Koskelo, nyt kyllä lopetat sen sähköpostittelusi! Minä olen Puumalaisen sijainen ja minua on nyt kaikkien virkamiesten ja tuomareiden toteltava!
1. Ensin oli täysin typerä kohu siitä, saadanko koulujuhlissa laulaa Suvivirttä ja millä ehdoilla. Kohun aiheutti apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen päätöksellään. Sitä nimittäin tulkittiin yleisesti niin, että Puumalainen piti virren säkeistöjä, kahta ensimmäistä lukuun ottamatta, erikoisina ja jopa ihmisoikeussopimuksen vastaisena, koska niissä mainittiin kerran tai pari kertaa sana "jumala".
2. Tällä viikolla eduskunnan perustuslakivaliokunta on pannut pisteen mainitulle kohulle käsitellessään oikeuskanslerin kertomusta viime vuodelta. Perustuslakivaliokunta linjasi perustellussa päätöksessään, että Suvivirttä voidaan edelleen veisata kouluissa ja vaikkapa kokonaan.
3. Yle Uutiset, joka on usein ennenkin toimittanut julkisuuteen vastaavanlaisia eli melko turhia ja outoja kohu-uutisia, ei kuitenkaan lannistunut. Eilen se julkisti "kauhean tiedon", joka toimituksen mielestä rikkoo mahdollisesti jopa perustuslaissa turvattua valtiovallan kolmijako-oppia, jossa erotetaan toisistaan lainsäädäntö, toimeenpano ja tuomiovalta.
4. Yle Uutisten ahkerille toimittajille oli nimittäin "kaikkein pyhimmästä" eli eduskunnasta kerrottu, että korkeimman oikeuden (KKO) presidentti Pauliine Koskelo on ottanut tavakseen lähetellä kansanedustajille sähköposteja eduskunnassa vireillä olevien lakiesitysten tiimoilta. Toimittajat Ari Mölsä ja Marja Niilola väittivät eilen julkaisemassaan nettiuutisissa , jota toistetiin myös tv:n iltauutisissa, että Koskelo on suorastaan "pommittanut" kansanedustajia ahkerasti vireillä olevien lakihankkeiden johdosta. Katso Ylen juttua tästä.
5. Pauliine Koskelo kiisti pommitusväitteen ja kertoi lähettäneensä joillekin edustajille ainoastaan joihinkin lakiesityksiin liittyvää taustatietoa, kuten esitelmiä, oikeustieteellisissä aikakausilehdissä julkaistuja artikkeleja jne. Hän kiisti väitteet siitä, että olisi yrittänyt viesteillään vaikuttaa lakiesitysten läpimenoon tai lakien sisältöön.
6. Mölsän ja Niilolan "räväkäksi" tarkoitetussa jutussa haastateltiin viittä kansanedustajaa, jotka olivat saaneet sähköpostia Koskelolta, eli Ben Zyskowiczia (kok), Kari Rajamäkeä (sdp), Sampsa Katajaa (kok), Kimmo Sasia (kok) ja Kari Uotila (vas). Yksikään perussuomalaisten tai keskustan kansanedustaja ei siis ilmeisesti ole saaneet viestejä Koskelolta - jokin raja siis on olemassa myös tässä asiassa.
7. Kukaan näistä viidestä ei Mölsän ja Niilolan jutun mukaan edes väittänyt, että Koskelo olisi yrittänyt vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä lakiesitysten käsitelyssä. Sampsa Kataja ja Ben Zyskowicz eivät nähneet Koskelon viesteissä kerrassaan mitään outoa ja Kari Uotila kertoi olevansa vain hämmästynyt saadessaan viestejä KKO:n presidentiltä. Tästä toimittajat ovat vetäneet johtopäätöksen, jonka mukaan Uotilasta on tuntunut "vähän hurjalta" saada viestejä KKO:n presidentiltä. Kari Rajamäki puolestaan totesi ironisesti, että Koskelon tarkoituksena on varmaan ollut "antaa valoa ja oikealla polulla pitää".
