421. Suomen vaalit ja Portugalin "hullu huhtikuu"

Coimbran yliopistonmäellä kevät on jo pitkällä

1. Kun saapuu huhtikuu/ja kukkiin peittää maan/

on kauneimmillaan Coimbra.

Ken sinne seisahtuu/hän pois ei kaipaakaan/

on Portugalin huhtikuu.

2. Näin romanttisesti laulettiin ikivihreässä iskelmässä ja laulaa luikautellaan yhä edelleen. (Laulussa mainittu Coimbra on nykyisin pienehkö kaupunki, joka toimi pääkaupunkina ennen Lissabonia, siellä on vuonna 1290 perustettu yliopisto). Mutta Suomen hallitusta ja huhtikuun 17. päivänä pidettäviin eduskuntavaaleihin valmistautuneita hallituspuolueiden puheenjohtajia ei nyt taida juuri laulattaa. Eilen nimittäin tapahtui se, mitä on jo jonkin aikaa odotettu ja pelätty: Portugalin hallitus ilmoitti pyytävänsä euroalueiden väliaikaiselta kriisirahastolta taloudellista hätäapua eli kriisirahoitusta.

3. Euromaiden rahoituskriisi oli jo jäämässä taka-alalle eduskuntavaalikampailussa. Tätä ainakin toivottiin. Pääministeri Mari Kiviniemi sanoi vielä viikko pari sitten, ettei mikään viittaa siihen, että Portugali olisi hakemassa laina-apua. Myös muut hallituspuolueet toivoivat rahoituskriisin kunnoittavan Suomen vaaleja ja pitävän taukoa vielä ainakin pari viikkoa. Mutta toisin siis kävi.

4. Portugali taipui eilen - monen kuukauden jahkailun jälkeen - pyytämään EU:lta rahoitusapua talouskriisinsä hoitoon. Talouskriisin lisäksi Portugalissa on hallituskriisi, sillä hallitus hävisi talouskuuria koskevan luottamusäänestyksen muutama viikko sitten (23.3.). Portugalissa toivottiin ihmeen tapahtumista, kun sekä sikäläinen hallitus sekä oppositio päätyivät oman poliittisen kannatuksensa kasvun toivossa kaatamaan kertaalleen jo sovitun ja EU:n tarkistaman säästöohjelman. Mutta sen jälkeen kun viime viikonvaihteessa kävi selväksi, että Portugalin valtio joutuu maksamaan lainoistaan ennätyssuurta korkoa, oli toimitusministeriönä toimivan hallituksen pääministerin Jose Socratesin pakko ottaa lusikka kauniiseen käteensä ja ilmoittaa maan pyytävän kansainvälistä kriisiapua.

5. Yleisesti on arveltu, että Portugalin tarvitseman hätälainan määrä nousee noin 60–80 miljardiin euroon. EU:n ja kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n myöntämä lainoitus jakautuisi kolmelle vuodelle.

6. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että Kreikkaa ei tuettu euroalueen väliaikaisesta kriisirahastosta, josta nyt on tarkoitus tukea Portugalia ja josta on tuettu aiemmin Irlantia. Euromaiden aiemmin Kreikalle antama tuki perustuu kahdenvälisiin lainoihin, joista sovittiin viime vuoden toukokuussa. Kreikan samaan tukeen osallistuu 15 euromaata eli kaikki muut paitsi Slovakia ja Kreikka itse Ne lupasivat Kreikalle yhteensä 80 miljardin luotot. Sen lisäksi kansainvälinen valuuttarahasto IMF sitoutui lainaamaan Kreikalle 30 miljardia euroa.

7. Kunkin euromaan osuus lainapaketista määräytyy sen mukaan, mikä on sen osuus Euroopan keskuspankin pääomasta. Suomi on sitoutunut yhteensä 1,48 miljardin euron luottoihin Kreikalle. Tähän mennessä Suomi on lainannut Kreikalle 515 miljoonaa euroa, josta on saatu muutamia miljoonia korkotuottoja.

8. Euromaiden väliaikainen vakuusrahasto ERVV pantiin pystyyn nopeasti Kreikan kriisin jälkimainingeissa viime vuonna. Rahasto on juridisesti yhtiö, joka lainaa markkinoilta rahaa, jota voidaan lainata edelleen taloudelliseen ahdinkoon joutuneille euromaille. Lainojen takaajina ovat kaikki 17 euromaata eli myös Slovakia. ERVV saa luottoja matalalla korolla, koska sillä on korkein mahdollinen AAA-luottoluokitus.

