870. Tulisiko ministerin erota?

1. Kokoomuksen uuden puheenjohtajan ja maan uuden pääministerin Alexander Stubbin tekemät uudet ministerivalinnat kesällä eivät meneet ihan nappiin. Uudeksi maatalousministeriksi tuli kaupunkilaiskundi Petteri Orpo, jonka ainoa kytkös maatalouteen lienee se, että hän on koulupoikana viettänyt osan kesälomistaan maatilalla. Uudeksi eurooppaministeriksi valittiin mikkeliläinen Lenita Toivakka, joka on työskennellyt ennen eduskuntaan tuloaan lentoemäntänä ja kauppiaana. 

2. Yllättävin valinta oli kuitenkin se, että Stubb kutsui hallituksen uudeksi sosiaali- ja terveysministeriksi Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Laura Rädyn, omaa sukua Ämmälä, joka ei päässyt vuoden 2011 vaaleissa kansanedustajaksi vaan jäi varamieheksi. Vaalien tuloslaskennassa Räty oli ensin menossa läpi, mutta tarkistuslaskennassa kokoomuksen viimeiseksi Helsingistä valituksi kansanedustajaksi nousikin Lasse Männistö, joka on Laura Rädyn hyvä ystävä. Männistö on kunnostautunut eduskunnassa lähinnä tasa-arvoisen avioliittolain ajajana, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että homo- ja lesboparit saisivat oikeuden solmia avioliiton.

3. Ikään kuin lohdutuspalkkioksi kokoomus ajoi innokkaana kokoomuslaisena tunnetun Laura Rädyn apulaiskaupunginjohtajaksi vuonna 2011. Hänet valittiin myös Kunnallisen eläkevakuutuksen eli Kevan hallituksen puheenjohtajaksi. Vm. tehtävässä Räty ajoi silmiinpistävän aktiivisesti toimitusjohtaja Merja Ailuksen erottamista.  Räty kertoi hyvissä ajoin jo ennen Kevan hallituksen asianomaista kokousta, että hänen mielestään toimitusjohtaja Ailus ei etuuuksien väärinkäyttöepäilyjen takia omannut julkisen eläkelaitoksen johtajalta edellytettävää arvostelukykyä. Laura Rädyn painostuksen seurauksena Ailus irtisanoutui virastaan, joilloin hän sai noin 300 000 euron suuruisen erorahan. 

4. Kenet sitten olikaan keksittävä Merja Ailuksen seuraajaksi? Kun Ailus oli puoluekannaltaan keskustalainen, niin johdonmukaista oli, että myös hänen seuraajakseen oli sopivaa valita keskustaan kuuluva ehdokas. Tosin puheenjohtaja Juha Sipilä ilmoitti kohta Merja Ailuksen eron jälkeen, että keskusta luopuu poliittisista virkanimityksistä eikä siis tavoittele Kevan johtajan paikkaa keskustalaiselle ehdokkaalle.

5. Luultavasti hyvät kaverukset Lasse Männistö ja Laura Räty päättivät junailla Kevan uudeksi toimitusjohtajaksi Lassen isän Jukka Männistön. Tämä on 60-vuotias varatuomari, joka on toiminut aiemmin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toimitusjohtajana ja puoluekannaltaan keskustalainen. Näin edes "Kevan kepulaisilla" ei ollut mitään Jukan nimittämistä vastaan. Jukka Männistö ei kuitenkaan tarkkaan ottaen täyttänyt Kevan toimitusjohtajalta edellytettäviä pätevyysvaatimuksia. Mutta ei hätää, sillä Kevan hallitus, jota Laura Räty siis johti, junaili nopeasti asian ja päätti, että toimitusjohtajan pätevyysvaatimuksia muutetaan siten, että Jukka täytti ne. Viran pätevyysvaatimukset sorvataan siis sellaisiksi, että se henkilö, joka virkaan tai tehtävään aiotaan valita, täyttää ko. edellytykset.

6. Kyllähän tämä meiltä käy tai tämähän on helppoa kuin heinänteko, lienevät Laura ja Lasse hihitelleet yhdessä! Kelpo virkamiehenä Laura tietenkin jääväsi itsensä kokouksessa, kun Kevan hallitus päätti valita hänen hyvän ystävänsä isän uudeksi toimitusjohtajaksi. Mutta tuo on pelkkä sivuseikka, sillä selvää on, että tosiallisesti Männistön nimityksestä oli sovittu jo hyvissä ajoin ennen Kevan hallituksen kokousta. Kaikki meni täysin laillisesti - moraalista viis.

7. Siirtyessään Stubbin hallituksen ministeriksi Lauran bruttopalkka kuitenkin aleni noin 3000-4000 eurolla siitä, mitä hän ansaitsi apulaiskaupunginjohtajan virassa. Laura saa nyt ainoastaan ministerin palkan, kun sen sijaan kaikille muille ministereille maksetaan lisäksi osa heidän kansanedustajan palkastaan. Tästä päästäänkin juonittelun seuraavaan vaiheeseen eli siihen, että totta hemmetissä myös Laurasta täytyy tehdä kansanedustaja. Hän on Lassen ensimmäinen varamies ja pääsee nauttimaan myös kansanedustajan liksaa, jos Lasse poistuu eduskunnasta tämän vaalikauden loppuajaksi. No, sehän järjestyy siten, että Lasse hakee Lauran kaupunginjohtajan sijaisuutta, jolloin Lassen tilalle eduskuntaan nousee siis Laura. Ensi vuoden vaaleissa molemmat ponkaisevat sitten komeasti  eduskuntaan ja nousevat kumpikin ministereiksi. Näin on käymässä, sillä kerrotun mukaan Lasse olisi vahvoilla, kun Helsingin valtuusto päätäää Laura Rädyn sijaisesta. 

8. Ministerin alkutaipaleella Laura Räty on esiintynyt tomerasti ja Sote-uudistuksen tiukkana ajajana. Hän on komennellut työmarkkinajohtajia ja patistellut näitä päättämään nopeasti eläkeiän nostamisesta. Rädyn esiintyminen on usein turhan koppavaa ja jopa ylimielistä. Viime viikon lopulla ministeri sitten narahti, sillä hän antoi ylimielisen lausunnon, jonka mukaan ministeri Antti Rinteen ja demareiden mainitsemia pienituloisia henkilöitä, jotka tienaavat alle 2100 euroa tai 2600 euroa ja jotka siis olisivat demareiden mukaan yksinomaan oikeutettuja lapsivähennykseen, on "hyvin pieni osa suomalaisista vanhemmista". Rädyn tarkoituksena lienee ollut korostaa sitä, että edellisen hallituksen päättämät lapsilisäleikkaukset tulisi kompensoida myös keskituloisille. Ministerin lausuntoa on kuitenkin tulkittu oppositiossa ja yleensäkin siten, että hän suhtautuu pienituloisten joukkoon, johon kuuluu noin 300 000 palkansaajaa, väheksyen ja ylimielisesti.

9. Eilen otettiin esiin Laura Rädyn vuosina 2006-2011 lääkärinä harjoittama verosuunnittelu eli suomeksi sanottuna verokikkailu, jonka tuolloin voimassa ollut lainsäädäntö mahdollisti lääkäreille, juristeille, arkkitehdeille ja eräille muille tavallisiin palkansaajiin nähden etuoikeutetussa asemassa oleville ammatinharjoittajille. Räty oli tehnyt lääkärintöitä eri sairaaloille ja lääkärikeskuksille ja kiertänyt tuloveroa nostamalla  palkkojaan perustamansa omaisuudenhoitoyhtiön kautta verottomina osinkoina ja tiettyinä työsuhde-etuina.

10. Eilisiltaisessa TV1:n A-studiossa Laura Räty selitteli lausumiaan ja verokikkailuaan parhaan kykynsä mukaan. Hän toisteli ainakin 3-4 kertaa olevansa hyvin pahoillaan siitä, miten hän oli asettanut sanansa huonosti lausuessaan pienituloisten määrästä, vaikka näiden ihmisten oikea luku oli toki ollut hänen tiedossaan. Verokikkailuun hän ei myöntänyt syyllistyneensä eikä halunnut sanoa mitään menettelynsä moraalista, koska hän oli - niinpä niin - toiminut tuolloin voimassa olleen verolainsäädännön mukaisesti. Laura Räty edustaa tyypillistä nykypolvea, joka katsoo toimivansa tai toimineensa moraalisesti oikein, jollei riko lain kirjainta.

11. Laura Rädyn mukaan ministereiltä vaaditaan korkeaa moraalia. Hän vetosi kuitenkin siihen, että tultuaan vuonna 2011 valituksi Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi, hän luopui holding-yhtiöstään. Tämä on kuitenkin sangen huono selitys, sillä Räty joutui tuolloin luopumaan yksityisvastaanotoistaan kokonaan. Hän ei siis luopunut verokikkailuista siksi, että hän olisi tullut toisenlaisiin ajatuksiin menettelynsä moraalin suhteen, vaan siksi ettei hän yksinkertaisesti voinut enää jatkaa sivutoimista lääkärin ammatin harjoittamistaan. Täysin asiaan vaikuttamaton oli myös Rädyn toteamus, hän jos hän joutuisi nyt harkitsemaan vuosina 2006-2011 harjoittamaansa verosuunnittelua, hän päättäisi toisin. 

12. Laura Rädyn eilisiltainen tv-esiintyminen ei ollut vakuuttava. Ministeri on aivan tavallinen lääkäri, joka on edennyt korkeisiin tehtäviinsä poliitikon uransa ansiosta. Hän artikuloi selkeästi ja tuijottelee vahvojen tummasankaisten lasiensa takaa kuulijoitaan tai haastattelijoitaan teennäisen rauhallisesti, mutta hieman töykeän tuntuisena. Kuka tai ketkä mahtoivat ehdottaa Alexander Stubbille Laura Rädyn valitsemista uudeksi sosiaali- ja terveysministeriksi? Luultavasti kokoomuksen eduskuntaryhmän nuoriso- ja pääkaupunkiseutusiipi, johon Lasse Männistö itseoikeutetusti kuuluu. Räty kertoi eilen keskustelleensa Stubbin kanssa onnettomasta lausunnostaan ja verosuunnittelustaan, keskustelu oli käyty kuulemma hyvässä hengessä. 

13. Laura Rädystä uhkaa muodostua rasite kokoomukselle ja riski puolueen tulevalle vaalimenestykselle. Pitäisikö pääministerin vetää Rädyn menettelystä ja lausumista oikea johtopäätös ja suositella ministerille, että tämä eroaisi oma-aloitteisesti valtioneuvoston jäsenyydestä? Stubb näyttää valinneen kuitenkin toisenlaisen eli Rätyä vahvasti tukevan linjan. Tänään Stubb kertoi suomalaisten suurlähettiläiden neuvottelutilaisuudessa medialle hieman kiihtyneen tuntuisesti, että hän ei lähde "tuomitsemaan ihmistä" tai moralisoimaan Rädyn tekemisiä tai lausumia. Stubb kuittasi asian sanomomalla, että löytyä ei pidä enää lyödä. Stubbin mukaan Räty on erinomainen ministeri. Stubbin lausahdus, jonka mukaan hänen velvollisuutenaan on tukea ihmistä, joka on tehnyt virheen tai on hädässä, vaikuttaa omituiselta, kun on kyse outoja lausuntoja antaneesta ja aiemmin verokikkailua harjoittaneesta ministeristä ja pääministerin puoluetoverista.

14. Ministerin arvostelussa ei ole kuitenkaan kyse mistään lyömisestä, vaan ministerin moraalista ja hänen nauttimastaan luottamuksesta ja arvostuksesta sekä arvostelukyvystä, joka ei näytä olevan nyt kovin hyvissä kantimissa. Jos Stubb joutui nyt eli siis tietoisena esimerkiksi Rädyn harjoittamasta ja vuosia jatkuneesta verokikkailuista, hän voisi päätyä, Laura Rädyn omaa sanontaa lainaten, siihen, että hän harkitsisi ministerivalintaansa toisin. 

15. Jos Laura Räty luopuisi ministerin tehtävästään, niin hänen tilalleen riittäisi kyllä tulijoita kokoomuksen eduskuntaryhmän sisältä. Hm, esimerkiksi vaikkapa muuan Lasse Männistö saattaisi tulla kysymykseen. Mutta Räty ei luovu eikä kokoomus painosta häntä luopumaan "tässä v aikeassa taloustilanteessa". Räty on siis edelleen "rehellinen ja taitavaksi tunnettu". Hänen aiempaa taitavuuttaan osoitti verokikkailu ja nyt hän selittelee julkisuudessa mokiaan rehellisesti ja taitavasti. Männistön poika sijaistaa vaalikauden lopun Rätyä Helsingissä ja Räty puolestaan Männistöä eduskunnassa. Fantastista!

645. Tuomarin eettiset periaatteet

                                Taisteloa allans' monta...


1. Monien ammattikuntien piirissä on koottu erityisiä moraalisia tai ammattieettisiä normeja (sääntöjä tai periaatteita), joita asianomaisella alalla tulee kunnioittaa ja noudattaa. Lääkäreiden ikivanha eettinen normisto on Antiikin Kreikan ajoilta peräisin oleva Hippokrateen vala.

