1030. Suurlähettiläs Jarmo Viinasta epäillään naisten ahdistelusta

1. Suomen Ruotsin-suurlähettilästä Jarmo Viinasta epäillään seksuaalisesta häirinnästä. Asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti. Lehden mukaan suurlähettiläs Viinasen epäillään ahdistelleen alaisiaan virkailijoita ja edustustehtäviensä aikana myös lähetystössä käyneitä vieraita.

2. Lehtiotsikoissa ja lööpeissä kerrotaan lähinnä vain suurlähettilään alaisten ja lähetystön vieraiden ahdistelusta. Jutuissa ei mainita uhrien eli ahdistelujen ja härinnän kohteeksi joutuneiden ihmisten sukupuolta. Itse lehtijutuista kuitenkin selviää, että Viinanen olisi ahdistellut nimenomaan naispuolisia henkilöitä. Luojan kiitos, sillä se tästä vielä olisi puuttunut, että lähettiläämme olisi kopeloinut myös tai ainoastaan miehiä!

3. Ulkoministeriö on ollut asiasta vaitonainen, mutta vahvistaa suorittaneensa sisäisen tarkastuksen suurlähetystössä. Ahdistelutapaukset tulivat UM:n tietoon keväällä. Tarkemmin asiasta ei ole haluttu kertoa. Tarkastusraportti on kuulemma jo valmis, mutta sen käsittely on vielä kesken. 

4. Ulkoministeri Timo Soini myönsi tänään asian eli suurlähetteliään ahdisteluepäilyt oikeiksi. Soini käväisi aamupäivänä Suomi-Areenassa Porissa. Tuo porilainen Areena-viikko on kammattova juttu, se tulee joka kesä ja siellä puhutaan niitä näitä ja useimmiten lähinnä vain sellaisia asioita, jotka ovat olleet jo kauan sitten ihmisten tiedossa. Aivan hirveää, mutta tuonne Poriin vain poliitikot ja muut kynnelle kykevät tyypit vain joka heinäkuu rientävät vuodesta toiseen. Julkisuutta pittää näet saada, makso mitä makso.

5. Soinin puheista paistoi selvästi läpi, että Jarmo Viinanen tulee samaan armotta potkut Tukholman virastaan.  Soini vetosi kauniisti oikeusvaltioperiaatteeseen, jonka mukaan epäiltyä eli Viinasta pitää vielä kuulla, ennen kuin hän voi heittää äijän pihalle. Soini kertoi tapaavansa ruotsalaisen kollegansa Margot Wahlströmin Tukholmassa 17.8., johon mennessä asian pitää Soinin mukaan olla selvä. Siihen asti "toiminta" lehtitietojen mukaan jatkuu Tukholman-suurlähetystössä "normaalisti". Heh heh, vain normaalisti. Annetaanko Viinasen siis jatkaa vielä vähän aikaa kopelointejaan ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut?

6. MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmassa vieraillut Timo Soini piti Viinaseen kohdistuvia epäilyjä erittäin vakavina. Soini vakuutti, että asia tutkitaan perusteellisesti. Meillä on tällaisiin asioihin nollatoleranssi, Soini sanoi.

7.  Hyvä että on, vihdoin ja viimein. Vanhimmat lukijat ehkä viekä muistavat, miten esimerkiksi Urho Kekkosen aikana Suomen suurlähettiläät saattoivat elää ja hoitaa virkaansa kuin siat pellossa. Ei ihme, sillä yksi suurimmista häiriköistä oli Urho Kalevan oma poika Taneli, joka suurhäiriköi viimeksi Varsovan (1980-84) ja Tel Avivin (1984-85) lähetystöissä ennen kuin 1985 surmasi itsensä. Suomen Rooman suurlähettiläs, jonka nimen kyllä hämärästi muistan, mutta jätän tässä mainitsematta, tuli myös ko. suhteessa Kekkosen presidenttikaudella tunnetuksi.

8. Suurlähettiläs Jarmo Viinanen ei kuulemma halua henkilökohtaisesti kommentoida tapausta. Antaisiko hän kommennnoin puolueensa eli demareiden tai kenties Tarja Halosen tehtäväksi?