9. Väliaikaisen rahaston nimellinen kapasiteetti on 440 miljardia euroa. Tosiasiassa takaukset riittävät vain 250 miljardin luottoihin, koska kansainväliset luottoluokittajat uskovat vain niiden maiden takauksiin, joiden lainoilla on korkein mahdollinen AAA-luokitus, kuten Saksalla ja Suomella. Tämän vuoksi väliaikaisen rahaston kapasiteettia on tarkoitus kasvattaa 440 miljardiin euroon myös todellisuudessa. Sen vuoksi myös Suomen osuutta takauksista pitää kasvattaa. Tähän mennessä ei ole vielä lopullisesti sovittu, miten vastuita kasvatetaan. Poliittinen periaatepäätös takausten kasvattamisesta on kuitenkin tehty, vaikka Suomessa esimerkiksi Mari Kiviniemi ja keskusta antavat ymmärtää, että näin ei olisi asian laita. Saksan osavaltiovaalien ja Suomen parlamenttivaalien takia muodollinen päätös asiasta on määrä tehdä vasta kesäkuussa. Samalla euromaat sopivat pysyvästä kriisinhallintajärjestelmästä (EVM), joka aloittaa toimintansa 2013.

10. Tähän mennessä ERVV on taannut vain Irlannin lainoja 17,7 miljardilla eurolla. Suomen osuus tästä on 333 miljoonaa. Takauksiin perustuvan järjestelmän takia hallituksen pyysi eduskunnalta kuitenkin valtuudet 740 miljoonan euron takauksiin. Takaukset realisoituvat vain, jos Irlanti ei selviydy lainoistaan. Portugalin tukipaketin ehdoista sovitaan sen jälkeen, kun Portugalin pankkien stressitestit on suoritettu. Portugali joutuu Irlannin ja Kreikan tavoin käymään läpi kovan talouskuurin, jota myös hevos- tai matokuuriksi kutsutaan, jossa muun muassa palkkoja alennetaan, eläkkeitä leikataan ja valtion omaisuutta realisoidaan. Näyttää siltä, että tuesta huolimatta ainakaan Kreikka ei selviydy veloistaan, vaan joutuu ajan pitkään velkajärjestelyyn.

11. Pysyvän kriisinhallintamekanismin EVM:n kautta voidaan lainata rahaa vain niille euromaille, joiden velkakehitys on IFM:n, EU:n komission ja EKP:n mukaan niin kestävällä pohjalla, että maan voidaan otaksua selviävän veloistaan. Lainanantoon vaaditaan euroalueen valtioiden yksimielinen päätös. Jos jokin euromaa ajautuu niin syviin vaikeuksiin, ettei sen uskota selviytyvän veloistaan, sille ei lainata rahaa, vaan se asetetaan velkasaneeraukseen. Tällöin myös sijoittajat joutuvat kantamaan osan vastuusta. EVM:n lainakapasiteetti nousee 500 miljardiin euroon. Lainapäätökset edellyttävät yksimielisyyttä ja ne viedään aina eduskunnan hyväksyttäviksi. Suomen vastuut, jotka ovat ERVV:ssä 8 miljardia euroa, nousevat EVM:ssä enimmillään 12,6 miljardiin euroon.

12. Pääministeri Mari Kiviniemi ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen puoltavat Suomen osallistumista Portugalin hätälainapakettiin. Hallituksen mukaan lainapakettia tarvitaan, koska rahamarkkinoilla on nähtävissä yhä samanlaisia riskejä, jotka johtivat taantumaan 2008–2009. Taantuman uusiutumiseen ei Suomella ole Kiviniemen mukaan varaa.

13. Portugalin, Kreikan ja Irlannin tukemisessa on välittömästi kyse näille maille lainoja myöntäneiden suurten keski-eurooppalaisten pankkien tukemisesta. Osa näistä Kreikka, Irlantia ja Portugalia lainoittaneista pankeista menisi ilmeisesti nurin, jos tukipaketeista ei olisi päätetty tai päätettäisi nyt Portugalin kriisin yhteydessä. Seurauksena olisi samantapainen dominoefekti, joka nähtiin 2008-2009, kun yksi suuri yhdysvaltalainen pankki päästettiin kaatumaan. Portugalin valtion joukkolainoja on paljon EU-maiden pankeilla, eniten niitä on kerrottu olevan espanjalaisilla pankeilla; Espanja on ollut itsekin talouskriisin partaalla. Pankit kärsisivät luottotappioita, mikä herättäisi epäilyjä niiden maksukyvystä ja aiheuttaisi epäluuloa rahoitusmarkkinoilla.

14. Jos Portugalia ei tuettaisi, seurauksena olisi mitä ilmeisimmin velkakriisin leviäminen Eurooppaan. Tämä vahingoittaisi eniten Suomen kaltaisia vientivetoisia maita. Yhdysvaltojen vuoden 2008 pankkikriisin seurauksena Suomen valtion verotulot vähenivät peräti 40 miljardia, mikä vastaa vajaata vuoden Suomen valtion budjettia. Pankkikriisin seurauksena suomalaisia yrityksiä kaatui, vienti väheni tuntuvasti ja työttömyys kasvoi ja vasta viime vuonna Suomessa alettiin vähitellen päästä takaisin normaalille talouskasvu-uralle.

