999. Rautaa rajalle!

1. Sisäministeri Petteri Orpo (kok) esikuntineen keskusteli eilen venäläisen kollegansa Vladimir Kolokoltshevin kanssa. Neuvottelu pidettiin julkisuudelta piilossa Köningstedtin kartanossa. Tilaisuus alkoi vasta illalla eikä sen jälkeen pidetty tavanmukaista tiedotustilaisuutta. On tämä salaperäistä!

2. Petteri Orpo, joka on gallup-kyselyissä noteerattu Juha Sipilän hallituksen parhaimmaksi ministeriksi ja josta povataan kokoomuksen seuraavaa puheenjohtajaa, piti oman infonsa tänä aamuna. Mitä uutta saimme kuulla ja tietää itärajan tilanteesta eli siitä, että Venäjä on päästää useita eri kansalaisuutta edustavia pakolaisia, joila ei ole Schengen-viisumia, Sallan ja Raja-Joosepin raja-asemien kautta Suomeen? Itärajan takaa saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä alkoi kasvaa reipasta vauhtia jo viime vuoden puolella, ja tämän vuoden aikana idästä Suomeen on ehtinyt tulla jo 400-500 pakolaista. Puolen vuoden aikana Venäjältä on tullut Suomeen noin 1 000 turvapaikanhakijaa.

3. Ministeri Orpolla on ollut asiasta mitään uutta kerrottavaa. Hän puhui ja vastaili kysymyksiin vain yleisellä tasolla ja ympäripyöreästi. Tuttua liirum laarum -selittely-yrityksiä tilanteessa, jossa ministerit ja hallitus eivät näköjään tiedä, mitä tapahtuu ja miten veli-venäläisen kanssa tulisi toimia. Saimme kuulla, että eiliset neuvottelut oli käyty "avoimesti" ja "yhteistyön hengessä". Neuvotteluja tullaan kuulemma jatkamaan samanlaisessa hengessä. Joku yhteinen neuvottelukunta tai työryhmä on tarkoitus panna pystyyn ja jokin sopimus aiotaan solmia.  

4. Petteri Orpon aamuinen esiintyminen oli hieman "orvontuntuista", ponnetonta ja vaivautunutta. Suomen pitäisi saada turvapaikanhakijoiden vyöry Venäjältä välittömästi lakkaamaan, sillä maan talous ei enää kestä tuhansien tai jopa kymmenien tuhansien uusien pakolaisten hyysäämistä. Vaikka tulleille pakolaisille ei myönnettäisi turvapaikkaa, heidän palauttamisensa takaisin Venäjälle tuskin onnistuisi. 

5. Mutta se, miten tämä temppu tehdän, ei ole vielä Petteri Orpolle eikä koko hallitukselle selvinnyt. Tilanne ei parane uusien työryhmien perustamisella tai uusien rajasopimusten laatimisella; Suomella on Venäjän kanssa jo nykyisin voimassa useita rajavalvontaa ja rikoksentorjuntaa koskevia sopimuksia. Venäjän viranomaiset voisivat vaikka heti omilla toimillaan poistaa ongelman, mutta tätä venäläiset eivät halua tehdä, vaan he tahtovat näköjään vain pitkittää koko ajan kriisiytyvää tilannetta, josta aiheutuu Suomelle vaikeita ongelmia. 

6. Selväksi on käynyt, että itäpakolaisten saapumisessa on kysymys venäläisten rikollisjärjestöjen organisoimasta liiketoiminnasta ja ihmiskaupasta, johon korruptoituneet venäläiset raja- ja turvallisuusviranoamiset ovat sotkeutuneet. Tämä asia näyttää selvinneen myös presidentti Sauli Niinistölle, joka viikko pari sitten kyseli, että "tästäkö asiassa on kysymys". On kerrottu, että Venäjällä toimintaa ohjaisi, Kremlin ja presidentti Vladimier Putinin siunauksella, maan turvallisuuspalvelu FSB, jonka alaisuuteen myös rajaviranomaiset kuuluvat. 

7. Suomen poliittinen johto ja ylimmät virkamiehet yrittävät lähinnä vain rauhoitella ihmisiä toistelemalla, että "tilanne on nyt hyvin herkkä". Pääministeri Juha Sipilä ei ole pukahtanut koko asiasta oikeastaan yhtään mitään. Ainoa edes hieman räväkämpi lausunto saatiin viikonvaihteessa Lapissa matkailleelta ulkoministeri Timo Soinilta, joka väläytti mahdollisuutta sulkea itäraja, jollei muu auta. Soinin lausunto oli kuitenkin suunnattu lähinnä perussuomalaiselle kannattajakunnalle. Takaisin Helsinkiin saavuttuaan Soini palasi kiltisti ulko- ja sisäpoliittiseen ruotuun ja yhtyi tilanteen "herkkyydestä" paasaavien poliitikkojen kuoroon.

8. Sauli Niinistö näyttää yhdessä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunnan (Utva) kanssa päättäneen, että asiassa edeteään maltillisesti ja niin, ettei suomalaisten kannata kovin paljoa julistaa ja julkistaa suunnitelmiaan. Seuraava askel, jota Petteri Orpo toisti aamulla usemman kerran, on pääministeri Juha Sipilän ylihuomenna perjantaina tekemä Pietarin matka, jolloin hän tapaa pääministeri Dimitri Medvedevin. Sipilä on ulkopoliitikan saralla kuitenkin täysin kokematon, Medvedev puolestaan on sysätty Venäjällä maan johtamisesta Putinin toimesta sivuraiteelle. FSB:n  ei ole Medvedevin, vaan Putinin komennossa. Sipilän matka ei siten luultavasti edistä itärajalla olevan ongelman ratkaisua yhtään.

9. Juha Sipilän Pietarin matkan jälkeen presidentti Niinistön olisi jo korkea aika näyttää, onko hänessä miestä saamaan ratkaisua asiaan. Ukrainan kriisin alkuvaiheessa Niinistö kyllä esiintyi hyvin aktiivisesti ja tomerasti, soitteli huolesiissan Vladimir Putinille ja pyrki ja pääsikin tapaamaan Vladimir Putinia Venäjällä. Matkan tulokset tosin jäivät, kuten jo etukäteen oli hyvin tiedossa, olemattomiksi, mutta hyvä ja näyttävä yritys kuitenkin. Mutta kun isänmaa Suomea uhakaa ja kohtaa vakava kriisi ja rajaselkkaus Venäjän taholta, presidentti on hissun kissun ("kusi sukassa") vaiti, hyssyttelee ja virkkaa vain muutaman sanan lehdistölle maakuntamatkallaan Laitilassa. Jo on aikoihin eletty!

10. Kyllä tämä ei ole sitten yhtään mukavaa! Suomen presidentin pitäisi antaa vakavassa tilanteessa isännän äänensä kuulua. Hän johtaa Suomen ulkopolitiikkaa ja maan suhteita Venäjään. Hänen tulisi tarttua puhelimen kampeen ja soittaa Vladimir Putinille vähintään joka toinen päivä ja sanoa Vladimirille suorat sanat vaikkapa tähän rautaa rajalle -tyyliin: "Mitä pirua te helevetin venäläiset oikein meinaatte ja ajatte takaa touhullanne! Jollette heti lopeta rahtaamasta kaiken maailman afgaaneja, nigerilaisia sun muuta väkeä itärajalle ja kuskaamasta niitä Suomen puolelle, niin minä takaan ja alleviivaan, että joka ikinen raja-asema itärajalla pannaan välittömästi kiinni; kuulemiin! Halloo, oleks sä vielä siellä? Mun piti sanomani vielä, että …äläs nyt keskeytä...niin, että on meillä muitakin keinoja saada tämä hemmetin  homma loppumaan, jos tarvitaan. On, on, kuulit ihan oikein. Ja nämä Suomen puolelle jo saapastelleet paperittomat ihmiset otatte kiltisti ja mukisemati takaisin…joo, otatte, otatte niin kuin mä jo sanoin.. tai me kuskataan ne itse teitin puolelle…onko selvä? Loppu"!

998. Väyrynen

1. Europarlamentaarikko ja keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen sen kun vain porskuttaa. Tänään hän tupsahti esille uuden kirjansa "Eihän tässä näin pitänyt käydä" (Paasilinna) julkistamistilaisuudessa. Paavo kertoi tehneensä kirjan kustantajansa kanssa lähimain viikossa. 

2. Päivän ykkösuutinen löytyi kuitenkin jo aamutuimaan Väyrysen otsikolla "Uusi alku" kirjoittamasta blogijutusta. Siinä  "Pate" ilmoitti, että hän jättäytyy sovinnolla sivuun keskustan puoluetyöstä. Väyrynen on jäsenenä keskustan puoluevaltuustossa, puoluehallituksessa ja sen työvaliokunnassa. Euroopan parlamentissa Väyrynen jatkaa toimintaansa keskustan valtuuskunnassa. Hän ei siis aio tulla hoitamaan kansanedustajan tointaan, johon hänet valittiin huhtivaaleissa 2015. Väyrynen ei kuitenkaan jätä keskustaa, vaan jatkaa puolueen jäsenenä.

3. Väyrysen jäsenyydet puoluevaltuustossa ja puoluehallituksessa eivät ole mitenkään merkittäviä. Pontti on nyt siinä, että "Väykkä" sanoo olevansa erittäin pettynyt keskustan ja sen nykyisin puheenjohtajan, pääministeri Juha Sipilän toimintaan. 

