1046. Henri Kontisesta Vuoden urheilija 2016?

                                  Henri Kontinen ja John Peers eilen Lontoossa

1. Vuoden urheilija on valittu Suomessa vuodesta 1947 lähtien. Valinta perustuu urheilutoimittajien äänestykseen. Palkinto luovutetaan Suomen urheilugaalan yhteydessä seuraavan vuoden tammikuussa.

2. Suomalaiset urheilijoiden kansainvälinen menestys 2016 on ollut yleisesti ottaen vaatimatonta luokkaa. Rion kesäolympiakisat menivät suomalaisilta suorastaan penkin alle, sillä ainoan mitalin, väriltään pronssisen, toi nyrkkeilijä Mira Potkonen sarjassa  60 kg.  MM- tai EM-kisoissakaan ei ole liiemmin menestystä herunut. Painija Petra Olli tosin voitti Riian EM-kisoissa kultaa, mutta Rion olypiakisoissa hän ei menestynyt. Mira Potkonen sai alkuvuonna MM-pronssimitalin Astanan kisoista. Parhaillaan meneilln olevissa Sofian EM-kisoissa hän on jo selviytynyt vähintään pronssille.  Mira Potkonen täytti viime viikolla 36 vuotta, nyrkeillyn hän aloitti vasta 28-vuotiaana.

3. Rion paralympiakisoissa Leo-Pekka Tähti voitti kultamitalin 100 metrin pyörätuolikelauksen T54-luokassa. Se on Tähdelle jo viides olympialainen kultamitali; kaksi ensimmäistä Tähti saavutti Ateenan kisoissa 2004 ja muut kaksi hän voitti Pekingin 2008 ja Lontoon 2012 kisoissa. Tähti on valittu monta kertaa vuoden vammaisurheilijaksi. Viime viikolla hänet nimettiin maan parhaaksi yleisurheilijaksi 2016, keihäänheiton EM-pronssimitalimies Antti Ruuskanen jäi tässä kisassa toiseksi. Monet ovat sitä mieltä, että Tähti tulisi valita myös Vuoden urheilijaksi 2016. Myös jääkiekkoilija Patrik Laine on ollut  kaavailussa esillä, samoin maantiepöyräilyn MM-kisoissa kaksi pronssimitalia voittanut Lotta Lepistö. Rion kisoissa Lepistö ei kuitenkaan menestynyt.

4. Vuoden urheilijan titteli on kunniamaininta, joka ei tarkoita välttämättä sitä, että palkittu olisi myös Suomen paras urheilija. Kun eri urheilulajit ja niiden kansainvälinen näkyvyys vaihtelee suuresti, olisi etenkin "laihoina" kisavuosina vaikea sanoa, kuka olisi ehdottomasti maan paras urheilija. Vuoden urheilijan lisäksi urheilugaalassa palkitaan myös  Vuoden urheiluteko, joka perustuu yleisöäänestykseen.

5. Minusta vammaisurheilijat tulisi pitää omassa "lestissään" tai sarjassa myös Vuoden urheiljan valinnassa. Vammaisurheilu on kokonaan oma urheilumuotonsa, jossa menestymistä ei  voida verrata tai kilpailuttaa tavallisissa olympia- ja MM-kisoissa menestyneitä urheilijoita vastaan. 

6. Itse nostaisin esille tennispelaaja Henri Kontisen (26), joka on menestynyt tänä vuonna kansainvälisillä pelikentillä erinomaisesti ja paremmin kuin kukaan muu suomalainen urheilija. Kontinen on saavuttanut tänä vuonna kaikkiaan seitsemän ATP- turnausvoittoa miesten nelinpelissä; vuonna 2015 hän voitti kuusi ja vuonna 2014 yhden turnauksen.  Vuoden loppupuoliskolla Kontinen ja hänen australialainen parinsa John Peers kulkivat voitosta voittoon. He voittivat mm. 6. marraskuuta Pariisin Masters -turnauksen kukistaen maailman ykkösenä olleen ranskalaisparin eli Pierre-Hugues Herbertin ja Nicolas Mahut´n kolmen erän ottelussa. Suurin voitto Kontiselle ja Peersille tuli eilen Lontoossa, jossa he voittivat ATP World Tour - finaalissa etelä-afrikkalaiset  Raven Klaasenin ja Rajeev Ramin. Pari sai voitostaa palkintorahaa 430 000 euroa, tänä vuonna Kontinen ansainnut palkintorahoja noin 740 000 ja koko uransa aikana noin 1,3 miljoonaa euroa.

