1146. Alex Stubb korvaa Jyrki Kataisen

1. EU -komission varapuheenjohtaja, entinen pääministeri Jyrki Katainen jysäytti tällä viikolla melkoisen uutispommin. Hän nimittäin ilmoitti jättävänsä politiikan nykyisen kautensa jälkeen.  Hän ei siis aio asettua ehdolle komission seuraavaksi puheenjohtajaksi, tai olla käytettävissä toista kautta Suomen komissaarina.

2. Katainen perusteli ilmoitustaan sillä, että hän on 46 vuotta vanha ja ollut koko aikusiikänsä mukana politiikassa. Katainen sanoo, että hän voisi vielä tehdä  "yhtä ja toista". Hän kertoi katsovansa jatkossa jotain muutta kuin politiikkaa.

3. Kataista oli veikkailtu mahdolliseksi Euroopan kansanpuolueen eli EPP:n kärkiehdokkaaksi, ja sitä kautta seuraavan komission puheenjohtajaksi Carl-Claude Junckerin jälkeen. Hän kertoi harkinneensa ehdokkuutta vakavasti ja tunnustelleensa kannatusta EPP:n sisällä.

4. Perhesyyt ja halu työskennellä politiikan ulkopuolella saivat Kataisen kuitenkin luopumaan ajatuksesta. Komission puheenjohtajuus, mikäli hän olisi sinne asti päässyt, on iso muutos, ja sillä on iso vaikutus myös perhe-elämään, Katainen kertoi. Kotipesä tulee olemaan jatkossa on Suomessa, Katainen sanoo.

5. Varapuheenjohtajan päätökseen vaikutti myös se, että hänen vaimonsa Mervi Katainen on kiinnostunut ryhtymään kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaaksi Uudeltamaalta.

6. Kataisen päätös nostaa luonnollisesti  Alexander Stubbin osakkeita kokoomuksen komissaariehdokkaaksi. Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo on jo ehtinyt todeta, että kokoomuksen tulisi asettaa suomalainen ehdokas EPP:n kärkiehdokasvaaliin ja että hän on jo keskustellut nimenomaan Stubbin kanssa asiasta.

7. Kokoomus isännöi EPP:n puoluekokousta Helsingissä ensi marraskuussa. Katainen ei ota kantaa kokoomuksen ratkaisuihin, mutta sanoo, että Stubb täyttäisi kaikki komission puheenjohtajalta vaadittavat ominaisuudet. Hän ilmoitti "totta kai ilman muuta" tukevansa Stubbin valintaa. 

8. Jyrki Katainen toimi kansanedustajana 15 vuotta ja oli sinä aikana neljä vuotta valtiovarainministerinä neljä. Pääministerinä hän toimi vuosina 2011–2014, kunnes lähti yllättäen kesken vaalikauden komissaariksi, jolloin Stubb tuli hänen tilalleen kokoomuksen puheenjohtajaksi ja pääministeriksi.

9. Alexander Stubb ehti keväällä 2014 jo henkisesti valmistautua siirtymään komissaariksi Brysseliin, mutta Katainen ylätti ja veti tavallaan maton Stubin alta ryhtyessään itse komissaariksi.Vuonna 2017 ilmestyneessä kirjassaa Alex Stubb kertoo olleensa varma siitä, että juuri hänestä tulisi Olli Rehnin jälkeen Suomen seuraava komissaari.

10. Komission varapuheenjohtajana Jyrki Katainen on vastannut työllisyydestä, kasvusta ja investoinneista. Hän sanoo jatkavansa tehtävässään komission kauden loppuun, joka päättyy ensi vuden lopussa. Katainen sanoo itse, ettei hän ole vielä päättänyt, millaista työtä ryhtyy jatkossa tekemään. 

11. Mutta ei ehtinyt kulua kuin kaksi päivää, kun mediassa jo tiedettiin, mitä Jyrki Katainen aikoo Suomessa ryhtyä tekemään. Hänet tullaan todennäköisesti valitsemaan Sitran eli Suomen itsenäisyyden juhlarahaston uudeksi pomoksi, jonka nimikeenä on vaatimattomasti yliasiamies. Tehtävää nykyisin hoitava Mikko Kosonen jää sopivasti eläkkeelle juuri vuoden 2019 lopussa. Katainen olisi toinen entinen pääministeri sanotussa hommassa, sillä pääministerinä 90-luvulla toiminut Esko Aho oli Sitran yliasiamiehenä 2004-2008. 

12. No, ehkäpä tuo on Kataiselle sopiva työ, sillä olisi aika vaikea kuvitella hänet esimerkiksi Nokian tai Koneen taikka Valion tai Ponssen pää- tai toimitusjohtajaksi.

13. Alexander Stubbin valinta EU-komission puheenjohtajaksi tai edes tavalliseksi rivikomissaariksi ei toki ole itsestään selvä asia. Marraskuussa europarlamentin suurin ryhmä EPP, johon kokoomuksen mepitkin kuuluvat, valitsee Helsingin kokouksessaan kärkiehdokkaansa (Spitzenkandidaten), joka todennäköisesti komission puheenjohtajaksi, jos EPP:stä tulee myös toukokuun 2019 EU-vaalien suurin ryhmä. Stubbilla olisi kokemuksensa ja pätevyytensä perusteella hyvät mahdollisuudet tulla valituksi kärkiehdokkaaksi; selvää on, että Stubb on ehdokkaana vuoden 2019 EU-vaaleissa.

14. Toisaalta myös ensi vuoden edusuntavaalien tulos vaikuttaa siihen, kuka Suomesta valitaan komissaariksi Jyrki Kataisen jälkeen. Kerrotaan, että kokoomus ja SDP olisivat jo sopineet siitä, että vaalien voittajapuolue, jonka puheenjohtajasta tulee seuraavan hallituksen pääministeri, valitsee seuraavan komissaarin. Vaikka Stubb on tehtävään ylivoimaisesti paras ehdokas, saattaa hyvinkin käydä niin, että hänet jätetään taas rannalle, jos SDP voittaa vaalit ja pääministeriksi tulee Antti Rinne.  Rinne ja Stubb eivät ole, kuten yleisesti on tiedossa, lainkaan hyvissä väleissä keskenään; tämä ilmeni  jo 2014-2015, jolloin miehet istuivat samassa hallituksessa. Änkyrä Rinne saattaa haluta seuraavaksi komissaariksi naisen, jolloin komissioon lähetetään ilmeisesti Jutta Urpilainen (sdp). En kuitenkaan usko, että demarit voittasivat ensi vuoden eduskuntavaalit Antti Rinteen johdolla.TV:n vaalitenteisssä taas kerran huomataan, ettei Rinteestä tulisi hyvää pääministeriä.

15. Olisi kuitenkin suoraan sanoottuna hölmöä, jos Suomi ei valitsisi komissaariksi Alex Stubbia, joka on tehtävään ylivoimaisesti pätevin ja kyvykkäin ehdokas. Jutta Urpilaisen parasta ennen -päivä meni jo, eikä hän tunne EU:ta ja sen asioita riittävän hyvin hyvin. Stubb sen sijaan on entinen pääministeri, ulkoministeri, valtiovarainministeri,  ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri ja hän on toiminut EU:ssa myös virkamiehenä ja väitellyt Britanniassa tohtoriksi Euroopan integraatiosta. Hän on monien vaalien ääniharava ja hän on opettanut EU:ta ulkomaisissa yliopistoissa ja hänen kielitaitonsa ja kansainvälinen verkostonsa on tunnetusti laaja. Stubbin liikunta- ja urheiluharrastukset ovat myös kaikkien tiedossa - viimeksi eilen Stubb osallistui Lahdessa järjestettyyn triathlonin puolimatkojen Ironman -kilpailuun.

16. Toki Alex Stubbia toki kahdehditaan ja monet  katsovat häntä eri syistä karsaasti; heihin lukeutuu myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka ei yhtään pidä Stubbin avoimesta, keskustelevasta ja rennosta tyylistä. Viime eduskuntavaalien jälkeen presidentti Niinistö lienee ratkaisevasti vaikuttanut sihen, että Timo Soini valitsi itselleen ulkoministerin salkun, vaikka olisi voinut ryhtyä valtionvarainministeriksi. Niinistö ei halunnut, että ulkoministeriksi olisi tullut Stubb. Myöhemmin Niinistön suosikki Petteri Orpo haastoi, presidentin kanssa ensin asiasta keskusteltuaan, Stubbin kokoomuksen puheenjohtajavaalissa ja voitti.

17. Vuonna 2024 ovat seuraavat presidentinvaalit. Kokoomuksen ehdokkuudesta kamppailevat luultavasti Jyrki Katainen, Jan Vapaavuori, Petteri Orpo ja Alex Stubb. Stubb olisi oiva valinta seuraavaksi presidentiksi, sillä silloin Suomi saisi todella kansainvälisen ja myös laajaa ulkomaista suosiota ja arvostusta nauttivan presidentin.

1023. Kun Alex Stubb syrjäytettiin

   

                                            Stubb tiedotustilaisuudessaan 15.6.                            

1. Kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi valittin Lappeenrannan puoluekokouksessa sisäministeri Petteri Orpo. Hän voitti toisella äänestyskierroksella istuvan puheenjohtajan Alexander Stubbin, Orpo sai äänistä 55 ja Stubb 45 prosenttia. Pertteri Orvosta tulee samalla uusi valtiovarainministeri. Kielikeskuksen mukaan oikea taituvusmuoto on tosiaan "Orvon". Petteri Orpo haluaa kuitenkin itse käyttää muotoa "Orpon".

2. Juha Sipilän vuoden päivät istunneesta hallituksesta on tähän saakka käytetty lyhennettä SSS -hallitus, joka tulee kolmesta nimestä eli Sipilä, Soini ja Stubb. Nyt SSS -hallituksen korvaa SOS -hallitus, niin kuin Timo Soini Lappeenrannan kokouksen jälkeen huomautti. Kuten tiedämme, SOS on kansainvälisillä morseaakkosilla annettava hätämerkki, jonka arvellaan tulevan sanoista Save Our Souls (Pelastakaa sielumme). 

3. Olisiko SOS jonkinlainen hätätilahallitus? Tämän aika näyttää. Hiljattain on annettu ymmärtää, että Suomella olisi kahdeksan laihan eli lamavuoden jälkeen edessään vihdoin taloudellisen kasvun jakso. Tästä ei ole kuitenkaan vielä riittävää varmuutta. Se että bkt on kasvanut noin prosentin verran, ei voida tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Todettu kasvu perustuu yksinomaan kotimaisen kulutuksen, ei viennin kasvuun. 

4. Suomen vienti ei ole osoittanut vieläkään kunnolla elpymisen merkkejä. Työttömyys ei ole vähenemässä, pitkäaikaistyöttömyys sen kun vain kasvaa. Kiky -sopimus saatiin reilun vuoden kestäneen hirmuisen ja jopa koomisia piirteitä saaneen väännön ja satojen neuvottelujen jälkeen kasaan. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että tämä ei vielä riitä. Monet jopa katsovat, että Kiky ei itse asiassa ratkaise mitään, vaan siitä saattaa olla päin vastoin vain harmia. Paikallinen sopiminen on aivan alkutekijöissään.  Hallituksen tavoitteena oli alun perin 110 000 uuden työpaikan luominen hallituskauden aikana, mutta nyt hallitus arvio, että olisi hyvä, jos Kikyn avulla saataisiin edes 35 000 uutta työpaikkaa. 