4. Väyrynen sanoo tulleensa pian viime kevään hallitusratkaisun jälkeen siihen tulokseen, että hän ei pysty enää vaikuttamaan keskustan politiikkaan. Viime aikoina Väyrynen on omien sanojensa mukaan joutunut toteamaan, että olemassa olevien rakenteiden kautta hänen on mahdotonta vaikuttaa Suomen, Euroopan ja koko ihmiskunnan tulevaisuuteen. Viime kuukaudet ovat vain vahvistaneet asiaa. 

5. Puoluetehtävät jätettyään Väyrynen kertoo pyrkivänsä jatkossa vaikuttamaan Suomen linjaan  - hallitus ja ay-liike puhuu Suomen mallista - hakemalla yhteyttä samanmielisiin suomalaisiin, sekä sitoutumattomiin että eri puolueissa toimiviin. Yksi hänen ensimmäisiä tehtäviään on vaikuttaa siihen, että hänen tekemänsä kansalaisaloite Suomen jäsenyydestä euroalueessa saa eduskunnassa asianmukaisen käsittelyn. Mainitun kansalaisaloitteen on allekirjoittanut 53 000 suomalaista. Viime viikolla alkoi tyypillisen "väyrysmäinen" kiistely siitä, kannattaako Paavo itsekään omaa aloitettaaan, ainakaan sellaisenaa. Väyrynen selittää, tuttuun tapaansa, että valtamedia on ymmärtänyt - tahallaan tietenkin - hänen sanomansa tältä osin väärin. 

6. Väyrysen väite, jonka mukaan kokoomus olisi saanut yliotteen hallituksessa, ei taida kuitenkaan pitää pikkaansa. Kyllä yliote on Juha Sipilällä ja keskustalla, eri asia sitten on, onko hallituksen harjoittama politiikka "kokoomuslaista" tai jotain muuta. Siinä Väyrynen on oikeassa, että  hallitusvaltaan päästyään perussuomalaisten johto on luopunut silmiinpistävän helposti tavoitteistaan.

7. Väyrysen mukaan keskustan johto teki virheen, kun se päätti valita keskustan ministeriryhmään ja sen keskeiseen avustajakuntaan vain kokoomusta lähellä olevia liberaaleja. Sama linja toteutui myös eduskuntaryhmän valinnoissa; eduskuntaryhmän puheenjohtajana on nyt ex-pääministeri Matti Vanhanen. 

8. Puolueeseen on Väyrysen mukaan syntynyt "epäpyhä valtapoliittinen liittoutuma". Linjan määräävät nyt liberaalit tukenaan joukko lestadiolaispoliitikkoja. Alkiolaiset, perinteisen keskustapolitiikan kannattajat, on pantu sivuun, kirjoittaa Väyrynen. Koossa on hänen mukaansa sama joukkue, jolla keskusta koki eduskuntaavaleissa 2011 murskatappion. - Ainakin liikenneministeri Anne Berner on varsin läpinäkyvällä tavalla kokoomuslainen poliitikko. Berner suostui suostui lähtemään eduskuntavaaleihin 2015 keskustan ehdokkaaksi, kun Juha Sipilä houkutteli ja lupasi hänelle ministerinpaikan tulevassa hallituksessaan.

9. Väyrynen kirjoittaa hurskastelevaan sävyyn, että hänen on "parasta tunnustaa reilusti tappio ja vetäytyä." Jos hän yrittäisi muuttaa keskustan poliittista linjaa, sanottaisiin heti, että hän hajottaa puoluetta. Puolueeseen on kuitenkin luotu valtarakennelma, jota ei ainakaan lähivuosina ole mahdollista horjuttaa.

10. Yhteiskunnallista vaikuttamista Väyrynen sanoo jatkavansa hakemalla yhteyttä samoin ajatteleviin suomalaisiin sekä puoluepolitiikan ulkopuolella että yli puoluerajojen. Väyrynen kutsuu ratkaisuaan hyvin henkilökohtaineksi. Viime vuosikymmeninä suuri osa hänen poliittisesta energiastaan on kulunut kuulemma puolueen sisäisiin vääntöihin. "Haluan uuden alun", Väyrynen sanoo. Hän haluaa vapauttaa voimavaransa suoraan toimintaan tavoitteitteidensa hyväksi.

11. Uudessa kirjassaan Väyrynen kertoo Juha Sipilän kanssa käymästään sähköpostien vaihdosta. Kirjassa on julkaistu Väyrysen Sipilälle vähän ennen eduskuntavaaleja ja niiden jälkeen lähettämät sähköpstit. Tämän vuoksi ymmärtää hyvin, että kirja on tehty viikossa! Sipilän vastauksia kirjassa ei kuitenkaan sellaisenaan julkaista - se vielä olisi puuttunut. Useimmat muistanevat vielä, miten innokkasti Väyrynen tyrkytti itseään Sipilän hallituksen ulkoministeriksi. Toisaalta kaikki ymmärsivä tuolloin, ettei Väyrysellä ollut käytännössä minkäänlaisia mahdollisuutta päästä hallitukseen. Sipilä lopetti viestien vaihdon Väyrysen kanssa viime marraskuussa. Tämä on osasyy siihen, että Väyrynen mollaa nyt Sipilää oikein olan takaa.

12. Timo Soini on vuoden alussa puhunut varsin kauniisti Paavo Väyrysestä ja tämän saavutuksista. Molemmilla konkareilla on hyvin samanlainen kanta moniin asioihin, esimerkiksi EU:hun ja euroon. Viittaisiko Soinin lausunto Väyrysen keskustan puoluetyöstä irtaantumisen ohella siihen, että Soini ja Väyrynen olisivat löytäneet tai löytämässä politiikassa toisensa tai että Väyrynen eroaisi keskustasta ja liittyisi perussuomalaisiin? Tämän Väyrynen kirjansa julkistamistilaisuudessa tietenkin kiisti. Toisaalta Väyrynen ei sulkenut pois mahdollisuutta, että Suomeen muodostuisi hänen toimintansa innoittamana kokoon tietty samanmielisten EU-, euro- ja maahanmuuttokrittinen kansanliike. - Ei muuta, kuin uusi kansalaisaloite tai pari sellaista vetämään!

13. Tähtääkö Pavvo Väyrynen vielä kerran presidenttiehdokkaaksi?  Mahdollisesti. Ei toki, sanoi Väyrynen itse tänään, sillä hänhän ehti vasta viikko pari ilmaista kantansa, jonka mukaan Sauli Niinistön pitäisi jatkaa toinen kausi presidenttinä. Väyrynen siis kannattaa Sauli Niinistöä. Mutta jos NIinistö ei jatkaisi, tilanne olisi kokonaan toinen. Väyrynen totesi tänään arvoituksellisesti, että hän on joskus itsekin joutunut vastentahtoisesti presidentinvaalien ehdokkaaksi. Kaikki on siis tässäkin suhteessa täysin auki ja levällään.

14. Ruben Stillerin vetämä Pressiklubi TV1:llä on foorumi, jonne Paavo Väyrynen saa tuon tuostakin kutsun saapua kertoa omia mielipiteitään ja kiistämään hänen sanomisistaan esitettyjä virheellisiä tulkintoja. Tässä suhteessa ainoastaan vasemmistoliiton kansanedustaja Li Andersson kilpailee tasapäisesti Väyrysen kanssa. Viimeksi reilu viikko sitten Väyrynen oli Pressiklubissa keskustelemassa muistaakseni turvapaikka-asioista.  Ei olisi mikään ihme, että saamme nähdä Väykän taas tämän viikon perjantaina Rubenin tentattavana.

15. Yksi asia  on varma.  Ehkä jo huomenna tai viimeistään ylihuomenna Paavo tulee julkisuuteen tiedotteellaan tai lausunnollaan, jossa hän kiistä täysin, että hän olisi muka luopunut tai edes luopumassa mistään, ei ainakaan politiikasta. Väyrynen viittaa tämänpäiväisen blogijuttunsa otsikkoon - Uusi alku - ja lausuu painokkaasti, että tämä on päin vastoin uusi alku, ei suinkaan vetäytyminen tai luopuminen.

16. Näin on! Miksi me suomalaiset emme halua ymmärtää suuren poikamme Paavo Väyrysen tarkoitusperiä ja lausumia, vaikka hän aivan selvin sanoin kertoo, mistä on kysymys ja mistä taas ei? Nyt ei ole kyse minkään loppumisesta tai mistään luopumisesta, vaan päin vastoin Uudesta Alusta. Paavo alkaa kaiken uudelleen.

17. Väyrynen, Väyrynen, Väyrynen, Väyrynen, Väyrynen. Väy...

997. SDP:stä suosituin puolue

1. Huhtikuun 2015 eduskuntavaaleissa neljänneksi jäänyt ja oppositioon pudonnut SDP on tänään julkaistun Helsingin Sanomien gallup-kyselyn mukaan Suomen suosituin puolue. Demaripuolue on ohittanut kannatusluvuissa selkeästi pääministeripuolue keskustan. 

2. HS-gallupissa SDP:lle mitattiin 22,8 ja keskustalle enää 19,7prosentin kannatus. Vuoden 2015 vaaleissa demarit saivat äänistä vain 16,5 prosenttia, kun taas keskusta keräsi äänistä 21,1 prosenttia. Viime kesän gallup-kyselyissä SDP:n kannatus ehti laskea jo 15 prosenttiin. Ylen joulukuun 2015 gallupeissa SDP:lle mitattiin jo 22,7 ja keskustalle 21,4 prosentin kannatus. Suunta näyttää siis pysyvän samanlaisena: demareiden suosio kasvaa harppauksin, kun taas keskustan kannatuksen heikentyminen kiihtyy.

