287. Taisto Turusen kaksoisrooli oli räikeä jääviystapaus

Kansliapäällikkö Erkki Virtanen leukaili vielä toukokuussa, että väite Taisto Turusen esteellisyydestä on ulkoavaruudesta...

1. Kirjoitin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) energiaosaston ylijohtaja Taisto Turusen epäillystä jääviystapauksesta blogissani 267/6.5.-10 eli päivä sen jälkeen, kun esteellisyysepäily oli tullut julkisuuteen. Minulta ei mennyt tapaukseen ja Turusen eri kytköksiin perehtyessäni puolta tuntia kauempaa havaita, että kyseessä on selvä jääviys. Esteellisyys oli selvä kuin pläkki.

2. Selvältä näytti myös se, että ministeri Mauri Pekkarinen, joka oli junaillut ministeriönsä johtavan energiavirkamiehen Outokummun hallitukseen, oli toiminut ilmeisen tarkoituksellisesti. Pekkarisen ja hänen kansliapäällikkönsä Erkki "Leuka" Virtasen olisi tietenkin tullut havaita, ettei Turunen voi istua kahdella eri pallilla ja hoitaa kaksoisrooliaan. Outokummun hallituksessa Turusella maksettiin vuodessa n. 70 000 euron vuosipalkkiota. Sievoinen summa vaivan palkkaa virheelliseksi osoittautuneesta menettelystä.

3. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka otti omasta aloitteestaan Turun esteellisyyden tutkittavakseen. Jonkalta virkamiehistöineen vie kuukauden päivät todeta esteellisyys; päätöksensä Jonkka sai puserrettua eilen julkisuuteen. Jonkan mukaan Turusen aikaisempi jäsenyys Outokumpu Oyj:n hallituksessa ja Turusen asema ydinvoimalaitosten rakentamista koskevien periaatepäätösten valmistelusta vastaavan työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston päällikkönä on muodostanut asetelman, joka on hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan tarkoittamalla tavalla vaarantanut luottamuksen viranomaistoiminnan puolueettomuuteen. - Saman lainkohdan Jonkka oli löytänyt esteellisyyden tueksi kuin minäkin blogissani ja perusteetkin ovat samanlaiset.

4. Kannattaa palauttaa mieliin, että kun Turusen esteellisyyttä alettiin julkisuudessa epäillä, TEM:n kansliapäällikkö Erkki Leuka-Virtanen tokaisi haastattelussaan, että väite Turusen esteellisyydestä on täysin ufo tai peräisin "ulkoavaruudesta." Kommentoin tätä Virtasen letkautusta blogissani 267 toteamalla, että Virtasen ufoväite on niin pöyristyttävä, että sen täytyy olla peräisin ulkohuoneesta. Mistä ihmeestä näitä härskejä virkamiehiä oikein ministeriöön siunaantuu, päälliköitä ja "johtavia asiantuntijoita", jotka eivät erota edes selvää esteellisyyttä? Eilisessä haastattelussaan tämä Leuka-Virtanen sitten hieman punotti ja pönötti mumistessaan jotain epäselvää ja käsittämättömän oloista, kun häneltä jotain asiasta kysyttiin.

5. Mutta mitä Turusen esteellisyys sitten vaikutti? Joo, ei mitenkään. Jaakko Jonkka itsekin meni toteamaan päätöksensä viimeisessä kappaleessa tuttuun silkkihansikastyyliinsä näin:

- Vaikka olen edellä kerrotulla tavalla katsonut, että periaatepäätöksen valmistelua on rasittanut puolueettomuutta kohtaan tunnettavaa luottamusta vaarantava asetelma (onpahan taas kimurantti muotoilu - suomeksi siis "selvä esteellisyys"), ei tämän kuitenkaan voida todeta vaikuttaneen päätökseen (siis kahden uuden ydinvoimalan rakentamista koskevaan valtioneuvoston periaatepäätökseen), joten oikeuskanslerilla ei ole oikeudellisia perusteita ryhtyä toimenpiteisiin.