15. Jyrki Kataisen mukaan Suomen takausvastuut Portugali-paketissa ovat noin 1,2 miljardin luokkaa. Summa saattaa kuitenkin vielä muuttua. Portugali-päätöksessä ei ole kyse siitä, että Suomi olisi myöntämässä uusia takauksia. Kuten edellä totesin, Portugali on saamassa tukea väliaikaisesta kriisirahastosta ERVV:stä. Kun Portugalin virallinen pyyntö tulee, EU ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF alkavat valmistella sopeutusohjelmaa ja rahoituspakettia. Tarvittavat päätökset tehdään euroryhmässä.

16. Portugalin rahoitusohjelman käsittely jää Suomessa 17.4. valittavalle uudelle eduskunnalle. Asian valmistelu vie muutamia viikkoja. Nykyinen hallitus joutuu esittelemään Portugali-paketin uudelle eduskunnalle toimitusministeriönä. Kiviniemen ja Kataisen vakuuttelujen mukaan Portugalin talouden sopeuttamisohjelmasta tulee erittäin tiukka. Se tulee ilmeisesti olemaan tiukempi kuin se, joka Portugalin parlamentissa muutama viikko sitten kaatui. Apua on tarkoitus antaa vain tiukkaa hevoskuuriohjelmaa vastaan. Huonosti hoidettuna Portugalin kriisistä voi aiheutua uusi eurooppalainen pankkikriisi.

17. Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen vaatii hallitukselta välitöntä suunnanmuutosta euroalueen kriisimaiden tukemisessa. Urpilaisen samoin kuin äänessä olleen Erkki Tuomiojan mukaan pankit ja sijoittajat on saatava vastuuseen rahoituskriisistä, jonka osasyynä on näiden oma riskinotto. Demareiden mukaan Portugalin tukeminen ei ole hyväksyttävää, jos pankkien ja sijoittajien vastuu ei toteudu. Tämä ei näytä kuitenkaan realistiselta tavoitteelta.

18. Sijoittajien vastuu näyttäisi olevan juridisesti mahdollista toteuttaa vasta vuonna 2013 toimintansa aloittavassa EVM:ssä, ei tätä ennen. Pankkien vastuu realisoituu, jos tuettavat valtiot ajautuvat velkasaneeraukseen, jolloin ne joutuvat joukkovelkakirjalainojaan uudelleen. Tällöin kyseiset maat eivät joutuisi maksamaan kaikkia lainojaan takaisin pankeille ja muille sijoittajille.

19. Kun persujen Timo Soini kailottaa vaaltenteissä, että tukipäätöksillään Suomen valtio suorastaan "lapio suomalaisten veronmaksajien rahoja etelä-eurooppalaisten kriisimaiden Molokin kitaan", on syytä muista, että tukipäätöksellään Suomi ei ole antamassa rahaa lainaksi Portugalille, vaan kyse on takaajan vastuuta. Portugalin avustamisen takia Suomi ei myöskään joudu korottamaan takausvastuutaan niistä lainoista, jotka ERVV tulee Portugalille myöntämään, sillä ERVV pystyy jo nykyisellä kapasiteetillaan tukemaan Kreikan, Irlannin ja myös Portugalin taloutta. Rahastoa on lisäksi tarkoitus vahvistaa edelleen ja lisäksi IFM tulee mukaan rahoittajaksi.

20. Näyttä myös siltä, että rahoitusmarkkinoiden usko ylivelkaantuneiden ja talousvaikeuksissa olevien eurooppalaisten maiden kykyyn selviytyä veloistaan on lujittunut sen jälkeen, kun Portugali ilmoitti avunpyynnöstään. Esimerkiksi Espanjan tai Italian talouksien kaatumista on monien tuomiopäivän julistajien - näissäkin madonluvuissa Suomessa on ollut eniten äänessä Timo Soini - toimesta jo ehditty monta kertaa julistaa ja kirkossa kuuluttaa. Uusimmat tiedot kuitenkin kertovat, että näiden maiden lainakorot eivät ole nousseet Portugalin ilmoituksen johdosta. Vahvat talousmaat, joihin myös Suomi kuuluu, saavat edelleen lainaa halvalla korolla. Tämä kaikki luo uskoa sille, että euroalue tulee selviytymään kriisistä.

21. Mitä tapahtuisi, jos Suomen uusi eduskunta päättäisi, ettei Suomi osallistu Portugalin kriisin tukemiseen? Voisiko Suomi todella jättäytyä yksin tuenantajien ulkopuolelle ja kaatuisiko koko tukipaketti Suomen mahdolliseen vastustamiseen? Valtiovarainministeri Jyrki Katainen ilmoitti eilen tulevansa varoittamaan EU-kollegoitaan siitä, että vaalien jälkeen Suomessa saattaa olla vallassa eduskunta ja hallitus, jotka eivät tule olemaan mukana Portugalin tukemisessa.