9. Jarmo Viinanen on syntynyt 1959. Hän on koulutukseltaan valtiotieteen maisteri sekä  puoluekannaltaan - tämä on aina syytä muistaa lähettiläistä puhuttaessa - demari. Hän aloitti UM:n palveluksessa vuonna 1998. Presidentti Tarja Halosen (sd) kaudella Jarmo Viinasen (sd) ura eteni nopeasti. Halonen otti miehen siipiensä suojaan ja kutsui tyypin omaksi ulkopoliittiseksi neuvonantajakseen,  jota duunia Viinanen hoiti vuosina 2000-2005.  Noh, ilmankos Halosen ulkopoliitikassa ei ollutkaan juuri mitään kehumista, voitaisiin kenties todeta. Sen jälkeen Viinanen palveli Halosta vielä neljä vuotta olemalla 2005-2009 tasavallan presidentin kanslian kansliapäällikkönä. Viinasen kerrotaan kuuluvan edelleen Halosen "lähipiiriin" ja olevan yhä Halosen "luottomies". Tämän jälkeen Viinanen nimitettiin YK:n Suomen pysyvän eduston suurlähettilääksi New Yorkissa, jota hommaa hän teki vuodet 2009-2014. Vuodesta 2014 alkaen Viinanen on toiminut Tukholman suurlähettiläänä. Voidaan todeta, että ennen nimitystään New Yorkiin Viinasella ei itse asiassa ollut takanaan lainkaan normaalia uraa UM:n palveluksessa. Hän ei tarvinnut sellaista, sillä hän oli puolueen jäsen ja presidentin luottomies.

10. Lehtitietojen mukaan ainakin yksi Jarmo Viinasen alaisista Tukholman lähetystössä on eronnut  tehtävästään Viinasen ahdistelujen takia. On selvää, että suurlähettilään moiset töppäykset ovat sangen vakava asia, mitä Timo Soinikin aivan oikein tänään korosti. Näin eritoten siksi, että lähettiläs jäi tekosistaan kiinni Ruotsissa, jossa seksuaalinen häirintä on yksi pahimmista seksuaalisista rikoksista, joihin ihminen voi syyllistyä. Viinasen tapauksessa kyse ei ole ainoastaan lähettilään vaan koko maan maineesta.

11. LIenee selvää, ettei Jarmo Viinanen joudu ahdisteluistaan rikosoikeudelliseen vastuuseen. Tukholmasta palattuaan hän joutunee disponibiliteettiin, jolloin hän säilyttää palkkaetunsa ja on velvollinen olemaan tarvittaessa käytettävissä. Yleensä ko. asemaan joutuneelle UM:n virkamiehelle ei käytännössä anneta enää juuri minkäänlaisia tehtäviä, vaan hänen odotetaan siirtyvän omasta aloitteestaan muihin hommiin.

1029. Amsterdamin EM-kisat. Pituushyppy

1. Miesten pituushypyssä Suomella oli EM-kisoissa kaksi osanottajaa:  Henri Värynen ja Kristian Bäck. Myös Eero Haapala, joka edusti vielä viime vuonna Ikaalisten Urheilijoita, oli ylittänyt talvella Etelä-Afrikan leirikilpailussa EM-kisarajan (790) ja hänet ehdittiin valita Amsterdamin joukkueeseen. Jalkavamma esti kuitenkin Haapalan kisamatkan. Loukkaantumiset eivät ole olleet Haapalan kohdalla mitenkään epätavallista.

2. Henri Väyrynen, 24 vuotta, joka on hyppäsi tammikuussa Etelä-Afrikan leirillä ennätyksensä 807, karsiutui EM-kisojen loppukilpailusta. Hänen paras mitattu karsintahyppynsä kantoi 778, millä tuloksella hän oli neljästoista. Väyrysen yliastuttu hyppy oli reilusti yli 8 metriä.