3. Kokoomus on säilyttänyt asemansa maan kolmanneksi suurimpana puolueena. Vaikka puolueen ministereitä - sisäministeri Petteri Orpoa lukuun ottamatta - ja erityisesti valtiovarainministeri ja puheenjohtaja Alex Stubbia on lyöty oppositiossa ja mediassa oikein olan takaa, puolueen kannatus ei ole vaaleista juuri hiipunut. Viime eduskuntavaaleissa kokoomuksen kannatusprosentti oli 18,2, tämänpäiväisessä HS-gallupissa puolestaan 17.9; Ylen joulukuun gallupissa kokoomukselle mitattiin 18,7 prosentin kannatus.

4. Kolmesta hallituspuolesta huonoimmin menee perussuomalaisilla. Puolue sai viime vaaleissa "jatkojytkyn" eli 17,7 prosenttia äänistä ja 38 kansanedustajaa.  Hallitusvastuu painaa persuja, sillä puolue on hallitukessa joutunut syömään lähes kaikki populistiset vaalilupauksensa aina Kreikan kolmatta tukipakettia ja maahanmuuttopolitiikkaa myöten. Ylen gallupissa viime joulukuussa persuille mitattiin enää 8,9 prosentin kannatus ja myös tänään julkaistun HS-gallupin mukaan persujen "saalis" jäi alle 10 prosentin ja oli 9,6 prosenttia. Puolueen kannatus on laskenut vaaleista kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Oppositiopuolueista vihreät näyttää ajaneen persujen ohi pysyvästi, HS-gallupissa sille mitattiin 11,1 prosentin kannatus; viime vaaleissa vihreitä kannatti  8,5 prosenttia äänestäjistä.

5. Persuja vaaleissa äänestäneistä miehistä suuri osa on siirtynyt kannattamaan demareita. Timo Soinille olisi kuulunut hallituksessa ilman muuta valtiovarainministerin paikka, mutta Soini väisti tästä aiheutuvan raskaan vastuun ja valitsi itselleen mieluisan ja paljon helpomman ulkoministerin salkun. Soini reissaa joka viikko ulkomailla, esittää plokissaan lyhyitä ja ylimielisiä lausahduksia asioista kuin asioista ja jakelee ulkomailla käydessään rehvakkaita lausuntoja, jotka herättävät lähinnä hilpeyttä. Soinin lasahdukset eivätkä ole läheskään aina Suomen virallisen ulkopolitiikan mukaisia, vaan kuvastavat persujen ja Soinin omia populistisia käsityksiä esimerkiksi EU:sta, turvapaikka-asioista ja Puolan tilanteesta.

6. Viime eduskuntavaaleissa nykyiset hallituspuolueet saivat yhteensä 56 prosentin kannatuksen. Nyt ko. puolueiden kannatus on enää 47 prosenttia. Hallitus on hoitanut tehtäväänsä huonosti. Se ei saanut aikaan yhteiskuntasopimusta eikä ole onnistunut toimenpiteillään kohentamaan heikkoa talouskehitystä. Työttömyys on lisääntynyt lisääntymistään, yritysten kilpailukyky on huonontunut eikä taloutta ole saatu kasvu-uralle, ulkomaiset sijoittajat eivät enää investoi riittävästi Suomeen. Hallitus uhkailee ay-kenttää ja ihmisiä uusilla säästöillä, leikkauksilla ja pakkolaieilla. Paljon puhuttu ja kauan suunniteltu sote-uudistuskin saatiin edes jonkinlaiseen välimaaliin vasta sen jälkeen, kun pääministeri Juha Sipilä piti illalla tv-puheensa, jossa hän peloitteli lähinnä kokoomusta hallituskriisillä ilmoittaen kävelevänsä aamulla tasavallan presidentin luokse jättämään hallituksen eronpyynnön, jollei hänen vaatimustaan keskustalle tärkeän maakuntahallinnon uudistuksesta hyväksyttäisi. 

7. Tuollainen on varsin taitamatonta ja tylsää sanelupolitiikkaa hallitukselta, eikä se ole purrut äänestäjiin. Virheitä välttääkseen SDP ei ole tehnyt kannatuksensa eteen juuri mitään, jollei alituista motkottamista ja välikysymysten tehtailua eduskunnassa sellaiseksi lasketa. Vaikka muuta on väitetty, demarit eivät ole kyenneet esittämään uskottavaa vaihtoehtoa hallituksen politiikalle. Puolueen ei ole tarvinnut sitä edes tehdä, sillä hallituksen tunarointi ja toistuvat epäonnistumiset ovat sataneet suoraan demareiden laariin.

996. Kaasusumutin kaikille?

1. Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho ehdotti tänään tiedotteessaan, että kaasusumuttumien hankkimista olisi helpotettava. Halla-ahon mukaan lupa kaasusumuttimeen tulisi lähtökohtaisesti myötää, ellei mitään hakijan henkilöön liittyvää estettä ole. 

2. Jussi Halla-aho katsoo, että kansalaisten ja etenkin naisten turvallisuustilanne Suomessa on turvapaikanhakijoiden vyöryn johdosta huonontunut eikä poliisi pysty takaamaan kaikkien turvallisuutta kadulla. Turvapaikanhakijat ovat Halla-ahon mukaan toimettomia nuoria miehiä, joiden käsitys naisten asemasta ja fyysisestä koskemattomuudesta poikkeaa voimakkaasti siitä, mihin me täällä Suomessa olemme tottuneet. 

3. Halla-aho viittaa, paitsi Saksan Kölnissä uudenvuoden yönä tapahtuneisiin naisten ahdisteluihin - siellä on tehty ahdisteluista yli 700 rikosilmoitusta - Helsingissä poliisille uudenvuodenyön aikana tehtyjä seksuaalirikoksia koskevien ilmoitusten määrään. Poliisille on tehty mainituista ahdisteluista Helsingin keskustassa 15 rikosilmoitusta, joista yhdessä on kyse raiskauksesta. Tuolloin tapahtuneiden ja jo selvitettyjen rikosten osalta epäiltyinä on miespuolisia turvapaikanhakijoita, ja loputkin epäillyt ovat Halla-ahon mukaan tuntomerkeiltään ulkomaalaisia. 

4. Jussi Halla-ahon tiedotteen mukaan on "sietämätöntä, jos osa väestöstä, etenkin nuoret naiset, joutuvat ahdistelijalaumojen pelossa rajoittamaan omaa liikkumistaan. Tässä tilanteessa on tarpeellista keskustella siitä, miten parannetaan kansalaisten mahdollisuuksia puolustaa itseään vaaratilanteissa". Yksittäinen nainen ei  Halla-ahon näkemyksen mukaan kykene ilman kättä pidempään taistelemaan suurta nuorten miesten joukkiota vastaan, eikä pakeneminenkaan aina onnistu.

5. Halla-ahon mukaan kaasusumuttimet, joilla voidaan levittää  esimerkiksi kyynelkaasua tai muuta siihen verrattavaa lamaannuttavaa ainetta, ovat hyviä itsepuolustusvälineitä, eivätkä ne eivät aiheuta pysyviä vammoja eikä niillä pysty ketään tappamaan. Tavallisen kansalaisen on kuitenkin käytännössä hyvin vaikea saada lupaa kaasusumuttimen hankintaan. Markkinoille tulleet "turvasumuttimet", jotka sisältävät esimerkiksi suolaa tai mentolia, eivät Halla-ahon mukaan ole riittävän tehokkaita.

6. Halla-aho muuttaisi kaasusumuttimien lupakäytäntöä siten, että lupa myönnettäisiin "lähtökohtaisesti" aina, ellei sille ole mitään henkilöön liittyvää estettä. Hän ei usko, että kaasusumuttimien aiheeton käyttö lisääntyisi "merkittävästi". Lupakäytännön muuttaminen ei edellyttäisi lainmuutoksia, vaan sisäministeriön soveltamisohje olisi riittävä keino käytännön muuttamiseksi, Halla-aho arvelee.  Halla-aho on aiemmin suhtautunut myönteisesti turvapaikanhakijoiden valvontaa varten perustettuihin katupartioihin. Voitaisiinko katupartion kaikille jäselle myöntää lupa kaasusumuttimen hankintaan? Tämä tehostaisi merkittävästi katupartioiden toimintaa.

7. Sisäministeriön poliisiosasto on ehtinyt jo tänään tyrmätä Halla-ahon  ehdotuksen lieventää kaasusumuttimien lupakäytäntöä. Poliisin mukaan turvallisuustilanne on viranomaisten hallussa, joten nykyoloissa Halla-ahon ehdottomalle muutokselle ei ole tarvetta.  Ministeriön poliisiosaston osastopäällikkö Kauko Aaltomaan mukaan kaasusumuttimien yleistyminen voisi johtaa tilanteisiin, jotka eivät enää olisi järjestelmällisen viranomaistoiminnan käsissä ja hallussa.

8. Poliisin kanta on perusteltu. Jussi Halla-aho on ylidramatisoinut ja liioitellut naisten turvallisuustilanteen huonontumista Suomessa. Hänen ehdotuksena ei olisi toteutettavissa yksinomaan sisäministeriön ohjeilla, vaan edellyttäisi ilmeisesti ampuma-aselain muuttamista. Tähän ei kuitenkaan ole perusteltua syytä. Turvapaikanhakijoille alkaa kyllä vähitellen muutenkin selvitä, ettei kadulla kulkevia naisia saa porukalla häiritä tai ahdistella.

