867. Ruuskanen voitti EM-kultaa

                                                  Keihäänheiton neljä parasta

1. Viime maanantain blogijutussa numero 862 ennen Zürichin kisojen alkua ennustelin suomalaisten menestyksestä tähän tapaan:

Selvää lienee, että Suomen kisajoukkueesta vain 2-3 urheilijalla (Tero Pitkämäki, Antti Ruuskanen ja Sandra Eriksson) on realistisia mahdollisuuksia mitaleille ja 4-5 urheilijalla lisäksi pistesijoille. Reilulla puolella suomalaisista kilpailijoista ei ole etukäteen arvioiden juuri minkäänlaisia mahdollisuksia selvitytyä karsintaa tai alkueriä pidemmälle. Tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi Suomen kolme viestijoukkuetta, joissa jokaiseen kuuluu viisi urheilijaa.

2. Ennustukseni osui melko oikeaan, sillä suomalaisurheilijat saivat kisoista  kaksi mitalia, eli Antti Ruuskanen (kultaa) ja Tero Pitkämäki (pronssia). Pistesijalle ylsi lisäksi seitsemän suomalaista, joista paras oli keihäässä Lassi Etelätalo neljäntenä. Muita pistesijoille eli kahdeksan parhaan joukkoon päässeitä urheilijoita olivat Jukka Keskisalo (kuudes), Hannamari Latvala (seitsemäs), David Söderberg (kahdeksas), Sanna Kämäräinen (seitsemäs), Minna Nikkanen (seitsemäs) ja Oskari Mörö (kahdeksas). Ei siis kovinkaan kummoinen suoritus, vaikka monissa kisoissa suomalaisurheilijoilla on tosin mennyt huonomminkin.

3. Sandra Eriksson oli EM-kisojen suurin suomalaispettymys, sillä hän romahti esteiden loppukilpailussa yhdeksänneksi. Huvittavaa oli, miten monet ns. tunnetut urheilumiehet - mm. eläkeläistoimittaja Bror-Erik "Bubi" Wallenius (TV1:n jälkihiki-lähetyksessä) - vakuuttivat ennen Zürichin kisoja, että Sandra on "aivan ehdottomasti" kisan paras estejuoksija ja tuo kisoista varmasti "jonkinvärisen mitalin"! Muun muassa Sandran alkeellisen huono vesihautatekniikka, josta kirjoitin kolme päivä sitten (blogijuttu 866) koitui finaalijuoksussa hänen kohtalokseen. Miksi ihmeessä Erikssonin valmentajat eivät ole huolehtineet siitä, että juoksija opettelee kunnollisen tekniikan vesiesteellä? Nyt Eriksson jäi jokaisella vesiesteellä täydellisellä töppötyylillään kärjestä kärkijuoksijoista monta metriä ja yrittäessään tämän jälkeen kuroa eroa kiinni simahti täydellisesti. Ruotsin Charlotta Fougberg sen sijaan juoksi odotetetulla tavalla ja sijoittui hopealle juoksussa, jonka taso ei todellakaan päätä huimannut. Yllättäen Sandra puhui MTV:n Jari Porttilan haastattelussa suomea; TV1:n toimittajillehan hän puhuu edelleen vain ruotsia.

4. Antti Ruuskanen oli keihäskisassa lopulta ylivoimainen - vaikkei vieläkään saanut itselleen Pielaveden ennätystä. Pielaveden kunnan paras keihäänheittäjä - toki vain pisimmän heiton pituuden perusteella - on edelleen Juha Laukkanen, jonka ennätys on 88,22; tuon tuloksen Laukkanen heitti vuonna 1992. Aikuisten arvokilpailuissa, joihin Laukkanen osallistui neljä kertaa, mies ei kuitenkaan menestynyt. Antti Ruuskanen sitä vastoin ei ole enää "ronssi-Ruuskanen" (Lontoon olympiakisat 2012),  vaan hänellä on nyt myös kultamitali EM-kisoista. Edellinen suomalainen Euroopan mestari on Hannu Siitonen, joka voitti kultaa Roomassa vuonna 1974. Ruuskanen sai heittonsa Zürichissä lähtemään tarpeeksi korkealle ja muutenkin putkeen eli hyvässä asennossa.