5. On helpo ennustaa, ettei tämäkän tavoite tule toteutumaan. Kaikki kolme suurta luottoluokittajaa, viimeksi Moody`s ovat laskeneet Suomen kolmen A:n luottoluokituksen Aa:han tai Aa+:aan. Moody'sin analyytikkojen mukaan Kiky -sopimus ei saa Suomen taloutta nousuun. Luottoluokittajan mukaan liian suuret palkat, joita Kikyllä on pyritty hillitsemään, eivät ole Suomen talouden suurin ongelma. Ongelma on siinä, etteivät ulkomaiset sijoittajat investoi Suomeen, koska täällä ei valmisteta riittävästi tuotteita, joilla olisi kansainvälistä menekkiä. Yritysveroprosenttia laskettiin joitakin vuosia sitten roimasti, ja monilla suurilla yhtöillä menee hyvin, mutta niiden voittoja ei käytetä investointeihin, vaan ne jaetaan kasvavina osinkoina omistajilleen.

6. Miksi Alex Stubb (48) piti vaihtaa Petteri Orpoon (47) ja ketkä hänet halusivat syrjäyttää? Itse en olisi, jos olisin kokoomuksen jäsen, halunnut antaa kenkää Alexille enkä valita Petteri Orpoa hänen tilalleen.

7. Alexin isä Göran Stubb osui Lappeenrannan äänestyksen jälkeen naulan kantaan todetessaan, että "poikani suosio katosi vihakampanjaan".  Tämä kampanja oli nähtävissä pian sen jälkeen kun Alexista tuli pääministeri ja Stubbin edeltäjän Jyrki Kataisen lähdettyä komissaariksi Brysseliin. Alexin naama otettiin tikkatauluksi ja kaikki hallituksen epäonistumiset, niin Stubbin omat kuin Juha Sipilän hallituksen, kadettiin kylmästi Stubbin niskaan. Politiikan toimittajat Pekka Ervastista ja Timo Haapalasta alkaen oikein kaivamalla kaivelivat Alexin vikoja ja kailottivat niitä kirjoituksissaan ja tv-kommenteissaan.

8. Ervastit, haapalat ja muut toimittajat eivät olleet liikeellä yksin ja omasta aloitteestaan.  Heillä oli tarkka tieto, mitä ne, jotka eivät voineet sietää Alex Stubbia, halusivat ja tahtoivat toimittajien kirjoittavan ja puhuvan - Alex Stubb oli syrjäytettävä puheenjohtajan pallilta ja hallituksesta. Viha- tai kostokampanja on oikeaan osunut sana kuvaamaan prosessia. Kampanja pantiin käytiin melko pian kohta kaksi vuotta sitten pidetyn puoluekokouksen jälkeen, jossa Stubb kaikkien ylläthykseksi kukisti Paula Risikon ja suurena ennakkosuosikkina pidetyn Jan Vapaavuoren.

9. Jan Vapaavuori ei voinut sietää tappiotaan Stubbille, hän oli huono häviäjä. Hän vannoi mielessään kostoa, ja mikäpä olisi ollut parempi paikka toteuttaa aie kuin lähestyvä Lappeenrannan puoluekokous. Vapaavuori, joka oli tullut nimitetyksi Euroopan investointipaikan hallituksen jäseneksi julkaisi viime maaliskussa kohua herättäneen "muistelmateoksen" Puoliholtiton Suomi. Siinä tämä useampikertainen ministeri ja kokenut kansanedustaja purki mieltään ja katkeruuttaan ja syytti istuvaa hallitusta ja sen edeltäjiä voimakkaasti huonosta taloudenhoidosta. Näin tapahtui, vaikka mies oli itse ollut kauan hallitusvastuussa, jolloin hän olisi voinut vaikuttaa kertomiensa virheiden ja epäkohtien korjaamiseen. 

10. Kirjassaan Vapaavuori syytti rivien välistä Alex Stubbia räikeällä ja suorastaan irvokkaalla tavalla. Vapaavuoren mukaan Kataisen erottua hallituksesta maassa olisi tullut järjestää uudet vaalit, mutta niitä Stubb ei halunnut, koska se olisi merkinnyt hänen pääministeritiensä katkaisua. Vapaavuoren mukaan eduskuntaan on valittu monia sellaisia, jotka eivät sinne kuulu, ja monet niistäkin, jotka kuuluvat, kekkaloivat viihdeohjelmissa, tikkakisoissa ja yökerjojen avaiskutsuissa. Viittaus Stubbiin tulee selvästi esiin kun Vapaavuori toteaa, että  "johtaviinkin posteihin pääsee aika ajoin kipuamaan myös patologisia narsisteja, joille politiikan sisällöllä ei ole koskaan muuta kuin välinearvoa heidän omalle julkisuuskuvalleen".

11. Jan Vapaavuori ei toki kirjoittanut kirjaansa hetken huumassa, vaan hänellä oli Luxemburgin pankin hiljaisuudessa yllin kyllin eli reilu vuosi aikaa suunnitella kirjansa sisältöä, väsätä opustaan ja hioa tekstinsä puoliherjaavia sanakäänteitä. Kirja ilmestyi juuri "sopivasti" eli pari kuukautta ennen Lappeenrannan puoluekokousta, jolloin Stubbin kiivaimmat vastustajat, kuten esimerkiksi Hjallis Harkimo ja Eero Lehti, terävöittivät Stubbin kritisointiaan ja hakivat sopivia vastaehdokkaita puheenjohtajan vaaliin. Vapaavuoren kirja oli tähdätty paljolti juuri Alex Stubbia vastaan ja sen tarkoituksena oli estää Stubbin uudelleen valinta puolueen puheenjohtajaksi. 

12. Mutta mistä sitten sopiva vastaehdokas Stubbille? Oli ennenkuulumatonta, että suuri hallituspuolue vaihtaa kesken hallituskauden puheenjohtajaansa, joka joutuisi, jos manööveri onnistuisi, lopettamaan työnsä myös maan hallituksen toiseksi tärkeimpänä ministerinä. Jan Vapaavuori ei ollut itse halukas Stubbin haastajaksi, vaikka mieli olisi toki kovasti tehnyt. Katseet kääntyivät tämän jälkeen sisäministeri Petteri Orpoon, jota on, jostakin syystä, pidetty Juha Sipilän hallituksen parhaana ministerinä.

13. Petteri Orpo ilmoitti vielä noin 1,5 - 2 kuukautta sitten, ettei hän missään tapauksessa halua haastaa Stubbia puheenjohtajakisassa. Mutta kuten politiikassa usein tapahtuu, johtavat poliitikot voivat kääntää takkinsa nopeasti, jopa yhden yön aikana. Orpoa maaniteltiin lähtemään kaatamaan Stubbia.  Kokoomuksen eduskuntaryhmän enemmistö ilmoitti vastustavansa Stubbin uudelleenvalintaa. Eero Lehti mörisi Stubbin kelvottumuutta, ja samalla asialla oli Hjallis Harkimo, joka näytti nauttivan ilkeillessään Stubbille. Hjallis jopa ilmoitti harkitsevansa itse Stubbin haastamista, jollei muita halukkaita puuhaan ilmoittautunut. Kukaan ei toki ottanut Hjalliksen ilmoitusta todesta.

14. Tämän jälkeen kisaan ilmoittautui Elina Lepomäki, vaikka kaikki tiesivät tasan tarkkaan, ettei hänellä olisi mahdollisuuksia Stubbin  kaatimiseksi. Ja yllätys yllätys, puheenjohtajan pesti alkoi pikkuhiljaa kiinnostaa myös Petteri Orpoa, jonka ilmoitus Stubbin haastamisesta saatiin aika pian. Iltapäivälehtien toimittajat, timohaapalat ja pekkaervastit suorastaan riemastuivat ja kirjoittivat kilvan analyyseissään, että pelihän on nyt selvä: Stubbilla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia kisassa, vaan Petteristä leivotaan Lappeenrannassa kokoomuksen uusi puheenjohtaja. Hjallis Harkimo saattoi ilmoittaa, ettei hän lähdekään puheenjohtajakisaan, vaan kannattaa Orpoa.

15. Kuka lopullisesti käänsi Petteri Orpon pään? Minusta tämä oli tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kaikki politiikkaa seuranneet tietävät, että Sauli Niinistön ja Alex Stubbin välit ovat olleet viiileät. Niinistö ei voi sietää Alexia, joka on Saulin mielestä ollut  liian hölösuinen ja suorapuheinen mm. Nato-kannanotoissaan. Niinistö ei halunnut, että Alex Stubb istuu hänen johtamassaan hallituksen ulko- ja turvallisuspoliittisessa ryhmässä. Oiva keino pudottaa Alex kuvioista oli syrjäyttää hänet kokoomuksen johdosta ja hallituksesta. Niinistö ymmärsi, että Petteri Orpo oli se henkilö, joka kykenisi tähän. Inhottava ja katala temppu presidentti Niinistöltä, mutta tämä kertoo vain, miten raadollista politiikka on aina huipputasoa myöten. 

16. Pari kolme viikkoa ennen Lappeenrannan kokousta julkisuuteen vuodettiin ikään kuin vaivihkaa, miten Sauli Niinistö ja Jenni Haukio olivat kutsuneet Petteri Orpon vaimoineen vieraakseen Mäntyniemeen tai Espoon kotiinsa. Tämä painoi lopullisesti kokoomuslaisten puoluekokousedustajien ajatuksissa vaakakupin Orpon hyväksi. Vierailua tulkittiin, kuten tarkoitus olikin, niin, että Sauli Niinistö haluaa Petteri Orposta kokoomuksen puheenjohtajan ja uuden ministerin Alex Stubbin tilalle. Kyläilytiedon vuotaminen julkisuuteen oli harkittu asia ja suunniteltu juttu.

17. Alex Stubb ei kuitenkaan luovuttanut, vaikka hän varmaankin tiesi, ettei hänellä ollut kerrotuissa oloissa mahdollisuuksia uusia puheenjohtajan paikkaa. Stubb taisteli kunniaakkasti ja säilytti kasvonsa puoluekokouksen loppuun saakka. Stubb otti tilanteen haltuunsa myös loppupuheessaan, jossa hän onnitteli vilpittömästi Petteri Orpoa. Salissa koettiin tunteikas hetki, kun Alex kiitti paikalla ollutta isäänsä Görania ja vaimoaan Suzannea. Myös jotkut Petteri Orpon kannattajista nieleskelivät Alexin puheen aikana kyyneleitä. Yksi näistä oli ministeri Lenita Toivakka, joka oli vain paria päivää ennen Lappeenrannan kokousta ilmoittanut vaihtavansa leiriä eli siirtyvänsä Stubbin joukoista Petteri Orpon kannattajaksi. Toivakka teki tämän julkisesti, sillä hän haluaa säilyttää ministeripaikkansa Petteri Orpon uusiessa puolueen ministerilistaa. Saa nähdä, onnistuuko Toivakan manööveri, monet ovat veikaneet, että hallituksen  heikoimpiin ministereihin koko ajan kuulunut Toivakka menettää ministeripostinsa.

18. Göran Stubb totesi Lappeenrannassa, että kokoomuslaiset "heittivät hienon pojan syrjään". Tähän on helppo yhtyä, kun otetaan huomioon, miten karsismaattinen,  kansainvälinen ja eurooppalaisten poliittisten johtajien keskuudessa pidetty ja arvostettu poliitikko Alex Stubb on. Hän on kielitaitoinen ja rento, mutta samalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan  erinomaisesti hallitseva henkilö, joka on tullut hyvin toimeen  esim. Englannin pääministeri David Cameronin ja Saksan Angela Merkelin kanssa. Stubb on valmistunut filosofian tohtoriksi arvostetusta London of School of Economcista ja hän toimi ennen politiikkaan siirtymistään ulkomailla yliopiston tutkijana ja Suomessa EU-virkamiehenä. Stubb on käymissään vaaleissa maan ykkösääniharava. Ministerinä Stubb on ollut kahdeksan vuotta putkeen, ensi maanantaina hän tulee olleeksi ministerinä tasan 3 000 päivää. Stubb on toiminut ulkoministerinä ulkomaankauppaministerinä, pääministerinä ja viimeksi valtiovarainministerinä. 

