823. Ukrainan kriisi ja Suomen puolustus

1. Joku kommentaattori ihmetteli muutama päivä sitten, miksi blogisti ei sano mitään Ukrainan tilanteesta tai kriisistä. No, enpä ole katsonut aiheelliseksi sekaantumista Ukrainan ja Krimin niemimaan tapahtumiin, koska noita asioita käsitellään joka päivä ja hetki kaikissa tiedotusvälneissä aina iltapäivälehdistä alkaen sivukaupalla. Mutta avaan nyt kuitenkin tämän teeman blogissani, jotta lukijat saavat tilaisuuden ottaa kantaa kyseisiin asioihin.

2. Miten Krimin ja ylensä Ukrainan tilanne ja presidentti Putinin ja venäläisten röyhkeä käytös vaikuttaa Suomen asemaan "Karhun" naapurina? Suomella on sentään reilut 1 000 kilometriä maarajaa Venäjän kanssa. Vaikutukset ovat moninaisia, tässä vaiheessa lähinnä taloudellisia, sillä suomalaisten Venäjällä toimivien vientiyritysten asema on jo huonontunut ruplan arvon heikentymisen myötä.

3. Entä sitten Suomen puolustusnäkökohdat? Vaikea sanoa, vaikka kansanedustajia myöten meillä on jo ehditty vaatia, että puolustusmäärärahoja tulisi nostaa, jos Ukrainan kriisi jatkuu ja pahenee entisestään. Mutta onko jotakin jo ehditty puolustuksen osalta tehdä tai toisaalta laiminlyödä, katsotaanpa.

4. Kyllä jotakin on jo tehty, sillä tänään Puolustusvoimien uudeksi komentajaksi nimitetään kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg, 54 vuotta, tuttavallisesti Charles - tunnetun lentäjän Charles Lindberghin mukaan - tai "Limppu". Puolustusvoimia tähän asti komentajana johtanut kenraali Ari Puheloinen siirtyy elokuun lopussa reserviin eli jää täysin palvelleena eläkkeelle. Vallan vaihto on aika yllättävä, sillä niin nopeasti se toteutuu. Lehdistöllekään asiasta ei ole hiiskuttu sanaakaan, sillä ensimmäisen kerran asiasta kerrottiin vaivihkaa vasta pari päivää sitten. Vaihdoksella ei ole haluttu herättää minkäänlaisia spekulaatioita, vaan asiasta päätetty hyvin pienessä piirissä.

5. Ari Puheloinen on maavoimien miehiä ja hänet mainitaan Venäjän tietämyksestään; panssaritorjuntaan erikoistunut Puheloinen on suorittanut komentajakurssinsa Venäjällä ja hän puhuu venäjää. Lindbergistä puolustusvoimat saa ensimmäisen ilmavoimissa meritoituneen komentajan. "Charles" on koulutukseltaan hävittäjälentäjä, joka on lentänyt MIGejä ja Hornetteja ja ollut oppimassa Horneteilla lentämistä Yhdysvalloissa 1990-luvun puolivälissä. Hän kuuluu ns. Machin kerhoon el lentäjiin, jotka ovat lentäneet yli kaksi kertaa äänen nopeudella. Lindberg toimi ilmavoimien komentajana vuosina 2008-2012, tätä nykyä hän on puolustusvoimien sotatalouspäällikkönä.

6. Jarmo Lindbergin uusi tehtävä Puolustusvoimien komentajana on nykyoloissa todella vaativa, mutta toisaalta asia on niin, että tulevaisuudessa sodat ja sotilaalliset konfliktit ratkaistaan pitkälti  ilmataisteluissa, ei enää jalkaväen voimien tai sissisotaa käyden. Toisaalta Suomessa pidetään edelleen huolta myös jalkaväen tarpeista. Tällä viikolla on "kohuttu" tutkijan havainnosta, jonka mukaan Suomi piti koko kylmän sodan kauden, siis 1990 luvulle asti ja ilmeisesti vielä sen jälkeenkin, huolta ns. Salpalinjasta. Kaakkois-Suomen sotilasläänin komentajana 1990-luvulla toiminut kenraaliluutnantti evp. Heikki Koskelo (79) kertoo tänään Hesarissa, että Salpalinja oli Suomen puolustukselle tärkeä vielä 90-luvulla ja sen kunnosta pidettiin huolta. Salpalinjan kunnostustyöt pidettiin salassa eikä niistä kerrottu mitään edes Venäjälle, koska venäläiset olisivat voineet väittää, että homma rikkoisi maiden välistä yya-sopimusta. Kenraali Koskelon mukaan Salpalinjan bunkkereiden betonityöt hoidettiin aikanaan poikkeuksellisen hyvin, joten bunkkerit kestävät edelleen ehjinä vaikkapa tuhannen kilon suuruisen pommin osuessa niihin. 