2. Nykyään esimerkiksi psykologeilla, asianajajilla ja journalisteilla on omat eettiset ohjeensa. Asianajajia velvoittavat hyvää asianajajatapaa koskevat ohjeet ja toimittajia taas journalistin ohjeet, joissa määritellään hyvä journalistinen tapa. Suomen Lakimiesliitto on vahvistanut vuonna 1997 kaikkia lakimiehiä koskevat eettiset ohjeet.

3. Hyvää hallintoa koskevia eettisluonteisia oikeusnormeja on kirjattu hallintolakiin; käsite "hyvä hallinto" mainitaan myös perustuslain 21 §:n 2 momentissa. Myös monilla yksittäisillä yrityksillä (esim. Finnairilla) ja yhteisöillä on itse laadittuja, niin ikään usein hyväksi hallinnoksi mainittuja eettisiä normistoja. Näillä ohjeilla ja periaatteilla virkakunta ja yrityselämä haluavat vakuuttaa yleisölle, että niiden etiikka ja moraali ovat kunnossa.

4. Ammattikuntien eettiset ohjeet eivät ole pakottavaa oikeutta eikä oikeusjutussa ratkaisua voida perustaa suoraan niihin. Kysymys on itsesääntelystä eli ammattikuntien sisäisistä ohjeista. Ammattikunnan omat elimet valvovat eettisten normien noudattamista. Esimerkiksi Julkisen sanan neuvosto (JSN) on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama itsesääntelyelin, joka tulkitsee hyvää journalista tapaa ja joka käsittelee tiedotusvälineitä vastaan tehtyjä kanteluja. Asian käsittely julkisen sanan neuvostossa ei poista mahdollisuutta käsitellä samaa asiaa tuomioistuimessa joko rikos- tai riita-asiana. Asianajajaliitto valvoo hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden noudattamista. Liiton valvontalautakunta käsittelee asianajajien moitittavasta toiminnasta tehtyjä kanteluja, rikkomuksista voidaan määrätä kurinpidollinen seuraamus.

5. Suomen Lakimiesliiton vahvistamat lakimiehen eettiset ohjeet sisältävät 12 varsin yleisluonteista kohtaa. Ne soveltuvat yleisesti ottaen myös tuomareille, vaikka tuomarintyön erityispiirteitä ei ole otettu niissä huomioon. Käytännössä lakimiehen eettisistä ohjeista ei juuri puhuta, vaan ne näyttäisivät jääneen pölyttymään kirjoituspöydän laatikkoon. Onko noista ohjeista keskusteltu vahvistamisen jälkeen vuosittain pidettävillä Lakimiespäivillä kertaakaan, tuskinpa? Jos eettisistä normeista ei puhuta tai keskustella, ne menettävät helposti merkityksensä.

6. Tuomareille ei ole tähän mennessä vahvistettu Suomessa omia eettisiä ohjeita. Voimassa oleva lainsäädäntö määrittelee oikeudenkäyntiä silmällä pitäen tuomareiden toiminnan sisällön ja rajat, mutta tuomarin käyttäytymisestä oikeussalissa laissa ei ole säännöksiä. Eräänlaisen tuomarin eettisen ohjeen muodostaa tuomarinvalan teksti. Tuossa valassa tai sitä vastaavassa vakuutuksessa lakimies sitoutuu tuomaria velvoittaviin eettisiin ja moraalisiin ihanteisiin. Meillä on edelleen käytössä Ruotsin vallan ajoilta peräisin oleva vuoden 1734 lain tuomarinvalan ja -vakuutuksen teksti: 

"Minä N. N. lupaan ja vannon Jumalan ja hänen pyhän evankeliuminsa kautta (vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta), että minä parhaan ymmärrykseni ja omantuntoni mukaan kaikissa tuomioissa tahdon tehdä ja teen oikeutta niin köyhälle kuin rikkaallekin ja tuomitsen Jumalan ja [Ruotsin] lain ja laillisten sääntöjen mukaan: etten koskaan minkään varjolla lakia vääristele enkä vääryyttä edistä sukulaisuuden, lankouden, ystävyyden, kateuden ja vihan tahi pelon tähden taikka lahjan ja antimien tahi muun syyn takia, enkä syytöntä syylliseksi taikka syyllistä syyttömäksi tee. Minä en myöskään ennen tuomion julistamista enkä sen jälestä ilmaise oikeutta käyville enkä muille niitä neuvotteluita, joita Oikeus suljettujen ovien takana pitää. Kaiken tämän tahdon täyttää ja täytän uskollisesti, rehellisenä ja totisena tuomarina, ilman kavaluutta ja juonia, niin totta kuin Jumala minua auttakoon ruumiin ja hengen puolesta."

7. Tuomarinvalan eettinen anti lienee käytännössä vähäinen. Tuomarinvalaa tunnetumman eettisen normiston muodostaa uskonpuhdistaja Martti Lutherin lähipiiriin kuuluneen ruotsalaisen Olaus Petrin kokoamat ja vuoden 1540 paikkeilla julkaisemat vanhat tuomarinohjeet. Ne ovat antaneet henkisen pohjan tuomareiden riippumattomalle toiminnalle ja vahvistaneet osaltaan kansalaisten luottamusta tuomioistuimiin. Tuomarin ohjeet perustuvat osin roomalaiseen ja saksalaiseen oikeuden säännöksiin, osin Raamatun ohjeisiin ja osin taas vanhoihin ruotsalaisiin sananlaskuihin. Olaus Petrin kulttuurihistoriallisesti arvokkaat tuomarinohjeet ovat edelleen elinvoimaisia, mikä ilmenee esimerkiksi siitä, että vuodesta 1635 lähtien ne ovat olleet ja ovat yhä edelleen vuosittain painettavan lakikirjan alkulehtenä.

8. Olaus Petrin tuomarinohjeista löytyy tuomareiden ammattietiikan yleinen arvoperusta. Tuomarilta edellytetään ammattitaitoa, mutta lisäksi tuomarilla on oltava moraalista herkkyyttä ja viisautta ymmärtää, että lain kirjaimen yläpuolella ovat oikeus ja kohtuus. Tuomarinohjeissa moraali on asetettu oikeuden ja lainkäytön vartijaksi; tässä muutama kohta ohjeista:

* Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään;

* Kaikkea lakia on älyllä käytettävä, sillä suurin oikeus on suurin vääryys, ja oikeudessa pitää olla armo mukana;

* Ei laki hyväksy kaikkea, mitä se ei rankaise, sillä ei lakikirja saata kaikkia rikoksia luetella;

* Se tekee lakia vastaan, joka tekee lain tarkoitusta vastaan, vaikka hän näyttääkin tekevän lain sanain mukaan.

9. Tuomarietiikka on herättänyt kansainvälisen yhteisön piirissä suhteellisen paljon kiinnostusta. YK:n puitteissa on valmisteltu ja hyväksytty asiakirja nimeltään The Bangalore Principles of Judical Conduct 2002, jota täydentää vuonna 2007 julkaistu kommentaariteos. Euroopan neuvoston puitteissa valmistelluista asiakirjoista voidaan mainita neuvoston suositus tuomarien riippumattomuudesta, tehokkuudesta ja roolista (Recommendation on the independence, efficiency and the role of judges) No. R (94) 12 ja sitä täydentävä neuvoston vuonna 2010 antama suositus tuomareiden riippumattomuudesta, tehokkuudesta ja vastuusta (Recommendation on the independence, effiency and the responsibilities of judges) No. R (2010) 12.

10. Nyt myös Suomen Tuomariliitto on herännyt asiassa, sillä tuomareista koostunut työryhmä on valmistellut asiakirjan "Tuomarin eettiset periaatteet." Se hyväksyttiin liiton vuosikokouksessa viime toukokuussa ja ohjeisto on määrä julkistaa 12.10. pidettävän tuomaripäivän aikana. Yhteensä 15 kohtaa käsittävä periaatteluettelo on tällainen:

Riippumattomuus ja puolueettomuus
I. Tuomari on uskollinen antamalleen tuomarinvalalle tai -vakuutukselle. Tuomari sitoutuu oikeusvaltioperiaatteeseen sekä ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittamiseen. Tuomari ei ylitä laillisuuden tai harkintavaltansa rajoja.

II. Tuomari on lainkäyttötehtävässään riippumaton lakiasäätävästä ja toimeenpanevasta valtiovallasta. Tuomarin riippumattomuus edellyttää lisäksi vapautta sidoksista muihin yhteiskunnallisiin vallankäyttäjiin, kuten politiikan, talouselämän ja tiedotusvälineiden edustajiin. Tuomarin riippumattomuus on tarkoitettu oikeudenkäynnin asianosaisten turvaksi ja suojaamaan kansalaisia epäasianmukaiselta vallankäytöltä. Riippumattomuutta ei ole tarkoitettu suojaamaan tuomarin omia etuja.

III. Tuomari on puolueeton. Tuomari suorittaa virkatehtävänsä pelkäämättä muiden reaktioita, ilman ennakkoasenteita ja säilyttäen puolueettomuutensa. Yksittäisessä oikeudenkäynnissä tuomari ei ole julkisen keskustelun ja painostusryhmien ohjailtavissa. Tuomari ei suosi eikä syrji ketään virkatehtäviään hoitaessaan. Tuomarin tai hänen lähipiirinsä henkilökohtainen etu tai vahinko ei saa vaikuttaa hänen työhönsä.

IV. Tuomarin toiminta ja käyttäytyminen vahvistaa luottamusta siihen, että hänen ammattitoimintansa perustuu lakiin ja oikeudenmukaisuuteen. Tuomari huolehtii siitä, että hänen käyttäytymisensä myöskään yksityiselämässä ei vaaranna hänen puolueettomuuttaan eikä luottamusta tuomarin viran hoitoon.

V. Tuomarilla on sanan- ja yhdistymisvapaus kuten muillakin yhteiskunnan jäsenillä. Näitä vapauksia käyttäessään tuomari ottaa huomioon virkansa vastuullisuuden sekä tuomioistuimen riippumattomuuden, puolueettomuuden ja tasapuolisuuden.

Oikeamielisyys
VI. Tuomari toteuttaa oikeamielisyyttä päätöksenteossaan ja käytöksessään. Tuomari perustaa antamansa ratkaisut huolelliseen ja tasapuoliseen harkintaan.

VII. Tuomari kunnioittaa kaikkien inhimillistä arvokkuutta. Tuomari suhtautuu oikeudenkäytön osallisiin, oikeudenkäyntien yleisöön, ammattikollegoihin ja työyhteisön jäseniin arvostavasti ja kohteliaasti tavalla, joka ei vahingoita tuomioistuimen arvoa.

VII. Tuomari kohtelee kaikkia asianosaisia tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti kuitenkin ottaen huomioon heidän erilaisuutensa.  Tuomari ei suhtaudu kehenkään oikeutta hakevaan väheksyvästi tai ylimielisesti. Tuomari ottaa huomioon kaikkien asiaan osallisten sanottavan, mutta on velvollinen tarvittaessa rajoittamaan oikeudenkäyntiin osallistuvien esiintymistä.

IX. Tuomari pyrkii luomaan oikeudenkäyntiin asiallisen, avoimen ja asian laatuun sopivan ilmapiirin.

Ammattitaito
X. Tuomarin ammattitaito ilmenee hänen oikeutta koskevissa tiedoissaan ja ymmärryksessään. Tuomari pitää yllä ja täydentää ammattitietojaan ja -taitojaan jatkuvasti.

XI. Tuomari hoitaa virkatehtävänsä ahkerasti ja tunnollisesti tiedostaen, että asiaan osalliselle on tärkeää saada perusteellisesti harkittu ja punnittu ratkaisu kohtuullisessa ajassa.

XII. Tuomarin työn vaativuuden takia on tärkeää, että tuomari huolehtii työkykynsä ylläpitämisestä. Tuomari kantaa osaltaan vastuunsa työyhteisönsä hyvinvoinnista.

XIII. Tuomari tekee työtään avoimin mielin ja ennakkoluulottomasti. Tuomari kiinnittää huomiota selkeään suulliseen ja kirjalliseen ilmaisuun sekä kuuntelemisen taitoon.

Avoimuus
XIV. Tuomari toimii niin, että asiaan osalliset ja yleisö saavat oikeudenkäynnin julkisuusperiaatteen edellyttämät tiedot oikeudenkäynnistä. Tuomari pyrkii laatimaan tuomioistuimen ratkaisun niin, että se on selkeä, seikkaperäinen ja ymmärrettävä.

XV. Tuomarin tärkein puheenvuoro virassa käsitellystä asiasta ilmenee tuomioistuimen ratkaisusta. Yhteiskunnalliseen tai tieteelliseen keskusteluun osallistuessaan tuomari muistaa virastaan johtuvat velvoitteet kuten päätösneuvottelun salassapidon.
----
11. Mihin näillä ohjeilla tai periaatteilla tähdätään, mikä on ohjeiden käytännöllinen merkitys, sitoutuvatko tuomarit työssään luettelossa mainittuihin hyveisiin, vai mistä on kysymys? Tähän kysymykseen periaatteiden lyhyestä johdannosta ei saada selvää vastausta.

