1. Vakuutusyhtiöt ovat hävinneet kiistan vakuutuslääkärien eli vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkäreiden nimien julkisuudesta. Korkein hallinto-oikeus ratkaisi asian tänään antamallaan ennakkopäätöksellä (KHO 2014:83). Korkein hallinto-oikeus katsoi, että vakuutuslääkärien nimet ovat julkista tietoa, koska he käyttävät julkista valtaa osallistuessaan lakisääteisiä vakuutuksia koskevaan päätöksentekoon.
KHO 2014:83
2. Monet ihmiset ovat jo kauan ihmetelleet, miksi vakuutusyhtiöt eivät halua kertoa päätöksentekoon osallistuvien vakuutuslääkäreiden nimiä. Nyt päätetty kiista alkoi, kun Vakuutusongelmaisten liitto, nykyisin Oikeutta vakuutetuille -yhdistys, pyysi vakuutusyhtiöiltä tietoja niiden lääkäreiden nimistä. Useat vakuutusyhtiöt kieltäytyivät antamasta tietoja.
3. Vakuutusyhtiöt hävisivät kiistan jo Helsingin hallinto-oikeudessa, mutta valittivat sen päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asiasta valittivat KHO:een Vakuutusyhtiö Tapiola, nykyisin LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva, Pohjola Vakuutus Oy ja A-vakuutus Oy.
4. KHO katsoi siis, että yksityiset vakuutusyhtiöt hoitavat julkista tehtävää ja käyttävät julkista valtaa tehdessään päätöksiä lakisääteisiä vakuutuksia koskevissa asioissa. Näiden päätösten tekoon osallistuu vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkäreitä. Näin ollen myös heitä koskee julkisuuslaki.
5. Tiedon saaminen siitä, ketkä käyttävät julkista valtaa, kuuluu KHO:n mukaan julkisuuslain 1 §:n 1 momentissa ilmenevän julkisuusperiaatteen ydinalueeseen. Tämä tiedonsaantioikeus koskee paitsi henkilön osallistumista yksittäisen julkisen vallan käyttöä sisältävän päätöksen tekemiseen, myös hänen kuulumistaan julkista valtaa käyttävään organisaatioon päätöksentekoon osallistuvana.
6. KHO:n mukaan vakuutuslääkärien nimet eivät ole salassa pidettävää tietoa sillä perustella, että lääkärit ovat työsuhteessa vakuutusyhtiöön tai antavat lausuntoja toimeksiantosuhteen perusteella. Vakuutuslääkäreiden henkilöllisyys ei ole KHO:n mukaan myöskään liike- tai ammattisalaisuus eikä siinä ole kysymys myöskään heidän henkilökohtaisia olojaan koskevista salassa pidettävistä tiedoista.
7. Asiassa ei ollut enää KHO:ssa kysymys siitä, oliko tietopyynnön esittäjällä oikeus saada vakuutusyhtiön henkilörekisteriin sisältyneet tiedot asiantuntijalääkäreiden henkilöllisyydestä julkisuuslain 16 §:n 3 momentin mukaisilla tavoilla eli kopiona, tulosteena tai sähköisessä muodossa.
8. Hyvä päätös! Nyt on vihdoin saatu ratkaisu sinänsä selvässä asiassa. Lakisääteisiä vakuutuksia koskevissa asioissa vakuutusyhtiöiden päätöksentekoon osallistuvien asiantuntijalääkäreiden nimet ovat julkista tietoa, jonka vakuutusyhtiö on velvollinen pyynnöstä ilmoittamaan. Vakuutusyhtiöiden tulisi em. vakuutuspäätöksissään ilmoittaa jo omasta aloitteestaan päätösten tekemiseen osallistuneiden asiantuntijalääkäreiden nimet.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vakuutusyhtiöt. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vakuutusyhtiöt. Näytä kaikki tekstit
tiistai 20. toukokuuta 2014
sunnuntai 12. elokuuta 2012
622. Rakenteellista korruptiota tuomioistuimissa?
Intiassa joogan opettaja ja tv-guru Baba Ramdev on aloittanut paaston korruption vastustamiseksi. Kukahan suomalainen tv-kasvo saataisiin samalle asialle...
1. Vakuutusoikeudessa on lainoppineiden jäsentä lisäksi kahdeksan tuomarinvalan vannonutta tai vastaavan vakuutuksen antanutta sivutoimista varsinaista ja yhdeksän sanotun valan tai vakuutuksen antanutta varajäsentä. Lääkärijäsen osallistuu kahden lainoppineen jäsenen kanssa vakuutusoikeuden istuntoon, jos lääketieteellinen selvitys voi vaikuttaa asian ratkaisuun. Näin on asian laita varsin usein, sillä jokainen lääkärijäsen osallistuu vuosittain vakuutusoikeuden päätöksentekoon sadoissa jutuissa. Mainituilla ratkaisuilla on usein varsin suuri merkitys valittajina olevien yksityisten henkilöiden toimeentulon kannalta.