19. Ulkoministerin salkku olisi ollut Juha Sipilän hallituksessa Alex Stubbille oikea posti.  Kaikki odottivat, että hallituksen toiseksi suurimman puolueen eli persujen puheenjohtaja Timo Soini olisi valinnut itselleen valtionvarainministerin salkun, sillä sitä pidetään yleisesti hallituksen toiseksi tärkeimpänä tehtävänä. Mutta toisin kävi, sillä Timo Soini valitsi ulkoministerin salkun. Soini tiesi, että ulkoministerin tehtävä on nykyoloissa paljon helpompi kuin valtiovarainministerin raskas paikka. 

20. Myös tässä valinnassa Sauli Niinistöllä oli sormensa vahvasti pelissä. Muistan hyvin, miten Soini kertoi ministeripaikkoja täytettäessä kävelleensä Smolnasta Kauppatorin ympäri ja soittaneensa "pari puhelua". Toisen niistä hän otti melkoisella varmuudella presidentti Niinistölle. Niinistö ilmoitti Soinille, ettei hän halua Alex Stubbista ulkoministreriä ja kehotti Soinia ryhtymään ulkoministeriksi. Näin Timo Soini sitten saapastelee itseensä sangen tyyväisen oloisena ympäri maailmaa kollegojaan tapaamassa. Soinille ollaan jo nyt petaamassa seuraavien vaalien jälkeen suurlähettilään virkaa Lontossa. Soinin puolue on menettänyt vaalien jälkeen lähes puolet kannatuksestaan, kokoomuksen kannatus on sitä vastoin samaa luokkaa kuin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. 

21. Kokoomuslaiset eivät tehneet ulkopuolisen mielestä kovinkaan järkevästi syrjäyttäessään "hienon ja kansainvälisen pojan" ja ottaessaan hänen tilalleen puhtaasti kansallisen Petteri Orpon. Petteri on lähtöisin Köyliön perämettistä ja tullut ylioppilaaksi Säkylän lukiosta. Kansainvälistä kokemusta hänellä ei ole. Hän on pyörinyt koko ikänsä - Orpo on jo 47-vuotias - kokoomuspolitiikan kuvioissa, ensin kunnallispolitiikassa ja maakuntakuvioissa ja vuodesta 2007 lähtien kansanedustajana. Hän hymyilee alituisesti ja on aina valmis uusiin tehtäviin kuin partiopoika. Orpo ei ole turhalla pituudella pilattu; kuvissa Alex Stubb näyttäisi olevan Orpoa päätä pidempi. Orpo vakuuttaa vakuuttamasta päästyään, että hän tuntee kokoomuksen kentän, "olen myynyt makkaraa kokoomuksen tilaisuuksissa jo ainakin 25 vuoden aikana", haluaa pitää huolta "ihmisten arjesta" ja muuta sellaista mukavaa ja ympäripyöreää, jolla ei ole käytännössä juuri minkäänlaista merkitystä, mutta joka upposi sellaisenaan kokoomuksen puoluekokousväen pirtaan - "kun kerran presidenttikin haluaa Petterin". 

22. Ammoin talonpoika Lalli surmasi Köyliön järven jäällä Ruotsin piispan Henrikin. Nyt Köyliön toinen suuri poika Petteri löi puoliruattalaisen Alexanterin maanrakoon Lappeenrannassa.

23. Kampanjansa aikana Petteri Orpo moitiskeli hallitusta ja vaati kokoomuksen ministeriryhmältä tiukempia otteita. Mitä ihmettä, eikö tämä Petteri ole istunut Stubbin ja nyt Juha Sipilän hallituksessa ja kuulunut koko ajan hallituksen terävimpään kärkeen ja erilaisiin ministerivaliokuntiin! Miksi hän ei ole siis pannut tuulemaan, ollut "tiukka" ja vaatinut hallitusohjelman noudattamista ja/tai siihen tehtäviä muutoksia jne., kun hänellä on ollut siihen mitä mainioin tilaisuus? 

24. Petteri Orpon puheenjohtajakaudella juuri mikään ei tulle tulee ainakaan tällä vaalikaudella hallituksessa muuttumaan. Tästä monet kokeneet poliitikot, aina kokoomuksen entisestä puheenjohtajasta Ilkka Suomisesta lähtien, samoin kuin vakavasti otettavat politiikan toimittajat ovat olleet yhtä mieltä. Hallituksen johto on ja pysyy selkeästi Juha Sipilän ja keskustan hanskassa. Persut myötäilevät keskustaa, Timo Soini ja hänen ministerinsä tuskin korviaan lotkauttavat Petteri Orpon vaatimuksille.

25. Tämä nähtiin välittömästi Lappeenrannan puoluekokouksen jälkeen. Lappeenrannassa pitämässään "linjapuheessa"  Petteri Orpo vaati kokoomuksen hallituspolitiikan tiukentamista, muutoksia hallitusohjelmaan ja ministereiden lukumäärän nostamista. Mutta mitä tapahtui? Juha Sipilä vastusti Orpon mainittuja suunnitelmia ja eilen hallituksen johtotroikka - siis SOS - ilmoitti, että ministereiden määrää ei nosteta eikä hallitusohjelmaa tarvitse muuttaa. 

26. Kuka seuraaa Petteri Orpoa sisäministerinä ja tapahtuuko kokoomuksen nelihenkisessä ministeriryhmässä muita muutoksia? Tämä selviää lopullisesti ensi viikon tiistaina.  On kaavailtu, että varapuhemies Paula Risikosta tulisi uusi sisäministeri, mutta tämä merkitsisi sitä, että kokoomus joutuisi valitsemaan myös uuden varapuhemiehen. Lenita Tovakka ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ovat olleet kokoomuksen heikkoja lenkkejä hallituksessa. 

27. Todennäköistä on, että ainakin Toivakka joutuu lähtemään hallituksesta. Hjallis Harkimo ilmoitti tänään, että hän haluaisi uudeksi ulkomaankauppaministeriksi, koska hänellä on tehtävään tarvittava pätevyys; hän on "tehnyt kauppaa" koko ikänsä. Hjallis vaatii Orpolta tietenkin korvaukseksi ministeripaikan, koska ryhtyi kannattamaan Orpoa puolueen uudeksi puheenjohtajaksi. Hjallis vetosi myös siihen, että istuuhan siellä hallituksessa myös Anne Bernerkin".  Hehheh ja voi hyvät hyssykät mitä peliä"!

28. Alex Stubb piti pari tuntia sitten tiedotustilaisuuden Vanhan kauppahallin nurkalla. Hän kertoi, että Petteri Orpo oli tarjonnut hänelle ulkomaankauppa- ja kehitysministerin paikkaa hallituksessa, mistä Stubb oli kuitenkin kieltäytynyt. Stubille oli tarjottu myös eduskunnan varapuhemiehen paikkaa, muka sekään ei ollut Stubbille kelvannut. Stubb kertoi vetävänsä hieman henkeä ja pysyttelevänsä kansanedustajana. On esitetty kaavailuja, joiden mukaan Stubbille olisi tarjottu paikkaa euroopalaisista yliopistoista, muun muassa Belgiasta.

29. Syksyllä nähdän, mihin suuntaan Alex Stubbin ura lähtee kehittymään. Sitä ennen hän voisi keskittyä harjoittelemaan maratonjuoksua ja tähdätä tosissaan kolmen tunnin alitukseen.

                                      Petteri ja Niina - kuin samasta puusta veistetyt

938. Hallitusta pukkaa, mutta millaista?

1. Eduskuntavaaleista on kaksi viikkoa ja hallitustunnustelija Juha Sipilä on esittänyt kysymyksiä puolueille, ei kuitenkaan keskustalle eli itselleen, sukkuloinut keskusteluissa, pitänyt melko mitään sanomattomia tiedotustilaisuuksia jne.  

2. Eikä tässä kaikki, sillä vaikka ennen vaaleja muuta lupailtiin, hallitustunnusteluissa eivät hyöri mukana vain poliittiset puolueet ja niiden johtohenkilöt, vaan niihin osallistuvat omalla tavallaan myös  työmarkkinajärjestöt eli  Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), SAK, STTK, Akava ja mitä muita niitä vielä onkaan. 

3. Työmarkkinaosapuolten kanssa Sipilä on käynyt yhteiskuntasopimusta koskevia keskusteluja ja esittänyt järjestöjen harkittavaksi mm. työajan pidennystä sadalla tunnilla eli kahdella ja puolella viikolla vuodessa. Sipilän ehdotus, jota hänelle on ehdottanut EK, ei ole ottanut tulta ja tämä on yksi syy sille, ettei kunnollista yhteiskuntasopimusta saada aikaan. Sipilä saa puserrettua työmarkkinajärjestöjen kanssa korkeintaan ympäripyöreän julistuksen, joka ei sido ketään. SAK, STTK ja muut järjestöt haluavat ensin nähdä hallituksen kokoonpanon ja hallitusohjelman sisällön.

4. Tästä tuli mieleen, että pitäisikö hallituksen ottaa poliittisten puolueiden lisäksi myös SAK:ta ja EK:ta edustavat ministerit, jotta sopasta tulisi mahdollisimman sekava. Sdp:n puheenjohtajan sijasta hallitukseen voitaisiin ottaa esimerkiksi SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ja STTK:n pomo Antti Palola. Näin ei tule tapahtumaan ja heitin em. ajatuksen ilmaan vain siksi, että minusta Juha Sipilän tapa kytkeä ko. etujärjestöt näin näkyvällä tavalla hallitustunnusteluihin, on yllättävä. 

5. Joutuisiko Juha Sipilä luopumaan myös joistakin muista ennen vaaleja antamistaan lupauksista, kuten esimerkiksi ministereiden määrän alentamisesta? Jyrki Kataisen hallituksessa oli 19 ja Alex Stubbin pätkähallituksessakin 17 ministeriä. Sipilä sanoi enenn vaaleja, että 12 on riittävä määrä ministereitä. Sipilä lupasi heittää pellolle myös ministereiden poliittiset valtiosihteerit. Kun puolueilla näyttää olevan kova pyrky hallitukseen, käynee niin, että hallitukseen tulee ainakin 15 ministeriä eikä valtiosihteereistäkään raaskita luopua. 

6. Hallitusohjelmasta ei ilmeisesti saada vain Juha Sipilän lupailemaa suppeaa stretegista julistusta, vaan puolueet haluavat, että paperista tulee paljon yksityiskohtaisempi. Tätä ennakoi myös se, että Sipilä esitti tunnusteluvaiheen aikana puolueille 15-kohtaisen kysymyslistan, joka sisältää useita alakohtaisia kysymyksiä.

7. Juha Sipilä kertoi eilen, että varsinaisiin hallitusneuvotteluihin - nyt on siis käyty vasta tunnusteluja - kutsuttavat puolueet ovat selvillä ylihuomenna torstaina. Selvää on, että hallitusovi sulkeutuu tässä vaiheessa vasemmistoliitolta, koska sen esittämät talouslinjaukset poikkeavat täydellisesti muiden puolueiden kannoista. Jatkoneuvotteluista karsiutuvat myös vihreät, jotka eivät halua olla samassa hallituksessa perussuomalaisten kanssa. Persut tuntee vihreitä kohtaan vähintään yhtä vahvaa vastenmielisyyttä kuin vihreät heihin. 