12. Johdannon mukaan tuomarin eettisten periaatteiden laatimiselle voidaan nähdä useita erilaisia tarkoitusperiä. Periaatteiden voidaan arvioida "vahvistavan yleisön luottamusta lainkäyttöön, koska ne turvaavat lainkäytön asianmukaisuutta". Eettisillä periaatteilla on myös "informatiivinen merkitys; ne auttavat yleisöä ottamaan selvää ammattietiikasta, joka ohjaa lainkäyttöä". Edelleen: "Tuomarin eettiset periaatteet ovat tuomarille tärkeä itsearvioinnin väline. Eettisten periaatteiden tarkoituksena ei ole kuitenkaan "kuvata hyvältä tuomarilta vaadittavia ominaisuuksia, vaan eettisesti oikeaa toimintaa, johon tuomarin tulee työssään pyrkiä. Periaatteet ovat luonteeltaan eettisiä tavoitteita, jotka toimivat apuvälineinä eettisesti perusteltujen valintojen tekemiseen. Periaatteet eivät kuvaa eettiselle toiminnalle asetettavia vähimmäisvaatimuksia vaan tavoitetasoa, johon lainkäyttötoiminnassa tulee pyrkiä".

13. Ota tuosta nyt sitten selvää! Näyttäisi joka tapauksessa siltä, että tuomarit eivät ole halunneet sitoutua periaatejulistuksellaan uuteen normistoon, eli periaatteet eivät suoranaisesti velvoita tuomaria käytännön työssä, eivätkä oikeusjutun asianosaiset ilmeisesti voi vedota periaatteisiin. Periaatteet ovat lähinnä vain yleisluontoisia toteamuksia, joilla halutaan sanoa, että "tällainen tämä sitten on, tämä hyvä tuomaritapa, mutta ei me kuitenkaan sitouduta näillä ohjeilla mihinkään"!

14. Eettiset periaatteet ovat puhetta niistä eettisistä arvoista, jotka on tarkoitettu ohjaamaan tuomarin toimintaa. Niin kuin KKO:n presidentti Pauliine Koskelo sanoi edellisessä blogijutussa selostetussa puheessaan, etiikka ohjaa, mutta moraalin tila on se, mikä vaikuttaa käytännössä. "Virkakunnan etiikka voi olla kunnossa, mutta moraali saattaa silti olla heikoissa kantimissa", totesi Koskelo. Tämä toteamus pätee varmasti myös tuomarikuntaan. Etiikka ilmenee julkilausumien ja periaateohjelmien tasolla, moraali sen sijaan käytännön tasolla. Etiikan arvoja testataan siinä toimintatavassa, jota tosiasiassa noudatetaan ja ylläpidetään. Etiikasta ollaan yleensä liikuttavan yksimielisiä - tuskinpa ensi perjantain tuomaripäivilläkään kukaan haluaa vastustaa periaatteiden hyväksymistä - mutta erimielisyyttä ja parran pärinää voi sitä vastoin syntyä siitä, miten eettisten arvojen ja periaatteiden tulisi ilmetä käytännön toiminnassa; silloin voivat esimerkiksi paljon puhutut resurssikysymykset ponnahtaa pinnalle periaatteiden käytännön sovellutuksia vesittämään. Koskelo listasi toimintatapojen ja -moraalin tasolla keskeisiksi sellaiset asiat kuin aloitteellisuus, omistautuminen, henkinen itsenäisyys, kriittisyys, älyllinen rehellisyys, rohkeus ja väistelemättömyys. Näistä ei taida olla tuomareiden periaateluettelossa nimenomaista mainintaa.

15. Tuomarin eettiset periaatteet voivat jäädä - Lakimiesliiton julkaisemien eettisten periaatteiden tavoin - nurkkaan pölyttymään ja unohduksiin, jos periaatteita ei oteta tosisssaan tai niitä ei edes pyritä ottamaan huomioon käytännön tuomitsemistoiminnassa. Periaateluetteloon olisi voitu liitttää katekismuksen kymmmenen käskyn tavoin jonkinlainen "mitä se on" -osio, jossa olisi vaikkapa esimerkinomaisesti kerrottu, mitä esimerkiksi "oikeamielisyys" käytännössä tuomarilta edellyttää, mitä tarkoitetaan käsitteellä "oikeusvaltioperiaate" tai mitä kohdassa IV mainitulla "yksityiselämässä käyttäytymisellä" itse asiassa tarkoitetaan. Onko viimeksi mainitussa kohdassa pidetty silmällä esimerkiksi myös tuomarin sivutoimia, joista ei mainita luettelon muissaakaan kohdissa mitään konkreettista?

16. Tuomarin eettisistä periaatteista ja moraalista olisi syytä ylläpitää jatkuvaa keskustelua ja pohdintaa, jotta periaatteilla voisi olla vaikutusta käytännön tuomitsemistyön ja ihmisten oikeusturvan kannalta. Tähän puoleen on kiinnitetty huomiota Ruotsissa, jossa on myös puuhattu tuomareille eettisiä ohjeita tai periaatteita. Sikäläinen tuomariliitto asetti vuonna 2009 toimikunnan pohtimaan tuomarin eettisiä ohjeita. Vuonna 2010 tuomioistuinten keskushallintoyksikkö Domstolsverket antoi Svean hovioikeuden ex-presidentti Johan Hirschfeldtille toimeksiannon asiassa. Valmistelutyön tuloksena syntyi asiakirja "Domaretik - grundsatser och frågor", joka lähetettiin kaikille tuomareille. Hirschfeldt on kirjoittanut työnsä pohjalta artikkelin "Domaretik - fyra grundsatser och många frågor", joka on julkaistu Svensk Juristtidning -lehden numerossa 5-6/2011 s. 518-526, se löytyy tästä. Katso myös  professori Claes Sandgrenin artikkelia "Etiska riktlinjer för domare och åklagare", Juridisk Tidskrift 2009-10, s. 752 ss.

17. Ruotsissa ei ole siis tyydytty pelkästään hieman mitäänsanomattoman listan  julkaisemiseen. Naapurimaassa pyritään kysymysten ja keskustelun avulla pohtimaan ja selvittämään, mitä eettisillä periaatteilla itse asiassa tarkoitetaan ja mitä nuo periaatteet edellyttävät tuomarilta käytännön työssä ja yksityiselämässä. Esimerkiksi otsikon "riippumattomuus" alla tuomarit voivat pohtia tykönänsä seuraavanlaisia kysymyksiä:


Hur ser jag på domarens roll och funktion i samhället?
– Hur ser jag på min roll att verka för mänskliga rättigheter?
– Finns det situationer där jag som domare har ett ansvar för att inför parter och allmänheten förklara domstolarnas roll och funktion i samhället? Kan det finnas extraordinära situationer — helt bortsett från lagprövningssituationen — när jag av etiska skäl kan vägra att fullt ut tillämpa en lagbestämmelse? Bör jag informellt kunna rådfråga eller låta mig informeras av t.ex. en rättsvetenskapsman, en departementstjänsteman eller en expert i en statlig utredning avseende en rättsfråga? Hur bör jag förhålla mig till sådana generella rekommendationer för rättstillämpningen som ligger vid sidan av de traditionella rättskällorna?

18. Kumpi mahtanee olla tehokkaampi metodi saada tuomarit pohtimaan, mitä eettisillä periaatteilla tarkoitetaan ja mihin niillä pyritään? Suomalainen luettelomalli ilman kysymyksiä ja pohdintaa vai ruotsalainen keskusteleva malli?

19. Eettisissä ohjeissa voidaan kuvata tai jopa luvata taikka antaa ainakin ymmärtää vaikka mitä, yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Periaatteilla on kuitenkin merkitystä vain sillä edellytyksellä, että nämä hienot arvot ja ammattihyveet näkyvät tuomarin jokapäiväisessä työssä. Asianosaisten ja yleisön olisi syytä aktiivisesti seurata tuomareiden toimintaa ja valvoa, että mainitut arvot ja hyveet ilmensivät esimerkiksi siinä tavassa, jolla tuomarit kohtelevat oikeudessa asianosaisia, todistajia, toimittajia ja yleisöä, samoin kuin siinä, miten ymmärrettävästi ja kärsivällisesti tuomarit perustelevat ratkaisujaan. Kyse on oikeusprosessin koetusta oikeudenmukaisuudesta.

644. Presidentin puhe

1. Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo tunnetaan yleensä melko tiukkasävyisistä puheenvuoroistaan. Koskeloa ei pidetä puhujana, joka valloittaisi kuulijansa lavasäteilyllään, vaan pikemminkin hieman etäisenä ja jopa kalseantuntuisena esiintyjänä; en tiedä, kun en ole ollut itse juuri kuulemassa. Mutta napakasti nuo puheet on kuitenkin kirjoitettu. Huumoria noissa puheissa ei juuri tapaa olla, mutta leikkimielisyys á la Matti Kuusimäki ei taitaisi istua kovin hyvin vapaaherrattaren tyyliin. 

2. Presidentti Koskelon puheita löytyy KKO:n kotisivulta parikymmentä. Niitä hän on pitänyt erilaisilla tuomari-, lakimies-, asianajaja- ja syyttäjäpäivillä, mutta myös muissa yhteyksissä. Koskelon puheenvuoroille on ominaista kriittisyys, mikä on mínusta pelkästään hyvä asia. Kriittinen puhuja ei löpise jotakin ikään kuin vain lämpimikseen tai kuulijoita viihdyttääkseen tai suosiota kosiskellakseen - tällaisia päällikkötason puhujia oikeuslaitoksestamme löytyy kyllä yllin kyllin  - vaan hänellä tuntuu olevan aina jokin tärkeä viesti kuulijoilleen. 

3. Viimeksi Koskelo puhui ylimmän johdon VTV (Valtiontalouden tarkastusvirasto) -forumissa 24. syyskuuta Säätytalossa. Tilaisuuden teemana oli hallinnon etiikka ja virkamiesvalmistelu. Jäin hieman ihmettelemään, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan sanonnalla "ylin johto".  Ohjelmasta sitten selvisi, että kyseessä oli valtionhallinnon johdolle tarkoitettu keskustelutilaisuus. Tähän ylimpään johtoon kuuluvia toimijoita,  "ylimyksiä", jos niin voisi sanoa, ovat poliittisen johdon ohella ylimmät virkamiehet, kuten esimerkiksi ministeriöiden kansliapäälliköt, valtion virastojen ja laitosten johtajat - esimerkiksi VTV:n pääjohtaja ja ylijohtaja, poliisin ja puolustusvoimien ylin johto, ylimmät laillisuusvalvojat, KKO:n ja KHO:n presidentit jne. - kyllähän tätä ylintä johtoa valtakunnassa piisaa vaikka minkä verran! Mutta miksi juuri ylimmälle johdolle pitää esitelmöidä tuntikausia hallinnon etiikasta ja virkamiesvalmistelusta, eikö kyseisiä asioita tulisi saarnata myös alimmalle johdolle ja koko virkamieskunnalle? 

4. Presidentti Koskelon puheen teeman alaotsikoksi oli merkitty "Ulkopuolisen tarkkailijan pohdintaa päivän teemasta". Miten niin ulkopuolisen? Eivätkö tuomarit ja muut lainkäyttäjät, kuten esimerkiksi syyttäjät ja ulosottomiehet, kuulu virkamieskuntaan? Kuuluvat toki, mutta nyt olikin kyse "valtionhallinnon" ylimmälle johdolle tarkoitetusta seminaaritilaisuudesta. KKO:n presidentti näyttää siis tekevän pesäeron valtionhallinnon ja maan tuomioistuinlaitoksen välillä, mikä onkin valtiovallan kolmijakoa ajatellen oikein. Tämä ilmeni myös siitä, kun Koskelo kertoi toimineensa "aiemmin virkamiehenä lainvalmistelutehtävissä".

5. Eroaako tuomarin moraali kenties virkamiesmoraalista? Toki myös tuomareilta voidaan odottaa työssään samanlaisten eettisten arvojen ja periaatteiden noudattamista kuin virkamiehiltä yleensäkin. Ehkä kuulemme tästä kysymyksestä enemmän ensi perjantaina (12.10) pidettävillä Suomen Tuomariliiton järjestämillä Tuomaripäivillä; näitä erilaisia "päiviä" meillä riittää ja niitä pidetään juuri näin syksyllä ikään kuin tuomaan hieman valoa ja piristystä tuomari- ja virkamieskunnan muuten hieman harmaaseen arkeen kaamoksen keskelle. Tuomaripäivillä tarkastellaan tiettävästi Tuomariliiton viime kesäkuussa vahvistamaa asiakirjaa "Tuomarin eettiset periaatteet". Palaamme niihin myöhemmin.

6. Koskelo erottaa etiikan ja moraalin. Etiikka viittaa omaksuttuihin arvoihin ja periaatteisiin, moraali taas siihen, miten noihin arvoihin ja periaatteisiin käytännössä sitoudutaan ja miten eettiset arvot ilmenevät käytännössä. Koskelon mukaan virkakunnan etiikka voi olla kunnossa, mutta moraali saattaa silti olla heikoissa kantimissa. Virkatoiminnan  arvoja ovat laillisuusperiaate (rule of law), asiantuntijuus, objektiivisuus, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus. Näistä päämääristä ei vallitse erimielisyyttä, mutta ongelmia syntyy sen suhteen, millaisena käyttäytymisenä nämä arvot konkretisoituvat.