6. Mutta mistä oikeuskansleri voisi tietää, onko Turusen esteellisyys vaikuttanut tai voinut vaikuttaa kyseiseen periaatepäätökseen? Vastaus: ei mistään. Jonkka ei edes ole yrittänyt perustella sanottua toteamustaan millään tavalla! Kun Taisto Turunen on valmistellut sanottua periaatepäätöstä ties kuinka kauan, varmaan vuosia, ja hän on kiistatta johtava valmistelija, niin olisi päin tietenkin johdonmukaista päätellä, että Turusen puolueettomuuden voidaan erittäin todennäköisesti katsoa vaikuttaneen periaatepäätökseen eli mm. siihen, keille hakijoille rakentamislupa on myönnetty. Tämä on minusta ainoa mahdollinen johtopäätös, joka asiassa on tehtävissä. Jo ennen valtioneuvoston periaatepäätöksentekemistä hallituksessa tiedettiin, että Turunen oli ollut Outokummun hallituksessa yhtiön lähtiessä mukaan Fennovoimaan ja käynnistämässä Fennovoiman voimalalupahakemusta.

7. Jos katsotaan, ettei Turusen valmistelulla ole ollut mitään merkitystä periaatepäätöstä tehtäessä, niin miksi helkkarissa hänet on ylipäätään palkattu ministeriöön valmistelemaan vuosikausiksi sanottua päätöstä ja hanketta? Eikö hän ole ollut siinä tapauksessa täysin turha virkamies? Matti Vanhanen, Mauri Pekkarinen ym. ministerit ovat kiirehtineet heti Jonkan eilisen päätöksen jälkeen selittämään, että kysymyksessä oli poliittinen päätös, jonka tekivät ministerit ja hallitus, eikä Turusella ollut minkäänlaista roolia asiassa. Miksi siis periaatepäätös on ylipäätään ollut virkamiesvalmistelussa, jos kerran poliitikot tekivät asiassa mitä halusivat? Eikö poliittisia päätöksiä valmistellakaan virkamiesten toimesta?

8. Jokainen vähänkin asioita ymmärtävä käsittää, että Vanhanen, Pekkarinen, Brax ym. ministerit puhuvat tässä(kin) heille - erityisesti tietenkin Mauri Pekkariselle - hyvin kiusallisessa asiassa täyttä potaskaa. Taisto Turunen jos kuka on nimittäin vaikuttanut asian valmisteluun ja sitä lautta myös periaatepäätöksen sisältöön ratkaisevalla tavalla. Eiväthän ministerit ja hallitus olisi tietenkään uskaltaneet päättää asiaa, jos sitä ei olisi Taisto Turusen johdolla ensin kuukausikapalla tai vuosikausia ensin valmisteltu! Oikeuskansleri Jonkka on nielaissut ministereiden ja hallituksen väitteen sellaisenaan, hän ei ole edes ryhtynyt pohtimaan, mikä Turusen rooli itse asiassa asiassa oli.

9. Oikeuskansleri Jonkan päätöksen jälkeen on selitelty, että Turunen ei itse asiassa olisi olut Fennovoiman luvan kanalla, mutta tällä seikalla ei ole merkitystä hänen jääviyttään arvioitaessa. Kyse voi sitä paitsi olla vain jonkinlaisesta jälkikäteisestä silmänkääntötempusta, jonka tarkoituksena oli ainoastaan saada näyttämään, ettei jääviys olisi vaikuttanut Turusen toimitaan.

10. Vaikka katsottaisiinkin, ettei Turusen esteellisyys ja puolueellisuus olisi vaikuttanut periaatepäätöksen sisältöön, niin olisihan oikeuskansleri Jonkka siitä huolimatta voinut ryhtyä asiassa toimenpiteisiin. Toimenpiteisiin nimenomaan Turusta vastaan, jonka on täytynyt ymmärtää, ettei hän ole lain mukaan voinut istua todetulla tavalla kahdella eri pallilla ja vetää sanottua kaksoisroolia. Toimenpiteisiin myös asianomaista ministeriä eli Mauri Pekkarista vastaan, joka oli tarkoituksellisesti junaillut Turusen Outokummun hallitukseen valtion edustajana. Mutta Jonkkapa toteaa vain ympäripyöreästi ja ilman perusteluja, että hänellä ei ole perusteita ryhtyä toimenpiteisiin asiassa.