22. Voisiko Suomi "tehdä Slovakiat" ja jättäytyä Portugalin avustusoperaation ulkopuolelle? Timo Soinihan on väittänyt, ettei Suomen tarvitsisi osallistua euroalueen kriisirahastoihin, koska Slovakiakaan ei osallistu. Tästä ei Soinin mukaan seuraisi mitään ongelmia EU:ssa. Soini on kuitenkin väärässä, sillä Slovakia jätti osallistumatta ainoastaan Kreikan tukeen, josta edellä esitetyn mukaisesti sovittiin kahdenvälisin lainajärjestelyin. Sitä vastoin Slovakia on mukana ERVV:ssä 4,4 miljardin euron takauksella. Se on jo antanut 410 miljoonan euron takauksen Irlannin lainoihin. Slovakia osallistuu myös suunnitteilla olevaan pysyvään vakausmekanismiin (EVM) lupaamalla vastata 5,8 miljardin euron takuupääomasta.

23. Pääministeri Mari Kiviniemi torppasi tänään "livistämispuheet" Portugalin kohdalla sanoen, että Suomi ei voi käytännössä enää vetäytyä Portugalin lainojen takaamisesta.

Kiviniemi piti sanottua vaihtoehtoa erittäin hankalana, käytännössä miltei mahdottomana. Portugalin tilanteessa Suomi on Kiviniemen mukaan osa väliaikaista mekanismia, johon olemme sitoutuneet. Jos Suomi sanoisi ei, paketti käytännössä kaatuu, sanoi Kiviniemi. - Tuskinpa näin kuitenkaan kävisi, mutta joka tapauksessa Suomen maine vastuullisena eurooppalaisen maana kärsisi kyllä kovan kolauksen.

24. Kiviniemen mukaan osallistumalla Portugalin lainatakuisiin Suomi turvaa vaikutusmahdollisuutensa EU:n päätöksenteossa jatkossa. EU:ssa ja eurossa joko ollaan tai sitten siellä ei olla. Tulevina vuosina päätetään isoista asioista, kuten rahoituskehyksistä, aluepolitiikan ja maatalouspolitiikan tulevaisuudesta. Haluan, että Suomella on täydet vaikutusmahdollisuudet näihin asioihin, Kiviniemi sanoi. - EU:n valtionvarainministerit aloittavat tänään kaksipäiväisen kokouksen Budapestissa. Kokouksessa annettaneen ainakin poliittinen lupaus Portugalin lainatakuille.

25. Portugalin kriisi ja Suomen suhtautuminen siihen on nousemassa, vaikka sitä ei ole missään nimessä haluttu, eduskuntavaalien polttavaksi kysymykseksi. Hallituspuolueissa pelätään, että Portugalin tilanne sataa suoraan persujen ja demareiden laariin vaalimenestyksen muodossa. Gallup-tietojen mukaan persujen nousukiidossa oli jo havaittu notkahduksen merkkejä, mutta nyt persut ovat samassa jälleen uutta puhtia vaalikampanjaansa. Timo Soini on yhtä hymyä paasaten kaikissa tv-väitelyissä suomalaisten veronmaksajien rajojen lapioimisesta kriisimaiden Molokin kitaan. Hän vetoaa uutena sloganina 23.3. kirjoittamansa plokin otsikkoon: "Everybody knows, Portugal goes." Soini väittää, että kriisissä olisi kyse vain ja yksinomaan saksalaisten, ranskalaisten ja brittiläisten pankkien pelastamisesta, ei muusta.

26. Kuvaava oli Timo Soinin eilinen letkautus TV1:n vaalitentissä, jonne Soini ilmaantui yksin, koska ei halunnut puoluesihteeriään mukaansa munaamaan persujen vaalitenttiä: "Lamoja tulee, ja lamoja menee, so what? Pitääkö meidän taas pelastaa ahneita pankkeja ja antaa rahaa taloutensa sotkeneille valtioille?"

27. Onko tuollainen heittely vastuullisen poliitikon puhetta? Tällaisilla helppoheikkimäisillä heitoilla tavallisia talousasioista tietämättömiä ihmisiä pyritään jymäyttämään suuren vaalivoiton toivossa pahemman kerran. Mitä seuraisi, jos tilanne riistäytyisi vastuullisten hallitusten ja poliitikkojen käsistä ja valtaan pääsisivät populistit, jotka ovat valmiita lyhytnäköisellä politikoinnillaan kaatamaan kaikki pankkikriisin estämiseksi tarpeelliset tukipaketit? Miten sitten suut pantaisiin, jos seurauksena olisi laaja eurooppalainen pankkikriisi, jonka seurauksena Suomeen syntyisi jälleen suurtyöttömyys, yrityksiä kaatuisi ja myös suomalaisten eläkeyhtiöiden pörssiosakkeiden arvo romahtaisi ja eläkkeitä jouduttaisiin leikkaamaan?

