1. Ranskan presidentinvaalien ensimmäinen kierros pidettiin eilen sunnuntaina. Vaalin toiselle kierrokselle selvisivät kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta eli Eurooppa mielinen ja maltillinen Emmanuel Macron ja oikeistopopulistien Marine Le Pen. Macron sai ääneistä 23,9 ja Le Penn 21,4 prosenttia. Vaalien toinen kierros pidetään 7.5.
2. Jatkosta putosivat koservatiivi François Fillon (19,9 prosenttia) ja laitavasemmiston Jean-Luc Mélenchon (19,6 prosenttia). Kaikista heikoimmin kävi hallitsevan sosialistipuolueen ehdokkaalle Benoit Hamonille, joka sai äänistä vain 6,35 prosenttia. Istuva presidentti François Gérard Georges Nicolas Hollande ei asettunut edes ehdokkaaksi. Kärkinelikosta Fillon on ainoa, joka edustaa Ranskan perinteisiä valtapuolueita.
3. Toisella kierroksella Macron ehdoton ennakkosuosikki, sillä ranskalaisten selkeä enemmisö vastustaa - ainakin ennen toista kierrosta - Le Pennin valintaa presidentiksi. Yllätyksiä voi vielä kuitenkin tapahtua.
4. Emmanuel Macron on vasta 39 -vuotias, joten hänestä tulisi Ranskan kaikkien aikojen nuorin presidentti. Hän kuului aiemmin sosialistipuolueeseen ja toimi presidentti Hollanden talouspoliittisena neuvonantajana kunnes Hollande nosti hänet talousministeriksi.
5. Vuosina 2002–2004 Macron opiskeli tunnetussa Kansallisessa hallintokoulussa (École nationale d'administration, ENA). Hänen pääaineensa oli filosofia ja hän teki yliopistollisen lopputyönsä Niccolò Machiavellistä ja väitöskirjansa Georg Wilhelm Friedrich Hegelin filosofiasta.
6. Macron toimi Ranskan talousministeri kaksi vuotta 2014 - 2016. Hän on entinen Rothschild-pankin investointipankkiiri. Rothschild-pankissa (2008–2012) Macron oli osallisena, kun Nestlé vuonna 2012 osti Pfizerin tytäryhtiön, joka yrityskauppa teki Macronista miljonäärin.
7. Sosialistipuolueesta erottuaan Macron perusti huhtikuussa 2016 En Marche! ('Liikkeelle') -nimisen edistyksellisen ja sosiaaliliberaalisen poliittisen ryhmittymän. Marraskuussa 2016 Macron ilmoitti asettuvansa pääpuolueiden ulkopuoliseksi ehdokkaaksi vuoden 2017 presidentinvaaleissa.
8. Emmanuel Macron avioitui vuonna 2007 lukioaikaisen ranskanopettajansa Brigitte Trogneuxin kanssa. Brigitte on nykyisin 64 -vuotias eli Emmanuel on vaimoaan 25 vuotta nuorempi. Macron alkoi seurustella Brigitten kanssa 18-vuotiaana vuonna 1994. Brigitte Trogneux kuuluu amiensilaiseen Trogneux-suklaatehtailijasukuun.
9. ”Mitä ikinä teetkin, menen kanssasi naimisiin”. Nämä sanat Trogneux kertoo kuulleensa Emmanuel Macronin suusta, kun tuleva presidenttiehdokas oli 17-vuotias opiskelija lukiossa, jossa Trogneux opetti ranskan lisäksi latinaa. Macronin luokalla opiskeli myös Laurence Auzière, Trogneux’n tytär, joka on siis saman ikäinen kuin äitinsä aviomies. Trogneux’n kolmesta lapsesta vanhin, poika Sebastien, on Macronia kaksi vuotta vanhempi.