7. Maailmanlistalla Kontinen nousi 2016 ensimmäisenä suomalaisena tennispelaajana kymmenen parhaan joukkoon, Lontoon voiton jälkeen hänen nimensä komeilee nelinpelaajien rankinglistalla seitsemäntenä. Uransa viime vuonna lopettaneen Jarkko Niemisen paras sija kaksinpelin rankinglistalla oli 13. Nieminen tienasi pitkän uransa aikana palkintorahaa noin 3,5 miljoonaa euroa; hän voitti (vain) kaksi ATP-turnausta.

8. Henri Kontinen on menestynyt tänä vuonna hyvin myös sekanelinpelissä. Wimbledonissa kuuluisassa grand slam -turnauksessa Kontinen eteni parinsa Heather Watsonin kanssa finaalin asti, jossa voittivat parin Robert Farah ja Anna-Lena Grönefeldt.  Kolmannella kierroksella he voittivat koko turnauksen ennakkosuosikkina olleen parin Leander Paes ja Martina Hingis ja tämän jälkeen ennen finaaliottelua vielä kaksi muuta paria.

9. Henri Kontisella on helppo ennustaa erinomaista menestystä myös tulevaisuudessa, jos mies vain pysyy terveenä. Hän voi John Peersin kanssa nousta jo ensi vuonna maailman ykköspariksi. Kontisen polvi ei kestä nelinpeliä fyysisempää kaksinpeliä, jossa menestyvät pelaajat ovat arvostetumpia urheilijoita kuin yksinomaan nelinpeliin keskittyvät pelaajat. Huipputurnauksissa käytävät tennisottelut ovat myös nelinpelin osalta esimerkiksi painin tai naisten nyrkkeilyn MM- tai EM-kisoihin verrattuna paljon tunnetumpia, seuratumpia ja arvostetumpia urheilutapahtumia. Kaikki kunnia esimerkiksi Mira Potkosen saavutuksille, mutta on kuitenkin syytä muistaa, että esimerkiksi Rion olympiakisoissa kuhunkin sarjaan otettiin mukaan vain 12 urheilijaa, jolloin kaksi ensimmäistä otteluaan voittanut urheilija oli jo mitaleiilla  eli sai vähintään jaetun pronssimitalin. 

10. Näillä perusteilla valitsisin Vuoden urheilijaksi tennispelaaja Henri Kontisen. Hänen monet voittonsa ovat erinomaisia ja suomalaisten saavuttamina ainutlaatuisia. Voittaa Wimbledonin grand slam -turnaus, Masters -turnauksen loppuottelu sekä kaiken huipuksi vielä ATP:n finaaliturnaus ovat sellaisia urotekoja, joiden rinnalla muiden suomalaisten urheilijoiden voitot, saavutukset ja mitalit 2016 kalpenevat. Muista sijoista kamppailisivat sitten mm. Mira Potkonen, Petra Olli, Lotta Lepistö ja Patrik Laine. Leo-Pekka Tähti on itsestään selvä valinta vuoden vammaisurheilijaksi.

1040. Voi itku!

1. Rion kisoissa oli eilen aika ratkaiseva päivä Suomen mitalisaaliin kasvattamisen kannalta. Suomi on saanut kisoista tähän mennessä, kun aikaa päätökseen on enää kolme päivää, vain yhden vaivaisen pronssimitain, jonka tuo nyrkkeilijä Mira Potkonen (35).  

2. Toiseksi paras sijoitus suomalaisista on purjehtija Tuula Tenkasella, joka sijoittui luokkassaan viidenneksi. Muita pistesijoja Suomella ei sitten Riosta olekaan. Ovatko mitkään aiammat kesäolympiakisat menneet Suomelta yhtä heikosti? Vastaus on ei. Nyt ollaan tekemässä todellista pohjanoteerausta.

3. Mira "Äitee" Potkosella oli eilen tilaisuus kirkastaa mitalinsa väri vähintään hopeaksi kun hän kohtasi välieräottelussa Kiinan Yin Junhuanin. Odotukset livat korkealla, sillä Mira on voittanut aiemmin kiinattaren kahdessa ottelusa. Voittoa ei tällä kerralla tullut, sillä Yin voitti matsin  kaikin tuomriäänin  eli 3-0. Eräpisteet olivat Yinin hyväksi 39-36, 39-36 ja 39-36. Potkonen sai kolmannessa erässä varoituksen varsin rumannäköisestä päällä puskemisesta, mistä sääntöjen mukaan vähennettiin häneltä yksi piste.