28. Toisaalta tilanne selkeyttää Suomen vaaliasetelmaa ja tulevaa hallituskuviota. Suomen puolueet jakautuvat kahteen leiriin, joista toiset haluavat kantaa vastuuta, toiset sen sijaan sulkevat silmänsä ja sanovat, että so what, lamoja tulee ja lamoja menee, kyllä tästä selvitään, ei Suomi tästä mihinkään kaadu. Vaaleissa äänestäjät joutuvat valitsemaan tästä perusasetelmasta. Jos halutaan panna kunnolla hulinaksi, äänestetään persut, demarit ja vasurit valtaan.

29. Vaalien jälkeistä hallituskuviota vastuullisesti ajatellen pitäisi olla selvää, että Portugalin tukipaketin kannattaminen on kynnyskysymys eli hallitukseen menon ehto. Neuvotteluissa tulee pitää kiinni siitä, että jos esimerkiksi persut ja demarit eivät halua olla tukemassa tukipakettia, niillä ei ole asiaa hallitukseen, jollei vaalien tulos ei muuta edellytä. Demarit ilmeisesti tulevat lopulta taipumaan ja siirtymään vastuunkantajien puolelle, vaikka ne nyt vaalitappion uhatessa esiintyvät koviksina ja vaativat aina vaan sijoittajavastuun toteutumista tukipaketin ehdoksi. Suomen jättäytyminen tukipaketin ulkopuolelle tulisi toteutumaan vain jos persut, demarit ja vasurit saisivat uudessa eduskunnassa enemmistön. Siitä ei seuraisi Suomelle mitään hyvää.

411. Eduskunta kiisteli: ESM vai ERVV? Äänestäjät: EVVK!

Mikä sitten lienee äänestäjien luottamus ensi kuun vaaleissa...

1. Eduskunnassa oli tänään esillä vasemmistoliiton aloitteesta nostettu välikysymys Mari Kiviniemen (kesk) hallitusta vastaan. Vasemmistoliiton välikysymyksessä - välikysymykseen yhtyivät myös perussuomalaiset ja kristilliset - sanotaan näin:

- Suomi on tukenut Euroopan vaikeuksiin joutuneita maita antamalla lainaa ja sen lisäksi ollut takaamassa väliaikaista Euroopan rahoitusvakausvälinettä.

Viime viikonloppuna järjestetyssä kokouksessa oli esillä sekä Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV, englanniksi EFSF) että pysyvä vakautusmekanismi (EVM, englanniksi ESM).

Pääministerin tiedotteen mukaan euromaat sopivat, että EU:n nykyinen rahoitusvakausväline (EFSF) muodostaa pohjan pysyvälle järjestelmälle (ESM). ESM:n on määrä tulla voimaan vuonna 2013. "Olemme yhteisesti sitoutuneet 440 miljardiin, mutta nyt voimme todeta, että tarvetta takuiden kasvattamiseen ei tällä hetkellä ole. Väline pystyy suoriutumaan tehtävästään nykyiseltä pohjalta. Tämä on meille keskeinen linjaus."

Pääministerin tiedote antaa tietoisesti sen kuvan, että hallitus ei euromaiden kokouksessa sitoutunut tuen lisäämiseen.

Kuva muuttuu varsin toiseksi, mikäli on uskomista esimerkiksi Saksan liittokansleri Merkelin lausuntoihin ja kansainvälisten tietotoimistojen selostuksiin. Niissä nimittäin todetaan euromaiden sitoutuneen tilapäisen tuen (väliaikaisen rahoitusvakausvälineen) kasvattamiseen nykyisestä 250 miljardista eurosta niin, että se olisi myös reaalisesti 440 miljardia euroa.

Kokousasiakirjassa tästä seikasta todetaankin: "Ennen EVM:n voimaantuloa Euroopan rahoitusvakausvälineen sovittu 440 miljardin euron suuruinen lainanantokyky asetetaan täysimääräisesti käyttövalmiuteen." Sen sijaan tämän toteuttamisen tekniset yksityiskohdat jätettiin myöhemmäksi.

Edelleen kokousasiakirjasta käy ilmi, että pysyvän tukimekanismin kooksi sovittiin reaalisesti 500 miljardia euroa. Siten tässäkin nykyinen reaalisesti 250 miljardin väliaikainen tuki kaksinkertaistuu.

Kun pääministerin tiedote pyrkii korostamaan torjuntavoittoa tuen kasvattamisessa, niin ulkomaisista lähteistä syntyy varsin toisenlainen kuva eli sellainen kuva, että hallitus on sitoutunut kaksinkertaistamaan Suomen vastuut nykyisestä 8 miljardista.

Kyse on suuresta uudesta tukisitoumuksesta samaan aikaan, kun toisaalta vaaditaan julkisen talouden säästöjä, jotka varmasti vaikuttavat niin kansalaisten palveluihin kuin etuuksiinkin.