10. Mutta osataan sitä myös meillä Suomessa.Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on 69 -vuotias ja hänen vaimonsa Jenni Haukio täytti äskettäin 40 vuotta. Presidenttiparin ikäero on siis 29 vuotta, eli he panevat tässä suhteessa Ranskan tulevaa presidenttiparia selvästi paremmaksi. Avioliiton Niinistö ja Haukio solmivat vuonna 2009, jolloin Niinistö oli 60 ja Haukio 31-vuotias. Aiemmin Sauli seurusteli ja oli kihloissa (2003-204) Tanja Karpelan (kesk) kanssa, joka oli kulttuuriministerinä Matti Vanhasen hallituksessa (2003-2007). Kihlaus purkautui, luultavasti osin siksi, että Tanja edusti eri puoluetta kuin Sauli, mikä ei sopinut presidentin paikkaa tavoitelleen Saulin suunnitelmiin.
11. Emmanuel Macronin tavoin Sauli Niinistökin on toiminut ennen presidenttikauttaan pankkiirina, ei kuitenkaan yhtä kuuluisassa yksityisessä pankissa kuin Emmanuel Macron. Sauli oli Luxemburgissa sijaitsevan Euroopan investointipankin varapääjohtajana vuosina 2003-2007. Luxemburgin pankissa on kahdeksan varapääjohtajaa, jotka ovat samalla pankin johtokunnan jäseniä. Ko. investointipankin varapääjohtajan työ on helppoa ja kevyttä kuin heinänteko, eikä sen saamiseen vaadita pankkiirin koulutusta, kokemusta, menestystä tai huippuarvosanoja. Paikka on hyvävelipalkkiovirka niille poliitikoille, joille pitää löytää mahdollisimman kevyt ja hyväpalkkainen työ ja johon jäsenmaat valitsevat edustajansa lähinnä poliittisilla perusteilla.
12. Jos Emmanuel Macron suoritti, kuten kerrotaan, yliopistollisen loppututkintonsa huippuarvosanoin, niin samaa ei totisesti voida sanoa Sauli Niinistöstä. Hän suoritti oikeustieteen kandidaatin tutkinnon Turun yliopistossa 1970 -luvulla jokseenkin heikoilla arvosanoilla. Hyvät tiedot Niinistö sai vain maa- ja vesioikeuden tentistä, kaikissa muissa tenteissä Niinistön oli tyytyminen arvoosanaan tyydyttävät tiedot; erinomaisia tietoja ei tullut yhdestäkään tentistä. Niinistön gradututkielma jäi kateisiin.
13. Presidentinvaalit olivat Emmanuel Macronille ensimmäiset vaalit - ja heti on tulossa presidentin virka. Sauli Niinistö sen sijaan osallistui ennen presidentiksi tuloaan moniin vaaleihin. Eduskuntaan Niinistö valittin muuten vasta kolmannella yrityksellään.
14. Pelkkä juristin tutkinto on myös Jan Vapaavuorella, joka halusi seurata Sauli Niinistön jalanjälkiä ja aloitti Euroopan investointipankin varapääjohtajana pari vuotta sitten, kun hänestä ei tullut kokoomuksen puheenjohtajaa eikä pääministeriä. Vapaavuorelle on maksettu pankissa 24 000 euron suuruista kuukausipalkkaa ja sen päälle tulee vielä erilaisia etuja. Luxemburgin palkkaverotus on aika kevyttä. Nyt Vapaavuoresta tulee Helsingin kaupungin pormestari, jonka palkka on vain 14 000 euroa kuukaudessa.
15. Mutta ei hätää, sillä lähtiessään Luxemburgista Vapaavuori saa kultaisen kädenpuristuksen, eli hänelle maksetaan kolmen vuoden ajan joka kuukausi n. 10 000 euron suuruista siirtymäkorvausta. Tätä asiaa Vapaavuori ei kertonut kuntavaaliehdokkaana ollessaan. Asian tultua ilmi tilannetta pähkäiltiin muutama päivä, kunnes Vapaavuori tuli järkiinsä ja ilmoitti tänään lahjoittavansa siirtymäkorvauksen hyväntekeväisyyteen. Lahjoituksen kohdetta ei ole toistaiseksi kerrottu. Minusta Vapaavuori voisi lahjoittaa osan siirtymäkorvauksesta vaikkapa rikosuhrirahastolle.
