitää onnistuneena, jos puolueen luullaan olevan hallituksessa. Ei ole siten mikään ihme, että perussuomalaiset keräävät hyödyn, joka perinteisesti on kuulunut suurimmalle oppositiopuolueelle.

9. Tietämättömyys kasvattaa luottamuspulaa, mikä alentaa äänestysaktiivisuutta, mikä Suomessa oli jo viime vaaleissa ennätyksellisen alhaalla ja paljon alempi kuin muissa pohjoismaissa. Mutta muissa pohjoismaiden vaaleissa ovatkin käytössä ne niin sanotut pitkät listat, joiden on aina Suomessa väitetty nimenomaan alentavan äänestysaktiivisuutta!

10. Vielä suurempi tietämättömyys äänestäjien keskuudessa vallitsee varmanakin monista asiakysymyksistä, esimerkiksi vaikkapa siitä, mihin Suomi on oikeastaan sitoutunut Kreikan, Irlannin ja kohta myös Portugalin avustamisesta. Tuskin monikaan tietää, mikä on esimerkiksi pääministeri Mari Kivinimen useasti mainitsema euromaiden käyttöön ottama "vakautusväline" tai miten väliaikainen vakuusrahasto (ERVV) eroaa vuonna 2013 voimaan tulevasta pysyvästä vakausrahastosta ERM - vai mikä se nyt olikaan.

11. Nuorten kiinnostuksen puute vaaleja kohtaan näkyy myös siinä, että nuorisojärjestö Allianssin järjestämiin nuorten varjovaaleihin (nuorisovaalit) on ilmoittautunut tänä vuonna vähemmän kouluja kuin koskaan aikaisemmin. Uudesta sähköisestä äänestyksestä ilmoitti kiinnostuksensa vain 24 rehtoria, vaikka kutsu lähetettiin noin 1 400 rehtorille. Koulujen ja koululaisten into on siis todella laimeaa ja se kertoo samalla myös yhteiskunnallisten asioiden tietämättömyydestä.

12. Selvää on, että epäselvyys ja tietämättömyys puolueiden linjauksista ja näkemyseroista johtaa siihen, että näistäkin vaaleista tulee tykkäämisvaalit, joissa äänestetään sen mukaan, miten "musta tuntuu." Vahvoilla ovat populistit eli käytännössä persut ja muiden puolueiden ja "tallien" (esim. Benin talli) ehdokkaikseen haalimat julkkikset. Kokemattomia kansanedustajia, joiden oma tietämys yhteiskunnallisista asioista on vähäinen, on puolueiden johdon helppo hallita ja pitää ryhmäkurissa. Osaltaan tähän perustuu puolueiden innokkuus hankkia ehdokkaiksi julkisuuden henkilöitä.

13. Politiikasta on tullut ihmisille etäinen protestin ja protestoinnin kohde. Tähän tulokseen tultiin äskettäin julkistetussa Evan kansallisessa asenne- ja arvotutkimuksessa "Maailman paras maa"; tutkimus perustuu 1 918 ihmisen alkuvuonna antamiin vastauksiin. Tutkimuksen mukaan suomalaisten kriittisyys poliittista päätöksentekojärjestelmää ja puolueita kohtaan on kasvanut. Toisaalta kansalaisten usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin on pysynyt pohjalukemisissa.

14. Evan tutkimuksen mukaan puolueet ovat ajautuneet yhä kauemmas tavallisen ihmisen ongelmista. Näin ajattelevien osuus on noussut kahdessa vuodessa 70 prosentista 78 prosenttiin. Myös niiden ihmisten osuus, joiden mielestä mikään puolue ei aja heille tärkeitä asioita, on kasvussa; tuolla tavalla ajattelee nykyisin 40 prosenttia kansalaisista.

15. Toisaalta kiinnostus politiikkaa kohtaan on kasvanut. Nyt 56 prosenttia suomalaisista kertoo olevansa kiinnostunut politiikasta ja seuraavansa sitä aktiivisesti. kaksi vuotta sitten näiden vastaajien osuus 51 prosenttia. Kiinnostuksen lisääntyminen johtunee poikkeuksellisen mielenkiintoisista vaaleista, mikä puolestaan johtunee perussuomalaisten kannatuksen kasvusta. Kiinnostuksen kasvu ei kuitenkaan ole tutkimuksen mukaan tae osallistumisesta eikä siitä välttämättä seuraa, että suhtautuminen politiikkaan olisi rakentavaa. Kyse voi olla protestista politiikkaa ja vanhoja puolueita vastaan.

16. Tutkimukseen vastanneiden mukaan rehellisyys ja vastuullisuus on selvästi tärkein ominaisuus, mitä ehdokkaalta vaaditaan. Se oli hyvin tärke kahdeksalle kymmenestä (82 %) ja lopuillekin vähintään melko tärkeä. Toiseksi tähdennetyin on ehdokkaan asiantuntevuus ja osaaminen (71 %) ja kolmanneksi rohkeus, valmius itsenäiseen ajatteluun ja toimintaan (66 %). Eri väestöryhmien odotukset ovat näiden kriteerien osalta pitkälti yhdenmukaiset. Kysees-

sä on eräänlainen kelpoisuusehtojen peruspaketti.