2. Vakuutusoikeuden lääkärijäsenen tehtävänä on oikeuden työjärjestyksen mukaan (19 §) 1) toimia ratkaisukokoonpanon jäsenenä, jos lääketieteellinen selvitys voi vaikuttaa asian ratkaisuun, 2) tarkastaa hänelle jaetut asiat ja merkitä käsittelymuistioon asian ratkaisuun vaikuttavat lääkeopilliset seikat sellaisessa laajuudessa, että niitä voidaan käyttää apuna perusteluita laadittaessa, ja 3) antaa tarvittaessa asiantuntija-apua toisille lääkärijäsenille sekä muille vakuutusoikeudessa asian käsittelyyn osallistuville. Lääkärijäsenten toimintaa valvoo ja heille asetetun työmäärän saavuttamisesta vastaa vakuutusoikeuden ylilääkäri, joka on edelleen vastuussa ylituomarille. Lääkärijäseniä koskevia periaatteellisia asioita ratkaistaessa on kuultava ylilääkäriä.
3. Lääkärijäsenten tehtävät on siis moninaiset, sillä lääketieteellinen selvitys vaikuttaa varsin usein asian ratkaisuun vakuutusoikeudessa. Kun asioiden käsittely vakuutusoikeudessa on kokonaan kirjallista ja siis ei-julkista, voivat lääkärijäsenet toimia asioiden käsittelyssä ikään kuin "takapiruna" eli he voivat vaikuttaa taustalla asioiden ratkaisuihin silloinkin, kun he eivät ole muodollisesti mukana istunnossa eikä heidän nimeään näy oikeuden antamissa päätöksissä. Lääkärijäsen antaa lausuntoja ja kertoo kysyttäessä käsityksiään lainoppineille jäsenille ja muille lääkärijäsenille.
4. Jo esivalmistelussa asian valmisteluun osallistuva notaari varaa lääkärijäsenelle tilaisuuden osallistua lausunnoillaan asian käsittelyyn esittämällä lääkeopillisissa asioissa lääkärijäsenelle esitettävät kysymykset (työjärjestys, 24 §). Nämä kysymykset ja lääkärijäsenten niihin käsittelymuistioihin kirjoittamat vastaukset eivät ole asianosaisjulkisia. Kirjallisen valmistelun jälkeen lääkärijäsen voi vielä osallistua valmistelevaan istuntoon, jonka tarkoituksena on varmistaa, että asia on valmis ratkaistavaksi "sujuvalla tavalla" (26 §).
5. Lääkärijäsenille ei ole asetettu erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Vakuutusoikeutta koskevassa laissa säädetään vain (4 §), että lääkärijäsenen ja lääkärivarajäsenen tulee olla laillistettu lääkäri ja että kullakin jäsenellä ja varajäsenellä tulee olla suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Kielitaitoon on siis kiinnitetty erityistä huomiota, ei sen sijaan lääketieteelliseen erityisosaamiseen. Tämä vaikuttaa aika yllättävältä, sillä edes paljon puhuttua vakuutuslääketieteen tuntemusta ei lain mukaan lääkärijäseniltä vaadita.
6. Miten lääkäristä sitten tulee vakuutusoikeuden sivutoiminen jäsen? Lain mukaan valtioneuvosto, siis maan hallitus, määrää vakuutusoikeuteen riittävän määrän lääkärijäseniä ja lääkärivarajäseniä oikeusministeriön esityksestä viideksi vuodeksi kerrallaan. Lääkärijäsenten ja lääkärivarajäsenten määräämistä varten sosiaali- ja terveysministeriö tekee ehdotuksen oikeusministeriölle.
7. Mutta mikä elin tekee sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotuksen virkaan nimitettävistä lääkärijäsenistä ja heidän varajäsenistään? Tästä ei laissa säännöksiä, mutta tämänpäiväisestä Helsingin Sanomien vakuutusoikeuden lääkärijäseniä koskevasta jutusta ilmenee, että käytännössä sanotun esityksen tekeminen on uskottu käytännössä yhdelle ainoalle henkilölle eli vakuutusoikeuden ylilääkärille, jonka tehtäväksi on annettu "uusien jäsenten etsiminen." Jos valistunut arvaus pitää paikkansa, niin ministeriö hyväksyy useimmiten sellaisenaan ylilääkärin "etsinnän" tuloksen. Ylilääkärinä on toiminut viimeksi Eero Hyvärinen, joka on ollut vaikuttanut vakuutusoikeuden lääkärijäsenenä viimeiset parikymmentä vuotta. Hyvärinen ilmoitti viime viikolla eroavansa tehtävästään, sillä hän pahoitti mielensä KKO:n presidentin vakuutusoikeuden tapaturmavakuutusasioissa antamia ratkaisuja kohtaan esittämän arvostelun takia.
