1. Eduskunta on pikkuhiljaa aloittelemassa istuntokauttaan. Tänään saatiin hieman esimakua tulevasta, kun eduskunnan täysistunto keskusteli, oikeammin sanottuna yritti keskustella, oikeuskanslerin kertomuksesta vuodelta 2010.
2. Ei tämä nyt oikein hyvältä näytä. Kyseinen tilaisuus muodostui nimittäin samanlaiseksi populistiseksi pikkukinasteluksi asian vierestä, mihin totuttiin jo edellisen eduskunnan istuntokauden loppumetreillä. Keskustelussa puututtiin oikeastaan vain kahteen vanhaan ja jo päätettyyn poliittiseen riitakysymykseen, kun taas tärkeät oikeudelliset kysymykset ohitettiin kokonaan; kukaan ei ollut niistä kiinnostunut.
3. Täysistuntokeskustelun aloitti apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen, joka oikeuskansleri Jaakko Jonkan estyneenä ollessa esitteli oikeuskanslerin kolmisatasivuisen kertomuksen; Jonkka itse on parin kuukauden sairaslomalla olkapääleikkauksen takia.
4. Puumalainen siis esitti jonkinlaisen Jonkan "tervehdyksen" ja keskustelun avauksen, joka oli totuttuun tapaan perin virkamiesmäinen ja vaisu. Puumis nosti esille oikeastaan vain jo iäisyysasiaksi muodostuneen oikeudenkäyntien viivästymisen, jota oikeuskanslerikaan ei ole saanut minkäänlaiseen kuriin ja nuhteeseen. Puumis toi esiin myös sen, että oikeuskanslerille tehtyjen kantelujen määrä on noussut 10 prosentilla! Tämä tietenkin siksi, että kyseessä on asia, jolla voidaan perusteella parin uuden virkamiehen palkkaamista oikeuskanslerinvirastoon. Tämä asia on aina oikeuskanslerinviraston tärkein sanoma näissä yhteyksissä.
5. Eduskunnan asiaa koskevan täysistuntokeskustelun pöytäkirja (PTK 28/2011 vp) löytyy kokonaisuudessaan tästä.
6. Se on varsin hupaisaa luettavaa, ellei kysymyksessä olisi vakava asia. Ilmeni selvästi, miten kovin vähän oikeudenhoito ja laillisuusvalvonta eduskuntaa kiinnostavat. Niissä aika harvoissa puheenvuoroissa, joita käytettiin, puhuttiin kyllä aidan seipäistä, kun olisi pitänyt puhua aidasta. Kaikkiaan 23 puheenvuorosta peräti 14 merkittiin kahden edustajan eli Ben Zyskowiczin ja Tuija Braxin nimiin.
7. Käsittelyn aikana ilmeni, että johtavalla hallituspuolueella eli kokoomuksella näyttäisi olevan haluja kaataa eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen perustettava ihmisoikeuskeskus. Tämä on toki täydellistä populismia eikä kyseinen asia liity oikeastaan mitenkään oikeuskanslerin toimintaan vuonna 2010. Ihmisoikeuskeskuksen perustamisesta päätti jo edellinen eduskunta eli siitä on olemassa valmis laki.
8. Ihmisoikeuskeskuksen perustamista koskevan kaunansa toi keskustelussa esiin erityisesti kokoomuksen änkyröiden puuhamieheksi jo pari istuntokautta sitten noussut Ben Zyskowicz. Hän väitti, että Suomen kansalaisten ihmisoikeuksia edistettäisiin "miljoona kertaa" paremmin antamalla lisää voimavaroja poliisille. Zysse ehdotti, että ihmisoikeuskeskuksen aloittamista lykättäisiin; keskuksen on määrä aloittaa toimintansa ensi vuonna.
9. Ben Zyskowicz sai tukea muun muassa ryhmätoveriltaan Kalle Jokiselta. Tämän mielestä ensi vuoden budjettiesitystä käsiteltäessä on mietittävä vaihtoehtoja.
10. "Kumpi vaihtoehto palvelee paremmin suomalaisten ihmisoikeuksia? Se että perustetaan keskus valvomaan ihmisoikeustilannetta vai se, että lisätään ihmisiä tekemään käytännön työtä", Jokinen sanoi. "Ihmisillä" orimattilalainen valtiopäivämies Kalle Jokinen tarkoitti tässä yhteydessä poliiseja. Jokinen on siviiliammatiltaan itsekin poliisi.
11. Jokisen Kallen mielestä ihmisoikeuskeskukseen esitetyt rahat voitaisiin käyttää pienentämään poliisin määrärahojen leikkauksia ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan jutturuuhkaa. Ihmisoikeuskeskukseen on varattu valtiovarainministeriön budjettiesityksessä ensi vuodelle 390 000 euroa, millä perustettaisiin kolme uutta virkaa.
12. Kokoomuksen Zyssen ja Jokisen hallituskumppania edustava vihreiden Tuija Brax puolusti ihmisoikeuskeskuksen tarvetta ärhäkkäästi. Hänen mukaansa tarvitaan joku katsomaan ihmisoikeuksien toteutumista laajemmasta vinkkelistä.