11. Kun periaatepäätöksen keskeinen valmistelija, jonka asiantuntijan rooli on ollut aivan ratkaisevaa laatua, todetaan selkeästi esteelliseksi, olisi valtioneuvoston tekemä periaatepäätös totta kai ja ilman muuta purettava ja esitykset ydinvoimaluvista vedettävä pois eduskunnasta. Tätä on vaatinut vihreiden eduskuntaryhmä samoin kuin europarlamentaarikot Heidi Hautala ja Satu Hassi. Hautala ja Hassi ovat oikeassa myös siinä, että hallituksen olisi tullut keskeyttää ydinvoimalupia koskeva päätöksenteko, kun epäily Turusen jääviydestä tuli julki. Turusen esteellisyys on ollut todettavissa jo parin vuoden ajan, jonka periaatepäätöksen valmistelu on kestänyt. Hautala ja Hassi ovat heittäneet asiassa pallon tulevalle pääministerille Mari Kiviniemelle, jolla olisi nyt todella näytön paikka ja tilaisuus osoittaa, että hän aikoo muuttaa ja kirkastaa Matti Vanhasen jäljiltä olevaa valtioneuvoston sameaa hallintokulttuuria.

12. Epäilen kuitenkin syvästi, että Mari Kivinimestä on naista puhdistamaan tätäkään pöytää edeltäjänsä jäljiltä. Vanhanen, Pekkarinen ja Braxhan ovat jo ehtineet lukea Jonkan päätöstä kuin piru raamattua. Vanhanen totesinkin, että häntä kiinnosti Jonkan yhdeksänsivuisessa päätöksessä vain sen loppukaneetin 3-4 riviä, jossa todetaan - siis täysin ilman perusteluja - että Turusen esteellisyys ei ole voinut vaikuttaa periaatepäätökseen. Päätöksen muilla sivuilla Vanhanen, Pekkarinen ja Brax aikovat siis pyyhkiä - tai pyyhityttää virkamiehillään (eiväthän ministerit tätäkään toimenpidettä tee itse) - niin sanotusti persettä.

13. Jaakko Jonkka oli eilisen päätöksensä tiimoilta tv1:n uutistoimituksen Ari "Takatukka" Mölsän haastattelussa; Mölsähän haluaa aina haastateltavansa kanssa samaan kuvaan niin, että hänen takatukkuansa näkyy tv:ssä mahdollisimman pitkään ja näkyvästi. Jonkka ihmetteli - Mölsän suulla tietenkin - että miksi ihmeessä suomalaiset virkamiehet ovat esteellisyyden suhteen niin kovapäisiä, etteivät tunnu millään tunnistavan selviäkään esteellisyystilanteita.

14. Minulla on vastaus tähän(kin) kysymykseen tai ihmettelyyn. Oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies saisivat nimittäin katsoa peiliin, sillä sieltä löytyy vastaus sanottuun kysymykseen. Jos ja kun - kuten selvästi tapahtuu - nämä ylimmät laillisuusvalvojamme antavat vuodesta toiseen näin lepsuja päätöksiä, niin eihän heidän päätöksillään, Herra paratkoon, ole eikä voi olla minkään valtakunnan tehoa estämään esteellisyyksien syntymistä jatkossakaan. Vaikka virkamiehen esteellisyys todetaan, siitä ei seuraa minkäänlaista sanktiota asianomaiselle virkamiehelle tai heidän poliittisille esimiehilleen. Eikä asianomaisten päätösten purkamista edes harkita, vaan todetaan aina vaan lakonisesti, että "ei kuitenkaan voida todeta vaikuttaneen päätökseen." Esteellinen virkamies tulisi lähtökohtaisesti aina asettaa virkasyytteeseen, sillä esteellisyydessähän on kysymys virkavelvollisuuden rikkomisesta.