8. Tämänpäiväisen Helsingin Sanomien jutun mukaan useimmat vakuutusoikeuden lääkärijäsenet ovat "päivätyössä" Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUS:issa. Maakunnissa toimivia lääkäreitä ei siis ole haluttu rekrytoitu kyseiseen tehtävään. HS:n jutussa on nostettu esiin ongelma, joka aiheutuu siitä, että vakuutusoikeuden varsinaisista lääkärijäsenistä ja heidän varajäsenistään kolmanneksella on kytköksiä niihin vakuutusyhtiöihin, jotka esiintyvät vakuutusoikeudessa valittajina olevien yksityishenkilöiden vastapuolina. Kytkös syntyy siitä, että kuusi vakuutusoikeuden lääkärijäsentä työskentelee sivutoimisesti lääkäriasemilla, jotka ovat tehneet vakuutusyhtiöiden kanssa sopimuksen siitä, että yhtiössä vakuutetut voivat hakeutua hoitoon kyseisille lääkäriasemille. Lääkäriaseman potilaan laskun maksaa siis vakuutusyhtiö. Kyseiset lääkärijäsenet osallistuvat sitten vakuutusoikeudessa myös sellaisten asioiden ratkaisemiseen, joissa mainitut vakuutusyhtiöt esiintyvät usein valittajien vastapuolina.
9. Mitä mainittu kytkös vaikuttaa kyseisten lääkärijäsenten puolueettomuuteen, jota oikeuden jäseniltä ja siis myös vakuutusoikeuden lääkärijäseniltä edellytetään? Vakuutusoikeuden ylituomari Juha Pystynen samoin kuin jutussa haastateltu vakuutusoikeuden lääkärijäsen tuntuvat kovasti vähättelevän sanotun kytköksen merkitystä. Pystynen sanoo, ettei lääkäreiden vakuutusyhtiöiltä sama tulo ei tee heitä esteelliseksi ratkaisemaan vakuutusoikeuden jäsenenä asiaa, jossa kyseinen vakuutusyhtiö on valittajan vastapuolena. Pystysen perustelu on se, että lääkärijäsenet "eivät ole tekemisissä yhtiöiden kansa vaan potilaiden kanssa."
10. Asia ei kuitenkaan taida olla niin yksioikoinen kuin ylituomari Pystynen ja jutussa haastateltu lääkärijäsen väittävät. Vaikka esteellisyyttä ei syntyisi minkään erityisen laissa mainitun tuomarin esteellisyysperusteen johdosta, kysymykseen voi tulla ja esteellisyyden aiheuttaa myös ko. tapauksessa yleissäännös, jonka mukaan tuomari on esteellinen, "jos jokin muu kuin laissa nimenomaan mainittu seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa" (OK 13:7.3). Huomioon on otettava lisäksi Euroopan ihmisoikeussopimus ja ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntö, joka lähtee siitä, että esteellisyyssäännösten tarkoituksena on vahvistaa menettelyn neutraalisuutta ja yleistä luottamusta tuomioistuimen ja sen jäsenten riippumattomuuteen (objektiivinen puolueettomuus). Juuri yleisen luottamuksen turvaamiseksi esteellisyystilanne pitää aina ottaa vakavasti huomioon, vaikka esimerkiksi tuomarin taloudellinen sidonnaisuus tai muunlainen kytkös ei ilmeisesti vaikuttaisi tai edes voisi vaikuttaa asian käsittelyyn taikka siinä tehtävään päätökseen.
11. Jos lääkäri saa potilaan lääkäriasemalta käynnistä palkkion asemaa ylläpitävältä vakuutusyhtiöltä, niin ei voida ylituomari Juha Pystysen tavoin sanoa, että lääkäri ei ole "tekemisissä" vakuutusyhtiön kanssa. Yhtiö ei ole lääkärin potilas, mutta maksaa lääkärin potilaskäynnistä kirjoittaman ja yhtiölle osoittaman laskun. Jos ja kun lääkärijäsenet kertomansa mukaan jäävät itsensä sillon, kun valittajana on henkilö, jonka hoitavana lääkärinä ao. lääkärijäsen on ollut, niin tuntuu kummalliselta, ettei näin tapahdu silloin, kun asianosaisena vakuutusoikeudessa on vakuutusyhtiö, jolta lääkärijäsen on saanut sivutuloja.