995. Väärin rypytetty?

1. Postimerkkeihin on aikojen saatossa päätynyt mitä erilaisimpia aiheita, henkilöitä, esineitä ja asioita. Suomessa on julkaistu postimerkkejä esimerkiksi tasavallan presidenteistä, Sibeliuksesta, Paavo Nurmesta ja Mikael Granlundin ilmaveivistä jääkiekon MM-kisoissa 2011.

2.  Suomen Postin historian suosituin postimerkki on Itellan vuonna 2014 kuvataiteilija ja homoikoni Touko Laaksosesta (1920-1991) julkaisema Tom of Finland -postimerkki. Sen   kerrotaan saaneen enemmän kansainvälistä huomiota kuin mikään muu postimerkki aikaisemmin koko maailmassa; merkkiä ennakkotilattiin 180 maahan. 

3. Ylihuomenna perjantaina Suomessa julkaistaan jälleen uusia postimerkkejä, joista Postimuseo on kertonut etukäteen sivustollaan. Niistä eniten huomiota ja jopa kohua on herättänyt karjalanpiirakka-aiheinen merkki, jossa siis on kuvattu karjalanpiirakoita; katso kuva yllä.

4. Kaikki tuntevat karjalanpiirakat. Ne herättävät useimmissa suomalaisissa mielihyvää sekä nostalagisia ja kenties jopa isänmaallisia tunteita. Kaikki eivät karjalanpiirakoista kuitenkaan pidä eivätkä suostuisi niitä edes maistamaan. Itse tykkään karjalanpiirakoista, joita äiti aikoinaan teki kotona ja paistoi joka viikko tuvan puu-uunissa. 

5. Karjalanpiirakka on leivoinnainen, jossa ohuen hapattamattoman ruiskuoren sisällä on riisipuuroa, ohraryynipuuroa tai perunasosetta. Karjalanpiirakan päälle laitetaan usein munavoita. Piirakka on alkuaan kannakselainen ja pohjoiskarjalainen herkku, jonka evakot toivat sotien jälkeen koko maahan; tästä myös nimike "karjalanpiirakka".  Meillä kotona piirakat eli piiraat tehtiin 50-60 vuotta sitten yleensä perunasoseesta, niitä kutsuttiin perunapiiraiksi. Vuonna 2003 karjalanpiirakka on rekisteröity Euroopan unionin aidoksi perinteiseksi tuotteeksi.

6. Karjalanpiirakka-aiheinen postimerkki on hyvä idea. Mutta onko postimerkissä esiintyvä tuote aito ja oikea karjanpiirakka? Kas, tässäpä kysymys, josta on keskusteltu vilkkaasti jo ennen merkin ilmestymistä. Kyse on siitä, että merkkiin kuvatut piirakat ovat teollisia tuotteita eli niin sanottuja valmispiirakoita. Vannoutuneiden piirakka-asiantuntijoiden mielestä valmispiirakoilla ei ole mitään tekemistä aidon karjalanpiirakan kanssa. Aitoa piirakkaa ei nimittäin rypytetä koneellisesti, vaan rypytys tehdään käsityönä, he painottavat. Vastustajien mukaan merkki-piirakat rikkovat perinteistä käsitystä karjalanpiirakasta, joka ilmentää tekijänsä käsialaa.

7. Ihmiset mutustelevat kuitenkin paljon enemmän valmispiirakoita kuin kotona itse tehtyjä piirakoita. Merkissä kuvatut piirakat ovat myös siistejä, tasareunaisia ja  -laatuisia ja vieläpä kullankeltaisia tuotteita. Itse tehdyt ja rypytetyt piirakat eivät näytä postimerkissä yhtä hyviltä ja herkullisilta kuin valmispiirakat. Näkökohtia pro et contra kummankin vaihtoehdon osalta voidaan toki esittää. Pääasia on, että karjanpiirakka on saanut oman postimerkkinsä. - Jos vielä joskus saataisiin se Karjalakin takaisin...

8. Kyseinen episodi on jälleen kerran osoittanut, että karjanlanpiirakka on herkkä kohta suomalaisen ihmisen sielunmaisemassa. Piirakan oikeaoppisella rypytyksellä on kerran kenties ratkaistu jopa tasaväkinen tasavallan presidentin vaali. Näin saattoi käydä 1994, jolloin toisella äänestyskierroksella vastakkain olivat Elisabeth Rehn ja Martti Ahtisaari. Rehn oli niukassa gallup-johdossa, mutta sitten kilpakumppanit puolisoineen vietiin Timo Koivusalon ja Joel Hallikaisen Tuttu juttu -tv-ohjelmaan. Se päättyi karjalanpiirakoiden rypytykseen, jossa kansa mieltyi pulleasormisen Maran rypytysyrityksiin. Suomenruotsalaisen Elisabethin Ove -miehelle karjalanpiirakan rypytys ei sen sijaan oikein onnistunut,  ja niin Martti Ahtisaaresta leivottiin tasavallan presidentti.

               
Posti testasi myös käsin rypytettyjen piiraiden ottamista postimerkkiin, mutta luopui ajatuksesta

994. Uimahallilla kuohui

1. Turvapaikanhakijoista on ehtinyt aiheutua monenlaista ongelmaa ja riesaa. Useat Euroopan maat ovat kiristäneet pakolaispolitiikkaansa.Tänään on uutisoitu Tsekin presidentin tokaisusta, jonka mukaan muslimit eivät sopeudu Euroopaan ja että heitä on "käytännöllisesti mahdotonta" integroida eurooppalaisiin yhteiskuntiin. Ruotsin pääministeri Stefan Löfven on pitänyt maansa aiemmin harjoittamaa hieman lepsua maahanmuuttopolitiikkaa naiivina ja Tanskassa on viimeksi tänään raportoitu maan tiukentavan turvapaikanhakijoiden maahanpääsyä. 

2. Myös Suomessa on ilmennyt erilaista kuohuntaa turvapaikanhakijoiden osalta. Viimeksi on kerrottu tapauksesta, jossa Oulun kaupungin ao. virkamies on päättänyt antaa Haukiputaan tukiasumisyksikön nuorille turvapaikanhakijoille tammikuun loppuun asti kestävän porttikiellon Vesi-Jatulin uimahalliin.

3. MIksi näin, mitä Vesi-Jatulissa sitten oikein tapahtui?  No, sellaista, että naisten suihkutiloihin oli viime torstaina mennyt nuori miespuolnen turvapaikanhakija, joka oli tuijotellut hetken aikaa suihkussa alasti olleita naisia ja nuoria tyttöjä. Yksi naisista oli pelästynyt tästä ja alkanut kiljua, jolloin nuorukainen luikki nopeasti tiehensä. Nainen kertoi asiasta uimavalvojalle, jolloin hallin henkilökunta oli käynyt ystävällisesti sanomassa hallissa olleille 30:lle turvapaikanhakijalle, ettei naisten puolelle ole lupa mennä.  

4. Näin pääsi tapahtumaan, vaikka Haukiputaan mainitussa yksikössä oli käyty vasta edellisenä päivänä kertomassa, miten uimahallissa pitää käyttäytyä ja mitä siellä ei saa tehdä. Torstain tapauksen jälkeen on kerrottu, ettei ko. luvaton vierailu naisten suihkutiloissa ollut ensimmäinen kerta, sillä joku turvapaikanhakijoista oli käväissyt naisten suihkutiloissa jo aikaisemmin.

5. Oulun ao. viranomaiset päättivät antaa tapauksen johdosta kaikille Haukiputaan turvapaikkayksikön asukkaille porttikiellon uimahalliin tammikuun loppuun asti. Virkailijat ovat pyytänyt em. naiselta anteeksi tapausta ja luvanneet olla vastaisuudessa hänen tukenaan ja turvanaan, jos hän haluaa. Toivottavasti tilanne Vesi-Jatulissa nyt todella rauhoittuu, jottei paikallisten katu- tai hallipartioiden tarvitsisi puuttua asiaan.

6. Mediassa on taitettu peistä siitä, oliko kaikille turvapaikanhakijoille annettu porttikielto laillinen, jos vain yksi heistä töppäsi. Asiaa on tiedusteltu "kaiken maailman" oikeusoppineilta, kuinkas muuten. Useimmat heistä ovat kritisoineet moista "kollektiivista rangaistusta". Tarkkaan ottaen porttikiellossa ei ole kyse varsinaisesta rangaistuksesta, vaan muistutuksesta ja toimenpiteestä, jolla tiettyjen tarpeellisten käyttäytymissääntöjen noudattamista halutaan tehostaa.

7. Rikosoikeuden emeritusprofessori Martti Majanen piti tänään Iltalehdessä porttikieltoa "huolestuttavana" ja sanoi, että porttikelto on tosin "ikivanha keino", mutta moderniin yhteiskuntaan tuollainen "kollektiivinen rangaistus" ei sen sijaan sovellu. Hallinto-oikeuden professori Heikki Kulla on samoilla linjoilla ja lausuu Ilta-Sanomissa, että kysymyksessä on "joukkorangaistus" ja ettei yhden turvapaikanhakijan virheen vuoksi kaikille samaan ryhmään kuuluville annettava porttikielto ole asiallinen eikä myöskään lainmukainen seuraamus.