15. Ei tällaisilla lepsuilla päätöksillä ole minkäänlaista vaikutusta, kuten tässä tapaus-Turusen kohdalla jälleen kerran voitiin todeta. Sekä hallitus, ministerit että asianomaiset virkamiehet lähinnä vain naureskelevat näille päätöksille ja pyyhkivät niillä ... mitä, se tuli jo edellä todetuksi.

267. Energiavirkamiehen jääviystapaus

1. Tiistaina 4.5. TV2:n Ajankohtaisessa kakkosessa kerrotiin, että työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Taisto Turunen, jota yleisesti tituleerataan valtakunnan johtavaksi ja tärkeimmäksi energiavirkamieheksi, on istunut Teräsyhtiö Outokummun hallituksessa vuosina 2006-2008. Valtio on Outokummun suurin omistaja ja Turunen oli Outokummun hallituksessa valtion edustajana. Outokumpu ja sen Tornion tehtaat on sangen energiariippuvainen firma, tiettävästi Suomen suurin yksittäinen sähkön kuluttaja.

2. Ministeriössä Taisto Turunen on johtanut ydinvoimalahankkeita koskevien lupa-asioiden valmistelua ja käsittelyä. Maan hallituksen viikko pari sitten tekemän periaatepäätöksen mukaan lupa toisen ydinvoimalan rakentamiseen annetaan Fennovoimalle, jonka suuromistaja on juuri Outokumpu. Asian esitteli valtioneuvostossa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Tänään maan hallituksen on määrä tehdä muodollinen päätös ydinvoimala-asiassa ja antaa asiaa koskeva lakiesitys eduskunnalle.

3. Fennovoima perustettiin kesäkuussa 2007 juuri uutta ydinvoimalahanketta varten. Ajankohtaisen kakkosen mukaan Turusen tehtäviin kuului Outokummussa nimenomaan Fennovoiman perustaminen silmällä pitäen sitä, että Fennovoima tulisi hakemaan valtioneuvostolta lupaa ydinvoimalan rakentamista varten. Turunen istui Outokummun hallituksessa, kun se päätti yksimielisesti lähteä mukaan ydinvoimahankkeeseen. Samaan aikaan Turunen oli ministeriössä korkein asiaa valmisteleva virkamies. Myöhemmin hän osallistui ministeriössä Fennovoiman ja muiden lupaa hakeneiden yhtiöiden hakemusten käsittelyyn.

4. Miten on mahdollista, että Turunen on istunut samassa asiassa kahdella eri pallilla eli ministeriön ylijohtajana ja asianosaisena olevan Outokummun hallituksessa? Eikö tässä ole selvä virkamiehen jääviys? Oikeuskansleri on ottanut omasta aloitteestaan Turusen mahdollisen jääviyden tutkittavakseen. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka haastateltiin eilen TV1:n ajankohtaisohjelmassa, mutta Jonkka ei osannut tai halunnut vielä kertoa, mikä tulisi olemaan hänen kantansa asiassa. Asian johdosta on haastateltu myös hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpäätä, joka on todennut lähinnä vain sen, että lähtökohtaisesti virkamies itse päättää omasta esteellisyydestään. Turunen on päättänyt, ettei hän ole jäävi.