12. Vaikuttaa siltä, että vakuutusoikeuden ylituomari on unohtanut tuomareilta edellytettävän objektiivisen puolueettomuuden ja vakuutusoikeuden riippumattomuuden, jota hänen vakuutusoikeuden päällikkötuomarina tulisi erityisesti vaalia, jottei syntyisi vaikutelmaa vakuutusoikeuden vakuutusyhtiöitä suosivasta päätöksenteosta. Tällainen vaikutelma näyttää kuitenkin julkisessa keskustelussa syntyneen johtuen paljolti juuri vakuutusoikeuden lääkärijäsenten väitetyistä sidonnaisuuksista. Sidonnaisuudet tulisi ilmoittaa julkisesti ja vakuutusoikeuden lääkärijäsenet tulisi valita tehtävään julkisen haun perusteella eikä yhden lääkärin etsiskelyn perusteella.
13. Suomi kuuluu maailman vähiten korruptoituneiden maiden joukkoon, mutta Transparency Internationalin korruptiomittauksissa ei ole otettu huomioon rakenteellista korruptiota. Tämä selittää Suomen aseman sanotuissa mittauksissa, sillä kuten tiedämme, rakenteellinen korruptio on saanut rehottaa meillä varsin vapaana. Rakenteellinen korruptio on suurelta osin laillista, Suomen laki ei sitä kiellä.
14. Rakenteelliselle korruptiolle on tyypillistä sinänsä toimivallan puitteissa tapahtuva toiminta, jossa lakia ja muita normeja tulkitaan ja sovelletaan (venytetään) joidenkin eduksi vallan, tehtävien tai asemien hankkimiseksi tai julkisten varojen jakamiseksi esimerkiksi poliittisin perustein. Virkamies tai tuomari saattaa kahden vastakkaisen osapuolen riidassa kokea toisinaan suorastaan velvollisuudekseen tukea lakia tulkitsemalla tai venyttämällä toista osapuolta ja tämän asiassa edustamaa tulkintaa. Tietyllä toimialalla toimivat voivat muodostaa verkoston (HV-verkostot), jossa tehtäviä tai muita etuja "satutaan jakamaan" niille, jotka vastavuoroisesti suostuvat toimimaan virassaan mainittuja etuja jakavien tahojen intressien edellyttämällä tavalla.
15. Esiintyisikö vakuutusoikeudessa rakenteellista korruptiota? Vakuutusoikeuden vakuutusyhtiöitä suosivasta linjasta tapaturma-asioissa on olemassa vakuuttava näyttö KKO:n viime vuosina antamissa lukuisissa ennakkopäätöksissä, joka poikkeaa selvästi vakuutusoikeuden omaksumasta kannasta. Näistä ennakkopäätöksistä huolimatta vakuutusoikeus on ollut haluton muuttamaan linjaansa. Perusteluja tästä linjasta kiinnipitämiselle ei vakuutusoikeuden päätösten perusteluissa ole juurikaan esitetty. Tällöin syntyy luonnollisesti epäily siitä, että juuri vakuutusoikeuden lääkärijäsenten taloudelliset kytkökset vakuutusyhtiöihin ovat osaselitys ja ehkä jopa ratkaiseva tekijä vallitsevaan käytäntöön.
16. Olisi mielenkiintoista tietää, ovatko mainitut kytkökset vakuutusyhtiöihin olleet olemassa jo sillon, kun vakuutusoikeuden ylilääkäri on "etsinyt" uusia lääkäreitä vakuutusoikeuteen, vai ovatko uudet vakuutusoikeuden lääkärijäsenet saaneet sivutoimia vakuutusyhtiöiden ylläpitämiltä lääkäriasemilta vasta tultuaan nimitetyiksi vakuutusoikeuden jäseniksi.
17. HS:n tämänpäiväisen jutun alaotsikko kuuluu: Kolmannes vakuutusoikeuden lääkäreistä työskentelee lääkäriasemilla, joissa potilaan laskun maksaa usein vakuutusyhtiö. Oikeudessa samat yhtiöt ovat juttujen osapuolia.
18. Tämä vaikuttaa jotenkin tutulta. Aivan oikein, itse asiassa korkeimman oikeuden jäsenten sivutoimissa on kysymys aika paljon samanlaisesta asetelmasta. Kolmannes KKO:n jäsenistä on työskennellyt tai toimii välimiehenä jutuissa, joissa heidän usein varsin korkeiksi nousevat palkkionsa maksavat välimiesriidan osapuolina olevat vakuutusyhtiöt, pankit, rakennusliikkeet, paperitehtaat tai muut sen kaltaiset suuret yritykset. Nämä samat vakuutusyhtiöt, pankit, rakennusliikkeet, tehtaat ja muut suuret yritykset esiintyvät usein asianosaisina myös KKO:ssa, jolloin näiden riitojen ratkaisemiseen osallistuvat samat oikeusneuvokset, jotka ovat välimiehinä saaneet palkkionsa kyseisiltä yrityksiltä.