Hallituksen olisi tullut antaa eduskunnalle tiedonanto asiasta niin, että siitä olisi käynyt selkeästi ilmi, mihin hallitus haluaa Suomen sitoutuvan. Näin koko eduskunta olisi voinut ottaa kantaa uusiin miljarditukiin. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että euromaiden kokouksessa oli esillä myös muita merkittäviä EU:n luonteeseen vaikuttavia kysymyksiä, mm. perussopimuksen muuttaminen.

Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:

Euromaiden kokouksessa maamme sidottiin uusiin miljarditukiin toisten jäsenmaiden hyväksi, mistä seikasta hallituksen välittämä tieto kaiken lisäksi poikkeaa muualta saadusta tiedosta oleellisesti. Miten hallitus menetteli tukien suhteen euromaiden kokouksessa, ja miten hallitus aikoo menetellä Eurooppa-neuvostossa?

2. Noin siis välikysymyksessä, joka tehtiin aivan viime tipassa, sillä eduskunta piti tänään viimeisen istuntonsa. Eduskuntakeskustelu pääsi vauhtiin kello 15 maissa. Seurasin keskustelua aika ajoin netistä. Olihan se taas aikamoista teatteria ja sellaista showta, josta luullakseni tavallinen äänestäjä ei juuri paljoakaan ymmärtänyt.

3. Hallitus eli käytännössä Mari Kiviniemi ja oppositio sanailivat monta tuntia siitä, mitä Mari Kiviniemi oli viime perjantaina Brysselissä itse asiassa a) sanonut, b) mistä sopinut, jos jostakin oli sovittu, tai c) antanut ymmärtää jne. Pohdiskeltiin, oliko Kiviniemi ollut ollenkaan kärryillä siitä, mistä Brysselissä oli puhuttu tai sovittu taikka annettu suosituksia. Oliko Kivinimi johtanut meitä siis suomalaisia harhaan jne. Monta kertaa vedottiin Saksan liittokansleriin Angela Merkeliin ja hänen versionsa sitä, mitä Brysselissä oli puhuttu ja mistä sovittu. Välikysyjien ja opposition mielestä - tähän näkemykseen yhtyivät (asiallisesti ottaen) myös vihreät (siis tuleva oppositiopuolue) Kiviniemi ei ollut kertonut totuutta siitä, mistä Brysselissä oli sovittu.

4. Valehtelijaksi kukaan ei tohtinut pääministeriä moittia, sillä niin ei saa eduskunnassa yksinkertaisesti tehdä. Ainoa poikkeus tästä etikettisäännöstä koettiin vuonna 2003, jolloin pääministeri Anneli Jäätteenmäki vakuutteli eduskunnan edessä, että hän puhuu niin totta kuin osaa. Tällöin eduskunnasta kuului vihaista sonnilaumaa muistuttava mölinä, jossa falsettiin nousi Ben Zyskowiczin (kok) raakunta: Valehtelee, valehtelee! Se ei ollut hepreaa ja tarkoitti: Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse! - No niin, tämä episodi on aina näin Pitkäperjantain lähestyessä syytä palauttaa mieliin.

5. Tämä eli siis kielto leimata kollegoja valehtelijoiksi, on varmaan ainoita asioita, mistä eduskunnassa ollaan yksimielisiä. Minulle on kuitenkin vuosien ja vuosikymmenien aikana jäänyt sellainen vahva käsitys, että Suomen virallisissa instituuteissa tuskin missään muualla valehdellaan niin paljon kuin juuri eduskunnassa ja tuomioistumissa, aina korkeinta oikeutta myöten. Kolmannella sijalla on sitten poliisi. Vaikka näissä instituuteissa siis (muka) pitäisi puhua aina ehdottomasti vain totta.

6. Mutta palatkaamme tämänpäiväiseen ja -iltaiseen välikysymyskeskusteluun, joka siis päätti neljä vuotta istuneen eduskunnan kauden; ensi huhtikuussa Arkadianmäelle sitten kokoontuu "Uusi valehtelijoiden klubi", jos näin leikkisästi asia sallitaan ilmaista. No, useissa tärkeissä asioissa Eduskunnassa toki puhutaan myös faktaa, eivätkä kaikki täysistuntosalin puheetkaan välttämättä ole pelkkää retoriikkaa.

7. Demarit eivät (tietenkään) halunneet allekirjoittaa vasureiden välikysymystä, mutta oli täysin arvattavissa, että kun Eero Heinäluoma pääsee vauhtiin ja puhujapönttöön, saadaan kuulla demarien oma epäluottamislause-ehdotus hallitukselle. Se oli härskimpi kuin vasureiden, sillä siinä demarit syyttivät Mari Kiviniemeä siitä, että tämä olisi sopinut jotakin sellaista Brysselissä, johon hän ei ollut saanut eduskunnalta eli sen Suurelta valiokunnalta mandaattia viime viikon kokouksessa.