8. Koko väittely tuntuu hieman turhalta. Haukiputaan uimahallin henkilökunta teki oikein, kun häiriön aiheuttaja ja koko turvapaikanhakijoiden ryhmä postettiin virheen takia hallilta. Kun vastaavanlaista käytöstä oli ilmennyt jo aiemminkin - vaikkei siitä nostettu suurta haloota - oli myös paikallaan, että turvapaikkayksikössä koko porukalle annettiin lyhyt eli reilun kahden viikon pituinen porttikielto halliin. Näin myös siksi, että ko. turvapaikanhakijoille oli vain päivää ennen sanottua rikettä käyty asuntolassa varta vasten kertomassa, miten uimahallissa pitää käyttäytyä ja mitä siellä ei saa tehdä. Porttikielto on turvaamistoimi, jolla tilanne puolin ja toisin on haluttu rauhoittaa.

9. Kantasuomalaisten ja turvapaikanhakijoiden erilaiset kulttuurit voivat joutua törmäyskurssille monissa asioissa ja paikoissa, joten ei ole mikään ihme, että sellaista tapahtuu myös uimahalleissa. Turvapaikanhakijat ovat luonteeltaan suomalaisia vilkkaampia, joten ei ole ihme, että he saattavat hieman ihmetellä ja töllistellä kantaväestön joskus hieman totista ja vakavaa hallipuurtamista, minkä lisäksi alastomuus suihkutiloissa ja saunassa on heille tabu jne. Musliminaiset haluavat uida ainoastaan pitkähihaisissa ja  -lahkeisissa uima-asuissa eli burkineissa, joita voi joissakin halleissa vuokrata ja käyttää, toisissa ei.

10. Pitäisikö muslimeille varata halleista omia uimavuoroja ja sauna-aikoja? Joissakin yleisissä saunoissa muslimimiehet voivat käydä keskenään saunomassa.

11. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Jussi Aaltonen kertoo tänään Iltalehdessä, että ko. kollektiivisessa porttikiellossa saattaa olla kyse etnisestä syrjinnästä, joka on voi rikkoa neljää eri lakia, eli yhdenvertaisuuslakia, perustuslakia,  rikoslakia ja tasa-arvolakia. Tarkastajan mukaan ongelmakäyttäytymiseen saa puuttua, mutta toimenpiteiden tulee olla yksitasoisia. 

12. Ylitarkastajan lausunto on luultavasti ollut pontimena sille, että Oulun kaupunginvaltuutettu Janne Hakkarainen (vihr) on kannellut Vesi-Jatulin porttikieltopäätöksestä yhdenvertaisuusvaltuutetulle. Kantelusta kerrotaan Kaleva-lehdessä. Kantelija maalailee haastattelussaan erilaisia "kauheuksia", joita turvapaikanhakijoille voisi kahden viikon pituisesta porttikiellosta aiheutua.

13. Haukiputaan tapauksesta saatiin tänään melko odotettu lopullinen ratkaisu. Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja perui Haukiputaan turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikön kaikille asukkaille Vesi-Jatuliin annetun porttikiellon. Porttikielto koskee nyt ainoastaan sitä nuorta miestä, joka käväisi naisten suihkuosastolla. 

993. Pitäisikö katupartiot kieltää?

                                            Kadunturvajoukko tarkkailee katua

1. Joillekin isommille paikakunnille on syntynyt  viime aikoina katupartioita. Niiden perustamista on perusteltu kansalaisten turvattomuudella, jota  maahan runsaasti saapuneiden turvapaikanhakojoiden, maahanmuuttajien tai muiden ulkomaalaisten on väitetty kasvattaneen. Partioitsijoista osa tavallisia lainkuuliaisia kansalaisia, mutta joukkoon mahtuu myös rasistisista otteistaan tai mielipiteistään tunnettuja härikköjä ja rikoksista tuomittuja henkilöitä.

2. Helsingin poliisilaitoksen johdon mukaan turvapaikanhakijat ovat syyllistyneet usein pääkaupungin keskustassa naisten ja lasten häirintään ja ahdisteluun, käpälöintiin ja lääppimisiin. Ahdistelijat ovat olleet lähinnä nuoria ulkomaalaisia miehiä. Ilmoituskynnys on korkea, sillä seksuaalisen ahdistelun kohteeksi joutuneet naiset eivät yleensä halua tehdä tapauksista numeroa, vaan jättävät ahdistelun poliisille ilmoittamatta.

3. Turvapaikanhakijoiden suorittamat ahdistelut nousivat otsikoihin Saksassa pari viikkoa sitten, kun  noin tuhannen ulkomaalaisten miesten joukko kokoontui Kölnissä uudenvuodenaattona syyllistyen naisten ahdisteluun, tappeluhin ja varkausrikoksiin. Ilmiöstä käytetään nimikettä taharrus gamae, joka tarkoittaa nimenomaan naisiin kohdistuvaa joukkoahdistelua ja jota on ilmennyt aiemmin lähinnä arabimaissa. Kölnin uuudenvuodenyön vietto on poikinut viitisensataa naisten seksuaalista ahdistelua koskevaa rikosilmoitusta. Suomessa poliisi sai tietoa, että vastaavanlaista häiriköintiä ja ahdistelua voi ilmetä uudenvuodenyönä myös Helsingissä ja etenkin Senaatintorilla ja asematunnelissa. Kirkkonummella sijaitsevasta vastaanottokeskuksesta poliisi pidätti kuusi turvapaikanhakijaa, joita epäiltiin julkisesta kehotuksesta rikokseen. Uudenvuodenyön häiriköinneistä Helsingin keskustassa on tehty poliisille kymmenkunta rikosilmoitusta.

4. Naisten joukkohäirintää ja -ahdistelua on ilmennyt myös mm. Ruotsissa ja Itävallassa. Ruotsissa poliisi tutkii omaa toimintaansa ja ahdistelutapausten väitettyä salailua. Saksassa ulkomaalaistaustaisten miesjoukkojen naisiin kohdistamat seksuaaliset ahdistelut on otettu vakavasti. Kölnissä tapauksen tiedottamisessa vitkastellut poliisipäällikkö passitettiin ennenaikaiselle eläkkeelle. Myös Suomessa katupartioiden ilmaantuminen on herättänyt ihmisten keskuudessa lähinnä kielteistä huomiota. Suomen hallituksella tai edes poliisiviranomaisilla ei näytä olevan asian suhteen yhtenäistä linjaa, vaan siitä on haluttu vaieta ja kannanottoja vältellä.

5. Katupartiointi voi lisätä näennäisesti turvallisuuden tunnetta, mutta toisaalta ilmiö  voi aiheuttaa myös turvattomuutta, johtaa katupartioiden ja turvapaikanhakijoiden välisiin kahakointiin ja lisätä viranomaisten ja erityisesti resurssipulasta muutenkin kärsivän poliisin työmäärää. Poliisi joutuu tarkkaileemaan, ei vain turvapaikahakijoiden mahdollisia häiriköintejä ja naisiin kohdistuvia ahdisteluja, vaan myös katupartioiden suorittamaa oma-aloitteista toimintaa ja sen asianmukaisuutta. Jotkut näiden ryhmittymien jäsenet ovat aiemmin syyllistyneet väkivaltarikoksiin. Yksinkertainen ja selkeä ratkaisu olisi kieltää katupartiot kokonaan, sillä niiden ulkomaalaisvastaiseen toimintaan liittyy riski, joka voi johtaa omankädenoikeuden käyttöön ja väkivaltaan. Järjestyksen ylläpitäminen ja ihmisten turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu oikeusvaltiossa poliisille ja oikeusviranomaisille, ei yksityishenkilöille.

6. Mutta kuten sanottu, maan hallituksen rivit näyttävät rakoilevan ja sen ministerit empivän, mitä turvapaikahakiijoiden häiriköinneille ja naisrauhan rikkomisille ja toisaalta katupartioille tulisi tehdä. Hallituksen ministerit ovat esittäneet erilaisia näkemyksiä tai vainneet kokonaan. Tähän mennessä ainoastaan sisäministeri Petteri Orpo on nähnyt katupartioissa selkeän ongelman ja todennut, että Suomeen ei tarvita katupartioita. Samanlaisen kannan on esittänyt sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg.

7. Osa katupartioista toimii jokseenkin avoimesti rasistisin tunnuksin ja kertoo suojelevansa "valkoisen kantaväestöä". Esimerkkinä voidaan mainita parillakymmenellä paikkakunnalla nimellä "Odinin sotilaat" (Soldiers of Odin) esiintyvät tummapuseroiset partiot, jotka ilmoittavat banderolleissaan, etteivät "siirtolaiset" ole tervetulleita maahan ("Migrants not welcome"). Verkkosivuillaan järjestö kertoo, että "islamin uskoiset maahantunkeutujat" aiheuttavat turvattomuutta ja rikollisuutta. Katupartioiden jäsenillä kerrotaan olevan rikollistausta. Esimerkiksi Joensuussa toimivan Soldiers of Odin -ryhmän johtajilla on  menneisyydessä useita rikostuomioita.