19. Tuomareiden välimiestehtävät lainsäätäjä on meillä kuitenkin siunannut ja vieläpä niin, etteivät ulkopuoliset eivätkä edes juttujen osapuolina KKO:ssa esiintyvät henkilöt ja yhtiöt saa (virallisesti) tietää, minkä yhtiöiden välisten riitojen ratkaisemiseen heidän jutuissaan KKO:ssa tuomareina olevat oikeusneuvokset ovat välimiehinä osallistuneet. KKO:n jäsenten välimiestehtävät ovat siis umpisalaisia.
20. Jos vakuutusoikeuden lääkärijäsenet tienaavat vakuutusyhtiöiden ylläpitämillä lääkäriasemilla vain "suolarahoja", kuten HS tänään "lieventävänä asianhaarana" kertoo, niin KKO:n oikeusneuvokset eivät tyydy välimiehinä suinkaan pikkusummiin, vaan heidän välimiespalkkionsa voivat ylittää jopa heidän virkapalkkansa määrän, joskus jopa moninkertaisesti.
21. Voidaankin kysyä, kummassa tuomioistuimessa rakenteellisen korruption vaara on suurempi ja vaikeampi paljastaa, vakuutusoikeudessa vai KKO:ssa? Vai onko vastauksena "väliäkö tuolla", sillä eihän rakenteellinen korruptio ole sinänsä lainvastaista! Ainakin ylimmät laillisuusvalvojamme eli oikeuskansleri ja eduskunnanoikeusasiamies suhtautuvat kysymykseen ja ongelmaan hälläväliä-tyyliin, sillä he eivät puutu mainittuun epäkohtaan kummankaan tuomioistuimen osalta. Heidän asenteenaan tuntuu olevan: "Emme halua tietää asiasta mitään, älkää ihmeessä vain tänne ikinä kannelko"!
22. Oikeusvaltiossa rakenteellisen korruption mahdollisuus tulisi estää. Vakuutusoikeuden lääkärijäsenten ei sallita oikeusvaltiossa hankkia sivutuloja vakuutusyhtiöiltä eikä maan ylimmän tuomioistuimen tuomareiden ole lupa harjoittaa virkansa ohella tuottavaa ja umpisalaista yksityispraktiikkaa välimiehinä.
1. Vakuutusoikeudessa on lainoppineiden jäsentä lisäksi kahdeksan tuomarinvalan vannonutta tai vastaavan vakuutuksen antanutta sivutoimista varsinaista ja yhdeksän sanotun valan tai vakuutuksen antanutta varajäsentä. Lääkärijäsen osallistuu kahden lainoppineen jäsenen kanssa vakuutusoikeuden istuntoon, jos lääketieteellinen selvitys voi vaikuttaa asian ratkaisuun. Näin on asian laita varsin usein, sillä jokainen lääkärijäsen osallistuu vuosittain vakuutusoikeuden päätöksentekoon sadoissa jutuissa. Mainituilla ratkaisuilla on usein varsin suuri merkitys valittajina olevien yksityisten henkilöiden toimeentulon kannalta.
2. Vakuutusoikeuden lääkärijäsenen tehtävänä on oikeuden työjärjestyksen mukaan (19 §) 1) toimia ratkaisukokoonpanon jäsenenä, jos lääketieteellinen selvitys voi vaikuttaa asian ratkaisuun, 2) tarkastaa hänelle jaetut asiat ja merkitä käsittelymuistioon asian ratkaisuun vaikuttavat lääkeopilliset seikat sellaisessa laajuudessa, että niitä voidaan käyttää apuna perusteluita laadittaessa, ja 3) antaa tarvittaessa asiantuntija-apua toisille lääkärijäsenille sekä muille vakuutusoikeudessa asian käsittelyyn osallistuville. Lääkärijäsenten toimintaa valvoo ja heille asetetun työmäärän saavuttamisesta vastaa vakuutusoikeuden ylilääkäri, joka on edelleen vastuussa ylituomarille. Lääkärijäseniä koskevia periaatteellisia asioita ratkaistaessa on kuultava ylilääkäriä.
3. Lääkärijäsenten tehtävät on siis moninaiset, sillä lääketieteellinen selvitys vaikuttaa varsin usein asian ratkaisuun vakuutusoikeudessa. Kun asioiden käsittely vakuutusoikeudessa on kokonaan kirjallista ja siis ei-julkista, voivat lääkärijäsenet toimia asioiden käsittelyssä ikään kuin "takapiruna" eli he voivat vaikuttaa taustalla asioiden ratkaisuihin silloinkin, kun he eivät ole muodollisesti mukana istunnossa eikä heidän nimeään näy oikeuden antamissa päätöksissä. Lääkärijäsen antaa lausuntoja ja kertoo kysyttäessä käsityksiään lainoppineille jäsenille ja muille lääkärijäsenille.