3. Kristian Bäck, joka on vasta 19-vuotias - täyttää 20 vuotta kuluvan kuun 18. päivänä - selvitti keskiviikon karsinnassa tiensä loppukilpailuun. Hän hyppäsi karsinnassa 796, joka olisi ollut hänen ennätyksensä, mutta myötätuulta oli hieman liikaa (+2,6), joten tulos ei ole tilastokelpoinen. Bäck, jonka seura on Vasa IS, on parantunut tänä vuonna ennätystään 45 sentillä, sillä hän hyppäsi vuosi sitten 750. Tämän vuoden toukokuussa hän hyppäsi Italian Formiassa pidetyssä  leirikilpailussa 795. Viime vuoden Kalevan kisoissa Bäck oli viides.

4. Kristian Bäckin kantti piti hyvin myös eilisessä loppukilpailussa. Hänen ensimmäinen hyppynsä oli noin 8 metrin pituinen, mutta hän astui sen niukasti yli. Toisella hypyllään Bäck läväytti tuloksen 791, joka riitti lopulta viidenteen sijaan; Bäck jäi vain kaksi senttiä pronssimitalista. Pyörivä tuuli pilasi osin pituuskilpailun, mutta tämä ei himmennä tippaakaan arvokisojen ensikertalaisena olleen Kristian Bäckin suorituksen arvoa. Rion olympiakisoihin Bäck ei vielä pääse osallistumaan, sillä pituuden kisaraja on 815 cm. 

5. Pituuskisan voitti Englannin Greg Rutherford tuloksella  825 ja hopeaa sai Ruotsin tummaihoinen Michel Torneus, joka pompasi 821. Rutferford uusi kahden vuoden takaisen Euroopan mestaruutensa. Hän voittanut myös olympiakultaa (Lontoo 2012) ja MM-kultaa (Peking 2015). Rutherford ei vaikuta päällisin puolin tyypilliseltä pituushyppääjältä, vaan enemmänkin juntturamaiselta kreikkalaisroomalaisen painin Etelä-Pohjanmaan piirin mestarilta. Mutta hyppypaikalla hänen vauhtinsa on nopea ja ponnistuksensa tehokas; miehen kilpailuhermot tuntuvat olevan rautaa.

6. Kristian Bäckin vanhemmat ovat ex-urhelijoita ja toimivat poikansa valmentajina. Hänen isänsä Mikael Bäck on juossut aikoinaan 100 metriä kelpo aikaan 10,60. Hyppääjän lahjansa Kristian lienee kuitenkin perinyt äidiltään Natalia Bäckiltä, joka urheili 10-20 vuotta sitten nimellä Natalia Kilpeläinen ja edusti Suomea monissa maaotteluissa ja pari kertaa myös EM-kisoissa. Natalia, o.s. Kuzina, on syntynyt 1970 Petroskoissa. 

7. Joensuun Katajaa edustaneen Natalian leipälajit olivat kolmiloikka ja pituushyppy.  Pituudessa Natalia Kilpeläisen ennätys on 663 cm, jonka hän hyppäsi vuonna 2006. Nykyisin suomalaiset naishyppääjät eivät pääse lähellekään noin hyvää tulosta; pituushypyn SE 685 on Ringa Ropolla, joka hyppäsi mainitun tuloksen jo vuonna 1990. Kolmiloikassa, joka oli Natalia Kilpeläisen päälaji, hänen ennätyksensä on 14,18, jonka hän hyppäsi vuonna 2003. Kilpeläinen hyppäsi sisäratojen SE-tuloksen 14,09  vuonna 2000. Hän saavutti useita Suomen mestaruuksia ja muita mitalisijoja. EM-kisoissa hän kuitenkin karsiutui loppukilpailusta. Naisten kolmiĺoikan SE-tulos 14,39 on Heli Koivulan nimissä vuodelta 2003. Heli Koivula sai hopeamitalin Munchenin EM-kisoissa 2002. Koivula, joka aiemmin oli kihloissa englantilaisen keihäänheittäjä Steven Backleyn kanssa, avioitui 2003 kiekonheittäjä Frantz Krugerin (kotimaa Etelä-Afrikka) kanssa; pari erosi vuonna 2015. 