8. Eero Heinäluoma syytti Kiviniemeä kansainvälisen sopimuksen solmimisesta eduskunnan selän takana. Heinäluoman mukaan demarit ei hyväksy Kiviniemen sopimaa EU:n kilpailukykysopimusta. Sen sijaan takuiden osalta ollaan Heinäluoman mukaan "ees taas" -tilanteessa eli hallitus ei vastannut, miten niiden osalta menetellään. Sdp esitti hallitukselle omaa epäluottamuslausettaan, sillä se ei hyväksynyt myöskään vasemmistoliiton perusteita.

9. Pääministeri Kiviniemi väitti puolestaan pontevasti, että eurotakuiden kasvattaminen on Suomen aloitteesta torjuttu "toistaiseksi." Kun oppositio väitti, että Suomen takuut olisivat nousseet viime perjantaina Brysselissä 8 miljardista eurosta 16 miljardiin euroon, Kiviniemi selitteli tyynesti, että juuri Suomi sai perjantain EU-huippukokouksessa torjuttua yksittäisten euromaiden takuiden kasvattamisen. Kiviniemi kuitenkin sanoi, että "paineet eivät ole poistuneet". Kiviniemen mukaan Euroopan rahoitusvakausvälineen todellista lainanantokykyä voidaan kasvattaa myös muulla tavalla, joten "on tärkeää selvittää, mitä keinoja on tosiasiallisesti mahdollista käyttää".

10. Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Paavo Arhinmäki sanoi, ettei edes valtiovarainministeri Jyrki Katainen tunnu ymmärtävän Kiviniemen perjantaisia puheita. Arhinmäki viittasi Kataisen tämänpäiväiseen lausuntoon, jonka mukaan Kiviniemen on itse selvennettävä sanomisiaan. Katainen ei ollut tänään eduskunnassa, koska hän oli Brysselissä.

–Ei ole helppoa mennä selittämään äänestäjille, että ongelmamaiden tukipaketti nousee kahdeksasta miljardista kaksinkertaiseksi ja samaan aikaan puhua uskottavasti tarpeesta poistaa kestävyysvaje, Arhinmäki heitteli.

11. Huh, mikä soppa! Minulle kyllä selvisi jossakin vaiheessa keskustelua, että Kiviniemi ja oppositio, siis Arhinmäen ja Heinäluoman johdolla, puhuivat itse asiassa kahdesta eri asiasta lainatakuiden osalta. On nimittäin yhtäältä ESM ja toisaalta ERVV, katso ylhäällä (jos viitsit). Kiviniemi puhui ESM:stä, mutta oppositio sen sijaan ERVV:stä - vai oliko se nyt toisinpäin. Kyllähän nämä ihmiset, siis Kiviniemi ja hänen tukijansa toisaalta ja Arhinmäki ja Heinäluoma sekä koko oppositio (toivottavasti) toisaalta, ymmärsivät, että nyt puhutaan eri asiasta varsinkin näiden lainatakuiden osalta, mutta he "antoivat vaan mennä samaa tahtia" loppuun asti edes yrittämättä ymmärtää toisiaan; tai ainakaan tunnustamatta sitä.

12. Ai minkä takia tällainen näytelmä? No, totta kai kuukauden kuluttua pidettävien eduskuntavaalien ja sitä edeltävän vaalikampanjan takia. Mari Kiviniemen ja koko hallituksen ja hallituspuolueiden pitää yrittää uskotella, että Suomi on nyt todella tiukkana näiden Kreikan ja Irlannin sekä tulossa olevien Portugalin, Espanjan ym. maiden avustamisessa ja lainoittamisessa ja että mistään Suomen antamien lainatakuiden määrän tuplaamisesta ei olisi EU-huippukokouksissa sovittu. Kiviniemi luottaa tai antaa ainakin uskoa, että lainatakuiden nousu voitaisiin korvata joillakin "muilla toimilla." Opposition pitää sitä vastoin antaa aivan toisenlainen kuva asioista ja väittää, että Kiviniemi ja Katainen eivät joko ymmärrä asioita tai antavat vaaleja silmällä pitäen harhaanjohtavaa kuvaa Suomen sitoumuksista.

12a. Todella outoa tuollainen jankkaaminen ja toistensa ohitse puhuminen, suorastaan lapsellista ja äänestäjien harhauttamista, jos minulta kysytään. Mutta tämä nyt varmaan on sitä paljon puhuttua "politiikkaa" ja sen tekemistä, pahimmoillaan. Ei mikään ihme, että eduskuntavaaleissa äänestysvilkaus laskee vaali vaaleilta. Kuka hitto tuollaista jankkaamista ja sumuttamista viitsii katsella ja yrittää ymmärtää! Eikö pääministeri Kivireki voinut sanoa selkokielellä, mistä on kysymys ja missä mennään! Ei, ei se edes yrittänyt, vaan intti inttämistä päästyään, että "nyt ei ole sovittu lainatakuiden korottamisesta". Kiviniemi ei suostunut "paljastamaan", vaikka kaikki sen kyllä tietävät, että hän oli ollut Brysselissä Angela Merkelien ja muiden johtajien mukana vakuuttelemassa pääomasijoittajille ja näille hemmetin markkinavoimille, että jos on tarvis ja muu ei auta, niin ne lainatakuutkin voidaan kyllä, saakeli soikoon, tuplata. - Siis on tämäkin yhden sortin "demokratiaa": markkinoille ja kansalaisille pitää kertoa asioista eri tavalla: markkinavoimille kerrotaan totuus, mutta ihmisille uskotellaan toista!

