883. Parkkiyhtiö voitti jälleen pysäköintikiistan

1. Hohhoijaa, vieläkö tätä kiistaa jaksetaan yhä vain jauhaa! Tällainen ajaus tuli minulle päällimmäisenä mieleen, kun näin ja kuulin eilen, miten Yle Uutiset ja jotkut muutkin tiedotusvälineet uutisoivat tapauksesta, jossa yksityinen parkkiyhtiö voitti sitä vastaan valvontamaksun määräämisestä nostetun oikeusjutun korkeimmassa oikeudessa (KKO).

2. Mainittu asia on ollut nimittäin täysin selvä jo sitä siitä lähtien, kun korkein oikeus vuonna 2010 ratkaisi samanlaisen kiistan yksityistä pysäköinninvalvontaa harjoittavan yhtiön eduksi (KKO 2010:23). Ko. tapauksessa valvontamaksun saanut henkilö haki vielä, eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanoton innoittamana, kyseisen ennnakkopäätöksen purkua, mutta korkeimman oikeuden kanta ja päätös oli selkeä ja hyvin perusteltu: lainmukaista ratkaisua ei ole syytä purkaa (KKO 2011:43). 

3. Olen selostanut edellä mainittuja KKO:n ratkaisuja sekä mielestäni virheellistä perustuslakivaliokunnan lausuntoa, jossa KKO:n vuonna 2010 antaman ennakkopäätöksen jälkeen katsottiin, että yksityisessä pysäköinninvalvonnassa olisi kysymys julkisen vallan käytöstä ja vieläpä sellaisen vallan merkittävästä käytöstä.  

4. Perustuslakivaliokunta kuuli asiantuntijoina useita valtiosääntö- ja hallinto-oikeuden oikeusoppineita, mutta  vain yhtä sopimus- ja siviilioikeuden asiantuntijaa, joten ei ollut ihme, että valiokunnan kanta meni mainitussa ydinkysymyksessä (julkisen vallan käyttöä vai yksityisoikeudellista sopimusoikeutta) mönkään. Yksityinen pysäköinninvalvonta ja sen yhteydessä tapahtuva valvontamaksun määrääminen perustuvat luonnollisesti sopimusvapauteen ja yksityisoikeudelliseen sopimukseen eikä siinä rikota mitenkään tai missään olosuhteissa perustuslakia. Sopimukseen perustuvassa valvontamaksun määräämisessä ei ole kyse sakotusoikeudesta tai myöskään julkisen vallan käytöstä, ei merkittävästä tai edes vähäisestä.

5. En ryhdy tässä kertaamaan kaikkea sitä, mitä olen aikaisemmin pysäköinninvalvontaa käsittelevissä blogikirjoituksissani lausunut. Olen kirjoittanut, kuten blogin etusivullla olevasta tunnisteluettelosta ilmenee, yksityisestä pysäköinninvalvonnasta viiden vuoden aikana yhteensä 25 ja valvontamaksusta 17 kertaa; olkaa hyvä ja lukekaa sieltä. Tätä ennen olen kirjoittanut yksityisen pysäköinninvalvonnan suitsimiseksi kaavailluista lainsäädäntöhankkeista blogissa 787/17.10.2013 otsikolla "Perustuslakivaliokunta: Nykyisenlainen yksityinen pysäköinninvalvonta voi jatkua".

6. Mutta vaikka asia on KKO:n ennakkopäätöksen johdosta selvä, jotkut valvontamaksun saaneet ihmiset nostavat silloin tällöin käräjäoikeuksissa kanteita, joissa vaaditaan parkkiyhtiön määräämän valvontamaksun kumoamista. Näin tapahtui näyttävästi - koska Ylen toimittajat olivat tapauksesta jälleen kerran niin kovasti innoissaan - elokuussa 2012, jolloin helsinkiläinen mies nosti käräjäoikeudessa mainitunlaisen kanteen Q-Park Services Oy:tä vastaan.