8. Yle Uutisten jutun mukaan kaikkein negatiivisimmin Koskelon viesteihin olisi suhtautunut kansanedustaja Kimmo Sasi, joka toimi edellisellä vaalikaudella eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana. Tuolloin vuoden 2011 alussa eli juuri vähän ennen maaliskuussa pidettyjä eduskuntavaaleja ko. valiokunta joutui kannanotoissaan "napit vastakkain" KKO:n kanssa. Valiokunta nimittäin tyssäsi lausunnossaan yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeva lakiesityksen katsoen - valiokunnassa kuultujen valtiosääntöoppineiden tekstiä mukaillen - että esitys, jolla pysäköintifirmoille olisi annettu oikeus valvontamaksujen määräämiseen, olisi perustuslain vastainen, koska valvontamaksun antamisessa olisi kyse erittäin merkittävän julkisen vallan käyttämisestä. Aiemmin KKO oli ennakkopäätöksessään yksimielisesti todennut, ettei valvontamaksun antaminen, joka perustuu sopimukseen, ole ristiriidassa perustuslain kanssa.
9. Yle Uutisten jutun mukaan Kimmo Sasi väitti, että Koskelon tavat poikkeavat huomattavasti KKO:n edellisten presidenttien tavoista. Tästä voimme päätellä, että Kimmo Sasi ei ole saanut koskaan sähköposteja Leif Sevónilta, Olavi Heinoselta tai Curt Olssonilta; Olssonin toimikaudella sähköposteviestintää ei tosin ollut vielä edes keksitty. Sasi väitti edelleen, että Koskelo on "poikkeuksellisen aktiivinen" ja että tämä "todella lähettää aika runsaastikin sähköpostiviestejä."
10. Viimeisin "suuri sähköpostioperaatio" Koskelon taholta kohtasi Mölsän ja Niilolan jutun mukaan kansanedustajia viime lokakuussa, kun eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin veropetoksiin syyllistyneiden kaksoisrangaistavuuden kieltoa (ne bis in idem -kielto). Kimmo Sasilla on katkeria muistoja Koskelon uutteruudesta juuri edellä mainitun pysäköintivalvonta-asiassa, sillä tuolloin Koskelo "rusikoi aika voimakkain sanoin eduskunnan päätöstä". Kyseessä ei kuitenkaan ollut koko eduskunnan päätös, vaan nimenomaan Kimmo Sasin johtaman perustuslakivaliokunnan päätös, kuten edellä kerroin. Ei siis mikään ihme, että mainittu asia ja Koskelon sen johdosta antama kritiikki ovat jääneet kaivelemaan Sasia, joka on nyt saanut - ainakin omasta ja Yle Uutisten mielestä - oivan tilaisuuden maksaa Koskelolle "potut pottuina".
11. Yle Uutisten eilisessa jutussa väitettiin - onhan Ari Mölsä itsekin ao. koutuksen saanut lakimies - että Koskelon sähköpostit kansanedustajille olisivat ristiriidassa valtiovallan kolmijako-opin kanssa, koska Koskelo, joka edustaa tuomiovaltaa ja johtaa KKO:ta, olisi ikään kuin tunkeutunut menettelyllään lainsäätäjän tontille ja pyrkinyt vaikuttamaan kansanedustajien päätöksentekoon.
12. Yle Uutisten pyynnöstä myös perustuslakivaliokunnan nykyinen puheenjohtaja Johannes Koskinen (sdp) pani oman lusikkansa soppaan kertomalla kantanaan, että olisi "suositeltavaa, että tieto toimitetaan kaikille". Kaikilla Koskinen tarkoittaa tässä yhteydessä eduskunnan asianomaisen valiokunnan kaikkia jäseniä. Koskinen antaa siis ymmärtää, että Koskelon tapa lähettää viestejä vain joillekin kansanedustajille, ei ole korrekti. Johannes Koskinen paljasti saaneensa itsekin "pari kertaa" perustuslakivaliokunnan työhön liittyviä viestejä, ilmeisesti siis Pauliine Koskelolta.