4. Jo esivalmistelussa asian valmisteluun osallistuva notaari varaa lääkärijäsenelle tilaisuuden osallistua lausunnoillaan asian käsittelyyn esittämällä lääkeopillisissa asioissa lääkärijäsenelle esitettävät kysymykset (työjärjestys, 24 §). Nämä kysymykset ja lääkärijäsenten niihin käsittelymuistioihin kirjoittamat vastaukset eivät ole asianosaisjulkisia. Kirjallisen valmistelun jälkeen lääkärijäsen voi vielä osallistua valmistelevaan istuntoon, jonka tarkoituksena on varmistaa, että asia on valmis ratkaistavaksi "sujuvalla tavalla" (26 §).
5. Lääkärijäsenille ei ole asetettu erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Vakuutusoikeutta koskevassa laissa säädetään vain (4 §), että lääkärijäsenen ja lääkärivarajäsenen tulee olla laillistettu lääkäri ja että kullakin jäsenellä ja varajäsenellä tulee olla suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Kielitaitoon on siis kiinnitetty erityistä huomiota, ei sen sijaan lääketieteelliseen erityisosaamiseen. Tämä vaikuttaa aika yllättävältä, sillä edes paljon puhuttua vakuutuslääketieteen tuntemusta ei lain mukaan lääkärijäseniltä vaadita.
6. Miten lääkäristä sitten tulee vakuutusoikeuden sivutoiminen jäsen? Lain mukaan valtioneuvosto, siis maan hallitus, määrää vakuutusoikeuteen riittävän määrän lääkärijäseniä ja lääkärivarajäseniä oikeusministeriön esityksestä viideksi vuodeksi kerrallaan. Lääkärijäsenten ja lääkärivarajäsenten määräämistä varten sosiaali- ja terveysministeriö tekee ehdotuksen oikeusministeriölle.
7. Mutta mikä elin tekee sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotuksen virkaan nimitettävistä lääkärijäsenistä ja heidän varajäsenistään? Tästä ei laissa säännöksiä, mutta tämänpäiväisestä Helsingin Sanomien vakuutusoikeuden lääkärijäseniä koskevasta jutusta ilmenee, että käytännössä sanotun esityksen tekeminen on uskottu käytännössä yhdelle ainoalle henkilölle eli vakuutusoikeuden ylilääkärille, jonka tehtäväksi on annettu "uusien jäsenten etsiminen." Jos valistunut arvaus pitää paikkansa, niin ministeriö hyväksyy useimmiten sellaisenaan ylilääkärin "etsinnän" tuloksen. Ylilääkärinä on toiminut viimeksi Eero Hyvärinen, joka on ollut vaikuttanut vakuutusoikeuden lääkärijäsenenä viimeiset parikymmentä vuotta. Hyvärinen ilmoitti viime viikolla eroavansa tehtävästään, sillä hän pahoitti mielensä KKO:n presidentin vakuutusoikeuden tapaturmavakuutusasioissa antamia ratkaisuja kohtaan esittämän arvostelun takia.
8. Tämänpäiväisen Helsingin Sanomien jutun mukaan useimmat vakuutusoikeuden lääkärijäsenet ovat "päivätyössä" Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUS:issa. Maakunnissa toimivia lääkäreitä ei siis ole haluttu rekrytoitu kyseiseen tehtävään. HS:n jutussa on nostettu esiin ongelma, joka aiheutuu siitä, että vakuutusoikeuden varsinaisista lääkärijäsenistä ja heidän varajäsenistään kolmanneksella on kytköksiä niihin vakuutusyhtiöihin, jotka esiintyvät vakuutusoikeudessa valittajina olevien yksityishenkilöiden vastapuolina. Kytkös syntyy siitä, että kuusi vakuutusoikeuden lääkärijäsentä työskentelee sivutoimisesti lääkäriasemilla, jotka ovat tehneet vakuutusyhtiöiden kanssa sopimuksen siitä, että yhtiössä vakuutetut voivat hakeutua hoitoon kyseisille lääkäriasemille. Lääkäriaseman potilaan laskun maksaa siis vakuutusyhtiö. Kyseiset lääkärijäsenet osallistuvat sitten vakuutusoikeudessa myös sellaisten asioiden ratkaisemiseen, joissa mainitut vakuutusyhtiöt esiintyvät usein valittajien vastapuolina.
9. Mitä mainittu kytkös vaikuttaa kyseisten lääkärijäsenten puolueettomuuteen, jota oikeuden jäseniltä ja siis myös vakuutusoikeuden lääkärijäseniltä edellytetään? Vakuutusoikeuden ylituomari Juha Pystynen samoin kuin jutussa haastateltu vakuutusoikeuden lääkärijäsen tuntuvat kovasti vähättelevän sanotun kytköksen merkitystä. Pystynen sanoo, ettei lääkäreiden vakuutusyhtiöiltä sama tulo ei tee heitä esteelliseksi ratkaisemaan vakuutusoikeuden jäsenenä asiaa, jossa kyseinen vakuutusyhtiö on valittajan vastapuolena. Pystysen perustelu on se, että lääkärijäsenet "eivät ole tekemisissä yhtiöiden kansa vaan potilaiden kanssa."