5. Virkamiehen esteellisyydestä säädetään hallintolaissa (28 §). Esteellisyys syntyy mm. silloin, kun virkamies on on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisessä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

6. Fennovoiman suuromistajaa Outokumpua voidaan minusta pitää asianosaisena ydinvoimalalupa-asiassa, vaikka muodollisesti asianosaisena eli luvan hakijana onkin Fennovoima. Toisaalta Fennovoima jätti lupahakemuksen valtioneuvostolle ja ministeriölle vasta vuonna 2009, jolloin Turunen ei enää istunut Outokummun hallituksessa. Hallintolain em. pykälässä (28 §:n 1 momentin 5 kohta) sanotaan, että virkamies on esteellinen (vain silloin), kun hän on hallituksen jäsenenä asianosaisena olevan yhtiön hallituksessa. Mutta jos hän on ollut aikaisemmin, mutta ei ole enää enää silloin, kun yhtiö tulee muodollisesti asiassa asianosaiseksi, ei esteellisyyttä mainitun lainkohdan perusteella syntyisi.

7. Virkamies on kuitenkin esteellinen myös niin sanotun yleislausekkeen perusteella eli silloin, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta (kuin laissa erikseen lueteltujen tapausten johdosta) erityisestä syytä vaarantuu (hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohta). Voitaisiinko Taisto Turusta pitää esteellisenä tällä perustella?

8. Kaikkien esteellisyysperusteiden taustalla on virkamiehen puolueettomuuden vaarantuminen. Se muodostaa myös edellä mainitun itsenäisen esteellisyysperusteen Virkamies on esteellinen, jos jokin muu kuin laissa tarkoitettuun ja erikseen mainittuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä virkamiehen puolueettomuutta asiassa. Yleislausekkeen tarkoituksena on turvata asian käsittelyn objektiivista puolueettomuutta eli erityisesti yleistä luottamusta viranomaistoiminnan objektiivisuuteen ja riippumattomuuteen. Luottamuksen vaarantumiseen vaaditaan kuitenkin erityinen syy, joka rinnastuu merkitykseltään erikseen määriteltyihin jääviysperusteisiin. Tällaisia erityisiä syitä voivat olla esimerkiksi erilaiset tosiasialliset lojaliteettisuhteet.

9. Virkamiehen puolueettomuuden ja esteettömyyden on läpäistävä kaksi testiä: subjektiivinen ja objektiivinen testi. Subjektiiviselta kannalta voidaan edellyttää, että virkamiehellä ei saa olla ennakkokäsitystä tai etukäteiskantaa asiasta eikä myöskään pyrkimystä edistää asiassa yhden osapuolen etua tai oikeutta. Käytännössä on yleensä hyvin vaikea näyttää toteen, että virkamiehellä olisi tällainen pyrkimys. Sen vuoksi puolueettomuudelta edellytetään lisäksi edellä mainitun objektiivisen testin läpäisyä. Siinä on keskeistä, miltä virkamiehen toiminta näyttää asia objektiivisesti tarkastelevan ulkopuolisen kannalta. Ulkopuoliselle ei saa tällä perustella syntyä epäilyä siitä, että virkamiehen toiminta voi olla puolueellista. Asianomaisen virkamiehen omalla käsityksellä omasta puolueettomuudestaan ei ole objektiivisessa arviossa ratkaisevaa merkitystä.

10. Mitä nyt sitten pitäisi sanoa Turusen väitetystä esteellisyydestä? Turunen itse sanoo, että "tästä ei saa tikullakaan jääviyttä, samanaikaisuutta tai päällekkäisyyttä ei ole ollut"(I-S). Mutta katsotaanpa nyt hieman kuitenkin. Ydinvoimalan rakentamislupaa haki kolme yhtiötä, joista luvat myönnettiin kahdelle yritykselle, toinen näistä oli Fennovoima. Maan hallituksen päätös valmisteltiin ministeriössä Turusen johdolla. Hän oli istunut vuosina 2006-2008 Outokummun hallituksessa, joka päätti panna pystyyn Fennovoima, joka tulisi hakemaan ydinvoimalan rakentamislupaa. Kun Fennovoima jätti vuonna 2009 hakemuksensa ja tuli muodollisesti asianosaiseksi, Turunen ei enää istunut Fennovoiman omistaneen Outokummun hallituksessa. Ministeriössä Turunen kuitenkin osallistui johtavana virkamiehenä Fennovoiman ja kahden muun yhtiön lupahakemusten käsittelyyn. Virkamiehenä Turunen otti kantaa myös sähkönkulutusta koskevien arvioiden laatimiseen. Näistä selvityksistä riippui ratkaisevasti, annetaanko ydinvoimlan rakentamislupa vain yhdelle vai useammalle hakijalle.