7. Koskelon mukaan virkamiehen ei tule olla poliittisten päätöksentekijöiden tai virastopäällikköjen käskyläisiä, jotka vastaavat vain, jos heiltä jotakin kysytään, vaan aktiivisia toimijoita, jotka hoitavat tehtäviään yritteliäästi, vastuullisesti, älykkäästi, antaumuksellisesti ja luovasti; lahjomattomuutta Koskelo pitää itsestään selvänä vaatimuksena. Nämä toimijat pystyvät itsenäiseen ajatteluun, asioiden kriittiseen tarkasteluun, luovaan ideointiin ja aloitteellisuuteen ja he kertovat ministerille tai virastopäällikölle sellaisetkin asiat, joita tämä ei välttämättä haluaisi edes kuulla. - Onpa tuohon kasattu vaatimusta kerrassaan - voi virkamiesparkoja! Toivoa sopii, että Koskelo on vähintään yhtä tiukka, kun kyse on tuomarikunnan moraalista.

8. Koskelolla ei tunnu olevan erityisen korkeaa käsitystä suomalaisesta virkamieskunnasta ja sen moraalista. Hän perää virkamiehiltä muun muassa osallistumista alansa kysymyksiä koskevaan julkiseen keskusteluun ja tulevaisuuden luotaamiseen. Tämä on Koskelon mukaan nykyisin aika vähäistä. Hän kysyy: "Onko niin, että itsenäistä tai kriittistä ajattelua pitää välttää ja peitellä. Missä määrin kysymys on itserajoituksesta tai mukavuudenhalusta, missä määrin poliittisen johdon tai poliittisen kulttuurin suunnalta tulevista tai koetuista rajoitteista"? Koskelon mielestä virkamiesmoraaliin kuuluu, että virkatoiminnassa aktiivisesti haetaan ja jalostetaan informaatiota, tuotetaan kriittistä ja rakentavaa analyysiä sekä oma-aloitteisesti tarjotaan aineksia ja luodaan painettakin sellaisten poliittisten ratkaisujen pohjaksi, joita yhteiskunnan tila ja kehitys vaatii. Ei reaktiivista myötäilyä, vaan aktiivista "sparrausta", kiteyttää Koskelo.

9. Esitelmänsä loppupuolella Koskelo kertoo, miten parikymmentä vuotta sitten - siis juuri silloin kun Koskelo itse toimi oikeusministeriössä lainsäädäntöneuvoksena -lainvalmistelussa tuli eteen asioita, joissa asianomaiset virkamiehet ottivat aloitteen käsiinsä eivätkä jääneet odottelemaan, antaisiko joku tarvittavan toimeksiannon. "Ministeriltä hankittiin mandaatti esittämällä hänelle sellainen analyysi, jonka pohjalta hän saattoi tehdä omat johtopäätöksensä. Ministerille kerrottiin sellaista, mitä hän ei välttämättä niin mielellään halunnut kuulla, mutta argumentit tekivät tehtävänsä". Tällä Koskelo viittaa, vaikkei nimenomaan kerro, 1990-luvun alussa puhjenneeseen talouslamaan, jolloin oikeusministeriössä, jota johti ministerinä Hannele Pokka (kesk), valmisteltiin laajat maksukyvyttömyyden hoitamista koskevat lait, eli ennen muuta ehdotukset laeiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä ja yrityssaneerauksesta. Tämä lainsäädäntö oli välttämätön uudistus, ja mainitut lait ovat muutamin muutoksin edelleen voimassa ja täyttäneet tehtävänsä. Eri asia on, tuliko kyseinen lainsäädäntö liian myöhään ja olisiko laman "maksumiehiksi" voitu pienyrittäjien sijasta tai lisäksi panna muitakin lamasta vastuussa olevia tahoja.

10. Koskelo mainitsee muutamia esimerkkejä asioista, joissa virkamiesten rooli on jäänyt askarruttamaan ulkopuolista tarkkailijaa. Ensimmäinen niistä koskee valtiontalouden kehysbudjetointia, missä on Koskelon mukaan syyllistytty eufemismiin eli tosiasioita kaunistelevien kiertoilmausten käyttämiseen. Koskelon tässä yhteydessä mainitsema esimerkki käsittelee käräjäoikeuksille harmaan talouden  torjumiseksi luvattua lisähenkilöstöä, jossa itse asiassa on kysymys vain "fiktiivisestä lisärahoituksesta, joka muuttuu fiktiiviseksi lisähenkilöstöksi". Vastaavia esimerkkejä löytyisi varmaan monen muunkin ministeriön kohdalla. Esimerkiksi poliisille lienee luvattu tietty määrä lisävirkoja ja muita resursseja (oliko se nyt) 14 miljoonalla eurolla, mutta vain sillä ehdolla, että Liikkuva Poliisi lakkautetaan ja poliisihallintoa kevennetään muutenkin niin, että saadaan aikaan (oliko se nyt) 30 miljoonan euron säästöt. 

11. Toisena esimerkkinä Koskelo kertoo ne bis in idem -periaatteen eli ratkaisun oikeusvoimavaikutusta koskevan opin ulottumisesta EIT:n ratkaisukäytännön edellyttämällä tavalla varsinaisen rikoslainkäytön ulkopuolelle eli hallinnollisiin sanktioihin. Tämä merkittävä muutos edellyttäisi poliittisilta päättäjiltä etenkin verotusmenettelyyn tehtäviä muutoksia harmaan talouden torjumiseksi, mutta näistä uudistuksista ei ole Koskelon mukaan vieläkään mitään tietoa, vaikka  EIT antoi ne bis in idem- periaatteen soveltamisesta Suomea koskevan ratkaisun vuonna 2009 eli jo kolme vuotta sitten; KKO on antanut ko. problematiikasta jo kymmenkunta eri tilanteita koskevaa ennakkopäätöstä. Koskelo epäilee hitauden johtuvan siitä, ettei asianomainen virkakunta - ilmeisesti valtiovarainministeriössä ja verohallinnossa - ole pitänyt poliittisia päätöksentekijöitä ajan tasalla, minkä seurauksena veronkiertäjiä pääsee vastuusta kuin koiria veräjästä.

12. Minua kiinnosti erityisesti, kun Koskelo mainitsi yhtenä esimerkkinä virkamiesmoraalin tilasta hallituksen äskettäin eduskunnalle antaman lakiesityksen pysäköinnin valvonnasta yksityisillä kiinteistöillä (HE 79/2012 vp). Kuten olen jo kertonut, kyseinen lakiesitys kuuluu hölmöimpiin, joihin minä olen urani aikana törmännyt, ja sama käsitys näyttää olevan myös useimmilla pysäköintifirmoilla. Kyse on muun ohella siitä, onko hallituksen ja lakiesitystä valmistelleen oikeusministeriön ja oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin tarkoituksena ollut, että sanottua esitystä koskevalla lainsäädännöllä olisi tarkoitus kieltää parkkiyhtiöiden nykyisin harjoittama sopimukseen perustuva valvonta ja valvontamaksujen vaatiminen sopimusrikkomusten perusteella. Tästä asiasta ei lakiesityksessä sanota halaistua sanaa, mitä myös presidentti Koskelo tuntuu ihmettelevän. Kuten Koskelo toteaa, "sellaisen normin kirjoittaminen esitykseen olisi pakottanut miettimään, voiko sen kirjoittaa ja millä perusteella". 

13. Presidentti Koskelo epäilee, että tämä yksityistä pysäköinnin valvontaa koskeva "ydinkysymys" on pyritty tarkoituksellisesti väistämään ja jättämään avoimeksi. Koskelon mukaan merkit viittaavat siihen, että kyseinen ratkaisu on tehty virkamiestasolla, eli sitä ei olisi tehnyt oikeusministeri Henriksson. Mutta tällöin ollaan juuri siinä tilanteessa, jolloin virkamiesmoraali olisi edellyttänyt, että lakiesityksen valmistellut virkakunta olisi kertonut  kakistelematta päättäjille eli oikeusministerille ja maan hallitukselle, mitä lakiesitys po. suhteessa merkitsee ja mihin se käytännössä johtaa. Nyt nämä ydinkysymykset on jätetty täysin avoimiksi ja kertomatta ilmeisesti siinä hurskaassa toivossa, että eduskunta ja perustuslakivaliokunta hoksaisivat asian ja puuttuisivat siihen tavalla tai toisella. Selvää on, että tällainen menettely ei osoita korkea virkamiesmoraalia ja on kaukana hyvästä ja rehellisestä lainvalmistelusta ja -säädännöstä 

14. Minusta ko. hallituksen esityksessä mainitulla lainsäädännöllä ei voida sivuuttaa yksityistä omistusoikeutta eikä sopimusvapauden periaatetta eikä siis kieltää sopimukseen perustuvaa pysäköinninvalvontaa ja nykyisenkaltaista valvontamaksukäytäntöä. Kuten olen (päätöstä ennakoiden) kertonut (blogi 630/28.8.-12), Helsingin käräjäoikeus on noin kuukausi sitten antamallaan tuomiolla vahvistanut, että yksityinen parkkiyhtiö sai peria sopimusehtojen vastaisesti pysäköivältä autoilijalta sopimuksessa mainitun valvontamaksun. Käräjäoikeuden mukaan yksityistä pysäköinninvalvontaa ja valvontamaksun vaatimista ei voida pitää julkisen vallan käyttönä. Tässä ei ole itse asiassa mitään uutta, sillä korkein oikeus totesi saman asian jo vuonna 2010 antamassaan ennakkopäätöksessä (KKO 2010:23). Lehtitietojen mukaan pysäköintifirmat ovat vasta nyt alkaneet lähettää perintään tuhansia vanhoja valvontamaksuja.

15. Presidentti Koskelo puuttui puheessaan myös lobbauksen voimaan ja siitä aiheutuviin vaaroihin. Hän mainitsi tässä kohtaa esimerkkinä parhaillaan vireillä olevan IPR-asioiden tuomioistuinkäsittelyä koskevan lainuudistuksen. Sitä ollaan Koskelon mukaan järjestämässä - oikeusministeriön ajamana - tavalla, joka ei edusta linjakasta oikeudenhoidon kehittämistä. Lainvalmistelijat eivät ole Koskelon mukaan ottaneet lausunnonantajien - muun muassa korkeimman oikeuden - esittämää kritikkiä huomioon. Koskelo moittii lainvalmistelua klientilismistä.  Hänen mukaansa kapeakatseisuus näyttää määräävän mainitussa IPR-asioiden uudistuksessa oikeudenhoidon toiminnallisen rakenteen ja muutoksenhaun järjestämistä, vaikka juuri nyt olisi päinvastoin välttämätöntä päästä isoihin, läpiajateltuihin ja linjakkaisiin uudistuksiin. Toinen huolestuttava piirre mainitussa IPR-hankkeessa on Koskelon mukaan siinä, että "todelliselle uudistukselle on rakennettu kotoperäinen ja keinotekoinen esterata perustuslain tulkinnasta, jolla pyritään sementoimaan vallitsevia reviirejä ja sulkemaan pois asiallisesti parempia uudistusvaihtoehtoja".

16. Kuten tunnettua, mainittuihin perustuslain tulkinnoissa esiintyviin "keinotekoisiin esteratoihin" törmätään tuon tuostakin perustuslakivaliokunnan lausunnoissa, jotka perustuvat lähinnä vain yhtä aatesuuntaa edustavien valtiosääntöoppineiden lausuntoihin. Yhtenä esimerkkinä tästä edellä mainittu yksityinen pysäköinninvalvonta, jossa mainittujen lausuntojen mukaan  olisi kyse "merkittävästä julkisen vallan käytöstä".

17. Mainituilla IPR-asioilla tarkoitetaan immateriaalioikeuksia eli tekijänoikeuksia ja yksityisoikeuteen perustuvia teollisoikeuksia, joita ovat esimerkiksi patenttioikeus, mallioikeus ja tavaramerkkioikeus. Presidentti Koskeloa ja ilmeisesti koko KKO:ta hiertää uudistus, josta hallitus ehti vast' ikään eli 4.10. antaa lakiesityksen eduskunnalle (HE 124/2012 vp). Sen mukaan IPR-asioiden käsittely keskitetään (käräjäoikeudesta ja muualta) markkinaoikeuteen, joka siis käsittelisi teollisoikeuksia myöntävien rekisteriviranomnaisten päätöksistä tehdyt valitukset sekä, mikä KKO:n kannalta on merkittävää, myös kaikki teollis- ja tekijänoikeudelliset riita- ja hakemusasiat. Nykyisin näitä riita-asioita käsitellään ensimmäisenä asteena Helsingin käräjäoikeudessa. Markkinaoikeuden sanotuissa riita-asioissa antamista päätöksistä valitettaisiin lakiesityksen mukaan suoraan korkeimpaan oikeuteen, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan. Korkein oikeus olisi halunnut, että ensimmäisenä valitusasteena näissä asioissa olisi Helsingin hovioikeus. Korkeimman oikeuden lausunnon mukaan markkinaoikeus on jo nyt niin ruuhkautunut, ettei se tule selviytymään sille tulossa olevista lisätehtävistä. 