13. Onko Yle Uutiset tulkinnut oikein Kimmo Sasin toimittajille eilen antamaa lausuntoa? Tätä sopii kysyä, sillä tänään Kimmo Sasi yllättää ja ilmoittaa suorin sanoin, että hän "tyrmää" Ylen väitteet Koskelon (muka) hämmentävistä viesteistä. Sasi kertoo Uudelle Suomelle kokeneensa Koskelolta saamansa viestit, ei suinkaan kiusallisina, kuten Yle Uutiset eilen väitti, vaan päin vastoin myönteisinä. Sasin mukaan Koskelon viestit ovat olleet asiallista ja tarpeellista informaatiota siitä, mitä muualla maailmalla tapahtuu, samoin tietoja tärkeistä oikeustapauksista. Sasi arvostelee Koskeloa kuitenkin edelleen siitä tavasta, jolla tämä kritisoi vuonna 2011 eduskuntaa, siis tosiasiallisest Kimmo Sasin tuolloin johtamaa perustuslakivaliokuntaa, yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan llakiesityksen torppaamisesta. Sasin haastattelu US:lle on tässä.
14. Luulisi, että ainakin minusta naiivilta vaikuttava kohu "Koskelon sähköposteista" olisi jäänyt tähän eikä Yle Uutiset olisi enää jatkanut asian vatkaamista, vaan hävennyt ja ollut hiljaa. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, sillä tokihan Ari Mölsä ja kumppanit Yle Uutisissa tietävät, että tässä maassa on joukko valtiosääntöoppineita, poliitikkoja ja korkeita virkamiehiä, jotka ovat valmiita arvostelemaan Koskelon toimintaa ja haluaisivat, että tämä saisi sapiskaa ylimmiltä laillisuusvalvojilta.
15. Valtakunta on juuri saanut yhden uuden tällaisen innokkaalta vaikuttavan uuden korkean virkamiehen, joka on oitis tarttunut Yle Uutisten hänelle tarjoamaan tilaisuuteen tulla tapauksen johdosta parrasvaloihin. Tämä virkamies on oikeuskanslerinvirastossa 30 vuotta esittelijänä toiminut Risto Hiekkataipale (63 v.), jonka valtioneuvosto nimitti tällä viikolla virkavapautta saaneen apulaisoikeuskansleri MIkko Puumalaisen sijaiseksi kahden vuoden ajaksi.
16. Yle Uutisille antamassaan haastattelussa Hiekkataipale antaa palaa täysillä. Hän jyrähtää tokaistessaan julkisuuteen ja ilmeisesti myös Pauliine Koskelolle, että "eduskunta ei tarvitse yliopettajamaista opastusta". Hiekkataipale kertoo pitävänsä Koskelon viestittelyä kansanedustajille "erikoisena". - Eikö Herra Apulaisoikeuskansleri todellakaan keksinyt mitään muuta ja hieman valaisevampaa adjektiivia, vaan turvautuu kovin tavalliseen sanaan "erikoinen"?
Hiekkataipaleen haastattelu löytyy tästä.
17. Hiekkataipale ottaa yliopettajan roolin itselleen ja opettaa Koskeloa, että eduskunta kutsuu itse asiantuntijat valiokuntiin kuultaviksi, eikä tuomareiden tarvitse lähettää sähköpostia kansanedustajille. Ei toki tarvitse, mutta tuomareita ei toisaalta ole kielletty lähettämästä lakiesityksiin liittyvää informaatiota eduskunnan jäsenille. Hiekkataipaleen kärkevää ulostuloa asiassa voidaan pitää kummallisena. Mikä tarve hänellä on ryhtyä mollamaan KKO:n presidenttiä asiassa, josta ei ole vielä ehditty tehdä yhtään kantelua oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle? Yksi asia on varma. Jos Koskelon menettelystä kannellaan oikeuskanslerille, Hiekkataipale on lausunnollaan jäävännyt itsensä eikä voi siis ottaa kantelua tutkittavakseen.