8. Paavo Arhinmäen puheenjohtajan palli heiluu ja hän saa  varmuudella vastaehdokkaan puolueen puheenjohtajavaalissa. Yksi vastaehdokas on Li Andersson, tämä uudempien aikojen Hertta Kuusinen. Löytyisikö Paavolle, ikuiselle valtiotieteen ylioppilaalle, jokin säällinen työpaikka eduskunnan ulkopuolelta? Aluksi Arhinmäki voisi ilmoittautui vaikkapa Jääkiekkoliiton puheenjohtajaksi, kun Kalervo Kummola jättää paikkansa liiton johdossa. Paavohan on pelimiehiä, jolla on kokemusta, miten railakkaasti olympialaisten tai MM-kisojen hikistä pronssimitalia juhlitaan.

9. Tässä vaiheessa on hieman ennenaikaista veikata, mitkä puolueet selviytyvät perjantaina aloitettavien varsinaisten hallitusneuvottelujen jälkeen hallitukseen. Selvältä näyttää, että hallitukseen tulee kolme suurinta puoluetta, jolloin yksi iso puolue jää oppositioon. Yhtä selvää on, että Sdp ja kokoomus eivät mahdu samaan hallitukseen, sillä snobimainen Alex Stubb tympii Antti Rinnettä ja Stubb puolestaan inhoaa syvästi Rinnettä, vaikka hän herrasmiehenä puhuukin julkisesti muuta. Kolmanneksi on selvää, että Sipilä haluaa Timo Soinin ja persut hallitukseen, jonne persuilla on ilmiselvä halu ja suorastaan vimma.

10. Päävaihtoehtoja jää siis kaksi: 1) ns. porvarihallitus, jonka muodostavat keskusta, perussuomalalset ja kokoomus, ja 2) ns. punamultahallitus, jossa ovat mukana keskusta, perussuomalaiset ja Sdp. Todennäköistä vakuttaa, että Sipilä kelpuuttaisi Rkp:n hallitukseen kummassakin vaihtoehdossa. Espoolaiset Timo Soini ja Carl Haglund mahtuvat hyvin samaan hallitukseen, sillä he eivät inhoa toisiaan läheskään niin paljon kuin Antti Rinne ja Alex Stubb toisiaan. Toinen takiaispuolue eli Kd (kristilliset) voidaan ottaa mukaan porvarihallitukseen, mutta punamultahallitukseen sitä ei ilmeisesti huolittaisi.

11. Jääkö oppositioon Sdp vai kokoomus? Tämä on hallituksen muodostamisen pääkysymys. Timo Soini ja Antti Rinne jättäisivät mieluusti kokoomuksen oppositioon, mutta pallo on keskustalla ja viime kädessä Juha Sipilällä. Miksi Sipilä haluaisi ryhtyä hallitsemaan maata kahden "känkkäränkkäpuolueen" eli Sdp:n ja persujen kanssa, eikö yksi sanotunlainen puolue riittäisi? Sdp:n mukanaolo hallituksessa voisi tosin auttaa edellä mainitun yhteiskuntasopimuksen syntymistä. 

12. Mutta jos työajan kaavailtu pidennys kelpaa SAK:lle, STTK:lle ja AKT:lle,  niin yhtä vähän se kelpaisi myös Sdp:lle, eivätkä persutkaan sitä varmaankaan lämpimästi kannata. Kokoomuksen mukanaolo hallituksessa edesauttaisi työelämän uudistusten aikaansaamista, teollisuuden kilpailukyvyn palauttamista ja investointi-ilmapiirin paranemista, jotka ovat työttömyyden alentamisen kannalta tärkeitä asioita. 

13. Jos järki voittaa, niin Juha Sipilä muodostaa porvarihallituksen, johon tulevat keskustan lisäksi mukaan perussuomalaiset, kokoomus, Rkp ja mahdollisesti vielä Kd. Olisi perin outoa, että vaikka eduskunnassa on erittäin vahva porvarienemmistö, hallitukseen haluttaisiin väen väkisin mukaan vasemmistopuolue Sdp, joka kärsi vaaleissa jo toisen peräkkäisen rökäletappion, jonka johtohenkilöt kinastelevat ja ovat eri meiltä keskenään ja jonka puheenjohtajan lausunnot ja toimet eivät herätä sellaista luottamusta, jota uuden hallituksen yhteistyö välttämättä tarvitsisi.

876. Brax jättää politiikan

                                                   
1. Vihreiden kansanedustaja ja entinen oikeusministeri Tuija Brax jättää poliitikan, kertoi Helsingin Sanomat tänään. Brax ei aio asettua ehdolle ensi toukokuussa pidettävissä eduskuntavaaleissa. Hän täyttää tammikussa 50 vuotta. Kansanedustajana Brax on toiminut yhtäjaksoisesti vuodesta 1995 lukien. 

2. Tuija Brax on kertonut julkisuudessa koripalloharrastuksestaan. Samaa jaloa urheilulajia on harrastanut myös Martti Ahtisaari. Kumpikin lienee ollut parhaimmillaan takamiehenä, donkkaajia he tuskin ovat olleet.

3. Tiedotusvälineiden mukaan mukaan Braxin ilmoitus tuli yllätyksenä. Toisaalta monet muutkin istuvat kansanedustajat ovat kertoneet, etteivät he asetu enää ehdokkaaksi ensi vuoden vaaleissa. Kenestäkään muusta luopujasta ei ole kuitenkaan julkaistu yhtä laajaa ja näyttävää lehtijuttua kuin Tuija Braxista tänään HS:ssa.

4. Tuija Brax toimi oikeusministerinä edellisella vaalikaudella eli Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen hallituksissa. En ole ollut mitenkään vakuuttunut Braxin tyylista ja tavasta hoitaa ministerin tehtäviä ja olen kritisoinut häntä blogijutuissa monta kertaa, mielestäni joka kerta perustellusti. Brax johtama oikeusministeriö kompasteli milloin missäkin asiassa. Kuten blogin etusivulla olevasta tunnisteluettelosta ilmenee, olen julkaissut 32 kirjoitusta, jossa olen käsitellyt Braxin toimintaa.

5. Yhtenä, mutta vain yhtenä, esimerkkinä esittämästäni kritiikistä on syytä mainita kansanedustajjien vaalirahoitusilmoitusten valvonta, jonka oikeusministeriö ja sen vaalijohtaja laiminlöivät pahemman kerran. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka antoikin kantelun johdosta vaalijohtajalle perustellusti vakavan varoituksen, mikä on erittäin harvinainen moite aina niin varovaiselta Jonkalta. 

6. Tein itse ko. kantelun oikeuskanslerille, kuten olen blogijutuissani kertonut. Ennen Jonkan päätöstä oikeusministeri Brax antoi eduskunnalle virheellistä tietoa uskotellessaan - vaalijohtajansa esityksestä varmaankin -  ettei ministeriö ole lain mukaan edes voinut valvoa vaalirahoitusilmoitusten asianmukaisuutta; ministeriö toimi siis vain jonkinlaisena postikonttorina ja otti tyynesti vastaan ilmoituksia niiden sisältöä lainkaan tarkastamatta. Tämä tieto ei tietenkään pitänyt paikkaansa kuten kantelussani osoitin. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka oli päätöksessään ko. asiasta samaa mieltä kuin minä.

7. Mitä Tuija Brax aikoo politiikan jättämisen jälkeen tehdä? Tätä hän ei paljasta haastattelussaan, vaan sanoo ainoastaan, että kokemuksesta politiikasta voi olla hyötyä "jossakin muussa organisaatiossa". Brax toimii tätä nykyä eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana ja hän on myös perustuslakivaliokunnan ja puolustusvaliokunnan jäsen. Bax sanoo olevansa "huolissaan naisten asemasta". Hän vaatii, että eduskuntaryhmien tulisi jatkossa "valita naisia tärkeiden valiokuntien johtoon." - Naisten asemasta huolissaan oleminen on nykyisin varsin muodikasta ja suosittua, siinä ei ole mitään uutta. Jos joku "johtava naispoliitikko" ei hoksaisi kertoa olevansa huolestunut naisten asemasta, niin silloin olisi kyllä syytä huolestua kyseisen poliitikon ymmärryksen laadusta. 

8. Tuskinpa näemme Tuija Braxia jatkossa asianajajana ajamassa kinkkisiä raiskaus- tai talousrikosjuttuja oikeudessa, se tuntuu mahdottomalta ajatukselta. Braxin viittauksesta siihen, että poliikan kokemuksesta on hyötyä "jossain muussa organisaatiossa", käy ilmi, että Brax tähtää johonkin sellaiseen virkaan, joka kokemuksen tai/elimaan tavan mukaan täytetään poliittisilla perusteilla. 

9. Sellainen virka avautuu,Tuija Braxin kannalta sangen sopivasti, ensi keväänä, jolloin tulee avoimeksi Helsingin kaupunkisuunnittelusta ja kiinteistötoimesta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan virka; virkaa hoitaa nykyisin demari Hannu Penttilä. Tuija Brax haki pari vuotta sitten Helsingin sivistys- ja henkilöstötoimesta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan virkaa, mutta hävisi viran valtuustossa demareiden Ritva Viljaselle äänin 48-32. Tämä oli vihreille ja Braxille kova paikka, sillä vihreät katsoivat, että paikka olisi kuulunut automaattisesti heille. Nyt Brax aikoo ilmeisesti ottaa vahingon takaisin. Muutoin hän tuskin olisi ilmoittanut jo seitsemän kuukautta ennen eduskuntavaaleja  "suureen ääneen" eli HS:n koko sivun jutussa, että hän ei tule olemaan ehdolla seuraavissa vaaleissa.

10. Tuija Braxin valinta apulaiskaupunginjohtajaksi ei ole kuitenkaan kirkossa kuulutettu, vaikka paikka kuulisi ja menisi vihreille. Osmo Soininvaara on Tuija Braxia pätevämpi kaupunkisuunnittelua, kaavoitusta yms. koskevissa asioissa, joten hänet valittaisiin virkaan, jos hän hän olisi siitä kiinnostunut. Eduskuntatyö ei näytä Soininvaaraa enää kovin paljon kiinnostavan. Eduskunnan täysistunnoissa hänet nähdään usemmiten keskittymässä tabletin kanssa näpräilyyn. Soininvaara hävisi vuonna 2008 apulaiskaupunginjohtajan viranhaun juuri Hannu Penttilälle. Nyt Brax ja Soininvaara ovat molmemmat kyttäämässä revanssia.

11. Mitä muita huippuvirkoja Tuija Brax voisi poliitikan jätettyään tavoitella? Juuri nyt ei tule mieleen. Ensi vuonna valitaan uusia tuomareita Euroopna unionin tuomioistuimeen. Nykyisin tuomioistuimen suomalaisena tuomarina istuu Allan Rosas, joka saa ensi vuonna mainitussa virassa kaksi kautta ja yhteensä 12 vuotta täyteen. Edessä on siis uuden tuomarin valinta. Poliitikko Tuija Braxilla ei ole tarvittavaa pätevyyttä korkeisiin tuomarinvirkoihin. EU-tuomareiden nimitysasiat käsitellään erityisessä lausuntokomiteassa, johon kuuluu seitsemän eri maista valittua huippujuristia. Yksi heistä on korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo.