10. Asia ei kuitenkaan taida olla niin yksioikoinen kuin ylituomari Pystynen ja jutussa haastateltu lääkärijäsen väittävät. Vaikka esteellisyyttä ei syntyisi minkään erityisen laissa mainitun tuomarin esteellisyysperusteen johdosta, kysymykseen voi tulla ja esteellisyyden aiheuttaa myös ko. tapauksessa yleissäännös, jonka mukaan tuomari on esteellinen, "jos jokin muu kuin laissa nimenomaan mainittu seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa" (OK 13:7.3). Huomioon on otettava lisäksi Euroopan ihmisoikeussopimus ja ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntö, joka lähtee siitä, että esteellisyyssäännösten tarkoituksena on vahvistaa menettelyn neutraalisuutta ja yleistä luottamusta tuomioistuimen ja sen jäsenten riippumattomuuteen (objektiivinen puolueettomuus). Juuri yleisen luottamuksen turvaamiseksi esteellisyystilanne pitää aina ottaa vakavasti huomioon, vaikka esimerkiksi tuomarin taloudellinen sidonnaisuus tai muunlainen kytkös ei ilmeisesti vaikuttaisi tai edes voisi vaikuttaa asian käsittelyyn taikka siinä tehtävään päätökseen.
11. Jos lääkäri saa potilaan lääkäriasemalta käynnistä palkkion asemaa ylläpitävältä vakuutusyhtiöltä, niin ei voida ylituomari Juha Pystysen tavoin sanoa, että lääkäri ei ole "tekemisissä" vakuutusyhtiön kanssa. Yhtiö ei ole lääkärin potilas, mutta maksaa lääkärin potilaskäynnistä kirjoittaman ja yhtiölle osoittaman laskun. Jos ja kun lääkärijäsenet kertomansa mukaan jäävät itsensä sillon, kun valittajana on henkilö, jonka hoitavana lääkärinä ao. lääkärijäsen on ollut, niin tuntuu kummalliselta, ettei näin tapahdu silloin, kun asianosaisena vakuutusoikeudessa on vakuutusyhtiö, jolta lääkärijäsen on saanut sivutuloja.
12. Vaikuttaa siltä, että vakuutusoikeuden ylituomari on unohtanut tuomareilta edellytettävän objektiivisen puolueettomuuden ja vakuutusoikeuden riippumattomuuden, jota hänen vakuutusoikeuden päällikkötuomarina tulisi erityisesti vaalia, jottei syntyisi vaikutelmaa vakuutusoikeuden vakuutusyhtiöitä suosivasta päätöksenteosta. Tällainen vaikutelma näyttää kuitenkin julkisessa keskustelussa syntyneen johtuen paljolti juuri vakuutusoikeuden lääkärijäsenten väitetyistä sidonnaisuuksista. Sidonnaisuudet tulisi ilmoittaa julkisesti ja vakuutusoikeuden lääkärijäsenet tulisi valita tehtävään julkisen haun perusteella eikä yhden lääkärin etsiskelyn perusteella.
13. Suomi kuuluu maailman vähiten korruptoituneiden maiden joukkoon, mutta Transparency Internationalin korruptiomittauksissa ei ole otettu huomioon rakenteellista korruptiota. Tämä selittää Suomen aseman sanotuissa mittauksissa, sillä kuten tiedämme, rakenteellinen korruptio on saanut rehottaa meillä varsin vapaana. Rakenteellinen korruptio on suurelta osin laillista, Suomen laki ei sitä kiellä.
14. Rakenteelliselle korruptiolle on tyypillistä sinänsä toimivallan puitteissa tapahtuva toiminta, jossa lakia ja muita normeja tulkitaan ja sovelletaan (venytetään) joidenkin eduksi vallan, tehtävien tai asemien hankkimiseksi tai julkisten varojen jakamiseksi esimerkiksi poliittisin perustein. Virkamies tai tuomari saattaa kahden vastakkaisen osapuolen riidassa kokea toisinaan suorastaan velvollisuudekseen tukea lakia tulkitsemalla tai venyttämällä toista osapuolta ja tämän asiassa edustamaa tulkintaa. Tietyllä toimialalla toimivat voivat muodostaa verkoston (HV-verkostot), jossa tehtäviä tai muita etuja "satutaan jakamaan" niille, jotka vastavuoroisesti suostuvat toimimaan virassaan mainittuja etuja jakavien tahojen intressien edellyttämällä tavalla.