8. Mitä sanoo maan oikeusministeri? Nykyhallituksessa ei ole erillistä oikeusministeriä - eikä yhtään juristia. Oikeusasiat lätkäistiin hallitusta muodostettaessa puolihuolimattomasti työministerille, joka on oikeusasioissa maallikko. Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström totesi 8.1., ettei katupartioissa ole minkäänlaista ongelmaa tai "pahaa", ministeri ei ollut kertomansa mukaan ainakaan kuullut ongelmista. Ministeri ei pitänyt väkivaltarikoksista tuomittujen henkilöiden johtamia katupartioita ongelmana, kunhan kadulla liikkuvat noudattavat lakia. Ministeri viittasi myös poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen lausuntoon, jonka mukaan "katupartioiden määrää on saatettu liioitella". 

9. Melkoisen käsittämättömältä kuulostava lausunto oikeusministeriltä. Sen kummallisuutta ei muuta miksikään se, että jokaisen perusoikeuksiin kuuluu kokoontumis- ja liikkumisvapaus, sillä laki ei salli myöskään vihapuhetta tai rasismia. Vaikuttaa hieman siltä, että perussuomalaiset, joka oli ennen hallitukseen tuloaan vastustanut maan virallista maahanmuuttopolitiikkaa, ei ole hallituksessa voinut rajoittaa Suomeen tulevien pakolaisten ja turvapaikahakijoiden määrään, puolueen johto on päättänyt sallia turvapaikanhakijoita tarkkailevat yksityiset katupartiot sellaisenaan. Katupartioiden jäsenistä suurin osa lienee äärioikeiston ja perussuomalaisten kannattajia.

10. Seuraavana päivänä ministeri Jari Lindström oikoi haastattelustaan tehtyjä tulkintoja. Hän sanoi 9.1. olevansa täysin samaa mieltä Petteri Orpon kanssa, jonka muukaan katupartioihin näyttäisi liittyvän maahanmuuttovastaisia piirteitä,  mikä ei lisää turvallisuutta, vaan pikemminkin kärjistää ja lisää vastakkainasettelua. Omien lausuntojen selittelyt ja muuttelut ovat nykyisille ministereille tyypillisiä. Ministereiden vikaan menneet ja kummalliset lausunnot eivät kuitenkaan selittelyillä parane.Tämä koskee myös ministeri Lindströmin lausuntoa. Tosiasia on, ettei ministeri 8.1. nähnyt minkäänlaista ongelmaa, jos katupartion johtajana toimisi väkivaltarikoksesta tuomittu henkilö tai partio levittäisi julkisuuteen rasistista sanomaa. Tätä lausuntoaan Lindström ei 9.1. muuttanut. Katupartioiden tueksi riensi, kuinkas muuten, Lindströmin puoluetoveri ja myös monista muistakin oudoista lausunnoistaan tunnettu kansanedustaja Laura Huhtasaari. Hän on sanonut aikaisemmin, että ihmisoikeudet eivät välttämättä kuulu kaikille. Nyt hän vetosi siihen, että katupartiota voi aivan hyvin johtaa myös rikoksista tuomittu henkilö, sillä löytyyhän myös poliitikkojen joukosta rikoksista tuomittuja ihmisiä.

11. Ulkoministeri Timo Soinin eilisessä esiintymisessä TV1:n A-talk -ohjelmassa persujen katupartioihin ottama salliva asenne ei muuttunut. Soinin mukaan katupartiointia ei voida rajoittaa, mutta minkäänlaista rasismia ei pidä sallia. Tässä suhteessa Soinin lausunto ei eroa poliisiylijohtajan Seppo Kolehmaisen 5.1. esittämästä lausunnosta, johon palaan jäljempänä. Timo Soinilla ei ilmeisesti ole mitään sitä vastaan, että katupartioiden johtoportaisiin kuuluu väkivaltarikoksista tuomittuja henkilöitä. Soinin mukaan katupartioilta ei voida vaatia tunnuksia, joissa sanoudutaan irti rasismista. 

12. Eilen 12.1. asiasta saatiin lausunto myös pääministeri Juha Sipilältä. Pääministeri ei tullut oma-aloitteisesti julkisuuteen, vaan hänet tavoitettiin Kuusankoskelta UPM:n sellutehtaan laajennusosan vihkiäisissä. Sipilä oli vaisulla päällä ja sanoi vain, että keskustelu katupartioista on saanut "vähän ylisuuret mittasuhteet". Polisivaltuuksia nämä "kansalaispartiot" eivät voi pääministerin mukaan ottaa. Päällimmäiseksi kuvaksi jäi, että pääministeri suhtautuu katupartioihin varsin myönteisesti. Sipilä totesi hymyissä suin, että kyllähän jokainen arjessa ymmärtää, että lapsia kuljetetaan harrastuksiin tai kouluun ja niin edespäin, eikä katupartioinnissa sen kummallisemmasta asiasta ole kyse. 

13. Pääministerin lausunto herätti kummastusta, sillä jokainen ymmärtää, ettei katupartioita ja niiden toimintaa voida rinnastaa pääministerin toteamikn tavoin lasten kuljettamiseen kouluun tai harrastuksiinsa. Sipilän ei siten auttanut muu kuin tulla julkisuuteen ja täsmentää eli itse asiassa muuttaa lausuntoaan. Vielä eilen pääministeri oli valmis sallimaan katupartiot, mutta tänään hänellä oli aivan uusi ääni kellossa. Sipilän mukaan "ulkomaalaisvastaisia katupartioita" ei tarvita. Hän ei kuitenkaan vastannut kysymykseen siitä, pitäisikö katupartiot kieltää.

14. Nyt siis sekä oikeusministeri että pääministeri ovat joutuneet selittelemään ja korjailemaan katupartioista antamiaan lausuntoja. Hallitukselta odotetaan yhtenäistä ja katupartioihin kielteisesti suhtautuvaa kantaa. Tänään valtiovarainministeri Alexander Stubb tuomitsi rasistiset katupartiot. Stubbin mukaan hallitus aikoo selvittää katupartioiden oikeudellisen aseman ja keskustelee rasististen katupartioiden kieltämisestä. Stubb viittasi sisäministeri Petteri Orpon kantaan ja sanoi olevansa itse valmis kieltämään ulkomaalaisvastaiset ja vihapuhetta levittävät katupartiot. Järjestyksen ylläpidosta ja ihmisten turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu julkiselle vallalle ja poliisille.

15. Nähtäväksi jää, pääseekö hallitus yksimielisyyteen katupartioinnin kieltämisen suhteen. Julkisuudessa poliitikot puhuvat turvallisuusympäristön muuttamisesta, mutta vaikenevat siitä, olisiko ihmisten sisäinen turvallisuus mahdollisesti heikentynyt. Hallituksen johtotroikka tulee mielellään julkisuuteen korostaakseen hallituspuolueiden yhtenäisyyttä monissa asioissa, joista kaikki eivät ole välttämättä kovin suuria.  Kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen sekä rasismin ja vihapuheen kitkeminen kuuluvat isoihin asioihin, joissa hallituksen napamiesten yhteisesiintyminen olisi paikallaan. Tähän mennessä hallitus on kuitenkin lähinnä vaiennut mainituista ongelmista.

16. Lopuksi on syytä todeta, että meillä edes poliisijohdolla ei näytä olevan selvää käsitystä siitä, mistä katupartioissa ja niiden toiminnassa on itse  asiassa kysymys. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen antoi 5.1. lausunnon, jossa hän piti katupartiontia talkootyyppisenä vapaaehtoistyönä ja siten kannatettavana toimintana, kunhan ryhmät eivät riko lakia ja "leiki poliisia". Kolehmaisen mukaan on erittäin hyvä, että kansalaiset ovat kiinnostuneet alueensa turvallisuuskysymyksistä ja haluavat edistää turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Sen jälkeen kun mm. sisäministeri Petteri Orpo oli kummastellut Kolehmaisen lausuntoa, poliisiylijohtajan oli pakko korjata lausuntoaan, vaikka sen syyksi mainittiin vain tiedottamisen epäonnistuminen. 

992. Vuoden urheilija 2015

1. Vuoden urheilija eli käytännössä Suomen paras urheilija, on Urheilutoimittajien liiton vuodesta 1947 alkaen myöntämä kunniamaininta. Vuodesta 2008 lähtien palkinto on luovutettu Suomen urheilugaala -nimisen tv:n viihdeohjelman yhteydessä. Aikaisemmin valinta julkistettiin vuoden vaihteessa järjestetyssä tilaisuudessa. Gaalassa palkitaan myös Vuoden naisurheilija, Vuoden nuori urheilija, Vuoden joukkue ja Vuoden valmentaja.

2. Vuoden 2015 paras urheilija paljastetaan huomenna tiistaina järjestettävässä urheilugaalassa. Yleensä vuoden parhaaksi urheilijaksi on valittu henkiö, joka on voittanut ko. vuonna kultamitalin olympiakisoissa, MM-kisoissa tai ainakin EM-kisoissa. 

3. Kaikkein useimmin eli neljä kertaa Vuoden urheilijan tittelin on saanut hiihtäjä Veikko Hakulinen. Hänet sai ko. kunniamaininnan peräkkäin vuosina 1952-1954 ja neljännen kerran vuonna 1960, jolloin Haku-Veikko ratkaisi viestinhiihdon kultamitalin Squaw Valleyn olympiakisojen ankkuosuudella; Suomen joukuueen muut viestihiihtäjät olivat Eero Mäntyranta, Väinö Huhtala ja Toimi Alatalo. Marjo Matikainen on valittu kolme kertaa (1986-87 ja 1989; lisäksi hänet valittiin 1988 parhaaksi naisurheilijaksi). Lasse Viren (1972 ja 1976), Matti Nykänen (1985 ja 1988), Mika Myllylä (1997 ja 1999)  ja Tero Pitkämäki (2007 ja 2013) kukin kaksi kertaa. Siiri "Äitee" Rantanen on saanut Vuoden naisurheilijan tittelin neljä kertaa (1954, 1956 ja 1958-59), samoin pikaluistelija Eevi Huttunen (1949,1951,1953 ja 1960). Vuoden urheilijaksi on valittu myös Keke Rosberg (1982), Mika Häkkinen (1998), Jari Litmanen (1995 ja jopa Sami Hyypiä (2001), mutta sen sijaan sellaiset nimet kuin Jari Kurri ja Teemu Selänne ovat aina jääneet valitsematta.