8. Nykyisistä suomalaisista naisloikkaajista 14 metriä on ylittänyt vain Kristiina Mäkelä viime vuonna parissa kilpailussa; Mäkelän ennätys ulkona on 14,06 ja sisäradalla 14,20. Mäkelä on mukana Amsterdamin EM-kisoissa ja oli tänään 87.7.) karsinnassa kahdestoista melko vaatimattomalla tuloksella 13,80. Karsintaraja oli 14,00, mutta sijoituksensa perusteella Mäkelä selviytyi viimeisenä urheilijana loppukilpailuun. 

9.  Kristian Bäckille voi ennustaa hyvää tulevaisuutta pituushyppääjänä. Hän on n. 190 cm pitkä ja hänen ponnistusteknikkansa on erinomainen. Nopeutta hivenen lisää, minkä jälkeen 8 metrin tulokset alkavat olla Bäckille jokapäiväistä leipää. Kristian muistuttaa aika paljon toista vaaleaa suomalaista mestarihyppääjää eli Rainer Steniusta, joka kilpaili 1960-luvulla ja saavutti hopemitalin vuonna 1962 Belgradin EM-kisoissa. Stenius hyppäsi vuonna 1966 tuloksen 816, joka kesti peräti 39 vuotta Suomen ennätyksenä; Tommi Evilä hyppäsi vuonna 2005 uudeksi SE-tulokseksi 818. Stenius lopetti kilpailuransa jalkavaivojen takia jo 24-vuotiaana. Hän muutti 60-luvun loppupuolella Yhdysvaltoihin ja palasi Suomeen vasta vuonna 1997. Stenius kuoli vuonna 71-vuotiaana 2014. 

1028. Amsterdamin EM-kisat. 400 m aitajuoksu

     

                                              Miehemme Riossa: Atte ja Osku

1. Amsterdamin yleisurheilun EM-kisat käynnistyivät keskiviikkona, viimeinen kisapäivä on sunnuntaina. Tässä ja seuraavissa blogijutuissa esitän muutamia poimintoja ja näkemyksiä lähinnä suomalaisten urheilijoiden kisamenestyksestä.

2. Aloitetaan 400 metrin aitajuoksusta, jonka finaali juostaan tänään kello 20.40. Suomalaisia oli tässä lajissa alun perin mukana kaksi: Oskari Mörö ja  Jussi Kanervo. Vm. opiskelee Yhdysvalloissa ja on aina tehnyt parhaat tuloksensa kevätkaudella siellä. Jussille kävi Amsterdamissa köpelösti, sillä huolimatta keväällä juoksemastaan hyvästä ajasta 49,50, hän putosi EM-kisoista pois jo alkuerässään, jossa jäi viimeiseksi varsin vaatimattomalla ajalla 52,34.

3. Oskari Mörö on pitkien aitojen SE-mies ajalla 49,09. Tuon ajan hän juoksi kaksi vuotta sitten Zurichin EM-kisojen välierissä, finaalissa Mörö jäi väsyneenä yhdeksänneksi eli viimeiseksi. Tänä vuonna Mörö on ehtinyt juosta pari kertaa alle 50 sekunnin. Mörö joutui juoksemaan Amsterdamissa ensin alkuerät. Kauden tähän mennessä parhaalla ajallaan 49,50 Mörö olisi selviytynyt Amsterdamissa suoraan välieriin, mutta mainittu aika syntyi Turussa Paavo Nurmen kisoissa vasta viime viikolla eli kaksi päivää liian myöhään, jotta se olisi vaikuttanut EM-kisojen juoksueriin.