842. Porukoiden mies aloitti nyhjäämisen

                                                             Pro et contra

1. Demarit valitsivat viime perjantaina uudeksi puheenjohtajakseen Antti Rinteen. Hän löi istuvan puheenjohtajan Jutta Urpilaisen niukasti äänin 257-243. 

2. Rinteen kausi alkoi heti, mutta mitähän siitäkin oikein mahtaa tulla? Puheissaan ja haastatteluissaan Antti Rinne on nimittäin osoittaunut todelliseksi  "porukan mieheksi". Hän on sanaillut, että tästä lähtien SDP:ssä päättää kenttä tai porukka, ei hän. Mitä tämä oikein tarkoittaa?

3. Arto Nybergin eilisessä tv- ohjelmassa Rinne naurahti toimittajan kysymykselle ja väitti, että eihän hän "tietenkään" keksinyt itse pyrkiä puolueen uudeksi puheenjohtajaksi, vaan hänen asettumisestaan Jutan vastaehdokkaaksi päätti "porukka". Keitä kaikkia tähän porukkaan sitten kuului? Tätä Rinne ei tietenkään suostunut paljastamaan, vaan sanoi vain, että se siihen kuului hänen tuttuja kavereitaan. Tämä porukka kuulemma kysyi hänen kantaansa asiassa jo viime vuoden elokuussa.

4, Heti valintansa jälkeen perjantaina Rinne oli yhtä vähäsanainen, kun häneltä udeltiin, mihin puheenjohtajan vaali oikein ratkesi. Rinne ei suostunut pohtimaan asiaa, vaan vastasi kaksi kertaa peräkkäin ykskantaan, että "se vain ratkesi". Olisiko toimittajan pitänyt kysyä samaa asiaa vielä kolmannen kerran? Ilmeisesti se hemmetin "porukka" ratkaisi myös äänestyksen tuloksen.

5. Valintansa jälkeen - tai sitä ennenkään - Antti Rinne ei ole suostunut paljastamaan ministerisuunnitelmiaan. Hän totesi ainoastaan lakonisesti, että hänellä on toki suunnitelma, mutta sitä hän ei halua vielä kertoa  Myöhemmin ja myös Arto Nybergin eilisessä ohjelmassa Rinne totesi, että hänen hallitukseen menostaan ja ministerinpaikastaan päätetään - kuinkas muuten -  "porukalla". Nämä porukat päättävät Rinteen mukaan puolueen asioista tästä lähtien muutenkin. Sen verran Rinne suostui raottamaan ko. porukan kokoonpanoa, että se on puoluevaltuusto, joka valtuuttaa puoluehallituksen tekemään asianomaiset päätökset. Rinteen mukaan puolueuvaltusto voi päättää ko. asiasta "vaikka sähköpostilla". 

6. Uusi puoluehallitus, jota johtaa nyt "rinteeläiseksi" ryhtynyt Tarja Filatov,  on koolla ensi viikolla. Tuossa kokouksessa ministerikuviot eivät kuitenkaan ole Rinteen mukaan vielä selvillä, vaan puoluehallitus ja eduskuntaryhmä päättävät ministerijaosta  aikaisintaan parin viikon päästä.

7. Tästähän voi tulla vielä vaikka miten hauskaa, kun tämä "porukoiden mies" ja äijäfeministi alkaa häärätä puoleen johdossa! Antti Rinnettä tentataan tv:n vaaliohjelmissa jo tänään ja huomenna. Saa nähdä, kuinka monta kertaa Rinne vetoaa tuolloin siihen, ettei hän vielä tiedä tai halua sanoa, mitä tapahtuu, sillä demareissa asiat päätetään nyt "porukalla" tai porukoissa.

8. Minkä ministeripostin porukat päättävät Antille antaa tai minne hänet istututtaa asioita ajamaan? Luonnollista olisi, että Rinne ryhtyisi valtiovarainministeriksi, jolta paikalta hän myös syrjäytti Jutta Urpilaisen. Onko Rinteestä finassiministeriksi, joka joutuu tuon tuostakin matkustamaan työn merkeissä Brysseliin ja ties minne ja puhumaan vierailla kielillä niitä näitä joutavia eurooppalaisten kollegojensa kanssa? Herättääkö harvasanainen Rinne samanlaista luottamusta vaikkapa saksalaisessa kollegassaan Schäublessa kuin Jutta Urpilainen?

9. Rinne itse haluaisi työministeriksi, mutta tämä tarkoittaisi, että hänen pitäisi syrjäyttää paikalta SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen, jota pidetään nykyisin SDP:n parhaana ministerinä. Minne Lauri sitten sijoitettaisiin? Valtiovarainministeriä Ihalaisesta ei voi tulla, sillä hän on koulutukseltaan kirvesmies, joka ei puhu vieraita kieliä. Samalla perusteella Ihalaista ei voida valita myöskään eduskunnan puhemieheksi, sillä hän joutuisi esimerkiksi jo puheenvuoroja RKP:n edustajille jakaessaan turvautumaan pääsihteeri Seppo Tiitisen apuun.

10. Pitäisikö Jutta Urpilainen istuttaa eduskunnan uudeksi puhemieheksi, jolloin Don Eero Heinäluomasta jouduttaisiin tekemään pätkäministeri? Saa nähdä, miten tässä käy. On suorastaan huvittavaa, että mitä enemmän ministerit mokaavat halllituksessa - kuten esimerkiksi Jyrki Katainen ja Jutta Urpilainen - tai mitä suurempaan epäsuosioon he joutuvat, sitä korkeammmalle heidät halutaan välittömästi nostaa! Katainen EU:n huippuvirkaan ja Urpilainen puhemieheksi, kornia! Minusta ei yhtään sopivaa, että puolueensa puheenjohtajan paikalta pois potkittu ministeri ja kansanedustaja päätettäisiin ikään kuin lohdutuspalkinnoksi nostaa suoraan eduskunnan puhemieheksi. Jos presidentin vaalit olisivat hieman lähempänä, niin varmaankin Jutta Urpilainen "huudettaisiin - Antti Rinteen heiluttaessa nyrkkiä ja huutaessa "SDP, eteenpäin" - samantien SDP:n presidenttiehdokkaaksi!

11. Antti Rinne on tehnyt aiemmin äkkinäisiä ja harkitsemattomia päätöksiä, joita hän joutunut myöhemmin katumaan. Yksi esimerkki. Ammattiliitto Pron puheenjohtajana Antti Rinne on istunut Levi Ski Resortin hallituksessa. Tämä hallitus erotti viime vuoden marraskuun 17. päivänä  pitkäaikaisen toimitusjohtajansa Jouni Palosaaren katsottuaan, että Palosaari oli suosinut tietoisesti toista kahdesta tasavertaiseksi koetusta hissitoimittajasta ja johtanut yhtiön hallitusta ao. miljoonahankkeessa harhaan. Sittemmin Palosaari on palautettu takaisin yhtiön toimitusjohtajaksi, koska epäilyt väitetystä harhaanjohtamisesta osoittautuivat perättömiksi. Palosaari on kertonut, että hallituksen Antti Rinteellä oli ollut erottamistilaisuudessaan pöydällä edessään punaviinipuollo ja että tilaisuudessa oli muutenkin ollut nähtävissä edellisenä päivänä Levillä kisatun pujottelun maailmancupin "jälkimaininki"; suomeksi sanottuna hallituksen "porukka" oli siis ollut enemmän tai vähemmän krapulassa.

12. Tänään Iltalehdessä Antti Rinne väittää olleensa tilaisuudessa selvin päin. Hän kuitenkin myöntää,  että Ski Resortin hallituksen tekemä päätös Palosaaren erottamisesta toimitusjohtajan paikalta oli "sinisilmäinen ja hölmö". Vai niin, että tuollainen Leviä, Kittilää ja koko Lappia järisyttänyt päätös tehtiin siis selvin päin! Entäs sitten krapulatila, siitä Rinne ei mainitse mitään. Jouni Palosaari on nyttemmin palautettu takaisin toimitusjohtajan pallille ja hänen pääerottajananaan toiminut Rinne on puolestaan "ylennetty" SDP:n puheenjohtajaksi. Sillä lailla!

13. Kittilässä on tiettävästi ollut suunnitelmia Jouni Palosaaren erottamiseen osallistuneen Kittilän kunnanjohtajan erottamista virastaan. Tästä opimme, että myös poliittisen puolueen puheenjohtajan kannattaisi olla tekemisissään ja lausunnoissaan varovainen - antaisi vaan "porukoiden" päättää asioista! 

14. Jos oikein huonosti käy, eli demarit eivät menestyisi myöskään ensi kevään eduskuntavaaleissa nykyistä paremmin, saattaa puolueella olla jälleen agendalla kysymys puheenjohtajan vaihtamisesta. Rinteen kannattajatkin voivat tuolloin selitellä viime perjantain äänestyskantaansa toteamalla á la Antti Rinne, että "olipa se sinisilmäinen ja hölmö valinta"!

15. Don Eero eli Heinäluoma on kertonut tänään MTV3:lle, että hän ei halua vaihtaa puhemiehen tehtävää ministerin salkkuun. Mikä nyt neuvoksi, eli mihihin Urpilaisen Jutta saadaan "loppusijoitetuksi", kun Heinäluoman paikkakaan ei näytä vapautuvan? Ei hätää, sillä Timo Harakka (sdp), Liisa Jaakonsaari ym. esittävät, että Jutasta pitää tehdä Suomen uusi tai ainakin "toinen"  EU-komissaari. Suomelle kuuluvan ensimmäisen komissarin paikka on jo luvattu kokoomukselle ja siihen on tarkoitus valita Jyrki Katainen. Nämä "urpislaiset" demarit ovat nyt saaneet päähänsä, että Suomelle kuuluukin kaksi komissariuksen paikkaa. Niihin olisi siis istutettava ne kaksi mnisteriä, joista toinen pakenee ja jättää hallituksen omasta tahdostaan (Katainen) ja toinen joutuu lähtemään ministerin pallilta hävittyään SDP:n puheenjohtajakisan! Entistä kornimpaa!

16. Hallituksesta on lähtenyt tai potkittu pois jo yhdeksän (9) ministeriä, eli Hautala, Wallin, Häkämies, Guzenina-Richardson, Gustafsson, Arhinmäki, Kyllönen, Katainen ja nyt siis Urpilainen. Lisää "poistoja" voi pian ilmetä, jos EU-parlamenttiin ehdolla olevat ministerit (Stubb, Virkkunen ja Räsänen) menevät vaaleissa läpi. Kuten sanotaan, rotat jättävät hukkuvan laivan, ja siitä nyt on todellisuudessa kysymys. Antti Rinteen ei auta muu kuin pyrkiä hallituksen hajoamiseen, jolloin pääsisimme käymään uudet eduskuntavaalit jo tänä vuonna.

841. Urpilainen vai Rinne? Rinne voitti äänin 257-243.

Demarit ovat, kuten kuvastakin näkyy, Seinäjoella perimmäisten kysymysten äärellä...

1. SDP:n puheenjohtajana valitaan parin päivän kuluttua Seinäjoella. Valinnan tekevät 500 sanottua tehtävää varten paikallispiireissä valittua puoluejäsentä.