13. "Suomalainen köyhä sairastunut ihminen odottaa mahdollisesti jopa kahdeksan yhdeksän vuotta ennen kuin hänen eläkepäätöksensä on lopullisesti laillisesti ratkaistu", Brax yritti hehkuttaa. No, tämäkin on toki selvää hymistelyä ja retoriikkaa, sillä käytännössä perustettava ihmisoikeuskeskus ei voi vaikuttaa juuri mitenkään tuomioistuinten ja muutoksenhakulautakuntien toimintaan.
14. Entinen eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Zyskowicz ja entinen oikeusministeri Brax sanailivat myös Suomessa käytävän ruandalaispastori Bazaramban oikeudenkäynnin kustannuksista. Zyskowicz piti pastori B:tä vastaan Suomessa nostettua oikeudenkäyntiä hölmönä ja ex-oikeusministeri Braxia pääsyyllisenä siihen, että kallis oikeudenkäynti käydään Suomessa. Zysse sai taivasteluunsa tukea persujen Pirkko Ruohonen-Lerneriltä; tämä matami kun sattuu asumaan Porvoossa, jossa ruandalaispastorin oikeusprosessi käynnistyi alioikeustasolla.
15. Todella hupaisaa luettavaa näiden edustajien puheenvuorot! Huvittavimpiin kuuluu persujen Reijo Hongiston iänikuinen vuodatus syrjäalueiden poliisipartioiden toiminnasta. Hongisto on - tietenkin - myös poliisimiehiä ja kotoisin samoilta Pohjanmaan seuduilta kuin persujen vanha sotaratsu ja ex-kansanedustaja kuin Raimo Vistbackakin. Hongiston puheenvuoro oli kuin suoraan Vistbackan kynästä!
16. Voi, voi ja voih! Sanoinko, että eduskunnan keskustelu oli hupaisaa? Kyllä se meni monilta osin suorastaan naurettavuuksiin.
17. Pitäähän Suomessa toki jonkinlainen, edes muodollinen ihmisoikeusinstituutti olla, kun se on kerran kaikissa muissakin EU-maissa. Suomessa käynnistyy tässä suhteessa aika riisuttu malli eikä kolmen hengen porukalla juuri mitään ole mahdollista aikaansaada. Meillä on muuten toiminut pitkään jo sellainenkin yhdistys kuin Ihmisoikeusliitto. Hyvin hämäräksi tavallisille ihmisille myös mainitun porukan työ on jäänyt. Ihmisoikeuskeskuksesta ei sentään muodosteta kokonaan omaa organisaatiotaan, vaan se toimii eduskunnan oikeusasiamiehen toimiston yhteydessä.
18. Oli täysin turhaa Zyssen ja ja kumppanien tavoin vetää poliisin määrärahat ihmisoikeuskeskuksen eräänlaiseksi taistelupariksi, koskapa mainitun keskuksen toiminnasta on jo olemassa laki eivätkä nuo kaksi asiaa ole mitenkään keskenään verrannollisia. Kun eduskunnassa keskusteltiin pari päivää siten maamiinoista, vetosi Ben Zyskowicz siihen, että asiasta on nyt enää turha nostaa eduskunnassa porua, koska maamiinojen poistamisesta päätettiin asiallisesti jo Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana. Maamiinoista ei kuitenkaan ole olemassa minkäänlaista lakia tai virallista päätöstä, kun taas ihmisoikeuskeskuksen perustamisesta on jo ehditty päättää lailla. Mutta siitä huolimatta Zysse häärii edelleen mainitun instituution kimpussa ikään kuin hän ei olisi edes kuullut mistään laista puhuttavankaan. Melkoista epäjohdonmukaisuutta, mutta kysymyksessähän ovatkin poliitikot.
19. Bazaramban oikeudenkäynti taas oli käytännössä pakko pitää Suomessa, koskapa YK:n ns. Ruanda-tuomioistuin on päättänyt, ettei se enää ota itse uusia sanotunlaisia juttuja käsiteltäväkseen ja katsoo toisaalta, ettei Ruandassa käytävissä prosesseissa voida taata oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Ruotsi on ainoana Euroopan maana pullikoinut tätä vastaan, mutta Ruotsin päätöksestä on kanneltu jo kolmisen vuotta sitten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, joka ei ole vieläkään ratkaissut asiaa. Koko tämän ajan syytettynä ollut ruandalaismies on ollut tutkintavankina Ruotsissa.
20. Summa summarum. Melkoisen turhaa parranpärinä ja vanhojen asioiden ja kiistojen esille kaivelua siis eduskunnassa oikeuskanslerin kertomuksen johdosta. Monista todella tärkeitä asioista ei lähetekeskustelussa mainittu sanaakaan. Mutta tämähän on sitä politiikkaa. mihin on niin pitkään jo totuttu!
21. Keskustelun päätteeksi oikeuskanslerin kertomus päätettiin lähettää lausunnolle perustuslakivaliokuntaan. Ehkä siellä sentään saadaan jotain tolkkua asiaan.