18. Mikähän näitä meidän apukanslereita oikein vaivaa? Ensin viran vakinainen haltija, juuri ennen kaksivuotisen virkavapautensa alkua, antaa suvivirsiasiassa päätöksen, jota voidaan hyvällä syyllä pitää "erikoisena". Sitten viransijaiseksi nimitetään oikeuskanslerinviraston virkamies, joka heti ensimmäisiksi töikseen antaa turhaa ja hieman naurettavan tuntuista sensaatiouutista hakevalle Yle Uutisille lausunnon, jota voidaan pitää erikoisena ja jopa jonkinlaisena mielenosoituksena: Kuulkaa kaikki, nyt apulaisoikeuskanslerin virkaa hoidan minä! Varokaa siis! - Koomisen tuntuista pörhistelyä tv-kameroiden edessä!
19. Eikö apulaisoikeuskanslerin viransijaiseksi voitu, jo vaihtelun vuoksi, valita joku todella pätevä ja taitava lakimies OKa-viraston ulkopuolelta? Miksi sijaisen valinta piti tehdä nimenomaan viraston sisältä? Kaksi vuotta on aika pitkä aika. Sen kuluessa meille voi tulla vielä ikävä viran vakinaista haltijaa, jos hänen sijaisensa aikoo jatkaa koko kauden nyt valitsemallaan räväkällä ja turhalla lausuntolinjallaan.
Kirjoittaja Jyrki Virolainen on professori (emeritus) ja entinen tuomari. Hänen Prosessioikeusblogissaan käsitellään yksinomaan juridiikkaa koskevia kysymyksiä.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste oikeuskanslerinvirasto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste oikeuskanslerinvirasto. Näytä kaikki tekstit
lauantai 26. huhtikuuta 2014
perjantai 18. helmikuuta 2011
392. Ontuuko oikeuskanslerinviraston tiedottaminen?

Oikeuskanslerinviraston (OKV) logo...hieman utuiseltahan tuo "pilvilinna" näyttää...
1. Yksi blogiin n:ro 391/17.2.2011 jätetty kommentti koski oikeuskanslerin Johannes Koskisen menettelystä antaman päätöksen tiedottamista. Asia on siinä määrin merkittävä, että se on syytä ottaa tässä vielä udelleen tarkasteltavaksi. Miten oikeuskansleri tiedottaa päätöksistään? Tiedotettiinko Johannes Koskista koskevasta päätöksestä?
2. Oikeuskanslerinviraston internet-sivuilta (www.okv.fi) löytyy kahdenlaisia tiedotteita. Oikeuskanslerin tärkeimmiksi katsomista ratkaisuista tai kannanotoista tiedotetaan kohdassa "uutisluontoista materiaalia". Vähemmän tärkeitä päätöksiä sisällytetään oikeuskanslerin ratkaisutietokantaan.
3. On kuitenkin suuri määrä ratkaisuja, joista oikeuskanslerinvirasto ei tiedoteta kummallakaan tavalla.
4. Vuosittain oikeuskanslerinvirasto julkaisee vuosikertomuksen, mutta siihen ei välttämättä oteta edes kaikkia ratkaisutietokannassa mainittuja asioita tai niistä mainitaan vain hyvin suppeasti.