18. Keitä Pauliine Koskelo mahtoi tarkoittaa viitatessaan lainvalmistelussa esiintyneeseen klientilismiin? En tiedä, mutta ehkäpä joku lukijoista saattaisi tietää. Olisiko markkinaoikeus ja sen johto ollut hamuamassa itselleen lisätehtäviä? Niin tai näin, mutta oppiihan tässä puuhassa koko ajan myös uutta, ainakin uusi sivistyssanoja, kuten juuri eufemismi ja klientilismi. Klientilismillä yleisesti ottaen tarkoitettaneen muun muassa käytäntöä, jossa virkamiehillä on vastavuoroisiin palveluksiin perustuvia henkilökohtaisia suhteita julkisen vallan ulkopuolisiin toimijoihin; tämä viittaisi siis vahvasti korruptioon ja virkamiesten lahjontaan. Ilmankos Pauliine Koskelo käytti tässä kohdin  hieman vierasta sivistyssanaa!

19. Esko Seppänen kirjoitti US-puhenvuorossaan 9.5. otsikolla "Klientelismillä varastetaan eläkemiljoonia"; ES käytti siis muotoa "klientelismi", eikä klientilismi kuten Koskelo. Oikea muoto lienee clintelismi tai clientismi, c:llä tai k:lla, miten vain. Esko Seppänen kirjoitti, että "klientelismiä on mitä suurimmassa määrin suomalainen kolmikantainen korporatismi, jossa yksityisten työeläkeyhtiöiden hallintoelimissä istuvat poliitikot ja työmarkkinajärjestöjen edustajat tekevät yhtiöitä suosivia ratkaisuja ylisuuria palkkioita vastaan".  

20. Esko Seppäsen mukaan Ilkka Kanervan syntymäpäivien rahoitus oli "sitä itseään". Kanervan ei kuitenkaan voitu osoittaa antaneen vastapalveluksia rahoittajille, mutta hänet tuomittiin siitä, että hänellä maakuntaliiton hallituksen puheenjohtajana olisi joskus tulevaisuudessa ollut asemapaikka antaa lahjoittajilleen vastapalveluksia. Seppäsen mukaan Suomen lain kummallisuuksiin kuuluu, että vartiointiliikkeen raha-auton ryöstämisen suunnittelu ei ole rikos eikä rosvoja voi pidättää saati syyttää ennen kuin he aloittavat ryöstön, mutta poliitikko voidaan tuomita rikoksesta ilman, että hän on käyttänyt tai aikoo käyttää asemaansa väärin".

21. Mainio vertailu Seppäseltä, näinhän se menee! Tästä huomaamme, ettei juridiikka ihan niin yksinkertaista ole kuin voisi äkkipäätään kuvitella. No, se ettei törkeiden rikosten valmistelua ole meillä Suomessa kriminalisoitu, johtuu lähinnä meidän oikeusministereistämme - ko. asiassa viimeksi Tuija Braxista - jotka ovat olleet passiivisten virkamiesten ja lainvalmistelijoiden talutusnuorassa. Koskelon lainvalmistelijoilta ja muilta virkamiehiltä peräämää moraalia sanoa kiertelemättä  ministereille ja päättäjille, mitä pitäisi tehdä, ei ole tuossa(kaan) asiassa löytynyt. Virkamiehet ovat vain tyytyneet odottelemaan ministerin mandaatttia, mutta sitä ei ole kuulunut, sillä ministeri puolestaan on odottanut, että virkamiehet tekisivät aloitteen - tai olisivat tekemättä, jolloin hänen itsensä ei tarvitsisi tehdä asian suhteen mitään!

22. Kaiken kaikkiaan napakka puhe Pauliine Koskelolta! Toivoa sopii, että muutkin presidentit pitäisivät joskus yhtä kriittisiä puheita - enkä tarkoita tällä yksinomaan tuomioistuinten presidenttejä! Mikä sitten on tuomarin moraali, miten se eroaa virkamiesmoraalista ja millainen on nyky-Suomessa tuomarin rooli ylipäätään?  Tuomarit ovat toki riippumattomia hallitusvallasta, mitä muut virkamiehet eivät ole. Mutta olisivatko myös tuomarit vain "käskyläisiä" siinä mielessä, että heidän pitää noudattaa kuuliaisesti ja legalistisen perinteemme mukaisesti pikkutarkasti lain sanamuotoa ja tulkita lakia yksinomaan lain sanamuotoa lähtökohtana pitäen, vai millaista metodia laintulkinnassa nykyisin käytetään ja olisi KKO:n presidentin mielestä suotavaa käyttää? Tästä emme ole muistaakseni vielä kuulleet Koskelon kannanottoa. Ihmisoikeussopimuksen ja EU-oikeuden vaikutuksista on kyllä puhuttu, mutta muusta ei. Tässä yhteydessä kiinnostaisi lisäksi tietää, miten presidentti Koskelo suhtautuu tuomareiden ja tuomioistuinten oikeutta kehittävään ja muuttavaan rooliin. Tästä on Suomessa yleensä aina ylimpien tuomioistuinten ja tuomareiden taholla visusti vaiettu. Edelleen, tulisiko tuomioistuimelle antaa nykyistä vapaammat kädet (vrt. PL 107 §) tutkia lakien perustuslainmukaisuutta ja edellyttäisikö tämä perustuslain muutosta vain ainoastaan  sanotun lainkohdan järkevää tulkintaa? Tästäkään Suomessa ei juuri puhuta. 

23. Yksi hullu kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata, sanotaan. Niin tässäkin, eli kysymyksiä olisi todella paljon. Ehkä kuulemme joitakin vastauksia ensi perjantain Tuomaripäivillä, jolloin oikeuslaitoksen presidentit, muut korkeat päällikköt sekä muut viisaat pitävät jälleen jo niin kovin tutuiksi tulleita katsauksia ajankohtaisista asioista.

204. Välinpitämättömästi Teidän

1. Jukka Kemppinen pohtii 3.1.blogissaan kauppiaallisen luokan (kylteri) ja toisaalta vartijaluokan (mm. poliitikot, tuomarit ja poliisit) moraalijärjestelmän sisältyviä käskyjä. Vartijaluokan moraalinormeja ovat JK:n mukaan mm. sellaiset käskyt kuin "muista totteleminen ja kuri", " anna arvo ylemmillesi", "ole uskollinen", "kosta", "petä, "osoita asemasi" jne. Kemppisen mukaan vartijaluokan klassinen ongelma on omien puolustaminen myös valheella; esimerkiksi katolinen kirkko on ollut esillä pedofilian peittelyssä. Kollegojen juoppouden peittely on Kemppisen mukaan ollut aiemmin sangen kova koodi virkamiespiireissä, ja työpaikka- ja koulukiusaaminen menestyy ryhmäsolidaarisuuden tuella.

2. Moraalisääntöjen luetteloita voidaan täydentää. Viimeaikaisten tapahtumien johdosta mieleen tulevat vartijaluokan osalta seuraavat käskyt:

- näyttele välittäväsi ja peitä samalla todellinen välinpitämättömyytesi

- älä ota vastuuta mistään omista ja alaistesi virheistä asioiden huonosta hoidosta

- vetoa aina siihen, että epäkohdissa on kyse on vain yksittäistapauksista, joita ei pidä yleistää.

Mitä se on? Muutamia esimerkkejä.

3. Pahoittele ministerinä tv-keskusteluissa koulukiusaamista ja alle 15-vuotiaiden lasten harjoittamaa koulu- ja jengiväkivaltaa ja sitä, etteivät nuoret ja lapset puutu siihen (joulukuun alussa kahdeksasluokkalainen koulukiusattu tyttö hakattiin Helsingin Viikissä 40 koulutoverin katsellessa vieressä raakaa pahoinpitelyä), mutta väistä vastuusi, koska kyseessä on yksittäistapaus ja poliisiasia, josta sinulla ei ole tarkempaa tietoa. Älä puutu koulukiusaamiseen esimerkiksi lupaamalla lisätä koulukuraattorin tai sosiaalihoitajien virkoja.

4. Jos koulukiusattu haastaa koulun opetushenkilökuntaan kuuluvia ihmisiä ja koulua ylläpitävän kunnan käräjille (näin tapahtui lokakuussa Turussa, jossa käräjäoikeus - kuinkas muuten, oltiinhan tautisessa Turussa - hylkäsi syytteet ja korvausvaatimukset) vähättele opettajien ja kouluviranomaisten vastuuta ja selitä, että sinun saamiesi tietojen mukaan kyseessä on yksittäistapaus, jossa opettajat olivat kyllä puuttuneet asiaan parhaan kykynsä mukaan. Aseta pari kolme työryhmä selvittämään asiaa saadaksesi kohun hiljenemään ja epäkohdat lakaistuksi tällä tavalla joksikin ajaksi (ministerikautesi loppuajaksi) maton alle.

4. Kauhistele julkisuudessa hurskaasti alle 18-vuotiaiden nuorten ja lasten itsemurhalukuja (joulukuun alkuun mennessä Suomessa oli tehty viime vuonna 16 alle 18-vuotiaan tekemää itsemurhaa ja parikymmentä vakavaan vammautumiseen johtanutta itsemurhayritystä). Ole ministerinä tai johtavana virkamiehenä huolehtivinasi siitä, että lehtitietojen mukaan itsemurhaa suunnittelevien lasten ja nuorten kaverit eivät kerro aikeista vanhemmille ihmisille. Korosta, että kyseisestä asiasta kertominen ei ole luottamuksen pettämistä, vaan vastuun ottamista. Älä kuitenkaan esitä mitään konkreettista esitystä tai toimenpidettä, jolla jotta yhteiskunnassa puututtaisiin todella vakavasti nuorten mielenterveysongelmiin.

5. Vähättele ministerinä, poliisiylijohtajana tai muuna johtavana virkamiehenä koulusurmia ja liikekeskuksissa tapahtuvia joukkoampumisia ja muista aina mainita, että kyse on toki vain yksittäistapauksista, joita ei voida missään nimessä yleistää. Väitä kirkkain silmin ja pokkana, että poliisi- ja kouluviranomaiset ovat tehneet koulusurmien ehkäisemiseksi parhaansa, vaikka todellisuudessa sinä ja kyseiset virkamiehet ovat laiminlyöneet puheena olevassa suhteessa täydellisesti velvollisuutensa huolehtia koululaisten ja muiden ihmisten turvallisuudesta.

6. Puolusta esimerkiksi koulusurmatapauksissa aina ensimmäiseksi alaisiasi poliisi- ja muita virkamiehiä ja mainitse julkisuudessa, että tiedät kyllä asianomaisen tapauksen (esimerkiksi poliisin aseenkäyttötapauksen yhteydessä), vaikka asian tutkintaa ei ole ehditty edes vielä aloittaa. Totea, että tunnet itse asianomaisen poliisi- tai muun virkamiehen ja olet varma, ettei tämä ole syyllistynyt minkäänlaiseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Näin myös silloin, kun asianomainen poliisimies on laiminlyönyt ottaa aseen tulevan koulusurmaajan hallusta.

7. Ministerinä älä ota kuuleviin korviisikaan julkisuudessa esitettyjä kannanottoja, joiden mukaan sinun pitäisi kantaa koulusurma- yms. tragedioiden johdosta poliittinen vastuusi ja erota virastasi. Kerro, että erosi olisi rintamakarkuruutta - vaikka kyseessä olisi jo toinen tai kolmas virkakaudellasi tapahtunut joukkosurmatapaus - ja että haluat jatkaa ja toimia talvisodan hengessä.

8. Asianomaisena virkamiehenä älä välitä tuomioistuimien antamien lähestymiskieltojen valvonnasta ja kiellon rikkojien vastuuseen saattamisesta. Tuomarina tuomitse maahanmuuttajataustaisille jatkuvasti jatkuvasti pelkästään ehdollisia vankeusrangaistuksia tai sakkoja, vaikka tekijä olisi syyllistynyt monen vuoden aikana erilaisiin aserikoksiin, pahoinpitelyihin, laittomiin uhkauksiin jne. Älä peruuta useisiin rikoksiin tuomitun maahanmuuttajan tuomitun oleskelulupaa, vaan jatka sitä tuomioista ja tämän uhkaavasta käyttäytymisestä huolimatta.

9. Ministerinä tai pääministerinä hämmästele julkisuudessa joukkosurmien jälkeen suomalaista oleskelulupakäytäntöä ja ihmettele, että useita ihmisiä surmanneen henkilön oleskelulupa jatkui, vaikka tälle ei lukuisten rikosten vuoksi aiemmin ollut myönnetty hakemaansa Suomen kansalaisuutta. Kysele (muka) ihmeissäsi, että millaisissa tapauksissa oleskelulupa oikein voidaan peruuttaa ja onko oleskelulupaa seuraavilla viranomaisilla riittävä tietopohja kyseisten henkilöiden toiminnasta ja rikoksista. Näin saat huomion siirretyksi omasta ja hallituksesi vastuusta toisaalle ja ihmiset unohtamaan, että juuri heidän pitäisi voida esittää edellä mainitut kysymykset ja hämmästely sinulle, joka olet ollut hallitusvastuussa jo monta vuotta ja jo kahdessa peräkkäisessä hallituksessa. On tietenkin irvokasta, että ministeri tai pääministeri kyselee asioista muka tietämättömänä kansalta, vaikka juuri hänen pitäisi vastata kansan kysymyksiin, mutta älä välitä tästä, eivät ihmiset kuitenkaan tätä huomaa.