13. Sitten meillä on tämä Suuri valiokunta, jota johtaa Erkki Tuomioja (sdp). Siellä käsitellään nämä EU-asiat ja siis myös tämä takuusoppa ja siihen liittyvät ESM:t ja ERVV:t sun muut "välineet." Kukaan ulkopuolinen ei tiedä, hänen ei ainakaan pitäisi tietää, mitä siellä ihmeellisessä "Suuressa" on oikein puhuttu ja sovittu. Valiokuntien kokoukset ovat nimittäin salaisia. Ihmeellistä: eduskunnan tärkein valiokunta, mutta ihmiset eivät saa tietää, mitä siellä puhutaan! Viime viikolla oppositio ja hallitus kiivailivat kovasti siitä, oliko tämän "Suuren" kokouksista vuodettu opposition edustajien toimesta salaista tietoa ulkopuolisille. Tästäkään ei saatu minkäänlaista tolkkua saatikka selvyyttä. Oppositio väitti, että ainoa joka oli vuotanut, oli Paavo Väyrynen (kesk) uudessa, tammikuussa ilmestyneessä kirjassaan. - Pääseeköhän Paavo muuten edes enää eduskuntaan Uudeltamaalta, epäilen.

14. Erkki Tuomioja näyttää olevan"Suuren ja Salaisen" puheenjohtajana jollakin tavalla puun ja kuoren välissä. Yhtäältä hän kyllä tietää, miten asiat ovat, eli hallitus on myös po. riidassa loppujen lopuksi oikeassa, mutta toisaalta hän yrittää tehdä politiikkaa demarien hyväksi ja onnistuukin sotkemaan älyllään, asiaosaamisellaan ja puhujan taidoillaan kuvioita oivallisesti. Jos Tuomioja olisi valittu Heinäluoman jälkeen demareiden puheenjohtajaksi, olisi todennäköisestä, että demarit voittaisivat huhtikuun vaalit ja Tuomiojasta tulisi uusi pääministeri; niin heikosti Kiviniemellä ja Kataisella ja johtavilla hallituspuolueilla on mennyt. Mutta kun onnettomat demarit menivät valitsemaan Jutta Urpilaisen puheenjohtajakseen, niin jopa persut uhkaavat ohittaa demarit eduskunnan paikkaluvussa!

15. Päätän katsaukseni toteamalla, että juuri äsken eduskunta äänesti välikysymyksestä. Luultavasti lopullisessa äänestyksessä olivat vastakkain hallitusta tukeva esitys "päiväjärjestykseen siirtymisestä" ja demareiden epäluottamusesitys "perusteltuun päiväjärjestykseen siirtymisestä" (hemmetinmoista kapulakieltä tämäkin). Välikysymys kaatui äänin 104-62. Tämä oli täysin odotettua.

16. Luultavasti huhtikuun vaalien äänestysprosentti ylittää hädin tuskin 60 prosenttia. Äänestäjät eivät ymmärrä eikä heitä edes kiinnosta, onko se nyt ESM vai ERVV, joka niin sanotusti jyllaa ja jonka pillin mukaan meidän pitää tässä takuuasiassa tanssia. Monet sanovat vain EVVK: ei voisi vähemmän kiinnostaa. Ihmisille ja etenkin äänestäjille asiat pitäisi kertoa selkokielellä eikä tulevia vaikeita päätöksiä saisi ryhtyä salailemaan. Ainoa porukka joka vasureiden ja demareiden välikysymyksestä korjasi pisteet kotiin oli luultavasti persut.

PS.

Eduskunta piti tänään täysistunnossaan hiljaisen hetken Japanin maanjäristyksen ja tsunamin uhrien muiston kunnioittamiseksi. Tämä oli oikea tapa. Japanissa kuolleiden lopullista määrää ei vielä tiedetä, mutta arviot liikkuvat 10 - 30 000 kuolleen välillä. - Haitin maanjäristyksessä viime vuoden syksyllä kuoli 220 000 ihmistä ja maan pääkaupunki Port-au-Prince tuhoutui käytännössä maan tasalle ja 300 000 ihmistä joutui kodittomaksi. Eduskunta ei tainnut tuolloin pitää hiljaista hetkeä.