4. Nyt ovat huippu-urheilijat Suomessa vähissä, sillä vuonna 2015 kukaan suomalaisiurheilija ei voittanut MM-tai EM -titteliä. Näin, jollei oteta huomioon Roope Tonterin MM-voittoa lumilautailussa (big air). Kaisa Mäkäräinen, joka valittin Vuoden urheilijaksi 2011, sai tyytyä MM-pronssiin Kontilahden kisoissa, ja Tero Pitkämäki MM-kisojen prossimitaliin Pekingissä; Pitkämäki rankattiin viime vuonna toiseksi parhaaksi keihäänheittäjäksi maailmassa, paras oli Kenian Julius Yego. Jenna Laukkanen voitti loppuvuonna kaksi Euroopan mestaruutta rintauinnissa, mutta kyseessä oli lyhyen radan (25 m) kilpailut, joihin kaikki huiput eivät osallistuneet. Painija Petra Olli saalisti (silmä mustana) MM-kisojen hopeaa painissa. Roope Tonteri voitti lumilautailun MM-kisoissa kultamitalin lisäksi hopeaa slopestylessa.  

5. Noiden viiden urheilijan joukosta Vuoden urheilija varsin todennäköisesti valitaan. Itse veikkaisin Tero Pitkämäkeä, toiseksi eniten ääniä saanee Petra Olli ja kolmanneksi Jenna Laukkanen. Vuoden 2015 Esikuva-tittelin voisi saada Valtteri Bottas.

6. Yleisöäänestyksen perusteella huomisessa gaalassa palkitaan Sykähdyttävin urheiluhetki 2015. Ehdolle on asetettu viisi tapahtumaa: Teemu Selänteen pelipaidan numero 8 nosto ikuisiksi ajoiksi Anaheim Ducksin peliareenan kattoon; Kaisa Mäkäräisen taistelu pronssille hurjan hiihdon jälken ampumahiihdon MM-kisoissa Kontiolahdella; Tampereen Minetin joukkuevoimistelun MM-tittelin saavuttaminen; Petra Ollin MM-painien finaalipaikan ratkeaminen taisteluvoitolla tunnetusta venäläisestä vastustajasta; ja Jenna Laukkaselle EM-uinneissa tuplamestaruuden tuonut ylivoimainen esitys 100 metrin rintauinnissa 50 metrin kultamitalin jatkeeksi. Vaikea valinta, joka ratkennee pohjalaisten äänin Petra Ollin eduksi.

991. Huikeeta!

1. Kasperi Kapanen oli pelaaja, joka ratkaisi nuorten jääkiekkoilun MM-kullan Suomelle omalla yksilösuorituksellaan. Varsinainen peliaika Venäjää vastaan käydyssä loppuottelussa päättyi 3-3, kun venäläiset onnistuivat tasoittamaan ottelun vain 6,9 sekuntia ennen peliajan umpeutumista. Jatkoaika pelattiin neljällä kenttäpelaajalla neljää vastaan.

2.  Kun jatkoerää oli pelattu hieman toista minuuttia, Kasperi Kapanen sai kiekon Aleksi Saarelalta. Kasperi eteni kohti Venäjän maalia, teki maalin kulmalla nopean pysähdyksen, leikkasi oikealle, sitten räjähtävä potku luistimilla maalin taakse, mikä jäädytti Venäjän molari Aleksander Georgievin, joka ei pysynyt enää tolpillaan. Tämän jälkeen Kapasella oli helppo työ kiertää maali ja tyrkätä vanhanaikaisella kiekko Venäjän tyhjään maaliin. Se oli siinä ja loppu on historiaa.

3. Kasperi Kapanen on kolmannen polven MM-kultaa voittanut suomalaiskiekkoilija. Hänen isänsä Sami sai MM-kultaa Tukholman Globenissa 1995, kun Leijonat kaatoi finaalissa Ruotsin Tre Kronorin. Kasperin isoisä Hannu Kapanen puolestaan valmensi  Nuoret Leijonat mestariksi  vuonna 1998 Helsingissä.

4. Kasperin vanhemmat Sami ja Petra erosivat 2011. Nykyisin Petra (42) on kihloissa ex-jalkapalloilijan ja valmentajan Pele Koljosen (27) kanssa. Pele K:sta ei tullut brasililaisen esikuvansa Pelén veroista futaria, vaikka hänen isänsä on itse Atik Ismail.  

5. Kasperi Kapasen MM-kisat Helsingissä eivät sujuneet ennen finaalia erityisen hyvin, jos ajatellaan tehtyjä maaleja.  Kasperi oli tehnyt ennen Venäjä-ottelua vain yhden maalin ja antanut kolme maaliin johtanutta syöttöä. Kapasen tehopistemäärä 7 oli kuitenkin Suomen joukkueessa hyvää keskitasoa. Joukkueen kapteeni Mikko Rantanen saalisti kisoissa myös "vain" kaksi maalia ja kolme syöttöpinnaa eli yhteensä siis viisi tehopistettä ja Robert Hintz sai kokoon neljä pistettä, samoin Antti Kalapudas.  

6. Kolme suomalaista komeili kisojen jälkeen pistepörssin kärjessä: Jesse Puljujärvi 17, Patrick Laine 14 ja Sebastian Aho 13 pistettä. Puljujärvi ja Laine valititiin MM-kisojen tähdistöön, samoin kuin puolustaja Olli Juolevi, joka ei tehnyt yhtään maalia mutta antoi yhdeksän maalisyöttöä. Parhaaksi maalivahdiksi valittiin Ruotsin L.  Söderholm, toiseksi puolustajaksi USA:n pelaaja ja kolmanneksi hyökkääjäksi USA:n Auston Matthews. Kisojen arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin Jesse Puljujärvi.

7. Pikkuleijonien valmentaja Jukka Jalonen, joka asuu Riihimäellä, saavutti nyt jo toisen MM-tittelin, sillä hän valmensi Leijonat voittoon myös Bratislavan MM-kisoissa 2011. Jalosen parhaana oivalluksena voidaan pitää tapaa, jolla hän vaihtoi Kanadaa vastaan pelatussa puolivälieräottelussa joukkueen maalivahtia. Ykkösmaalivahti Veini Vehviläinen sai väistyä ottelun toisessa erässä ja maaliin luisteli Kaapo Kähkönen, joka pelasi sitten kisat loppuun asti. Kähkösen torjuntaprosentti 90,91 ei ollut korkea - esimerkiksi Ruotsin Söderhomilla ko. luku oli 94,70 - mutta se riitti kultamitaliin asti. Suomen "Pula-aho" -vitja oli kisojen paras hyökkäysketju, mutta joukkueen puolustus saatiin pitäväksi vasta Ruotsi-ottelussa.

8. Hyvällä joukkueella on turnauksissa aina myös hyvää onnea. Suomi pelasi kisoissa yhteensä seitsemän ottelua. Alkusarjassa Suomi voitti ensin Valko-Venäjän puhtaasti 6-0, hävisi sitten Venäjälle 4-6, mutta voitti sitten alkusarjassa Slovakian 8-3 ja Tsekit  5-4- Pudotuspeleissa Suomi voitti ensin Kanadan 6-5 ja sen jälkeen välieräottelussa Ruotsin 2-1. Loppuottelussa kaatui Venäjä niin ikään vain yhden maalin erolla 4-3. Leijonat voitti siis neljä viimeistä otteluaan yhden maalin erolla ja näissä kaikissa otteluissa Suomi oli alussa tappiolla, samoin Slovakiaa vastaan jo numeroin 0-2. Hienoja nousuja, mikä osoittaa joukuueen sitkeyttä ja taitoa.

9. Bratislavan MM-kisoissa 2011 Venäjän joukkueen välieräottelussa ilmaveivillään masentaneesta Mikael Granlundista tehtiin kisojen jälkeen postimerkki. Vanhanaikaisen kolme päivää sitten kiepsauttanut Kasperi Kapanen saattaa myös saada "jääveivistään" oman postimerkkinsä. Granlundin ilmaveivi olikyllä  Kapasen suoritusta komeampi ja hänen postimerkissään näkyy myös vastustajien pelaajia. Kasperin postimerkissä venäläispelaajista näkyisi vain torjunnassa myöhästyneen maalivahti Aleksander Georgievin käsi ja jäähän pudonnut maila.

990. Niinistön uudenvuodenpuhe

1. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti tänään virkakautensa neljännen uudenvuodenpuheensa. Muistaako joku, mitä Niinistö on sanonut kolmessa aikaisemmassa puheessaan? Minä en ainakaan muista ja pelkään, että tällä puheella on sama kohtalo kuin aiemmillakin, eli se jää pian unholaan. Niinistön sanoma oli taas monelta osin varsin tulkinnanvarainen ja epäselvä. Presidentin monitulkintaiset puheet ja lausahdukset eivät  ole omiaan korostamaan hänen arvojohtajuuttaan.