Saatuna, ei tullunna vieläkään Pielaveen ennätystä! Mutta ronssi-Ruuskanen on nyt kuiteskin kullitettu.

863. Zürichin kisojen toinen päivä

1. EM-kisojen eilinen eli ensimmäinen päivä meni suomalaisilta korkeintaan kohtalaisesti. Meikäläisiä oli mukana karsinnoissa 14 urheilijaa, joista seitsemän selvitti tiensä jatkoon ja toiset seitsemän taas putosivat karsinnoissa.

2. Ilonaiheita olivat Minna Nikkanen seiväshypyssä, estejuoksijat Jukka Keskisalo ja Janne Ukonmaanajo - tosin jälkimmäinen oli omassa alkuerässään vasta yhdeksäs mutta selvisi ajallaan niukasti jatkoon - aitajuoksijat Oskari Mörö ja Jussi Kanervo sekä pikajuoksijat Eetu Rantala ja Hannamari Latvala. Mörö juoksi 400 metrin aidoissa ennätyksensä ja alitti ensimmäisen kerran urallaan 50 sekunnin rajan (49,97), myös Kanervo juoksi ennätyksensä 50,35. 

3. Tänään on selvinnyt, että Kanervo ei voi jatkaa juoksujaan välierissä loukkaantumisvaaran takia; häneltä jää tänään osallistumatta siis myös 110 metrin aitojen alkueriin. Mörö voi parantaa jonkin verran aikaansa välierissä, mutta finaaliin hän ei tule selvitytymään. 

4. Pettymyksiä ja karsiutuneita puolestaan olivat kaikki naisaiturit, kuulantyöntäjä Arttu Kangas. kolmiloikkaaja Aleksi Tammentie, jonka karsintatulos oli vain 15,83, kun jatkoon olisi tarvittu 16,50 pituinen hyppy, Oona Sormunen keihäässä ja Katri Mustala naisten 400 metrillä.

5. Arttu Kangas oli - kuten odottaa jo saattoi - kuulassa pelkkää paperia hieman yli 19 metriä kantaneella työnnöllään. Kuulan mestaruuden vei Saksan David Storl, joka ylitti ainoana 21 metrin rajan, tulos 21,41. Storlkaan ei saanut yli 21 metriä kuin yhdellä työnnöllään, joten kilpailun taso oli heikonlainen. Puolan olympiavoittaja Tomaz Majewski jäi pronssille. Majewski on muuten Pekingin olympiavoittaja (2008), mutta tätä suomalaiset  tv-selostajt eivät kertoneet, vaan äityivät kehuskelmaan yksinomaan David Storlin aiempia saavutuksia.

6. Oona Sormunen ja kaikki suomalaiset aina Seppo Rätyä myöten panivat Oonan todella heikon tuloksen - vain hieman yli 51 metriä - syyksi, että Oonan piikkarit rikkoutuivat kovalla alustalla eikä hän ollut saanut kisamatkalle mukaan varapiikkareita! Tästä on vedetty iltapäivälehdissä koko sivun juttuja. Käsittämätöntä, sillä kyllä pääsyy heikkoon tulokseen löytyy Sormusen huonosta kunnosta ja omien korvien välistä. Keihään karsintaraja pitäisi selvittää vaikka lenkkitossuilla ja puolivauhdilla, kyllä jämpti on näin. Sormunen sanoi karsinnan jälkeen, että nyt hän menee pimeään huoneesen ja kiroileee siellä muutaman tunnin yksikseen. Tuollaisella asenteella varustettua heittäjää ei kyllä kannattaisi lähettää arvokisoihin lainkaan, sillä "pimeitä huoneita" löytyy toki myös kotimaasta ja myös sieltä Tohmajärven puolesta, mistä Oona ja Seppo Räty ovat kotoisin. Kiroilkoot siellä keskenään.