15. Esiintyisikö vakuutusoikeudessa rakenteellista korruptiota? Vakuutusoikeuden vakuutusyhtiöitä suosivasta linjasta tapaturma-asioissa on olemassa vakuuttava näyttö KKO:n viime vuosina antamissa lukuisissa ennakkopäätöksissä, joka poikkeaa selvästi vakuutusoikeuden omaksumasta kannasta. Näistä ennakkopäätöksistä huolimatta vakuutusoikeus on ollut haluton muuttamaan linjaansa. Perusteluja tästä linjasta kiinnipitämiselle ei vakuutusoikeuden päätösten perusteluissa ole juurikaan esitetty. Tällöin syntyy luonnollisesti epäily siitä, että juuri vakuutusoikeuden lääkärijäsenten taloudelliset kytkökset vakuutusyhtiöihin ovat osaselitys ja ehkä jopa ratkaiseva tekijä vallitsevaan käytäntöön.
16. Olisi mielenkiintoista tietää, ovatko mainitut kytkökset vakuutusyhtiöihin olleet olemassa jo sillon, kun vakuutusoikeuden ylilääkäri on "etsinyt" uusia lääkäreitä vakuutusoikeuteen, vai ovatko uudet vakuutusoikeuden lääkärijäsenet saaneet sivutoimia vakuutusyhtiöiden ylläpitämiltä lääkäriasemilta vasta tultuaan nimitetyiksi vakuutusoikeuden jäseniksi.
17. HS:n tämänpäiväisen jutun alaotsikko kuuluu: Kolmannes vakuutusoikeuden lääkäreistä työskentelee lääkäriasemilla, joissa potilaan laskun maksaa usein vakuutusyhtiö. Oikeudessa samat yhtiöt ovat juttujen osapuolia.
18. Tämä vaikuttaa jotenkin tutulta. Aivan oikein, itse asiassa korkeimman oikeuden jäsenten sivutoimissa on kysymys aika paljon samanlaisesta asetelmasta. Kolmannes KKO:n jäsenistä on työskennellyt tai toimii välimiehenä jutuissa, joissa heidän usein varsin korkeiksi nousevat palkkionsa maksavat välimiesriidan osapuolina olevat vakuutusyhtiöt, pankit, rakennusliikkeet, paperitehtaat tai muut sen kaltaiset suuret yritykset. Nämä samat vakuutusyhtiöt, pankit, rakennusliikkeet, tehtaat ja muut suuret yritykset esiintyvät usein asianosaisina myös KKO:ssa, jolloin näiden riitojen ratkaisemiseen osallistuvat samat oikeusneuvokset, jotka ovat välimiehinä saaneet palkkionsa kyseisiltä yrityksiltä.
19. Tuomareiden välimiestehtävät lainsäätäjä on meillä kuitenkin siunannut ja vieläpä niin, etteivät ulkopuoliset eivätkä edes juttujen osapuolina KKO:ssa esiintyvät henkilöt ja yhtiöt saa (virallisesti) tietää, minkä yhtiöiden välisten riitojen ratkaisemiseen heidän jutuissaan KKO:ssa tuomareina olevat oikeusneuvokset ovat välimiehinä osallistuneet. KKO:n jäsenten välimiestehtävät ovat siis umpisalaisia.
20. Jos vakuutusoikeuden lääkärijäsenet tienaavat vakuutusyhtiöiden ylläpitämillä lääkäriasemilla vain "suolarahoja", kuten HS tänään "lieventävänä asianhaarana" kertoo, niin KKO:n oikeusneuvokset eivät tyydy välimiehinä suinkaan pikkusummiin, vaan heidän välimiespalkkionsa voivat ylittää jopa heidän virkapalkkansa määrän, joskus jopa moninkertaisesti.
21. Voidaankin kysyä, kummassa tuomioistuimessa rakenteellisen korruption vaara on suurempi ja vaikeampi paljastaa, vakuutusoikeudessa vai KKO:ssa? Vai onko vastauksena "väliäkö tuolla", sillä eihän rakenteellinen korruptio ole sinänsä lainvastaista! Ainakin ylimmät laillisuusvalvojamme eli oikeuskansleri ja eduskunnanoikeusasiamies suhtautuvat kysymykseen ja ongelmaan hälläväliä-tyyliin, sillä he eivät puutu mainittuun epäkohtaan kummankaan tuomioistuimen osalta. Heidän asenteenaan tuntuu olevan: "Emme halua tietää asiasta mitään, älkää ihmeessä vain tänne ikinä kannelko"!
22. Oikeusvaltiossa rakenteellisen korruption mahdollisuus tulisi estää. Vakuutusoikeuden lääkärijäsenten ei sallita oikeusvaltiossa hankkia sivutuloja vakuutusyhtiöiltä eikä maan ylimmän tuomioistuimen tuomareiden ole lupa harjoittaa virkansa ohella tuottavaa ja umpisalaista yksityispraktiikkaa välimiehinä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)