7. Aikamoista touhua, mutta asia on varmaankin niin, että Salpalinjasta tulisi edelleen pitää hyvää huolta ja betonibunkkereiden raskaiden ovien saranoita olisi syytä rasvata vaikkapa joka toinen vuosi. Salpalinja rakennettiin talvisodan jälkeen ja se on yksi  Suomen suurimmista rakennustyömaista, jota oli tekemässä 35 000 miestä ja muonittamassa 2 000 lottaa. Salpalinja on pituudeltaan 1 200 km ja ulottuu Virolahdelta Savukoskelle.

8. Salpalinja on hyvä pitää kunnossa etenkin siihen nähden, että että Venäjä aikoo, kuten eilen on uutisoitu, avata lähitulevaidessa kaksi varuskuntaa Alakurttiin, joka sijaitsee luovutetun Sallan alueella vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Suomen rajasta. Näihin varuskuntiin sijoitetaan yhteensä 3 000 sotilasta. Ko. varuskunnat suljettiin reilut 10 vuotta sitten, joten niiden uudelleen avaaminen juuri nyt meneillään olevan kireän kansaivälisen tilanteen - uuden kylmän sodan puhjettua -  on aika huolestuttava asia, joka olisi syytä ottaa erityisesti Suomessa vakavasti. Tulisiko Salpalinjaa jatkaa Savukoskelta vielä ylöspäin? Joka tapauksessa Salpalinjaa olisi perusteltua syytä vahvistaa ja huolta erityisesti Savukosken ja Alakurtin kohdalla.

9. Suomi ei sen sijaan avaa tai perusta uusia varuskuntia, vaan päin vastoin lakkauttaa hyvin toimivia varuskuntia, joista jotkut sijaitsevat vieläpä itärajan tuntumassa. Kaikkien muistissa on vielä pari vuotta sitten tapahtunut Pohjois-Karjalan prikaatin lakkauttaminen Kontiolahdella, jossa nimenomaan annettiin varusmiehille ja reserviläisille kertausharjoituksissa koulutusta itäsuomalaisissa olosuhteissa toimimisesta.

10. Venäjä on keskittänyt uusia sotilasjoukkoja myös Kannakselle, jossa pidetän tuon tuostakin isoja sotaharjoituksia. Ukrainan kriisin puhjettua saatoimme tv:stä nähdä, miten Venäjän presidentti Vladimir Putin saapui maan puolustusministerin kanssa seuraamaan Perkjärvellä lähellä Viipuria pidettyä suurta sotaharjoitusta. 

11. Ukrainan ja Krimin tapahtumien jälkeen myös Baltian maissa pelätään, ja aivan syystä, että presidentti Putin haluaa asemaansa lujittaakseen ja mahtiaan osoittaakseen antaa sotilailleen käskyn vyöryä myös Viroon, Latviaan tai Liettuaan, joissa on suuri venäläisvähemmistö. Putin selitti tiedotustilaisuudessa viikko sitten, että hän noudattaa  kansainvälisen oikeuteen perustuvaa laillisuutta. Putinin opin mukaan Venäjän armeijalla on oikeus rynnätä minne tahansa naapurimaahan, jos siellä asuvat venäläiset pyytävät apua. Tämä on varsin pelottava oppi myös Suomen kannalta, sillä myös täällä asuvat venäläiset voivat milloin mistäkin syystä saada päähänsä protestoida kohteluaan ja pyytää veli venäläisiä avukseen. Muistamme lapsen huoltoa koskevat kiistavat muutama vuosi sitten.

12. Suomen puolustaminen mahdollisia aseellisia hyökkäyksiä vastaan olisi siis otettava vakavasti. Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Niinistö, josta persut hallitukseen joskus päästyään - Luoja meitä siitäkin varjelkoon - haluaisivat tehdä puolustusministerin, esitti muutama päivä sitten jalkaväkimiinojen uudelleen käyttöön ottamista ja sijoittamista itärajalle. Pulustusministeri Carl Haglund ampui kuitenkin kyseisen ehdotuksen heti tuoreeltaan alas.

13. Joitakin valonpilkauhduksia mainitussa suhteessa onkin jo havaittavissa. Pari päivää sitten tiedotettiin, että asepalvelukseen hakevien naisten lukumäärä on kasvanut reippaasti. Kun vuonna 2012 armeijaan eli varusmiespalvelukseen haki noin 650 naista, nousi naishakijoiden määrä viime vuonna ja oli 918. Tästä on hyvä jatkaa! Vetäisikö tuore Puolustusvoimien nuorekas komentaja olemuksellaan naishakijoiden määrän todella reippaaseen kasvuun? Komentaja "Charles" on muuten myös ahkera twiittaaja.

14. Keskustelu siitä, tulisiko Suomen hakea tässä tilanteessa Naton jäsenyyttä vai ei, tulee luultavasti vilkastumaan. Kunhan pöly on hieman  laskeutunut ja nähdään, miten Ukrainan kriisistä selvitään, Suomen olisi toki järkevää hakeutua Natoon.