7. Suurin pettymys ainakin suomalaiselle medialle oli Nooralotta Nezirin tipahtaminen jo 100 metrin aitajuoksun alkuerässä heikohkolla ajalla 13,17. Neziriä on hehkutettu mediassa muutenkin aivan liikaa ja hän on itse lisännyt vettä myllyyn lupaamalla kuukausi pari sitten juosta jatkossa "joka kisassa" alle 13 sekunnin alitettuaan ensimmäisen kerran - reippaassa 1,5 metrin myötätulessa - mainitun sekuntiluvun ajallaan 12,98. Nyt Neziri joutui juoksemaan erässään lähes kahden metrin vastatuulessa ja jäi erässään kuudenneksi. Tämä juoksu osoitti Nezirin todellisen kansainvälisen tason, hänen aikansa oli vasta alkuerien 17. nopein. Kaksi muuta suomalaista eli Ida Aidanpää ja Matilda Bogdanoff juoksivat vielä Neziriäkin paljon heikommat ajat.

8. Turistireissun koki myös aika odotetusti Aleksi Tammentie 3-loikassa vaatimattomalla tuloksella 15,83, jolla jäi sijalle 21. Tammentien yksi hyppy meni pipariksi, kun eräs toimitsija asteli palleinen vauhdissa olleen Aleksin eteen; tästäkin iltapäivälehdissä on kohistu kovasti, vaikka Aleksi sai uusia mainitun hyppynsä.

9. Tänään aamupäivällä korkeushyppääjä Jussi Viita on jo ehtinyt karsiutua finaalista hyvin keskinkertaisella tuloksellaan 219. Finaaliin selvittiin jo tuloksella 223, mutta tuota korkeutta Jussi yritti kolme kertaa turhaan. Iltapäivällä Merja Korpela kilpailee naisten moukarin karsinnassa. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa Merja jää loppukilpailun ulkopuolelle, sillä hän on heittäjänä nähnyt jo parhaat päivänsä.

10. Aivan äsken Arttu Hirvonen, joka selvisi kisoihin 110 metrin aitajuokseussa heikolla tuoksella 13,90, jäi alkuerässään toiseksi viimeiseksi tuloksella 13,87. Hirvonen jäi kärkipäästä heti ensimmäisellä aidalla. Hirvosen ennätys toki parani niukasti, ja tv-selostajamme ja asiantuntijamme - kolme miestä - ja haastattelijat - kaksi naista - plus katsomosta "löydetyt" kaksi valmentajaa ylistivät Artttun juoksua "todella hienoksi", kas kun ei kuitenkaan fantastiseksi. Näin näitä "menestyjiämme" hehkutetaan mediassa ja valmennusportassa voimakkaasti, mutta pakkohan sitä sentään on joitakuita urheilijoita hehkuttaa, sillä eihän Suomessa ole nykyisin todellisia huippu-urheilijoita Zürichissä paria kolmea enempää.

11. Zürichin kisoja seurataan Suomen tv:ssä todella tarkasti, vaikka Letzigrundin katsomot ammottavat varsinkin aamupäivin tyhjyyttään. Kaikkien suomalaiskilpailijoiden suorituksia seurataan innolla ja, mikä tärkeintä tai merkillisintä, tv-kuvissa näytetään ja haastatellaan myös jokaisen urheilijan katsomossa istuvia henkilökohtaisia valmentajia. Selostajilta ja valmentajilta tuntuu puuttuvan kyky tai halu käydä urheiljoiden suorituksia läpi kriittisellä otteella. Vaikuttaa siltä, että myös suomalaiset radio- ja tv-toimittajat kuuluisivat Suomen yu-joukkueeseen, joka on keskenään yhtä suurta "perhettä". Siinä, että suomalainen juoksija jää alkuerässään toiseksi viimeiseksi tai yhdeksänneksi tai kenttälajien edustajat karsiutuvat toinen toisensa perään heikoilla tuloksilla loppikilpailusta, ei luulisi olevan mitään "hienoa".

12. Joissakin lajeissa Zürichin kisojen karsintarajat olivat liian helppoja, sillä muuten tuskin voidaan ymmärtää, että Suomesta lähetetiin kisoihin esimerkiksi kolme naisaituria - lisäksi yksi kotiin jäänyt "varaedustaja" - kaksi miespika-aituria ja peräti kolme viestijoukkuetta, joilla ei ole etukäteen minkäänlaisia menestymisen mahdollisuuksia. Mutta voihan jonkin maan juoksija pudottaa juoksun tiimellyksessä kapulan!