11. Minusta sillä, että Turunen ei enää vuonna 2009 ollut Outokummussa, ei ole esteellisyyden arvioinnissa kovinkaan suurta merkitystä. Ratkaisevaa on se, että hän oli ollut kaksi vuotta yhtiön hallituksessa valmistelemassa Fennovoiman pystyttämisasiaa ja tekemässä sitä koskevaa päätöstä tietoisena siitä, että Fennovoima tulisi hakemaan ydinvoimalalupaa. En tiedä, mihin ratkaisuun oikeuskansleri päätyy, mutta minusta tilanne on aika selvä: Turusta voidaan pitää hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan perustella esteellisenä.

12. Ainakin minulle on ulkopuolisena on syntynyt mielestäni perusteltu epäily Turusen puolueettomuuden vaarantumisesta, vaikka mitään näyttöä siitä, että hänellä olisi ollut pyrkimys edistää Fennovoiman ja Outokummun etua lupa-asiassa ei olekaan esitetty. - Miltähän asia mahtaa näyttää Fortumin silmissä? Fortumhan ei saanut pyytämäänsä lupaa ydinvoimalan rakentamiselle.

13. Ministeri Mauri Pekkarisen rooli asiassa pitäisi ottaa tarkkaan syyniin oikeuskanslerinvirastossa. Ministeri Jyri Häkämies nimittäin kertoo tämänpäiväisessä Ilta-Sanomissa, että juuri Mauri Pekkarinen nimitti tai ainakin esitti johtavan virkamiehensä Taisto Turusen nimittämistä valtion edustajaksi Outokummun hallituksen jäseneksi vuonna 2006. Pekkarinen on ollut nyt Kiinassa, mutta ainakin pari päivää siten hän kertoi puhelinhaastattelussa TV1:lle, ettei hän tiennyt, että Turunen oli ollut Outokummun hallituksessa. Siis ei tiennyt, vaikka hän oli itse ilmeisesti ollut nimittämässä Turusta Outokumpuun! Syystäkin Jyri Häkämies kertoo vuonna 2007 ihmetelleensä, miksi Turunen istui Outokummun hallituksessa.

14. Kun Jyri Häkämiehestä tuli asianomainen ministeri, hän "vapautti" keväällä 2008 Turusen Outokummun hallituksen jäsenyydestä. Häkämies sanoo pitäneensä täysin mahdottomana, että korkea virkamies olisi ison energiayhtiön hallituksessa. Tätä pitävät toki kaikki muutkin mahdottomana. Tästä on kuitenkin yksi poikkeus: Mauri Pekkarinen.

15. Tälle superministeri Mauri Pekkariselle ei enää tunnu olevan mikään mahdotonta. Pari vuotta sitten Pekkarinen kiirehti oikeuskanslerin pakeille selittelemään vaalirahoitusasioitaan ja Suomi-Soffalta saamaansa vaalitukea; Pekkarinen oli aiemmin myöntänyt ministerinä Soffalle lähes miljoonan euron suuruisen investointiavustuksen. Oikeuskansleri Jonkka uskoi Pekkarisen vakuutteluja siitä, että eihän hän ollut voinut millään muistaa koko investointipäätöstä, jonka hän oli tehnyt muutama kuukautta aiemmin. Ei siis muistanut, vaikka hän oli ollut vihkimässä Suomi-Soffan uutta tehdasta, jota varten investointitukea oli annettu.

16. Tällä kerralla Pekkarinen sanoo, että hän ei tiennyt, että hänen ministeriönsä johtava virkamies istuu energiayhtiö Outokummun hallituksessa. Mitähän oikeuskansleri Jonkka tästä selityksestä sanoisi?