2. Pääministerin pallilta kohta pois luiskahtava ja kovia EU:n poliittisia virkoja tavoittelemaan rientävä Jyrki Katainen on pannut oman lusikkansa demareiden puheenjohtajapeliin. Ymmärtäähän sen toki Erkkikin, että Katainen haluaisi Jutta Urpilaisen jatkavan puheenjohtajana, jotta Kataisen-Urpilaisen hallitukseen jäisi edes toinen johtava ministeri jäljelle. Urpilainen on itse kiivaillut, ikään kuin vihon viimeisenä valttikorttinaan. että hän ei kyllä jatkaisi enää hallituksessa, jos Antti Rinne valitaan puheenjohtajaksi. Katainen haluaa Urpilaisen jatkavan myös siksi, että SDP on hävinnyt Urpilaisen johdolla kaikki vaalit ja sama kehitys jatkuisi todennäköisesti myös ensi vuoden eduskuntavaaleissa, jos Urpilainen jatkaa puheenjohtajana. Rinteen johdolla demareilla sitä vastoin saattaa olla pieniä mahdollisuuksia päästä uuteen nousuun. 

3. Katainen kommentoi tänään kriittisesti Antti Rinteen näkemystä, jonka mukaan uuden puheenjohtajan ei välttämättä tarvitse olla myös hallituksen valtiovarainministeri. Kataisen mukaan hänelle itselleen olisi täysin mahdotonta olla puolueen puheenjohtaja, eikä olla hallituksessa.. - Niinpä niin, mutta toisaalta ainakaan oppositiopuolueiden puheenjohtajat eivät sattuneesta syystä istu samaan aikaan hallituksessa, vaan yrittävät päin vastoin kaataa hallituksen.

4. Antti Rinne on joskus aiemmin talvella sanonut, ettei hän välttämättä ottaisi ministerin paikkaa, vaikka tulisi valituksi puolueen puheenjohtajaksi. Nyt Rinne on kuitenkin muuttanut mielipidettään ja kertonut, että hän voisi mennä aivan hyvin hallitukseen ja jatkaa Urpilaisen jättämällä ministeripostilla. Ehkä Katainen ei vain "tiennyt" tätä.

5. Luultavasti demarit ajattelevat ennen kaikkea tulevia eduskuntavaaleja ja haluavat sen vuoksi valita uudeksi puheenjohtajaksi Antti Rinteen. Jutta Urpilaiseen ei enää luoteta, vaan katsotaan, että hänen johdollaan SDP:n äänisaalis voisi pudota jopa alle 15 prosentin. Hallituksen vaalitaktisista syistä viisaasti jättäneet vasemmistoliittolaiset hengittävät kannatuksessa jo demareiden niskaan.

6. Eihän tämä Antti Rinne toki mikään poliittinen kultakimpale ole, vaan näyttää ylipainoiselta nallekarhulta taaperrellessaan omiensa kokouksissa. Hän on ammattiyhdistysjyrä, joka vaahtoaa työttömyyden kasvusta - tosin AY-liike huolehtii käytännössä vain työssä käyvien duunareiden eduista. Jutta Urpilainen on Rinnettä paljon edustavampi, kun hänet nähdään milloin missäkin päin Euroooppaa pidettävissä huippukokouksissa vaihtamassa poskisuudelmia milloin Luxemburgin ex- pääministerin ja tulevan EU:n puheenjohtajan Junckerin tai Saksan valtiovarainministeri Schäublen - sen pyörätuolityypin - kanssa.  Ilmankos Urpilainen korostaa maailmanmenon ja talouden globalisoitumista, missä suhteessa Rinne ei pärjää hänelle alkuunkaan.

7. Rinne valitaan uudeksi puheenjohtajaksi, sillä demarit toivovat, että tämän jäyhän ay-pomon johdolla he voisivat saada seuraavissa eduskuntavaaleissa takaisin perussuomalaisten leiriin viime vaaleissa loikanneita äänestäjiä, ainakin niitä rasvanahkaduunareita. Rinne valtiovarainministerinä? Hm. mitähän siitäkin sitten tulisi, se jää nähtäväksi. Hyvässä tai huonossa lykyssää Rinteen valinta saattaa tietää syksyllä hallituksen hajoamista ja ennenaikaisia vaaleja. sillä Rinne ei liene yhtä helposti kokoomuksen ja virkamiesten johdateltavissa kuin Jutta Urpilainen on ollut. 

8. Hallituksen kaatuminen olisi toki vain hyvä asia, sillä onhan näitä kompurointeja nähty jo aivan tarpeeksi, eikä monikaan jäisi suremaan, jos hallituksesta päästäisiin lopullisesti eroon. Tähän mennessä hallituksen ovat jo jättäneet tai kohta jättämässä monet sen avainministereistä, aina pääministeristä lähtien. Ei sellaisella pätkähallituksella pitkälle pötkitä eikä sillä ole enää mitään virkaa. Vai onko, täh?

9. Toinen johtava hallituspuolue eli kokoomus valitsee Jyrki Kataisen seuraajan EU-vaalien jälkeen kesäkuun puoluekokouksessa. Tänään julkaistujen tietojen mukaan kolmikko Alex Stubb, Jan Vapaavuori ja Paula Risikko olisi mieltei tasoissa, mitä kannatuslukuihin tulee. Mielenkiintoista, että Risikollakin on näin laajaa kannatusta. Pääministeriksi Risikosta tuskin olisi, ei ainakaan seuraavien vaalien jälkeen. En usko Paula Risikon kykyihin johtaa maan hallitusta. Eiköhän se olisi pikemminkin Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus, jonka johtoon Risikko sopisi.

                                  Arvatkaapa, kumpi voitti Seinäjäella?

663. Lapsellista uhoa lapsilisistä

Charles teki Arajärvet Papua Uudessa-Guineassa

1. Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja Saul Schubak, joka on toiminut aiemmin myös Kimmo Sasin (kok) avustajana, on esitellyt eilen Facebookissa näkemyksiään lapsilisistä:

- Lapsilisät pitäisi ehdottomasti poistaa. On järjenvastaista että tuemme heikomman aineksen lisääntymistä ja sitten ihmettelemme miksi täällä on huumeriippuvaisina syntyviä lapsia ja huostaanottoja alkoholistivanhemmilta.

2. Sana Schubakin kommenteista kiiri nopeasti niin, että tähän mennessä lähes kaikki ovat ehtineet lausua mielipiteensä asiasta. Kommenttien sävyjä ei ole vaikea arvata. 

3. Jälkeenpäin Schubak on tietenkin yrittänyt selitettä ja tarkentaa sanomisiaan: 

 - Taloustieteissä lähdetään siitä että kaikissa tuissa tulisi myös huomioida sivuvaikutukset. Lapsilisien negatiivisena sivuvaikutuksena tuetaan sellaisten ihmisten lastensaantia, jotka eivät pysty tarjoamaan lapselleen hyvää elämää. Minun mielestäni jokaisella lapsella on oikeus hyvään lapsuuteen. Voidaan keskustella siitä onko tämä sivuvaikutus suuri vai pieni ja ylittääkö se lapsilisien positiiviset vaikutukset. Kuitenkaan lapsilisänkään ei pitäisi olla aiheena niin pyhä lehmä tässä yhteiskunnassa etteikö siitäkin voisi käydä asiallista keskustelua.

4. Schubakin mukaan keskustelun aikaansaamiseksi Facebook-kommentit kirjoitetaan "aina harkitsemattomasti ja provosoivasti" (Tässä suhteessa Schubak vertautuu dosentti Johan Bäckmaniin, joka sanoi samaa esiintymisestä Venäjän tv-kanavilla). Näkemyksistään Schubak ei kuitenkaan täysin irtisanoutunut.

- Ei heiltä ["heikommalta ainekselta"] voi niitä lisiä nyt ottaa pois. Se lisäisi massiivisesti ongelmia, kun heillä ei ole varaa ylläpitää lapsia, joita ovat jo hankkineet. Mutta jatkossa lapsilisiä pitäisi maksaa vähemmän, jotta heitä ei kannusteta hankkimaan lapsia, 

5. Schubakin ajatukset ovat tietenkin vain hänen omiaan, ne eivät edusta edes kokoomusnuorten linjaa, kuten on saatu tietää. Kuntavaalit menivät tyypin omalta osalta ilmeisesti pieleen ja nyt pettymys on purkautunut möläytyksenä, jottei kaveria sentään kokonaan unohdettaisi. Tällaisena tuo lausahdus pitäisi ottaa ja unohtaa samantien huonona vitsinä. 

6. Schubakin möläytys on kuitenkin  tarjonnut kokoomuksen poliittisille vastustajille oivan tilaisuuden purkaa pettymystään huonoon vaalitulokseen ja hyökätä vaalit voittanutta kokoomusta vastaan. Oikeusministeri Jukka Gustafssonkin on katsonut  asiakseen yrittää haalia poliittisia pisteita "tuomitsemalla" Schubakin lausuman. Ei tunnu demareillakaan menevän hallituksessa mitenkään hyvin.

7. Puoluetoimistojen, pikkupoliitikkojen, ay-liikkeen yms. halun käyttää tilaisuutta hyväkseen toki vielä ymmärtää. Vaikeampaa on sen sijaan ymmärtää tiettyjen kolumnistien ja blogistien intoa hyökätä kokoomusta ja "porvareita" vastaan. On provosoiduttu ja kunnolla, kun on pikkusen provosoitu!

8. Esimerkiksi Jukka Kemppinen hyökkää täysillä kokoomusta vastaan kirjoituksessaan, joka on jo otsikoitu pahaentisesti sanalla "Kokoomus". Kemppinen antaa ymmärtää, että Schubakin möläytys vastaisi yks yhteen kokoomuksen todellista linjaa. Hm, aikaisemmin Kemppinen on hyökkäillyt usean kerran kiivaasti myös Björn Wahlroosin kirjoituksia ja kirjaa vastaan Hän kiivaili myös, kun KKO:n presidentti lausui muutaman vienon ja puoleksi arvostelevan sanan eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanotosta koskien yksityistä pysäköinninvalvontaa. "Koskelon on erottava", otsikoi Kemppinen ja sai kaikki iltapäivälehdet ja tv-kanavien mölsät ylistämään näyttävästi rohkean professorin purkausta: Professori vaatii KKO:n presidentin eroa! Kylläpä kaveri on innostunut repimään pelihousunsa tuon tostakin aivan syyttä suotta!

9. Suhteellisuuden taju on tuollaisista purkauksista todella kaukana. Kemppisen mukaan poliittisesti Suomen pimeimmät voimat majailevat kokoomuspuolueen piirissä, eivät esimerkiksi perussuomalaisten. Näin on JK:n mukaan valitettavasti ollut jo "vanhastaan". No, kaipa Kemppinen tuon asian sitten parhaiten tietää! Kemppisen mukaan ei riitä, että kokoomusnuoret ja koko puolue on irtisanoutunut Schubakin julkilausumasta. Mitähän kokoomuksen pitäisi vielä tehdä? Kemppinenhän voisi nostaa raastuvassa kanteen puolueen lakkauttamiseksi.

10. Itse asia, josta voitaisiin keskustella, näyttää kiihkopuheissa ja  -kirjoituksissa unohtuvan kokonaan. Pitäisikö lapsilisälle tehdä jotakin ja, jos pitää, niin mitä? 

11. Lapsilisää alettiin maksaa Suomessa viime sotien jälkeen vuonna 1948 pohjoismaisen mallin mukaan. Kysymyksessä on lapsiperheille maksettava tulonsiirron muoto. Perheen toimeentulon lisäksi lapsilisillä on ollut vaikutusta myös lasten syntyvyyteen. Lapsilisä on perheen varallisuuteen katsomatta kaikkia kansalaisia koskeva etuus. Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta alle 17-vuotiaasta lapsesta. Lapsilisän maksaa Kela, vuosittain sitä maksetaan noin 1,5 miljardia euroa. Lapsilisän määrä riippuu lasten lukumäärästä. 