13. Iltapäivällä Merja Korpela sitten karsiutui, kuten edellä jo ennakoin, aivan odotetusti muokarin loppukiklpailusta. Karsintaraja oli jotain 68 metriä ja finaaliin pääsi noin 66,50 pituisella heitolla. Mitä Merja heitti? Joo, 63 metriä ja risat! Tämä ikuinen karsinnassa putoaja jäi siis karsintarajasta ja vuoden parhaastaan noin viisi metriä ja finaaliin oikeuttaneesta heitosta reilut kolme metriä. Miksi ihmeessä tällaisia jo vanhoja urheilijoita, jotka eivät ole koskaan menestyneet arvokilpailuissa, lähetetään vuodesta ja kisasta toiseen vain karsitumaan loppukilpailusta? Kuten muissakin "suomalaislajeissa", katsomosta valmentajien haastatteluihin erikoistunut toimittaja löysi Korpelan valmentajan Harri Huhtalan, joka vain totesi, ettei Merja osaa pyörähtää kunnolla ringissä! Miksi Huhtala ei ole valmentajana saanut ko. virhettä korjatuksi ja miksi näitä heikkojen urheilijoiden valmentajia pitää kustantaa ulkomaille paikan päälle seuraamaan valmennettaviensa heikkoja suorituksia?

14. Tänä iltana Hannamari Latvala ja Eetu Rantala juoksevat satasen välierissä. Toivokamme heille hyviä aikoja, vaikka loppukilpailuun kummallakaan heistä, ei ainakan Rantalalla, ole mahdollisuuksia.

862. Zürichin EM-kisat alkavat

1. Yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailut (EM-kisat) alkavat huomenna Zürichin maineikkaalla Letzigrundin stadionilla (kuva yllä). Suomesta kisoihin on ilmoitettu 42 urheilijaa, joista kolme on kotiin jääviä varaedustajia. Tiedotusvälineiden urheilutoimituksia näyttää tälläkin kertaa vaivaavan tietynlainen yltiöoptimismi siitä, miten suomalaisurheilijat tulevat kisoissa pärjäämään. Katsotaanpa hieman, miten huomenna kilpailevien suomalaisten voidaan arvioida menestyvän.

2. Heti kisojen ensimmäisenä päivä eli huomenna tiistaina stadionilla kilpailee 14 suomalaisurheilijaa. Ensimmäisenä urakkansa aloittaa kuulantyöntäjä Arttu Kangas, joka tavoittelee finaalipaikkaa kuulantyönnön karsintakilpailussa. Kuulafinaalin tulosraja on 20,10. Sen tuskin ylittää 10 työntäjää enemmän. Näyttää melko selvältä, että Arttu Kankaan kunto ei edellyttä  kuin hieman päälle 19 metrin päälle olevaa tulosta. Tuollaisella tuloksella Kangas karsiutuu loppukilpailusta. 

3. Arttu Kangas työnsi heinäkuun alussa Kyröskosken kuulakarnevaaleilla ennätyksensä 19.74, joka puuttuu "vain" vajaat kaksi metriä Reijo Ståhlbergin nimissä edelleen olevasta SE-tuloksesta 21,69. Ståhlberg työnsi mainitun tuloksensa vuonna 1979, mutta ei menestynyt arvokisoissa kummoisesti. Tuohon aikaan yleisurheilijoiden mahdollista dopingin käyttöä ei testattu. Mika Halvari (synt. 1970) on työntänyt hallissa 22.09, joka on Pohjoismaiden ennätys, mutta sisähallituloksia ei hyväksytä virallisiksi SE-tuloksiksi. Mika Halvari voitti 1995 sisäratojen MM-kisat ja sijoittui hopealle ulkoratojen MM-kisoissa Göteborgissa 1995.

4. Naisten seiväshypyssä viikko sitten uuden SE:n (451) hypännyt Minna Nikkanen selvittää EM-kisoissa karsinnan. Loppukilpailussa jotkut odottavat - kuinkas muuten - Minnalta jopa mitalia, mutta tämä jää kyllä haaveeksi. Minna Nikkanen ei ole aiemminkaan osoittanut olevan suurkilpailujen nainen, joten veikkaan, että hän jää seipään loppukilpailussa 440-450:n tuloksella sijoille 7-10. Nikkasella ei ole riittävästi voimaa ja hänen teknikkansa alkaa kangerrella tai pettää, kun rima nousee 450:een.