10. Osoita pääministerinä huolestumisesi (muka) myös esittämällä retorinen kysymys, voidaanko aselakia tiukentamalla saada aikaan jotain, mikä vähentäisi mahdollisuutta hankkia ase pimeiltä markkinoilta. Tee näin, vaikka tiedätkin hyvin vastauksen kysymykseen. Kun on kyse laittomalla aseella tehdystä rikoksesta, vetoa siihen, että laillisia aseita koskevaa lakia ollaan tiukentamassa. vastaavasti, kun on kyse laillisella aseella tehdystä koulusurmasta, vetoa siihen, että no, tekijä olisi voinut aina saada laittoman aseen, vaikka hänelle myönnetty aselupa olisi peruutettu. Näin saat nämä kaksi eri asiaa kätevästi sotketuksi keskenään eivätkä tyhmät kansalaiset huomaa mitään.

11. Lupaa poliisiministerinä, että seuraavaksi viranomaiset tulevat syynäämään kaikki vanhat aseluvat. Älä missään nimessä mainitse, että lupasit tehdä näin jo syksyllä 2008 kauhajoen koulusurmien jälkeen; tuolloinkin asia jäi pelkäksi lupauksesi, ota ei ollut edes tarkoitus toteuttaa.

12. Vähättele ministerinä maahanmuuttajien rikostapauksia ja pidä heidän tekojaan ihmissuhteisiin eikä ulkomaiseen alkuperään liittyvinä ongelmina, jotta saat työnnetyksi kotouttamisen onnistumisen arvioinnin syrjään.

13. Oikeusministerinä tule jokaisen koulusurmatapauksen, Sello-tapauksen yms. tragedioiden jälkeen puuhakkaasti julkisuuteen antamaan lausuntoja, jossa kerrot pontevasti - silmää räpäyttämättä - että sinun johtamasi ministeriö valmistelee juuri parhaillaan lähestymiskieltoon määrätyille henkilöille jotakin sähköpanta - tms. jippoa, jolla saadaan vastaisuudessa ehkäistyä kaikki vastaavanlaiset tragediat. Näin voit hyödyntää kaikki onnettomuudet ja rikostapaukset kerätäksesi poliittisia irtopisteitä itsellesi ja puolueellesi. Älä mainitse, että kyseistä elektronista valvontaa, jolla voitaisiin korvata lyhyet vankeusrangaistukset ja jota voitaisiin käyttää muun muassa vangitsemisen korvikkeena, on suunniteltu ministeriössäsi jo vuositolkulla ilman tulosta; monissa muissa maissa tällainen uudistus on toteutettu jo vuosia sitten. Jätä mainitsematta, että ministeriösi viime kunnallisvaaleissa kokeilema sähköinen äänestys meni mönkään eikä siihen olla sen vuoksi siirtymässä Suomessa vielä pitkään aikaan; esimerkiksi Virossa sähköinen äänestys on ollut käytössä jo monissa vaaleissa.

14. Älä ryhdy oikeusministerinä mihinkään toimenpiteisiin henkirikosten tai esimerkiksi törkeän ryöstön valmistelun kriminalisoimiseksi, vaikka tästä on tehty eduskunnassa useiden vuosien aikana monia aloitteita. Jätä huomioimatta tässä kohdin oikeuskäytäntö - mm. Liedon rahankuljetustapaus - jossa syyte törkeän ryöstön yrityksestä tms. vakavasta rikoksesta on jouduttu hylkäämään, kun rikollinen teko ei ole edennyt vielä valmistelusta yritysasteelle. Selitä, että rikosten valmistelun kriminalisointiin palataan (jos palataan) joskus tulevaisuudessa. - Älä välitä, ei Johanneskaan välittänyt!

15. Voivottele ministerinä julkisuudessa vanhusten ja sairaiden huonoa hoitoa ja hoito- yms. laitosten jatkuvasti pahenevaa tilanahtautta ja hoitohenkilökunnan puutetta, mutta kerro samalla, että kyseessä on asia - jota varten olet toki asettanut pari kolme työryhmää - joka lain mukaan kuuluu kuntien eikä valtion vastuulle.

16. Vähättele myymälävarkauksien voimakasta lisääntymistä, mikä johtuu siitä, että poliisin antamilla ja syyttäjän rangaistusmääräyksin vahvistamia sakkoja ei voida enää muuntaa vankeudeksi, minkä varkaat hyvin tietävät. Älä myönnä, että teit oikeusministerinä virheen hyväksyttämällä eduskunnassa tätä uudistusta koskevan lain, vaan väitä pokkana ja silmää räpäyttämättä - että talouslama on yksin syynä myymälävarkauksien lisääntymiseen.

17. Anna sika- ja maatalousministerinä sikataloudelle entisenä sikafarmina niin sanotusti kasvot eli tässä tapauksessa pikemminkin kärsä ja puolusta aina ja joka paikassa sikalanpitäjiä ja heidän ammattitaitoa. Jos jotkut ilkeät ihmiset kehtaavat sikalan possurauhaa rikkoen kuvata ja videoida salaa sikaloita ja niissä kasvatettavia sikoja ja väittää kyseisen aineiston perusteella, että sikoja suorastaan rääkätään pitämällä heitä ulosteissaan ja muutenkin huonossa kunnossa ja jopa sairaina, niin kerro tv-keskustelun joka käänteessä, että kuvissa ja videoissa on kyse on vain muutamasta hassusta yksittäistapauksesta ja että 99 prosentissa tapauksista sikoja hoidetaan asianmukaisesti. Jos tarkastusten perusteella kuitenkin osoitetaan, että kyseinen kuva-aineisto pitääkin paikkansa, yritä vierittää vastuu asiasta eli sikojen huonosta hoidosta tarkastuseläinlääkäreille ja teurastamoille.

18. Kun pääset tv-studiolta takaisin ministeriöösi, muista lisätä sikaloille valtion varoista maksettavia investointitukia roimasti ja myönnä samoista varoista myös usean sadan tuhannes euron suuruinen markkinointiavustus sianlihan markkinoinnin edistämiseksi ("syökää sikaa"). Tee tämä, ennen kuin asetuksella ehditään vaatia muutoksia sikojen elinolosuhteiden parantamiseksi.

19. Muista iskulause, jonka mukaan kaverille eli tässä tapauksessa yhteiskunnan kovaosaisimmille ei jätetä! Äänestäjät kyllä äänestävät sinua jatkossakin aivan sikana, kunhan vain jaksat puhua kauniisti ja laupiaalla äänellä ja luvata ottavasi esille kaikkia kauniita asioita á la pääministeri. Jos näin toimit, sinustakin voi kerran vielä tulla pääministeri, ehkä jo aivan lähitulevaisuudessa, sillä kuten tiedämme, pääministeri haluaa luopua pallistaan levottomien jalkojensa takia. Muista, että puhuminen riittää äänestäjille, lupauksesi voit aina pettää ja kääntää takkisi mielin määrin.

20. Mistähän nuorisomme ja lapsemme saavat mallin osoittamalleen välinpitämättömyydelle ja vastuuttomuudelle?

166. Valtionhallintoa 200 vuotta

Hallituksen istunto Turun hovioikeudessa, leivättömän pöydän ääressä...

Kolmikko Koskelo, Vanhanen ja Hallberg juhlapressissä Turussa

Valtioneuvosto juhli 2.10.2009, jolloin tuli kuluneeksi 200 vuotta valtioneuvoston edeltäjän Suomen senaatin perustamisesta. Näin merkittävää tapahtumaa on toki syytä muistaa vielä näin jälkikäteenkin.

Suomi irrotettiin 1808-1809 käydyn Suomen sodan jälkeen Ruotsin vallasta ja liitettiin Venäjään. Suomi, virallisesti Keisarillinen Suomen suuriruhtinaskunta, sai autonimisen aseman ja sitä kautta ensimmäisen oman hallinnon.

Suomen omaksi keskushallintoviranomaiseksi vahvistettiin vuonna 1809 hallituskonselji, jota vuonna 1816 alettiin kutsua senaatiksi. Senaatti oli Suomen suuriruhtinaskunnan (1809-1917) korkein siviilihallintoelin ja ylin tuomioistuin. Se jakaantui kahteen erilliseen osastoon, talousosastoon ja oikeusosastoon. Talousosaston viisi toimituskuntaa vastasivat kaikista muista yhteiskunnan aloista paitsi suhteista suhteista muihin maihin eli ulkopolitiikasta. Senaatin jäsenet olivat senaattoreita. Senaatti toimi aluksi Turusta, mistä se muutti vuonna 1822 pääkaupunki Helsingissä valmistuneeseen Valtioneuvoston linnaan.

Suomen itsenäistyi 1917, jolloin senaatin talousosastosta tehtiin valtioneuvosto (hallitus) ja oikeusosastosta muodostettiin 1.10.1918 toimintansa aloittaneet korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus. Korkein hallinto-oikeus sai osan senaatin talousosaston aiemmin hoitaneita tehtäviä.

Valtioneuvosto 200 -vuotisjuhlallisuudet pidettiin Turussa 2.10. Aurajoen rannalla nahkuri (sic!) Richterin talossa paljastettiin hallituskonseljin kokoontumispaikan muistolaatta. Richterin talolle kävi köpelösti, sillä se paloi Turun palossa ja romahti vähän myöhemmin Aurajokeen. Muistolaatan paljastustilaisuudessa olivat läsnä myös KKO:n presidentti Pauliine Koskelo ja KHO:n presidentti Pekka Hallberg. Pääministeri Matti Vanhanen luki tilaisuudessa paperista pitkähkön hallituskonseljin vaiheita käsitelleen puheen.

Turun tuomiokirkossa pidetyn juhlajumalanpalveluksen jälkeen hallitus piti 200-vuotisistuntonsa. Koska Richterin talo makaa Aurajoen pohjassa, istunto pidettiin Turun hovioikeuden täysistuntosalissa. Istunto televisioitiin ja lähetettiin radiossa suorana lähetyksenä. Näin tapahtui ensimmäisen kerran valtioneuvoston historiassa.

Istunnossa oli paikalla kymmenkunta ministeriä, valtiovarainministeri Jyrki Katainen oli poissa. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka osallistui myös istuntoon, sillä perustuslain mukaan näin on meneteltävä. Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa istunnossa laillisuuden toteutumista. Oikeuskanslerinvirasto juhlii muuten vasta tulevana perjantaina eli 9.10. 200-vuotista taivaltaan.

Istunnon aluksi Matti Vanhanen kaivoi paperin taskustaan ja luki historiaa, nyt lyhyesti.

Itse istunto, joka alkoi kello 16.20, kesti vain 1 minuutin 57 sekuntia. Istunto eteni tähän tapaan:

Vanhanen: asia 1

Ministeri Virkkunen: yhdyn

Vanhanen: hyväksyttäneen, hyväksytty.

Vanhanen: asia 2

Ministeri Lehtomäki: yhdyn

Vanhanen: yhdyttän...korjaan hyväksyttäneen, hyväksytty.

Sama kaava toistui kaikkien istunnossa päätöksiksi nuijitun 7 asian kohdalla.

Istunnon jälkeen pääministeri kiitteli kokouksen tehokkuutta ja tokaisi sitten, että nyt kaikki kahville!

En enää yhtään ihmettele, että hallitus ei ole koskaan aiemmin halunnut, että ihmiset pääsevät seuraamaan reaaliajassa eli suorassa tv:n ja radion lähetyksessä valtioneuvoston yleisistuntoa. Koko hommahan vaikutti ulkopuolisesta jokseenkin koomiselta teatterilta, vaikka kyse olikin vakavasta asiasta. Myös Tasavallan Presidentin esittelyt valtioneuvossa noudattavat samaa kaavaa. Toki tiedän, että valtioneuvoston yleisistunto on tarkoitettu lähinnä pelkäksi muodollisuudeksi, sillä asiat on valmisteltu virkamiesten ja keskusteltu hallituspuolueiden kesken etukäteen valmiiksi.

Mutta kun Suomessa halutaan korostaa - ainakin juhlapuheissa - hallinnon avoimuutta, antaa sanotunlainen menettely aivan toisenlaisen kuvan. Käytännössä pääministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen tiettävästi sopivat etukäteen kaikki tärkeimmät asiat kahdestaan, eikä muille ministereille jää juuri enää sen jälkeen mitään mahdollisuutta vaikuttaa asioihin. Pääministeri on evännyt ministereiltä keskeneräisten eli valmistelussa olevista asioista tiedottamisen. Lisäksi hallitus ei, jos on uskomista ministeri Paavo Väyrystä, keskustele ja neuvottele niin sanotussa iltakoulussa ennen virallista "yhdyn - hyväksyn" -tilaisuutta koko porukalla asioita, vaan jokainen ministeri päättää tiettävästi melko itsenäisesti oman ministeriönsä asioista, jotka sitten siunataan yleensä aina sellaisinaan muodollisessa yleisistunnossa.