7. Yle Uutiset hehkutti asian merkittävyyttä 28.8.2012 otsikolla "Merkittävä parkkisakkoikeudenkäynti alkoi Helsingin käräjäoikeudessa". Itse en kuitenkaan nähnyt selvässä ja jo etukäteen vailla menestymisen mahdollisuutta olevassa asiassa mitään merkittävää, kuten blogikirjoituksessa 28.8.2012 numero 630 otsikolla "Uusi parkkimaksuprosessi on turha" olen kertonut. Mainittu kirjoitus vaikuttaa vielä näin jälkikäteenkin luettuna aika kattavalta katsaukselta koko problematiikkaan.  

8. Niinhän tuossa uudessa "merkittävässä" parkkisakkojutussa sitten kävi, kuten oli jo etukäteen helposti ennakoitavissa. Helsingin käräjäoikeus nimittäin hylkäsi autoilijan kanteen 10.9.2012 antamallaan tuomiolla. Käräjäoikeus ei lämmennyt kantajan näkemykselle, jonka mukaan yksityinen parkkiyhtiö käyttää valvontamaksun määrämisessä merkittävää julkista valtaa, jota perustuslain mukaan on oikeutettu vain viranomainen. Yle Uutisten porukka ei kuitenkaan halunnut käräjäoikeuden tuomiota niellä, minkä havaitsee Ylen kotisivuilla 10.9. 2012 olleesta uutisjutusta "Yksityinen parkkifirma voitti käräjillä". Yle Uutiset jaksoi edelleen hehkuttaa perustuslakivaliokunnan ja korkeimman oikeuden "tyystin erilaisia ja ristiriitaisia linjauksia" ja valaa uskoa siihen, että eduskuntaan tuolloin saatettu uusi hallituksen esitys pysäköinninvalvontaa koskevaksi laiksi (HE 79/2012 vp) vielä  "kaiken muuttaa  voi".

9. Käräjäoikeudessa juttunsa hävinnyt autoilija puolestaan jatkoi omaa sitkeää - tosin jo etukäteen tuhoon tuomittua oikeustaisteluaan - ja valitti jutussa hovioikeuteen. Korjaus: Autoilija ei valittanut hovioikeuteen, vaan haki suoraan KKO:lta lupaa ennakkopäätösvalituksen tekemiseen (OK 30 A luku). Eilen antamallaan päätöksellä korkein oikeus päätti olla myöntämättä lupaa ennakkopäätösvalitukseen. Käräjäoikeuden kanteen hylkäävä tuomio jäi siis voimaan.

10. Tämä oli - jällen kerran - kova isku myös Yle Uutisten väelle, joka joutui uutisoimaan kotisivullaan, että "Yksityinen parkkifirma voitti korkeimmassa oikeudessa".  KKO:n päätös, jolla valituslupaa ei siis myönnetty, nousi yllättäen TV1:n  kello 18:n uutisten ykkösuutiseksi. Siinä haastateltiin, paitsi Q-Park Oy:n toimitusjohtajaa, myös Yle Uutisten avustajakunnassa pysyväksi ja johtavaksi asiantuntijaksi jo monta vuotta sitten kohonnutta rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasta Itä-Suomen yliopistosta. 

11. Professori Matti Tolvanen muistetaan ainakin lakimiespiireissä miehenä, joka on taistellut vuosikausia yksityisiä pysäköinfirmoja vastaan ja väittänyt niiden syyllistyneen valvontamaksujen määräämisessä jopa virkavallan anastamiseen. Valtakunnansyyttäjä on kuitenkin tyrmännyt Tolvasen mainitun väitteen. Oikeustaistelun kiivaimmissa vaiheissa Matti Tolvanen on pari kertaa suorastaan yllyttänyt valvontamaksuja saaneita ihmisiä jättämään maksut maksamatta. "Minä en ainakaan maksaisi", tokaisi Tolvanen. Tämä lausahdus tullee jäämään oikeushistorian lehdille.