6. Seppo Rädyn valmennettava Oona Sormunen kilpailee huomenna naisten keihäänheiton karsinnassa. Vaikuttaa siltä, että Sormunen, jonka ennätys on hieman yli 60 m,  ei selvitä karsintarajaa 57,50, vaikka on heittänyt tällä kaudella 58,43, vaan jää karsintajasta metrin tai pari. MM-tittelin vienee kaksinkertainen olympiavoittaja (Peking 2008 ja Lontoo 2012) tsekkiläinen Barbora Spotakova, jonka ennätys on 72,28.

7. Jussi Kanervo ja Oskari Mörö jahtaavat jatkopaikkoja 400 metrin aitojen alkuerissä. Kanervo aitoo ensimmäisessä alkuerässä ja Mörö juoksee neljännessä erässä. Mörö, joka juoksi ennätyksensä Kuopion Kalevankisoissa reilu viikko sitten, selvinee välieriin, muttei finaaliin. Kanervo ei pääse välieriin.

8. Mediassa paljon hehkutettu Hanna-Maari Latvala starttaa huomenna  naisten 100 metrin alkuerissä. Latvala juoksee kolmannessa erässä. Hän voi, hyvällä onnella, selvitä välieriin, mutta loppukilpailupaikka jää kyllä satasella Latvalalta haaveeksi. 

9. Jukka Keskisalo ja Janne Ukonmaanaho ovat mukana 3 000 metrin estejuoksun alkuerissä. Keskisalo juoksee ensimmäisessä erässä ja Ukonmaanaho toisessa erässä. Lyhyen tauon jälkeen kilparadoille paluum tehnyt Jukka Keskisalo, joka voitti yllättäen Euroopan mestaruuden vuonna 2007, selviytynee loppukilpailuun, sen sijaan Ukonmaanaho karsiutunee. Finaalissa Keskisalo päässee sijoille 6-8.

10. Kolmiloikkaaja Aleksi Tammentie kilpailee huomenna karsintakilpailussa. Finaalin karsintaraja on 16,65 metriä, joka voi jäädä Tammentieltä ylittämättä.

11. Aamupäivän päätteeksi kolmikko Nooralotta Neziri, Matilda Bogdanoff ja Ida Aidanpää starttaa 100 metrin aitojen alkueriin. Bogdanoff juoksee ensimmäisessä erässä, Aidanpää kolmannessa erässä ja tänä kesänä vihdoin yhden kerran 13 sekunnin rajan alittanut Neziri (SE-tulos 12,98) juoksee neljännessä erässä. Suomalaisista vain Neziri selviytynee välieriin, mutta finaalipaikka, mitalista puhumattakaan, voi jäädä hänelle haaveeksi.

12. Tiistain iltakilpailuissa Suomen EM-joukkueeseen aika yllättäen Kalevan Kisoista selviytynyt Katri Mustola (aika 53,20) juoksee naisten 400 metrin alkuerissä. Hänellä ei ole mahdollisuuksia alkueristä jatkoon.

13. Eetu Rantala joutuu kovaan seuraan miesten 100 metrin alkuerissä. Hänen alkuerässään  juoksee mm. ranskalainen Euroopan mestari Christophe Lemaitre, jonka ennätys on 9,92. Tällä kaudella Lemaitre on juossut satasen aikaan 10,13. Rantala ei selviytyne välieriin.

14. Katsotaan huomenna, miten suomalaisille käy ja jatketaan sitten päivä kerrallaan näitä kisaveikkauksia. Selvää lienee, että Suomen kisajoukkueesta vain 2-3 urheilijalla (Tero Pitkämäki, Antti Ruuskanen ja Sandra Eriksson) on realistisia mahdollisuuksia mitaleille ja 4-5 urheilijalla lisäksi pistesijoille. Reilulla puolella suomalaisista kilpailijoista ei ole etukäteen arvioiden juuri minkäänlaisia mahdollisuksia selvitytyä karsintaa tai alkueriä pidemmälle. Tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi Suomen kolme viestijoukkuetta, joissa jokaiseen kuuluu viisi urheilijaa. Nuorille urheilijoille EM-kisamatka on kuitenkin hyvä tilaisuus  hankkia kokemusta.