Tämä on sitä paljon puhuttua tehokkuutta. Avoimuus puuttuu tuollaisesta menettelystä tyystin.

Sen tehokkuudenkin kanssa taitaa olla vähän niin ja näin. Muutama päivä sitten saimme tietää, että EU:lta alueellisen työttömyyden poistamiseksi saaduista rahoista on jäänyt käyttämättä lähes 100 miljoonaan euroa tehottoman hallinnon takia. Ministeri Mauri Pekkarisen johtaman elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivat TE-keskukset eivät ole huonosta hallinnosta johtuen saaneet rahaa jaetuksi, käsittämätöntä!

Viime aikoina on ihmetelty myös eri viranomaisten toimesta suoritettavan valvonnan tehottomuutta. Oikeusministeriö ei välittänyt valvoa vaalirahoituslain valvontaa eikä patentti- ja rekisterihallitus näytä valvoneen säätiöitä. Eduskunnassa taas paljastui eilen skandaali, jossa Eduskunnan urheilukerhon varoja oli kavallettu 70 000 euron arvosta. Olemme myös toistuvasti joutuneet lukemaan, miten kurjassa jamassa koko eduskunnan hallinto on; puhemies ja pääsihteeri ovat kuulemma kulissien takana jatkuvasti napit vastakkain ja inhoavat syvästi toisiaan.

Ihme juttu tuo jatkuvasti puhuttava eduskunnan heikko hallinto. Onhan eduskunnan hallintoa johtanut kai jo kohta 20 vuotta Supon entinen päällikkö, siis todellinen supervalvoja, valvojien valvoja. Jollei tuollaisen taustan omaava pääsihteeri saa valvottua eduskunnan rahankäyttöä, niin kuka sitten?

No, mutta eipäs nyt mennä pilamaan hallituksen juhlamieltä enemmälti, vaan palataanpa Turkuun seuraamaan, mitä muuta hauskaa siellä 2.10. tapahtui.

Jo ennen edellä mainittua juhlaistuntoa Turussa nautittiin lounas, ymmärtääkseni niin sanotussa Brinkkalan talossa, minkä jälkeen pääministeri Matti Vanhanen piti "juhlapressin" eli tiedotustilaisuuden. Vanhanen luki jälleen paperista senaatin historiaa käsitelleen puheen. Myös KKO:n Koskelo ja KHO:n Hallberg pitivät puheen. Tämän jälkeen lehdistö sai esittää kysymyksiä kolmikolle Vanhanen, Koskelo, Hallberg.

KKO:n presidentti Koskelo mainitsi puheessaan yhdeksi oikeusjärjestelmän nykypäivän haasteeksi yllättäen Suomen poliittisen järjestelmän tilan ja luottamuksen säilyttämisen. Tällä hän viittasi meneillään olevaan vaalirahakohuun ja näki poliittiseen järjestelmään liittyvän nyt "pulmia." Kysyttäessä Koskelo ei kuitenkaan halunnut puuttua asiaan sen tarkemmin.

KHO:n presidentti Pekka Hallberg puhui jälleen kerran "oikeusvaltiotalosta" ja sen rakentamisesta. Tällä samalla puheellaan, sitä jonkin verran sopivasti muutellen, Hallberg on pärjännyt tilaisuudessa kuin tilaisuudessa jo 10-15 vuotta, kuten olen aiemmin blogissani kertonut. No, olihan "talosta" puhuminen Turussa pääministerin seurassa toki sikäli ajankohtaista, että juuri edellisenä päivänä pääministeri oli joutunut selittelemään julkisuudessa oman talonsa rakennusasioita.

Pääministeri Vanhaselta kysyttiin tilaisuudessa, mistäpä muusta kuin vaalirahoituksesta. Vanhanen kuitenkin totuttuun tapaansa väisti kysymykset mahdollisista rikoksista Nuorisosäätiön rahanjaossa vetoamalla Montesquieun oppiin vallan kolmijaosta ja siihen, ettei poliittinen päättäjän tule lausunnoillaan vaikuttaa riippumattomaan oikeusjärjestelmään. Kun Vanhaselta tivattiin vastausta vaalirahoitussotkuun moraalin näkökulmasta, Vanhanen väisti taas ja sanoi, että ensin on odotettava säätiön omat vastaukset sekä patentti- ja rekisterihallituksen kanta.

On meillä pääministeri! Moraali tuntuu olevan pääministerille täysin vieras aihealue. Kun pääministeriltä kysytään politiikan moraalista, hän ei ole kuulevinaankaan, vaan rupeaa puhumaan ihan muista asioista, kuten jonkin säätiön joskus mahdollisesti annettavista vastauksista. Sieltäkö se moraali löytyy, Nuorisosäätiön papereista?

Lainkäytössä tuomioistuinprosessia seuraa yleensä täytäntöönpano, pahimmassa tapauksessa "linnareissu." Myös Turun juhlissa hallitus ja muu juhlaväki siirtyi hovioikeuden "leivättömän pöydän" äärestä linnaan, tarkemmin sanottuna Turun linnaan. "Juhlat jatkui Junttilassa," raportoi Juha Watt Vainiokin jossakin biisissään.

Illalla poliittiset päättäjät, ylimmät hallintovirkamiehet sekä korkeimpien oikeuksien tuomarit siis tämän suomalaisen nomenklaturan edustajat (etuoikeutettujen ihmisten joukkio), siirtyi tosiaan juhlimaan Turun linnaan. "Musiikki pauhasi ja ihmiset pönöttävät," raportoi Helsingin Sanomat tilaisuutta; pönöttävien bileet siis. HS:n mukaan etenkin isoille kirkonmiehille näytti tulevan täyteen ammutussa salissa kovasti hiki kaapujensa alla täyteen. Iltamenotkin noudattivat siis totuttua kaavaa, maan tapaa.

Onpa siellä ollut todella kivaa - oi jospa oisin saanut olla mukana! Tätä hauskanpitoa tuskin haittasivat edes puhemies Sauli Niinistön ja pääministeri Matti Vanhasen puheet. HS:n mukaan Vanhanen luki jälleen historiaa paperista. - Pääministeri joutui siis Turun reissulla lukemaan paperista "historiaa" neljässä eri tilaisuudessa. Ei ole helppoa Matillakaan! Ja sitten vielä jotkut toimittajan retkut kehtaavat ottaa pressissä puheeksi säätiöt ja lautakasat, hävetkööt!

Juhlien vieminen Turkuun oli kuulemma pääministeri Vanhasen idea. Itse asiassa varsin johdonmukainen valinta, sillä onhan Suomen vanha pääkaupunki Turku näyttänyt jo 20-30 vuotta sitten muulle maalle esimerkkiä siitä, miten hämäriä poliitikkojen ja bisnesmiesten kytkökset ja kähminnät voivat olla. Tätä on kutsuttu Turun taudiksi, se on korruption hienostuneempi nimike. Tauti on nykyisin levinnyt myös pääkaupunkiin, sitä on niin sanotusti "liikkeellä", kuten kulunut fraasi kuuluu. Näyttää kehittyvän suorastaan epidemiaksi.

Mutta, ei nyt sentään mennä aivan asiattomuuksiin näin juhlavassa yhteydessä! Suomen kansa, siis tavallinen rahvas, päästettiin mukaan juhlamenoihin lauantaina 3.10. Silloin nimittäin valtionhallinto järjesti kansalaisille avoimien ovien päivän ja ihmiset pääsivät "tarkastamaan" muun muassa Valtioneuvoston linnaa, pääministerin johtamaa valtioneuvoston kansliaa, valtioneuvoston juhlahuoneistoa Smolnaa, ministeriöitä ja ylimpiä oikeusistuimia. Tarkastamaan eli katsomaan siis virastojen ulkoisia puitteita, päällistelemään kristallikruunuja, arvotauluja, kiiltäviksi kiillotettuja pöytiä ja muita huonekaluja jne.

Halukkaista tarkastelijoita riitti jonoiksi asti, vaikka turvatarkastukset olivat samaa luokkaa kuin lentokentillä. Valtioneuvoston linnassa vieraili 1 500 ihmistä ja Smolnassa peräti 1 700 henkeä, oikeusministeriössäkin kuulemma 600 kansalaista. Myös KKO:n taloon jonotettiin; itse kävin pällistelemässä juuri siellä, entisessä työpaikassani; kerron käynnistäni joskus myöhemmin. Jotkut ministerit olivat paikalla esittelemässä ministeriönsä toimintaa ja esineistöä, muun muassa pääministeri Matti Vanhanen nähtiin valtioneuvoston kansliassa.

Pääministeri osasi ottaa yleisönsä, sillä hän kätteli ihmisiä ja jakeli jopa nimmareita. Tehosiko tämä, koheniko Vanhasen imago, joka on joidenkin kyselyjen mukaan ylivoimaisesti "rämettynein" nykypoliitikkojen joukossa? Jonkin verran varmasti, mutta ihmisiä toisaalta pääministeriin kohdistuneet syytökset valehtelusta ja jopa rikosepäilyistä askarruttavat edelleen ihmisiä.

Kun eräältä nuorelta mieheltä kysyttiin tv-haastattelussa valtioneuvoston kansliassa, jossa Vanhanen näkyi taustalla kättelemässä ihmisiä, mitä hän olisi kysynyt Vanhaselta, jos olisi päässyt esittämään pääministerille kysymyksen, tuli vastaus melko nopeasti: "Aiotteko erota." - Siinäs saitte!

Nämä nyt järjestetyt avoimet ovet olivat kuuleman mukaan järjestyksessä toiset valtionhallinnon historiassa, edelliset pidettiin 35 vuotta sitten. Jos sama "tahti" tulee jatkumaan tulevaisuudessa, niin seuraavat eli kolmannet avoimet ovet valtioneuvostossa ovat vuonna 2044.

Vuonna 1975 ensimmäisten avoimien ovien aikana pääministerinä taisi olla Martti Miettunen (kepu). Kukahan keskustalainen poliitikko mahtaa olla pääministerinä vuonna 2044?

158. Pääministerin haastattelutunti

Taulukauppiaita syyskäräjillä

Herra Pääministeri, pyytäisimme Teiltä vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

1. Miten Te, Herra Pääministeri, olette voinut ottaa vastaan vaalitukena Nuorisosäätiön nuorisotyöhön tarkoitettua julkista RAY:n rahaa?

Pääministeri: Aivan aluksi haluaisin todeta, että yritysten, yhteisöjen ja yksityisten ihmisten puolueille ja ehdokkaille antamissa vaalituissa ei ole mitään väärää tai laitonta. Vaalitukitoiminta on ollut ja on edelleen täysin laillista. On täysin välttämätöntä, että myös jatkossa yritykset ja muut voivat rahoittaa vaalitoimintaa ja tukea täten demokratiaa. - Seuraava kysymys, olkaa hyvä!

2. Miten katsotte voivanne jatkaa hallituksen pääministerinä, vaikka oikeusoppineiden mukaan olette rikkonut säätiölakia?

Pääministeri: Kuten edellä jo totesin, vaalituissa ei ole mitään väärään, vaan tuet ovat täysin laillisia. Vaalirahoitusta ei ole saanut yksin Keskustapuolue ja hallituspuolueet, vaan myös oppositiopuolueet Ay-liikkeeltä. Olemme tässä kaikki samassa veneessä. - Seuraava kysymys, olkaa hyvä!

3. Kuinka paljon jaoitte itsellenne vaalirahaa vuosina 1981-2003, kun olitte Nuorisosäätiön hallituksen varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana?

Pääministeri: Viittaan jo edellä lausumaani vaalirahoituksen laillisuudesta ja välttämättömyydestä. Lauri Tarastin toimikunnan työ on loppusuoralla. Puolueiden rahoitusta ja ehdokkaiden rahoitusta tullaan avaamaan huomattavasti. Vaalituille kaavaillaan kattoa ja täydellistä läpinäkyvyyttä. Jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen, me saamme oikeudenmukaisen ja avoimen lainsäädännön. - Seuraava kysymys, olkapa hyvä!

4. Miksi teidän on niin vaikea myöntää virheitänne?

Pääministeri: Odotetaan nyt vain rauhassa Lauri Tarastin työryhmän työn valmistumista. Jos säätiöt ovat jakaneet rahaa virheellisesti, se on toki ongelma, siis säätiöiden ongelma, joka pitää selvittää - Seuraava kysymys!

5. Aiotteko palauttaa saamanne tukirahat Nuorisosäätiölle?

Pääministeri: Keskustan puoluehallitus on antanut täyden tukensa minulle ja hallitukselle. Hallitusta odottavat nyt todella vaikeat kysymykset maan taloudellisen tilan vakauttamiseksi ja kotitalouksien elvyttämiseksi. Toivon hallitukselle työrauhaa. - Sitten seuraava kysymys, olkaa hyvä!

6. Mikä on mielestänne moraalin, lain ja politiikan suhde?

Pääministeri: Kuten jo edellä totesin, hallituksen asettama Lauri Tarastin työryhmän työ on loppusuoralla ja hallitus tulee antamaan uutta puoluerahoitusta koskevan lakiesityksensä eduskunnalle välittömästi, kun työryhmän esitys on ensi kuun alussa valmistunut. Minusta se mikä on lain mukaan sallittua, on myös moraalisesti ja poliittisesti ok. - Seuraava!