12. Lapsilisän taso on ollut poliittisten kiistelyjen kohteerna koko tukimuodon olemassaoloajan. Muistan, kun lapsena satuin kuulemaan sunnuntaisin radiosta lähetettävää Pienoisparlamentti -nimistä ohjelmaa, jossa sellaiset nimet kuin Urho Kekkonen, K.A. Fagerholm, Hertta Kuusinen, Penna Tervo, Väinö Leskinen, Esa Kaitila ym. keskustelivat taustalta kuuluvan kahvikuppien kilinän lomassa. Puheenjohtaja taisi toimia joskus radion pääjohtaja Hella Wuolijoki. Saattoipa siellä olla tarjolla myös konjakkia, sillä ohjelman loppupuolella tunnelma tuntui vain kiihtymistään kiihtyvän. Mistäpä tämän tietää, koska tuolloin ei ollut vielä näköradiota keksitty. Sellainen hämärä muistikuva jäi, että ohjelmassa väiteltiin joka kerta kiivaasti myös lapsilisistä.

13. Tuntuisi siltä, että lapsilisän maksaminen voitaisiin lopettaa hyvin toimeentulevien  perheiden lapsille. Mutta missä kulkee raja "rikkaiden" ja muiden eli lapsilisää tarvitsevien perheiden välillä? Siinäpä kysymys, josta ei luultavasti päästä koskaan yksimielisyyteen. Siksi lapsiliää maksetaan myös jatkossa sellaisille perheille, jotka eivät sitä tarvitsisi.

656. Päällepuhujia politiikan erityisluokalla

Tapahtui vaaliväittelyssä:

- Nyt haluan, siis aivan alkajaisiksi, muistuttaa teitä, te onnettomat erityisluokkalaiset, että yrittäkää nyt hitossa käyttäytyä tässä tentissä edes jotenkuten ihmisiksi - tää menee suorana lähetyksenä...missä se karvapallokin on? Ny mä viskaa sen hevon helvettiin! Muista...hei, muistakaa että toisten päälle ei sitten puhuta! Katri, oliko sulla vielä jotakin?

- Mäkin haluan muistuttaa teitä, senkin törpöt, että näitä teidän möläytyksiänne seurailee tuolta parvelta kuria pitävä raati, jossa istuvat - taas tänäänkin, ihme kyllä - Juorupopulan Jussi, joka onneton läskimaha on näemmä taas yrittäny laihduttaa -  Lörppähuuli Leea aina ah, niin tykötorjuvassa mekossaan...ja sitten, voihan paskat, Ruoskasen Reppana, yhtä näsäviisaita yrittävänä kuten aina, mutta minkäs hänelle tekisit! Päälle ei sit puhuta..jooko..tai mä tuun ja liimaan teidät kaikki päällekkäin, haahhaa... ja nyt sitten asiaan!

- Olin tässä pari pävää sitten Raaseporissaa, jossa ...kirjeen eräältä sairaanhoitajalta, joka ei ollu saanut pitkiin...

- Miksi toi toope-ope saa aina aloittaa, senkin paskanjauhaja, kuulkaas... hei, miks mä en saa koskaa puhuu!

- Lämpiössä oli taas ihan skeidaa safkaa, vai mitä Calle..mehän ollaan molemmat Espoosta!

- Joo, mut sä oot jostakin paska Iviksestä, mä oon från Esbo

- Vittu, kun mä kärsin, kun mä vaan näänkin ton Pandasilmä-Päivin, hyi hitto! Olin eilen ja tänäänkin Jakomäeessä ja Kontulasa ja kaikki sano, että ne äänestää mua, koska mä osaan telkkkarissa valehdella kaikista  uskottavimmin..hei sa..aks..saksa mä nyt jatkaa...

- Et saa, mä puhun nyt...me virheät haluamme vihertävän kaupungin ja lisää sipoonkorpia joka kuntaan...

- Kuulkaa, Calle kuiskailee...saatanan nörtti, mikä se luulee olevansa...sivari perkele...

- Ite oot vitun...homo vittu....läskiperse....

- Minun kotikontu-mallli ja maakunta-malli siihen vielä päälle on paras ja oikeestaan ainoo malli, ei noillla muil oo mitään maliii...Rääkkylässäkin oli malli..Rääkkylän vaarilla oli malli, hiiaalahiialahei, vaari se... hei miks mut keskeytetiin juur kun mä olin pääsemässä asiaan......

- Heh, heh, Jussi on vähän kokematon näissä asioissaa, ei se tiijä miten täällä pitää valehdella...

- Hei, en mä ole mikään kokematon, vai haluaisit sä Päivi kokeilla mun kaa... koskematon mä voin kyllä olla...mut kerrankin kun mä Oulusa...mulla on kolome autooki tallissa...

- Me ei haluta ulkoistaa enkä yksityistää, me halutaan lisää veroja me rakastetaan niitä niin pirusti, Vantaallakin on kaikki niin kovin hyvin..niin ja minun kotikunnassa Kokkolassakin oli ennen kun mä synnyin... 

- Jutasta tulee kyl mieleen pari hyvää blondi-vitsii.. haluatteks te et mä kerron.. ei se mitään, mä kerron kuiteskii... mitä blondi sano, kun se veti...

- Älä, Päivi, satana puhu koko ajan mun päälle...vittu, eikö sulla oo mitään käytöstapoja...välkkärillä mä kyllä mottaan sua näköön...seet kunnon mustat silmät...

- Sen sanon et Tony oli kunnon jäbä, vaikka se olikin vähän pipi päästään...nyyh, missä se nestuuki olikaa...mihin mä jäin. nyyh....saaks mä nyt kerrankin sanoa tän loppuun...niin Tony kutsu kaikki Kontulan ja Jakomäen syrjäytyneet hulttiot  kerran tykönsä teinikuntaan ja kysy et meneeks teillä hyvin, yhtä hyvin kun mullakin meni matseissa ennen kun mä jouduin tänne noiden hullujen kanssa...hei miks mä en saa koskaa puhuu loppuun..mä kerron kyllä kotona, että mua aina sorretaan, vaikka mä oon kaikista suurin ja mulla lekuri muijakin joka kyl titää nää terveyspuolen asiat...haluun lähihoitoo itelleni ja koko Ivikseen...ja Putkosen Matille kans' ...

- Me taas halutaan lisää kuritusvaltaa opeille...muuten muksuista tule tollasia hunsvotteja niin ku tosta Paavosta on tullu..lisää arestia muksuille, niin johan ne ymmärtää äänestää kd:n porukkaa...

- Me kotikontukunnassa ihmetellään, et miksi toi Jutta aina näissä meijän palaverissa puhuu ulkohuoneista ja yksinäisselleistä...se puhuu sitä vaan yhden viikon ajan, lopun aikaa se on ihan yhtä epänormaalisti niinkun me muutkin..se tekee  presiis 208 päivää...

- Haaah, kato, Jussi näyttää ihan snadilta mangnustilta, kun se nauraa tolle typerälle omalle jutulleeen...on toi kyl helevetin ällöö...

- Mutsis oli, vittu...blondi ja huora ja tollee...

- Jyrki, saatana, älä aina tyrki..tee joskus kerrankin miehen työ... tyrkkää toi Paavo kunnolla huitsin nevadaan...

- Miks toi Katri keskeyttää aina Päivin..miksei se koskaan keskeytä mua...

- Mut sul on samanvärinen opintokirja ku Katrillakin oli, kato vaikka...

- Politiikka...vittu, ei vois vähempi kiinnostaa, vitun lehmät...

- Voi vittu, mitä paskaa...EVVK...

- Ton sä oot kyl lainannu Alexilta...
-----
Kahden tunnin kuluttua:

- No niin, nyt tämä meidän aika on - luojan kiitos - loppu... täytyy anoa että ootte te kyllä yhtä nuijia ja paskapäitä kun aina ennenkin...kukahan teitäkin äänestää teinikunnan vaaleissa...näkis vaan...

- Ite oot ihan mulkvisti...ja toopeja te ootte molemmat..pelkää vitun ongelmajätettä kumpikin!

- Vittu, niin oottekin...vitun runkkareita....

- No, kun te nyt kerrankin olette yksimielisiä jostakin, niin lopetetaan äkkiä tähän!

- Calle, mennnäks vetään parit bisset, kun päästään täältä veke...

- Timppa, kerrankin me ollaan jostain samaa mieltä...gimmi five!

633. Gimme high five! Uskonsisaret Päivi & Päivi

Voi hyvänen aika sentään, tämäkö muka poliittinen virkanimitys?

Tapahtumapaikka: ministerin virkahuone. Henkilöt: ministeri Päivi ("Herranen aika sentään") ja kansliapäällikkö Päivi ("Hyvänen aika sentään").

- No, sieltähän sinä tulet, Päivi! Tervetuloa! Onpa kiva nähdä sinua, herranen aika sentään! Halataanko heti? Onnittelut nimityksestäsi!

- Kiitos sinulle kauheasti, että esitit minut virkaan! Onpa täällä sinun huoneessasi tosi kaunista, voi hyvänen aika sentään!

- Minä jo sinuttelin sinua, kun ollaan kerta samannimisiäkin! Tehdäänkö, kuule, heti sinunkaupat ja heitetään sen kunniaksi ylävitoset kunnon jätkien tapaan? Give me five, Päivi!

- No, voi hyvänen aika sentään, sopiihan se, Päivi! Gimmi faiv, niinku suomeksi sanottuna (läps, läps)!

- Kurjaa, että nimityksestä nousi mediassa tuollainen tavaton mekkala ja kalabaliikki! Voi herranen aika sentään, kyllä niitä on tässä maassa kaikenlaisia sivistymättömiä journalisteja, on totisesti! Ainoastaan Kotimaa on näköjään raportoinut nimityksestä asiallisesti.

- Niin, ja sitten vielä nämä kaikki bloggarit ja itseään tutkijoiksi kutsuvat epämääräiset tyypit lausuntoineen, voi hyvänen aika, mitä kaikkea ne keksivätkään, kateellisia ne vain on!

- Niin ovatkin. Että tämä olisi muka ollut poliittinen virkanimitys, herranen aika! Poliittiset virkanimitykset ovat, kuten olen avoimesti ja rehellisesti kertonut, sotineet aina ja ikuisesti täysin minun periaatteitani ja etiikkaani vastaista, eivätkö nuo ihmiset sitä muka tiedä, höh! Herranen aika sentään!

- Niin, minähän erosin sinun puolueestasi heti, kun selvisi, että jäin vuoden 2007 vaaleissa Pohjois-Savossa KD:n listoilta valitun Kärkkäisen Karin varamieheksi. En viitsinyt enää jatkaa politiikassa, kun ihmiset eivät ymmärtäneet kykyjäni ja äänestäneet minua eduskuntaan! Siitäs saivat!

- Aivan! Sinä olet siis itse asiassa Pohjois- tai Ylä-Savon tyttöjä. Kamoon, ihan niin kuin minäkin! Minä olen syntynyt, Sonkajärvellä, voi herranen aika sentään, mehän ollaan sitten melkein naapurin tyttöjä, siltä ainakin tuntuu! Minun isäni oli agrologi Ronkainen ja hän oli töissä vankilan tilanhoitajana, siis pehtoorina, kuten ennen vanhaan sanottiin. Mehän ollaan melkein samanikäisiäkin, sinä olet 54 ja minä 53 vee, näin olin papereista huomaavinani?  

- No niinpäs ollaankin, Päivi, tämäpäs sattui! Oltaisiko käyty joskus lapsena samoissa herätysjuhlissakin eri puolilla maata ja istuttu vaikka vierekkäin niillä pitkillä puupenkeillä ja syöty hernekeittoa pahvilautasilta! Minäkin olen lähtöisin maatalouspuolelta, olen nimittäin koulutukseltani agronomi, se on minusta oikein hyvä tausta ja koulutuspohja näihin hallintohommiin. Aiemmin olin reilut 10 vuotta töissä eri teurastamojen palveluksessa, muun muassa Atrialla  ja Liha-Polarilla.