17. Lisäksi valitsijan pitää olla vakuuttunut, että edustaja todella edustaa heitä, jotka ovat hänelle äänensä antaneet. Siksi ensisijaisten valintaperusteiden listalle lukeutuvat vielä tekijät ehdokkaan arvomaailma vastaa omaani (65 % pitää erittäin tärkeänä), ajaa asiaani ja puolustaa kaltaisteni ihmisten etuja (60 %) sekä kansanomaisuus, ymmärtää tavallisen suomalaisen arkea (54 %).

18. Toinen, suomalaisten enemmistölle vähintään melko tärkeiden ehdokkaan valintaperusteiden lista koostuu Evan tutkimuksen mukaan edellä kuvattuun ”ykkösluok-

kaan” verrattuna astetta käytännönläheisemmistä ominaisuuksista. Poliitikkojen on aina pitänyt osata ottaa yleisönsä ja olla hyviä puhumaan. Nykyään kuitenkin etenkin johtavilta poliitikoilta vaaditaan enemmän. Tupailtojen ja paikalliskokousten ohella pitää osata olla luontevalla tavalla läsnä myös kotien taulutelevisioiden näytöillä ja tiivistää sanottavansa muutamaan riviin, sillä kaikki muu leikataan lähetyksestä kuitenkin pois. Lähes kaikille (84 %) ehdokkaan sanavalmius, media- ja esiintymistaito on vähintään melko tärkeä valintaperuste. Kansa myös toivoo, että euroyhteyksissä ja laajemminkin maailmalla liikuttaessa, suomalaispoliitikoille klassinen ”tankerotyyli” tuskallisen kankeine ääntämyksineen ja cocktailkutsujen töppäilyineen olisi jo taakse jäänyttä aikaa. Kielitaito ja kansainvälisyys muodostaa hyvin tai melko tärkeän valintaperusteen yli kolmelle neljästä (77 %) kaikissa väestöryhmissä.

19. Vaikka rehellisyys on tärkein poliitikolta edellytettävä ominaisuus, oli Evan tutkimukseen vastanneista kansalaisista vain vajaa neljännes sitä mieltä, että valtaosa politiikoista on rehellisiä ja tunnollisia ihmisiä. Ei ole kovin vaikea arvata, mistä viimeaikaisista tapahtumista tämä voisi johtua; muistettakoon vain vaalirahoitussotku kaikkine "herkkuineen", vaalitukien asianmukainen ilmoittamatta jättäminen, Timo Kallin kuuluisa "möläytys", KMS, Nova-Group, Nuorisosäätiö, Mauri Pekkarinen ja Suomi-Soffan tapaus, ex-pääministeri Matti Vanhasen esteellisyysjupakka jne. jne.

20. Kaksi kolmasosaa suomalaisista on Evan tutkimuksen mukaan sitä mieltä, että poliitikkoja lahjotaan ja että se vaikuttaa päätöksiin. saman verran löytyy ihmisiä, joiden mukaan Suomea hallitsee "virkamiesten ja korkeiden herrojen epävirallinen ryhmittymä." Kyllä kansa tietää - ainakin nämä asiat! Tätähän se Veikko Vennamo juuri tarkoitti mainitulla iskulauseellaan.

21. Olisi ollut mielenkiintoista selvittää, mitä mieltä kansalaiset ovat korkeiden laillisuusvalvontaviranomaistemme (oikeuskansleri ja oikeusasiamies) toiminnasta ja heidän halustaan ja rohkeudestaan puuttua näiden "korkeiden herrojen" ja poliitikkojen erilaisten sotkujen selvittämiseen. Onko ihmisten mielestä niin, ettei "korppi korpin silmä noki."

22. Ei tämä tosiaan kovin hyvältä näytä! Mutta näillä mennään ja mennään myös vaaleihin. Kansa saa näissäkin vaaleissa niin huonon tai hyvän eduskunnan kuin se ansaitsee. Jos ihmiset äänestävät edelleen Arkadianmäelle vaalirahoitussotkuun tavalla tai toisella sekaantuneita ja puutteelliset tai epäselvät vaalirahoitusilmoitukset edellisissä vaaleissa viranomaisille jättäneet edustajat, niin mikäpäs siinä. Mutta älkööt sitten heti ensi syksynä alkako valittaa, että miten ihmeessä meille taas onkaan valittu tällainen eduskunta!

23. Lopuksi vielä oma alustava vaaliveikkaukseni puolueiden välisestä paikkajaosta tulevissa vaaleissa; suluissa nykyisen eduskunnan paikkamäärät puolueittain:

Kokoomus 46 (50), Keskusta 40 (51), Sdp 37 (45), Persut 34 (5), Vihreät 15 (15), Vasurit 14 (17), RKP 8 (9), Kristilliset 6 (7)