4. Alkuerissä keskiviikkona Mörö oli koko joukon neljänneksi nopein ajalla 50,36 ja selvisi siten eilen juostuihin välieriin; omassa alkuerässään Mörö tuli maaliin toisena. Eilen Mörö juoksi tämän vuoden parhaan aikansa 49,37 ja tuli erässään taas toiseksi. Mörö selviytyi finaaliin, jossa on yhdeksän juoksijaa. Loppukilpailuun selviytyneistä kisaajista Mörön aika oli huonoin. Välierien parhaat pinkoivat matkan  alle 49 sekunnin. Huomiota herätti etenkin Norjan entinen 10-ottelija Karsten Warholm, joka juoksi maansa ennätyksen 48,84 ja voitti eränsä. Warholmin aika on myös uusi PE eli Pohjoismaiden ennätys.

5. Eilisen juoksun jälkeen Oskari Mörö oli luonnollisesti innostunut. Mutta vielä paljon innostuneempi oli hänen valmentajansa Atte Pettinen, jota haastateltiin - luonnollisesti - Suomen tv:ssä. Arvatkaapa, mitä Pettinen huusi juoksun jälkeen Oskari Mörön korvaan? Ei, Atte ei huutanut mitään sellaista, että "hieno juoksu" tai "selvisit finaaliin", vaan hän karjui  sanat "RIO, PENTELE"!

6. Miksi näin? No. siksi, että Oskari Mörön aika 49,37 alittaa Rion olympialaisten kisarajan, joka on 49,40. Tv-haastattelijalle Atte Penttinen riemuitsi erityisesti sitä, että Rioon ei lähde vain Oskari, vaan reisssuun pääsee myös hän Oskarin valmentajana. Metkaa! Tärkeintä ei näytä Mörölle ja vielä vähemmän hänen valmentajalleen olevan menestyminen EM-kisoissa, vaan paljon tärkeämpää oli olympiarajan alittaminen ja pääsy tarunhohtoiseen Rio de Janeiroon!

7. Oskari Möröllä kävi eilen välierissä hyvä tuuri, sillä ensimmäisessä välierässä finaalista karsiutui kaksi juoksijaa, jotka jkuoksivat paremmat ajat kuin Mörö. "Tuuri on tuuria, sitä on turha spekuloida", kuittasi Oskari. Niinpä niin, mutta olisihan Oskari päässyt ko. ajallaan 49,37 Rion matkalle, vaikka hän olisi jäänyt omassa erässään mainitulla ajallaan vaikka viidenneksi!

8. Miten Oskarille käy tänään finaalissa? Turha elätellä toiveita edes pistesijasta, eli pääsystä kuuden parhaan joukoon, mitalista nyt puhumattakaan. Kolme juoksua oli Oskarille liikaa EM-kisoissa kaksi vuotta sitten, ja sama kohtalo Oskarilla on edessään myös tänään. Veikkan, että Oskari Mörö sijouttuu  loppukilpailussa korkeintaan seitsemänneksi. OLisi yllätys, jos hänen sijoituksensa olisi parempi. Oskarilla on hyvä aitatekniikka ja hän on sitkeä kaveri, mutta hänen sileänopeutensa ei valitettavasti riitä mitalisijoille.

9. Oskari on vasta 23-vuotias. Ehkä hän kamppailee kahden vuoden kuluttua pidettävissä EM-kisoissa mitaleista tosissaan. 

10.  Finaaliin selviytyneet aiturit

Y. Copello Escobar TUR 48,42 Q
Karsten Warholm NOR 48,84 Q
Kariem Hussein SUI 48,87 Q
Jack Green GBR 48,98 q
Martin Kucera SVK 49,08 q
Sergio Fernandez ESP 49,20 Q
Rhys Williams GBR 49,22 Q
Oskari Mörö FIN 49,37 Q

11. Aitojen finaali juostiin juuri äsken. Ja katso, Oskari (Osku) Mörö yllätti positiivisesti ja sijoittui hienosti neljänneksi kesän parhaalla ajallaan 49,24. Hän jäi vain 14 sekunnin sadasosaa pronssimitalista. Jos Mörö ei olisi joutunut juoksemaan keskiviikkona alkueriä, vaan olisi päässyt suoraan torstain välieriin, olisi hän mahdollisesti voinut saada mitalin. Kyllä nyt poikien, siis Oskarin ja valmentaja Atten, kannattaa lähteä Rioon.