5. Tänä vuonna oikeuskanslerinviraston kotisivuilla on julkaistu seuraavat "tärkeimpiä asioita" koskevat tiedotteet:
- 15.2.2011 Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen puhe Kazakstanissa
- 9.2.2011 Peruskoulujen oppilashuollossa puutteita
- 3.2.2011 Oikeuskanslerille tehtyjen kanteluiden määrä jatkoi kasvuaan
- 2.2.2011 Suullisen käsittelyn pitäminen suljetuin ovin perusteltava asianmukaisesti
- 28.1.2011 Työterveyshuollon järjestelyt ontuvat Oulussa
- 19.1.2011 Lahden lastensuojeluviranomaisille huomautus
- 14.1.2011 Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen alustus Asianajajapäivillä
6. Oikeuskansleri Jaakko Jonkan Johannes Koskisen asiaa koskeva päätös on päivätty 17.2.2011. Minulle - tein asiaa koskevan kantelun, myös Alpo Rusi kanteli - päätös lähetettiin sähköpostitse samana päivänä noin kello 15. Otaksun, että kantelun kohde eli Johannes Koskinen on saanut päätöksen jo päivää paria aikaisemmin - tämä on normaali käytäntö - tai joka tapauksessa viimeistään 17.2.
7. Päätöksestä olisi siis voitu laatia tiedote ja ottaa siitä maininta edellä mainittuun netti-katalogiin viimeistään perjantaina 18.2.
8. Minusta päätös kuuluu ilman muuta edellä mainittuihin tärkeimpiin asioihin. Se koskee ex-oikeusministerin epäiltyä virkavelvollisuuden rikkomista, joka perustuu virassa tehtyä ihmis- ja perusoikeuden eli syyttömyysolettaman loukkaukseen. Tämän loukkauksenjohdosta johdosta valtio on lainvoimaisella tuomiolla velvoitettu maksamaan vahingonkorvausta Alpo Rusille (erään toisen perusteen kanssa yhteensä 20 000 euroa).
9. Kuten blogissani mainitsin, asiaa voidaan tämän vuoksi pitää periaatteelliselta kannalta jopa merkittävämpänä kuin konsanaan pääministeri Matti Vanhasen epäiltyä jääviyttä. Vanhasen tapauksesta, jossa valtiolta ei ole edes vaadittu korvauksia, on käyty julkisuudessa ennennäkemätön ja suorastaan hirmuinen prosessi, mutta Johannes Koskisen asiasta on oltu suht koht hiljaa.
10. Tämän vuoksi päätöksestä olisi tullut tiedottaa asianmukaisella vakavuudella. Todettakoon myös, että silloin kun sanottu kantelu tammikuussa 2010 tehtiin, siitä tiedotettiin ja kantelusta kerrottiin suurimmissa sanomalehdissä sekä sähköisissä viestimissä.
Mutta oikeuskansleri 17.2. antamaa päätöstä ei löydy edellä mainitusta luettelosta. Tietoa ja selostusta päätöksestä ei ole, ainakaan vielä, otettu myöskään edellä mainittuun "vähäisempiä" asioita koskevaan oikeuskanslerin ratkaisutietokantaan.
11. Onko Koskis-ratkaisu haluttu tieten tahtoen piilottaa tai salata julkisuudelta? Olisiko se voinut jäädä kokonaan piiloon, jollen olisi kertonut siitä blogissani?
12. Tiedotusvälineissä päätöksestä kerrottiin ensiksi Ylen teksti-tv:ssä perjantaina iltapäivällä. Otaksun, että Yle sai tiedon päätöksestä myöhään illalla 17.2. julkaistusta blogijutustani. Tämän jälkeen uutinen levisi sitten muihinkin tiedotusvälineisiin.
13. Oikeuskanslerin edellä mainitussa tiedotekatalogissa mainitaan muun muassa apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen puhe 15.2.2011 Kazakstanissa, tiedote päätöksestä, joka koskee asiaa otsikolla "Suullisen käsittelyn pitäminen suljetuin ovin perusteltava asianmukaisesti" (2.2.2011) sekä "Työterveyden järjestelyt ontuvat Oulussa" (28.1.2011).