7. Mitä vastaatte kansalaisille, jotka syyttävät teitä valehtelusta?

Pääministeri: Yhdysvaltojen käynnin yhteydessä vastaanotin Louis Bunuelin...vai mikä se nyt taas olikaan...heh, heh, joka tapauksessa erään säätiön myöntämän tunnustuspalkinnon Global Creative Leadersip -kilpailussa. Palkinnonjakotilaisuus on erittäin lämminhenkinen tilaisuus. - No niin, mennäänpä sitten taas eteenpäin!

8. Millä perustella väitätte, että hallitus on juuri nyt toimintakykyinen?

Pääministeri: Meillä on vahva enemmistöhallitus, jossa ovat edustettuina seuraavat puolueet - suuruusjärjestyksessä : Keskusta, kokoomus, vihreät ja RKP. Esimerkiksi Norjassa on jo kauan ollut johdossa vähemmistöhallitus. - Mutta aika rientää, joten otetaanpa vielä kaksi viimeistä kysymystä!

9. Oletteko puhunut täysin totta koko tämän jupakan aikana? Uskotteko että ihmiset luottavat yhä teihin?

Pääministeri: Ei kaikkia asioita ja yksityiskohtia voi vuosien kuluttua muistaa! Maailma muuttuu, mutta muuttuuko ihminen, kas siinäpä kysymys...(alkaa laulaa): "Muuttuuko ihminen ihminen ja mihin suuntaan/voi viedä huomispäivän tie/jos luottaa uskaltaa niin myöskin voittaa/ja löytää uuden ihmisen..." Näin, otetaanpa sitten se vihon viimeinen kysymys!

10. Aiotteko erota?

Pääministeri: Huomasin Amerikassa ollessani, että suomalainen lehdistö on alkanut viljellä amerikkalaistyyppisiä otsikoita. Eräässäkin iltapäivälehdessä oli pantu minun suuhuni otsikko: "En aio erota." - En minä ole niin sanonut ." - "No, aiotteko erota? - Kuten sanoin, minä en ole niin sanonut. Sanoin, että... - "Mutta miten on, Herra Pääministeri, oletteko Te aikeissa erota?" - Noh, o-odotetaan nyt vain rauhallisesti näitä selvityksiä. Toimittajahan tietää, että minäkin olen entinen toimittaja, joten... - "Te ette siis halua vastata tähänkään kysymykseen?"

- Kuulkaas nyt toimittaja, minähän olen vastannut kysymyksiinne parhaani mukaan. Mitä eroasiaan tulee, niin minähän olen jo eronnut! Minun ja Merjan avioero astui voimaan jo vuonna 2004...ja mitä minun ja Sirkan väliseen asiaan tulee, niin etteköhän te nyt mene hieman asioiden edelle...mehän olemme vasta kihloissa! Totta kai oppositiolla on oikeus ja jopa velvollisuus vaatia minun eroani, mutta vasta häiden jälkeen.

- Milloin häät ovat?

- Kai te nyt sen verran ymmärrätte, että tämä on sellainen asia, täysin yksityisasia, johon minun ei tarvitse teille vastata. Höh!

- No niin, palaveri on päättynyt! Kiitän julkisen sanan edustajia!

153. Puhelee Nova-miehen kanssa

Tapani? Tää on Sale, terve! Jep, jep, vaalit lähestyy taas, näin on...eikä pressan vaaleista ole vasta kun vuosi, juu...oli se tosi kiva, että säkin osallistut sen Novan kanssa ja tuit mua, ihan kiva summa se oli...niin ja osa saatiin vielä menemään vielä ohi virallisen kirjanpidon ja vaalirahoitusvalvonnan, joo, heh, heh, näin tekee osuuskauppaväki, juu...mulla on vieläkin tallella se foto, jossa me päällisteltiin yhdessä mun vaalicafén edustalla ja sulla oli päälläs se kanariankeltainen kampanjapaita jonka rinnassa oli mun nimi...jep, kivoja muistoja, juu.

Tapani, nyt mä tarttisin taas vähän sun apuas... mä oon kuullut, että sä oot junaillu nyt Novan rahaa pelkästään kepun ehdokkaille...niin, ei kai susta vaan ole tullu umpikepulainen, heh, heh...no niin, sitähän minäkin...mikäs se olikaan nimeltään se lafka, minkä kautta sitä rahaa kepulle ja muille kulkee...oliks se joku SMK...ai ei..et se on Suomen Maaseudun Kukkaisrahasto...no, ei helkkarissa, enhän mä sitä, mähän en sentään oo mikään hippien ehdokas, juu, heh...ai niin KMS, sehän se oli...tuo kuulostaa paremmalta...voit sä kuule Tapsa järkätä munkin kampanjalle sitä kautta about kymppi tonnii avustusta...ai et sopii...no sehän ois helvetin hyvä...mä tähtään oikeesti jo seuraaviin pressaan vaaleihin mut sitä varten mun pitäs näyttää jo näissä saakelin 2007 eduskuntavaaleissa, et kuka on kunkku ja ääniharava....juu,just, ken on maassa kaunehin, heh, heh...no tattista vaan Tapsa...niin joo ja jos musta sitte tulis vaalien jälkeen uuden hallituksen pääministeri tai vaikka valtion kirstun ylin vartija nii kyl mä sit yritän vastavuoroisesti jelpata sun firmaa jotenkin...niin sillä tavalla kun porvarihallitus ja -ministeri nyt ylipäätään tekee...ei tietenkään mitään korruptiota....eihän Suomessa edes oo sellaista ...heh heh... jep,terve vaan...joo, soitellaan!

----------

No hei Tapani, hyvä kun sain sut kiinni! Kuule, mä on nyt täällä Thaimaassa...juu Pattajalla justiinsa... ai miks mä lähin tänne keskellä kesää heinäkuussa... no, en mä oikein tiedä itsekään...mua vaan alko vituttaa niin saamaristi kun mä en päässy ministeriks vaikka mä sain vaaleissa toiseks eniten ääniä Salen jälkeen koko maassa ja Pirkanmaalla ylivoimaisesti eniten....se saakelin nappulahäiskä...juu se Katainen valitsi mun sijasta hallitukseen taas sen helkkarin Lindeenskän juu, niin se sama mikä joutu jo kerran eroomaan hallituksesta töppäiltyään siinä golf-kentän avustusjutussa, sähän muista....sano muuta, on se kumma et tollasii vilunkiämmiä valitaan aina vaan uudelleen hallitukseen vaikka ministereitten tulisi olla taitavia ja rehelliseksi tunnettuja ihmisiä.

Nii, ja toiseks mä lähin tänne kun Suomessa oli niin pirun kylmä keskellä kesää, juu. Mut nyt mun pitää kyllä päästää täältä äkkiä veke Suomee... ai miksikö...no siksi, että eihän täällä voi kukaan valkoinen olla kun tällä on niin pirun kuuma....ei sovi joo Kylmäkosken likalle ei sitte yhtään... ja tääl mun ympärillä pyörii vaan noita suomalaisia kännisii wi-win -liikemiehiä..niin juu, on se kamalaa...ja sit mä muistin et ens viikollahan on perhana vieköön Savonlinnan oopperajuhlat ja Porin Jazzit, juu...mun pitäs treffata siellä yks kiva kundi...mikäs sen nimi taas olikaan...Ollilan Ain...eiku Ainolan....tietty..niin justiisa niii....se on vähän samanlainen pallinaama ku säkin Tapsa heh heh juu...niin et voisik sä Tapsa järkätä mulle lentolipun ylihuomiseksi...nii justiisa.... kun mä pääsisin täältä muuten vasta kahden viikon päästä...nii, ai kun kiva...kyl sä sitten olet niin söde Tapsa...ai et sä voit hommata mulle mys liput Savonlinnaan ja tarjota myös Porin keikan...kyl sä tosi ystävä Tapsa...joo, nähään sit ylihuomenna...niin...voisiks sä lähettää kentälle mua vastaan sen Novan uuden Bemarin...juu sen saman jolla tulin Helsinki-Vantaalle...no hyvä...kyl mä sitten yritän vuorostani auttaa sua ja sun firmaasi...jos tarvii, niin..joo...nyt mä muistin et mähän oon mukana yhden landelaisen koulun...Kari Tapion koulu vai mikä se nyt taas olikaan... johtokunnassa ...ja se koulu pitäisi saneerata kohta kokokaan, niin et...

--------

Morjesta söör...mää soittelen täältä Tikkurilasta...ne sano et mul on advokaatin lisäks oikeus yhteen muuhunki puheluun joo...viitks sää tuora mulle tänne selliin uuren hammasharjan ja jotain muita toalettivehkeitä...joo...ja jotain kirjoja kans...sen Kollaa kestää ainaskii ja jotain muitaki...niin ja Salemin virsikirja ja joku Tapani Kansan cd...muuten Tapsa mää kuulin jot sua olis alkanu jotenki jänistää tai hermostuttaa tää homma...niin olit merkannut pesäluetteloonnkin jotain sellaista et sää et muka oikeesti tienny firman talousasioista mitään ko olit vaan jonkinlaine seremoniamestari koko puulaakis...joo...älä Tapsa kuule jatka tolla tiellä tai oot kohta itekin täällä...niin jos mää avaan suuni...ny sää ooot vielä evp mut maharollisesti et kauvaa...ai et mitä se tarkottaa toi evp...soon "ei vielä pidätetty"...joo näin se o...muista tämä ja tuo ne kamat mulle...soon moro.

----

Morjesta Tapsa, tääl on Sale...niin juuri...kuule ny on piru merras...se saakelin Jyrki-boy näyttää menettäneen hermonsa kokonaan ja ny se on määränny julkistaan myös kaikki kokoomuksen viime pressanvaalin firmoilta saamat avustukset...joo...eiks oo kauheeta...lehdissä on jo ollut tietoo mm. sen Cayman-Filppilän lahjotuksista mun kampanjalle...mä jo palautin sun firman konkkaan about kolme ja puol donaa...tietty ikään kun näön vuoks....oonhan mä sentää tään kansakunnan unilukkari heh heh... joo....täytyy näyttää vähän moraalista mallia....joo...mut nyt se Katainen aikoo maksaa joka saakelin sentin mitä me ollaan saatu Novasta takasi..niin siks ko ne konkkapesin juristit uhkas muuten vetää asian oikeuteen ja vaatia sun ja Artsin meille tekemät lahjotukset takaisin pesään....eihän ne oli tietenkää voitanu sitä keissii käräjillä mut ne osas vetää oikeasta narusta nyt kun puolueet ja poliitikot on nyt ihan paniikissa...totta helevetissä ne advokaatit rohmuaa kaikki palautetut rahat vaan itelleen ...muka palkkioksi pesän hyväksi tehdystä työstä pesä...saatanan saatana...

Mut Tapsa... mitä ny tekisin tään pressanvaalin rahoituskohun takia....sähän olet jonkinlainen julkisuuden hallinnan guru....vai mitä...ai vaan seremoniamestari...kysyisin nyt kuitenkin neuvoo...niin...ahaa...siis järjestän nyt heti tiedotustilaisuuden eduskunnassa...okei...toiseks istun tuolissa synkkänä niinku Rodinin Ajattelija ...mikäs se sitten on....ai kuuluisa patsas...vai niin .... näytän tv-kameroille murheellista naamaa ja puhelen vaan ikään kun hiljaa itekseni...kolmanneksi sanon, että pidän asiaa hyvin kiusallisena...joo entäs sitten...ai että yritän kääntää huomion siihen miten asioiden pitäisi olla tulevaisuudessa...firmojen vaaliavustuksia pitäisi valvoa reaaliaikaisesti internetin välityksellä....älä nyt kuule Tapsa yritä jekuttaa mua...niin eihän se toteudu mutta eihän ihmiset sitä ymmärrä...niin juu hehe, heh...mitä vielä...en puhu Filppilästä mitään..no tuskin multa nyt sentään rohjetaan edes tollaista kysyäkään...ja sitten vielä...ai että Zysse menee Stillerin tv-ohjelmaan Pressiklubi, kehuu mun moraalini maasta taivaaseen ja jankuttaa koko lähetyksen ajan muille suunvuoroa antamatta että pressanvaalien rahoituksessa salaamisessa ei ollut kerrassaan mitään laitonta, vaikka puolueet nyt suorastaan kilpailee siitä, kuka julkistaa sanotut tuet nopeimmin ...niin tolla tavalla ohitetaan kokonaan se puoli, et tiesinko mä tai kokoomus, mistä rahaa tuli ja ketkä lahjoittivat sitä mun kampanjaan...joo sotketaan vähän konsepteja...heh, heh joo...mä uskon et Beni tekee just noin ja toistaa joka kertaa saman asian röyhkeästi vielä kahteen kertaan...joo sen se osaa helkkarin hyvin...niin...eihän ihmiset tietty ymmärrä mikä ero on lailla ja moraalilla, heh, heh...ymmärräks säkään tota eroa oikeesti, Tapsa...luuleks sä et seuraavissa pressanvaaleissa mua kannattaisi vielä markkinoida "työväen presidenttinä"..niin...sehän oli se sun lanseeraama slogan viime vaaleissa...