12. Mutta eilen Matti Tolvasella oli, vihdoin ja viimein, jo toinen ääni kellossaan, sillä hän näytti osoittavan jopa oikeustaistelun luovuttamisen merkkejä. Yle Uutisille antamassaan haastattelussa professori nimittäin pettyneen oloisesti totesi, että yksityiset pysäköinninvalvontamaksut on "ilmeisesti" pakko maksaa. Tolvanen ei enää uhonnut, että "minä en ainakaan maksaisi", vaan sanoi, että hän ei lähtisi riitauttamaan maksuja, koska käräjäoikeudessa tulisi todennäköisesti tappio.  (Niin, ja tappiokierre jatkuisi myös ylemmissä oikeusasteissa). Ainakin tilanteissa, missä kiistatta ajoneuvon omistaja tai haltija on pysäköinyt kulkupelinsä, autolija joutuu kyllä maksamaan, toteaa Matti Tolvanen.

13. Eduskunnassa on maannut jo kaksi vuotta hallituksen esitys pysäköinninvalvonnassa avustamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 79/2012 vp). Jos se olisi toteutunut tai toteutuisi, mitä ei kuitenkaan tule tapahtumaan, niin yksityisiltä parkkiyhtiöltä olisi samalla viety oikeus määrätä sopimukseen perustuvia valvontamaksuja. Yhtiöistä olisi tehty kylmästi poliisin ja kunnallisten pysäköinninvalvojien avustajia, joilla olisi ollut  ainoastaan mahdollisuus kertoa eli tavallaan ilmiantaa viranomaisille yksityisillä alueilla tapahtuvia pysäköintivirheitä. Seuraamuksen määrääminen sanotusta virheestä olisi siirretty poliisille ja pysäköinninvalvojille ja maksut rikkeistä olisivat lakiesityksen mukaan kilahtaneet valtion tai kunnan kassaan.

14. Kerrassaan epäonnistunut lakiesitys, jolla olisi puututtu ikään kuin vaivihkaa ja jonkinlaisen sosialisoimisen tarkoituksessa omistusoikeuteen, sopimusvapauteen ja yksityisten maanomistajien perustuslaillisiin oikeuksiin. Hallituksen esityksessä on lähdetty virheellisesti siitä, että valvontamaksu olisi rangaistus tai rangaistuksenluonteinen maksu, jonka voisi myös yksityisillä alueilla määrätä vain viranomainen. Esityksen laatineet virkamiehet ja sen hyväksyneet oikeusministeri ja valtioneuvosto eivät ole ilmeisesti ymmärtäneet, ettei valvontamaksu ole sakko, pysäköintivirhemaksu tai muu rangaistuksenluonteinen maksu, vaan se perustuu konkludenttisesti syntyneeseen yksityisoikeudelliseen reaalisopimukseen, jollaisia tehdään muissakin asioissa massoittain joka päivä. 

15. Jostakin syystä hallituksen epäonnistunutta esitystä 79/2012 vp  halutaan pitää yhä keinotekoisesti hengissä makuuttamalla sitä edelleen lakivaliokunnassa. Perustuslakivaliokunnan siitä antaman lausunnon (PeVL 23/2013 vp) perusteella on selvää, että eduskunta ei voi hyväksyä esitystä, jolla yksityisiltä maanomistajilta tosiasiallisesti riistettäisiin heille kuuluva oikeus valvoa kiinteistöillään tapahtuvaa pysäköintiä ja sopia pysäköinnin ehdoista ja perittävästä korvauksesta. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan tällaiseen sopimukseen voidaan edelleen sisällyttää myös rikkomuksesta aiheutuvia seuraamuksia. Näin ollen valvontamaksuja ei tarvitse myöskään jatkossa saattaa poliisin tai kunnallisen pysäköinninvalvojan vahvistettaviksi.