14. Vaikuttaisi hieman siltä, että oikeuskanslerin mielestä Mikko Puumalaisen Kazakstan-puheesta tiedottaminen on niin tärkeää, että siitä oli tiedotettava heti kohta. Onko sitten ex-oikeusministerin syyttömyysolettaman rikkomista koskevaa päätöstä pidetty niin yhdentekevänä, ettei siitä ole kannattanut tiedottaa mitään eikä missään yhteydessä? En tiedä.
15. Vai olisiko tiedottamispimentoon jokin muu syy? Mikähän se voisi olla?
16. Luulisin, että suomalaiset olisivat ja ovat edelleen vähintään yhtä kiinnostuneita saamaan tiedon Johannes Koskisen kanteluasian ratkaisusta kuin Mikko Puumalaisen kaukana Aasiassa pitämästä puheesta. Koskis-päätös olisi todennäköisesti voinut kiinnostaa ihmisiä jopa himpun verran enemmänkin kuin Puumiksen puhe syvässä idässä.
17. Kuten anonyymi alussa mainitussa kommentissaan kirjoittaa: Kazakstanilaisten oikeusturva on toki tärkeä asia, mutta kyllä kai oikeuskanslerin tulisi olla vielä enemmän huolestunut suomalaisten oikeusturvasta samoin kuin siitä, noudattavatko Suomen tasavallan hallituksen ministerit virassaan tärkeitä ihmis- ja perusoikeuksia vai pitävätkö he niitä vain jonkinlaisina pilipali -asioina, joita saa mennen tullen rikkoa.
18. Olen samaa mieltä ja katson, että mainitun arvojärjestyksen tulisi heijastua myös OKa-viraston tiedottamistoiminnassa.
19. Tiedotekatalogissa mainittu "Työterveysolojen ontuminen (ontuminen onkin osuva termi tässä yhteydessä) Oulussa" on sekin toki tärkeä asia, varsinkin oululaisille työssä kävijöille (myös muille kuin ontuvaisille). Mutta pitäisin kyllä kyllä Johannes Koskisen päätöstä vähintään yhtä tärkeä ja tiedottamisen arvoisena asiana. Tuon päätöksen merkitys ei nimittäin rajoitu vain Ouluun tai Hämeenlinnaan taikka jollekin muulle yksittäisille paikkakunnalle, vaan sillä on merkitystä koko valtakunnassa. Itse teema eli ihmisoikeudet on, kuten oikeuskanslerinvirastossakin tiedostettaneen, suorastaan universaalinen.
20. Alussa mainittu anonyymi lopettaa oman kommenttinsa näin:
- Kun lukee oikeuskanslerin sanotun päätöksen ja blogistin siitä esittämän kritiikin, ymmärtää kyllä syyn, miksi päätöksestä ei ole haluttu tiedottaa, vaan siitä on haluttu vaieta.
Anonyymi taitaa olla oikeassa!
21. Oikeuskanslerinvirastossa tiedottamisviivettä puolusteltaneen sillä, että päätöksestä ei ole vielä ehditty tiedottaa internetissä.
22. Minun havaintojeni mukaan käytäntö on kyllä ollut sellainen, että oikeuskanslerinvirasto on tiedottanut tärkeistä päätöksistä internet-kotisivullaan välittömästi ratkaisun antopäivänä, jos ylipäätään tiedottaa. Mitäpä sitä päätöstä joskus viikon kuluttua enää tiedottamaan, jos asia kerran on jo tullut muulla tavoin kaikkien tietoon!
Haluaisiko oikeuskanslerinvirasto kenties yksityistää tiedottamisen asiakkaidensa tehtäväksi?
Tunnisteet:
Jaakko Jonkka,
Koskinen Johannes,
oikeuskansleri,
oikeuskanslerinvirasto,
tiedottaminen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)