2. Muistelen, että ensimmäisessä tai toisessa uudenvuodenpuheessaan Niinistö moitiskeli yritysjohtajia ahneudesta ja arvosteli heidän isoja palkankorotuksiaan ja kehotti heitä alentamaan palkkojaan. Niinistön puheella ei ollut toivottua vaikutusta, sillä isopalkkaiset ja -kenkäiset ovat päin vastoin korottaneet palkkojaan ja optioitaan. Presidentin omaa palkkiota taidettiin hieman laskea ja myös kansanedustajat ja ministerit ovat alentaneet palkkaansa, mutta vain nimellisesti parilla kolmella prosentilla.

3. Tänään Niinistö käsitteli puheessaan Suomen pakolaistilannetta ja sen johdosta maassa kärjistynyttä ilmapiiriä. Maahanmuuttopolitiikkaan hän viittasi Ruotsin pääministerin Stefan Löfveniä lainaten: "Olemme olleet naiiveja". Niinistön mukaan Suomeen tulijoita olisi määrätön määrä, mutta kykymme kantaa huolta heistä on rajallinen.

4. Naiiviutta on ollut ko. suhteessa myös suomalaisissa päättäjissä. Kun turvapaikanhakijoita alkoi oikein tulvia Tornion kautta Suomeen tuhansien ihmisten päivävauhdilla, pääministeri Juha Sipilä (kesk) kehotti suomalaisia antamaan asuntojaan pakolaisten käyttöön. Sipilä lupasi hövelisti antaa oman Kempeleessä sijaitsevan omakotitalonsa pakolaisten asunnoksi. Tämä oli hyvin ajattelematonta menettelyä pääministeriltä, sillä hänen lupauksena oli varmaankin yksi syy siihen, että Suomeen tuli viime vuonna hieman yli 32 000 turvapaikanhakijaa.

5. Ruotsi on jo kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaansa ja tämän ansiosta myös Suomeen saapuvien pakolaisten määrä on laskenut selvästi. Niinistö näki puheessaan hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristykset keinoksi turvata voimavarat suurimmassa hädässä olevien turvapaikanhakijoiden auttamiseen. Heidän tehtävänsä on puolestaan sopeutua Suomen yhteiskuntaan. Hallituksella näyttää olevan maahanmuuttopolitiikalleen presidentin vahva tuki.

6. Niinistö puuttui puheessaan - tältä mutta vain tältä osin suorin sanoin - niin pohjoismaisiin turvapaikkakäytäntöihin kuin kantaväestön ja turvapaikanhakijoiden väkivaltaisuuksiin. Hän painotti turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksiin tehtyjen polttopulloiskujen vakavuutta. Niinistö sanoi olevansa "vanhan opin juristi" ja kertoi, että silloisen lain mukaan polttopullon heittäminen rakennukseen, jossa saattoi olla ihmisiä, oli nimikkeeltään murhapoltto ja sitä se on hänelle vieläkin.  

7. Tuo on minusta turhanpäiväistä sapelien kalistelua ja tarpeetonta yleisön suosion kosiskelua. Kuten kaikki "nykyisen opin" omaavat juristit tietävät, nimike murhapoltto oli jo ajat sitten harhaanjohtava ja se onkin korvattu nykyisin laissa nimikkeellä tuhotyö ja törkeä tuhotyö; vm. rikoksesta voidaan tuomita vankeutta  aina kymmeneen vuoteen asti, vaikka kukaan ei esimerkiksi tulipalon sytyttämisen vuoksi vammautuisi. 

8. Niinistö viittasi myös turvapaikanhakijoihin kohdistuviin rikosepäilyihin ja niiden ympärillä kuohuvaan keskusteluun. Tässä kohtaa hän ei kuitenkaan maininnut  tai viitannut edes esimerkinomaisesti  turvapaikanhakijoiden tekemiin raiskausrikoksiin. Niinistö tyytyi vain viittaamaan puolihämärästi vanhaan sanontaan "maassa maan tavalla". Presidentin mukaan maahanmuutto ei koskaan voi tarkoittaa sitä, että keskeiset arvomme, demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet kyseenalaistetaan. Olisi ollut paikallaan, että Niinistö olisi tältä osin täsmentänyt lausumaansa. 

9. Työmarkkinoille Niinistöllä on kaksi hurskasta toivomusta, jotka on kuultu satoja kertoja jo aiemmin, eli riitelylle pitää saada stoppi, samoin ahneudelle. Tietyistä saavutetuista eduista pitää tinkiä. Mutta sitä, kenen eduista voidaan ja pitää tinkiä ja millä tavalla, presidentti ei täsmentänyt. Hän tuntuu seisovan tässäkin suhteessa  Juha Sipilän hallituksen omaksuman leikkauslinjan ja pakkolakiesitysten takana. 

10. Urho Kekkonen olisi presidenttinä runnonut jo ajat sitten maahan Juha Sipilän hallituksen haikaileman yhteiskuntasopimuksen. Mutta Niinistö ei ole Kekkonen, vaan puolivallaton ja maan talousasioissa täysin päätösvaltaa vailla oleva presidentti. Niinistö tyytyi vain miedosti ja ympäripyöreästi kannustamaan työmarkkinoiden edustajia löytämään  sovinnon. 

11. Niinistö mainitsi käsitteen "saavutetut edut", joiden osalta hän viittasi lähinnä vuonna 2007 sovittuihin palkankorotuksiin. Silloin puhuttiin talouskasvun toivossa syntyvästä miljardien "jakovarasta", jonka perusteella palkkoja nostettiin. Kasvua ei kuitenkaan syntynyt. Mitä pitäisi tehdä ja keiden pitäisi luopua saavutetuista edusistaan? Tähän ei saatu vastausta, vaan Niinistö tyytyi vain fundeeraamaan hämärästi: "voiko saavutettu etu perustua siihen, mitä ei koskaan oikeasti saavutettukaan"? Niinistö kutsui katteettomalle kasvulle perustuneita palkankorotuksia "saavuttamattomiksi eduiksi", jotka jarruttavat hintakilpailukykyä julkisella ja yksityisellä sektorilla useita prosenttiyksiköitä. - Paljon puhetta, mutta vain vähän villoja. 

12. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta Niinistö lasketteli tuttua retoriikkaa ja liirun laarumia mainiten Suomen keskeiset suhteet Ruotsiin ja Venäjään samoin kuin yhteistyön EU:ssa ja Nato-maiden kanssa. Presidentin mukaan Itämeren alueen valtioiden sisäinen poliittiinen tilanne on vakaa, ja vakauspolitiikat lähtökohdat kohtuullisen hyvät, vaikka kiristynyt kansainvälinen tilanne on näkynyt myös Suomessa Naton ja Venäjän sotilaallisen läsnäolon lisääntymisenä. Ukrainan kriisiä ja sotaa Niinistö ei tainnut edes mainita.

13. Niinistö viittasi erityiskumppanuuteen sekä sotilaalliseen yhteistyöhön Ruotsin kanssa. Ruotsilla ja Suomella, kahdella sotilasliittoon kuulumattomalla maalla on yhdessä vahvat yhteydet niin länteen kuin itään. Nato-kysymyksestä Niinistö ei sanonut mitään - edes rivien välissä - vaan totesi olevan loogista, että Suomi ja Ruotsi rakentaisivat myös ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä pidemmälle. Molempien etu on pyrkiä edistämään yhteistyövaraista turvallisuutta, johon sisältyy myös pyrkimys luottamusta lisäävien toimien kehittämiseen. - Siis yhtä hämärää kuin aina ennenkin, so. Venäjän karhua ei pidä ärsyttää.

14. Jonkinlaisena loppukevennyksenä Niinistö viittasi jo aiemmin mainitsemansa "arjen sankarin" eli 15-vuotiaan saarijärveläisen Oscar Taipaleen ja tämän saavutukset marjanpoiminnassa. Oscar poimi männä kesänä satoja litroja mustikoita ja teki niillä Niinistön mukaan hyvän tilin eli noin 2 000 euroa. Niinistö kertoi saaneensa tästä mielensähyvittäjän olon, kun poika kerää marjat maasta ja saa vielä kaverinsakin ja monet muutkin innostumaan samasta asiasta. Nähtäneenkö Niinistö ensi kesänä itsekin mustikkametsässä?  

15. Miksi suomalaiset, esimerkiksi  kymmenet tuhannet työttömät, eivät noudata Oscarin esimerkkiä ja hanki varoja marjojen ja sienien poimimisella; myös käpyjen kerääminen oli ennen vanhaan tuottoisaa toimintaa. Miksi Suomeen lennätetään joka kesä tuhansia marjanpoimijoita Thaimaasta ja muista Aasian maista, miksi suomalaiset eivät hoksaa hankkia lisätienestejä marjastamalla? Mutta eiväthän he viitsi mennä metsään itikoiden syöväviksi, sillä Suomessa joutenolosta on tehty kannattavaa puuhaa. Siitä maksetaan ihan mukavasti erilaisia työttömyys- ja muitakin korvauksia. 

16. Tähän asiaan Sauli Niinistö ei tietenkään halunnut mitenkään puuttua, vaan tyytyi toivottamaan puheensa päätteeksi kaikille hurskaasti Jumalan siunausta. Tuolla tavalla sitä gallup-kannatusta kasvatetaan.