- Se on tosi hienoa, Päivi, kyllä minä sen tiesin ja siksi sinut virkaan esitinkin! Eihän näihin hommiin mitään juristin tai vastaavan maisterin tutkintoa toki tarvita, minäkin olen lääkäri, mutta lopetin ne hommat jo melkein heti alkuunsa eli jo 20 vuotta sitten ja siirryin ammattipoliitikoksi. Vai että Atrialla! Minun Niiloni sai kyllä kerran aikamoisia vatsanväänteitä syötyään Atrian lauantaimakkaraa! Mutta ehkä se johtui vain siitä, että Nipa ahmi hiukka liikaa sitä makkaraa! Voi herranen aika, miehet nyt vain saattavat olla tuollaisia  pikku ahmatteja, niin ruuan kuin seksinkin suhteen...meillä on Nipan kanssa viisi lasta! Mutta mitä kivaa sinä, Päivi, opit siellä Atrialla ollessasi?

- No, ainakin sen, että liha on heikko, heh, heh! Tästä tulikin mieleen, että mehän ollaan myös  uskonasioissa nytkin hyvin lähellä toisiamme, vai kuinka, Päivi? Minä toimin sivutöinäni Kansan raamattuseuran (KSR) hallituksen puheenjohtajana; meitä raamattuseuralaisia sanotaan tuttavallisesti "kräsäläisiksi", tiesitkö sinä sen, Päivi?

- Toki minä sen tiedän! Mutta mehän ollaan todella tässäkin suhteessa ihan sukulaisia, sinä olet "kräsäläisiä" ja minä taas "räsäsiä", ei tuossa ole juuri mitään eroa! Pistettäiskö, Päivi, taas ylävitoset tämän kunniaksi?

-  Sopiihan se toki, Päivi (läps, läps)! KRS:ssa on muuten yli 20 000 kannattajajäsentä, joten ei se mikään ihan ompeluseura ole, Päivi! Me kerätään rahaa evankelioimistyöhön sun muuhun toimintaan tosi paljon. Tiedän, että sinun Nipasi, Päivi, on puolestaan Kansanlähetyksen opiston rehtori. Kräsäläiset ja lähetysseuralaiset kuuluvat  niin sanottuun viidenteen herätysliikkeeseen eli ovat kaikki "viidesläisiä".

- Voi herranen aika, Päivi, kyllähän minä tuon sinun puheenjohtajuutesi KSR:ssä oikein hyvin tiesin! Sulla on tuoltakin kantilta ajatellen todella vankkaa johtamiskokemusta ja -taitoa! Onneksi media ei tiennyt tästä asiasta ennen nimityspäätöstä, muuten ne olisivat heti alkaneet räksyttää siitäkin; meillä tämä tutkiva journalismi on kuitenkin - onneksi - hieman lapsen kengissä, heh, heh! Kun minä näytin viranhakijoiden listaa kotona Riihimäellä Nipalle, niin Nipa sanoi heti mulle, että kuulepa nyt Päivi, nimitä siihen virkaan tuo Päivi, minä tiedän, että hän on kunnon kristitty ja niitten kräsäläisten hallituksen puheenjohtaja, hänhän on, peijooni vieköön, samoja viidesläisiä niin kuin mekin! Silloin mä päätin, että niinpä teenkin, sillä täytyyhän meidän, Päivi, noudattaa tässäkin suhteessa Raamatun sanaa, joka sanoo, että mies on vaimon pää, jonka neuvoista vaimon on otettava visusti vaari. Me sitten Niilon kaa ennen maatapanoa rukoilimme yhdessä polvillamme tälle hankkeelle Herran siunausta, ja nythän meidän rukouksemme on siis kuultu ja hankkeelle on näytetty ylhäältä, samoin kuin Jonkan byroosta, vihreää valoa!

- Voi hyvänen aika, Päivi! Tämähän on ihanaa ja ikään kuin Taivaan isän johdatusta! Me ollaan uskonsisaria ja nyt me ollaan lisäksi tämän puljun huipulla lähimmät työtoverit keskenämme, voi mahoton, miten mukavaa! Miten olisi, Rouva ministeri, heitettäisiinkö kunnon viidesläisinä kunnon ylävitoset?

- Niin tehdään, Päivi, herttanen aika sentään, on tää tosi kivaa, juu (läps, läps)! Mä uskon, että me ollaan sama mieltä monista asioista. Homot ei esimerkiksi oo mittää, vaan homot pitäisi eheyttää tähän yhteiskuntaan ihan normaaleiksi ihmisiksi. Homous on sairaus, mä olen ilmaissut Luther säätiön julkaisemassa pamfletissani asian hienovaraisesti niin, että homous on "psykoseksuaalisen kehityksen häiriö". Raamattua on tulkittava kirjaimellisesti ja naispappeuteen on syytä ottaa vastustava kanta, niin me tehään Nipan kaa! Maahanmuutossa taas pitää antaa etusija kristityille pakolaisille ja muille Suomeen pyrkiville ihmispoloille, eikö niin Rouva kansliapäällikkö?

- Voi hyvänen aika, Päivi! Jetsulleen, olen samaa mieltä! Huomasin, että sinä tulkitsit kansliapäällikön viran pätevyysehtoja ihan kirjaimellisesti, ihan niin kuin Raamattuakin pitää lukea, ja esitit 21 viranhakijasta virkaan juuri minua, vaikkei mulla ole ministeriön minkään hallinnonalan erityisosaamista.

- Näin tein, Päivi! Mä sanoin mun hallintopäällikölle Jannelle, joka on saanut  koulutuksensa Lapin oikiksessa, että kuulepa, Janne, nyt sinä laadit sellaiset pumaskat ja perustelut, joilla tämä Päivi saadaan näyttämään 21 hakijasta ehdottomasti kaikkein pätevimmäksi, ja niinhän se Janne teki, on se niin kiva ja lahjakas poika, heh, heh!

- Voi mahoton, on täällä sitten hyviä ja taitavia virkamiehiä! Vai että oikein oma hallintopäällikkökin, eihän tämän puljun päivittäinen hallinto sitten kansliapäällikön eli minun virkaani kuulukaan, mitä nyt vähän päältä katselen näitä hallintoasioita?

- Näin on, Päivi! Täällä on hemme...sorry, hyvin paljon virkamiehiä ja virkanimikkeitä, on ihan joka lähtöön. On valtiosihteeriä - sekin on muuten meikäläisiä, siis KD:läisäi - alivaltiosihteeri,  hallintopäällikköä ja -johtajaa, osastopäällikköä, apulaisosasto- ja toimistopäälliköitä, hallitusneuvosta ja hallitussihteeriä kasapäittäin, samoin lakimiehiä ja -naisia, kehitysjohtajaa jos minkäsorttisia, teknistä dirikkaa, pelastuspäällikköä, hälytysihmisiä, rajavartiolaisia ja tietenkin mitä erilaisimpia poliisipäälliköitä eri sektoreilta, muun muassa rahankeruunosastolta, jne, jne. Ja kaikilla vähintään apulaisosastopäällikön tasoisilla tyypeillä on omat sihteerit ja näillä taas omat avustajat jne. Niin, että kyllä täällä kelpaa ministeriötä johtaa!

- Aivan, Päivi, näin olin ymmärtävinäkin, kun tätä hommaa hain. Kansliapäällikkö voi sitten keskittyä antaumuksella ministeriön suurten linjojen vetämiseen, tietenkin ministerin eli sinun avustajanasi, Päivi!

- Mun täytyy nyt hiukka luntata ja kattoa tästä listasta, mitä kaikkia toimintoja meidän ministeriön toimialaan oikein kuuluu, tuossahan se onkin. Meidän toimivaltaan kuluvia asioita näyttävät olevan  poliisitoimi, pelastustoimi, hätäkeskustoiminta, rajavartiolaitos, maahanmuutto, EU-asiat, siviilikriisinhallinta, yhdenvertaisuusasiat (heh, heh, sehän sopii hyvin) ja hännän huipuksi vielä liputus. Tuntuuko mikään näistä sinusta tutulta, Päivi?

- Kuule, Päivi, mun täytyy ihan rehellisesti sanoa, että ainoa asia tuosta listasta, jonka tunnen, on se liputus! Meillä on kotona pihalla lipputanko ja mäkin olen vetänyt siihen joskus lipun ihan yksin, joten se on tuttu asia ja mä muistan kyllä tärkeimmät liputuspäivätkin ihan ulkoa.

- No, hyvä, että joku asia on tuttu ennestään! Mutta älä välitä, päällikkö Päivi! Minä voi sinulle, ystävä hyvä, vakuuttaa ihan omasta kokemuksestani, että kyllä nämä asiat oppii pikku hiljaa, ja onhan sulla tässä virassa sitä paitsi aikaa seitsemän vuotta ja jatkoaikaa seuraa melko varmana. Kuten mä olen medialle ja siis niille toimittajanplantuille kertonut, niin enhän mäkään ministerinä aloittaessani tiennyt näistä ministeriön asioista höykäsen pölähtämää! Mutta kun kerran vain yksi ministerinpaikka meidän puolueelle hallitusneuvottelujen tuloksena tuli eikä se ollut kumpikaan sosiaaliministerin posti, vaikka olin sitä toivonut, niin olihan mun pakko ottaa vastaan tämä sisäministerin salkku, kun muuta ei kerta kaikkiaan ollut meille tarjolla. Enkä mä voinut tälle paikalle mitään kankaanniemen toimeja tai muita tahvoja esittää, vaan mun oli pakko ottaa tää homma ihan itelleni. Ja hyvin on mennyt, vaikka ite sanonkin!

- Ymmärrän, Päivi, kyllä me varmana pärjätään yhdessä, me uskonsisaret ja viidesläiset, toinen toistamme tukien ja kannustaen! Niin kuin niissä pumaskoissa ja perusteluissa lukee, niin mulla on kyllä tähän virkaan hakijoista kaikkein paras kokonaisvaltainen näkemys ja se tämän asian toki ratkaisi.

- Joo, näin on ja niin tehään, Päivi! Luetaan Raamattua ja rukoillaan, käydään herätysjuhlilla ja niin poispäin, niin eiköhän nämä hommelit ihan kivasti tästä suttaannu! Muuten, sähän muistat varmaan, että mä olin vuosi pari sitten mukana siinä Ajankohtaisen Kakkosen Homoillassa. Sehän oli oikein supersuosittu ohjelma, minkä seurauksena meidän puolueeseen liittyi paljon uusia jäseniä. Nyt se Jyrki R. sieltä Kakkosesta soitteli ja kertoi, että he suunnittelevat marraskuuksi uutta iltaa samasta teemasta eli siis Homoilta 2:ta, kun se eka-ohjelma oli niin suuri suksee. Mulle tuli mieleen, että mehän, Päivi, voitaisiin mennä siihen uuteen lähetykseen ja otatukseen yhdessä, toinen toistamme tukien, jos se vain toimitukselle passaa!

- Voi hyvänen aika, Päivi, tottahan toki tuo sopii oikein hyvin! Kehitetään ja suunnitellaan tuotakin asiaa!

- Hyvä, näytetään niin homoille ja muille jäpikäisille siinä uudessa Homoillassa niin sanotusti närhen munat! Eiköhän pistetä vielä kerran ylävitoset, Päivi! Gimme high five!