4. Kuten jo aikaisemmiin olen maininnut, Mira Potkosen ottelutyyli ei ole kaunista. Se on ryntäilevää ja päälle käyvää, eli hän yrittää voittaa ottelunsa voimalla ja vauhdilla. Tästä kärsivät iskujen puhtaus ja osumatarkkuus sekä suojas ja sen myöt' vastustajien mahdollisuus omien iskujensa perillemenoon kasvaa - kunhan ensin selviytyvät "hengissä" Miran myllytyksestä! Olympiavoittaja Katie Tayloria vastaan Potkosen tyyli puri, mutta kiinalainen oli valmistautunut Potkosen ryntäilyyn napakoilla vastaiskuillaan.

5. Painija Petra Ollia (22) pidettiin ennen kisoja varmimpana suomalaisena mitalitoivona Antti Ruuskasen ja Tero Pitkämäen ohella. Petra oli voittanut alkuvuonna Euroopan mestaruuden Riiassa ja sijoittunut viime vuonna MM-kisoissa Las Vegasissa hopealle. Petra oli valmistautunut olympiakisoihin todella huolella, leireillyt pitkään ulkomailla -mm. Mongoliassa -  ja harjoitellut rankasti virolaisen valmentajansa Ahto Raskan johdolla.

6. Petra Olli voitti eilen ensin nigerialaisen Aminat Adenlyin pistein 8-2. Alku oli jo tässä ottelussa hieman hankala, sillä Petra antoi nigerialaiselle aloitteiden tekemiseen ja näin Adenlyin pääsi 2-0 -johtoon. Pikku hiljaa Petraa sai juonesta kiinni ja voitti ottelun. Hänen paininsa ei ollut kuitenkaan totutun räväkkää, mistä Ahto Raska ilmeisesti ottelun jälkeen Petraa huomautti; Petra näytti ensimmäisen ottelunsa jälkeen itkuiselta.

7. Toinen ottelu, jossa vastassa oli Kirgisian  Aisuluu Tynybekova, jonka Petra oli voittanut viime vuonna Las Vegasissa pisteillä, sujui Petra Ollilta todella heikosti.  Petra oli kankea eikä saanut varsinkaan alussa itsestään mitään irti. Ensimmäisen jakson jälkeen kirgisialaianen johti jo 4-0 ja pyöritteli toisella jaksolla Ollista helposti ylivoimaisen 14-7 voiton. Petra Ollin painit kisoissa oli näin "taputeltu" ja hän putosi jatkosta; hän sijoittui seitsemänneksi. Kirgisialainen ei päässyt loppuotteluun, sillä hän hävisi välieräkamppailun venäläiselle Valeria Koblovalle pistein 4-1. Koblova puolestaan hävisi loppuottelun Japanin Kaori Icholle, joka saavutti jo neljännen peräkkäisen kultamitalin. Koblova johti ottelua vielä 15 sekuntia ennen loppua, mutta sitten Icho tekisi tyynesti tarvittavat kaksi pistettä ja voitti 3-2.

8. Ollin tappion jälkeen valmentaja Ahto Raska kävi kuumana kuin hellankoukku, poistui välittömästi molskin reunalta, sadatteli ja purki pettymystään viskomalla lippistään lattialle. Hieman rauhoituttuaan Raska kertoi, että Petran ottelu oli ollut alisuorittamista, mikä oli kauhea pettymys. Valmentaja oli odottanut Petralta aivan toisenlaista tulosta, mutta tämä ei ollut pystynyt suoriutumaan ottelusta siten kuin olisi pitänyt tehdä. Ottelu lähti käyntiin liian hitaasti ja Petra antoi voiton avaimet suosiolla vastustajalleen. 

9. Ottelun jälkeen Petra Olli antoi järkyttyneenä haastattelun, jossa hän itki vuolaasti ja manasi sitä, että oli pettänyt odotukset. Ottelu oli mennyt täysin päin p…settä.

10. Niinpä niin. Kaikki ei mene aina kuin Strömsössä! EM-kisat ja jopa MM-kisat ovat melko heppoisia kisoja olympiakisoihin verattuna. Parhaat painijat tulevat nykyisin useimmiten Japanista, Kiinasta ja muualta Euroopan ulkopuolelta, eivätkä kaikki parhaat eurooppalaiset painijat välitä osallistua EM-paineihin. Olympialaisissa yksi "vaivainen" Euroopan mestaruus ei paljon paina. Petra Olli on harjoitellut hirmuisesti kisoja varten, mutta tämäkään ei aina riitä. Petra Olli on vasta 20-vuotias. Hänen kannattaisi miettiä, onko tuollaisessa jatkuvassa harjoitusrääkissä järkeä vai olisiko hänen syytä pitää esimerkiksi vuoden totaalinen tauko painiharjoittelusta ja katsoa sen jälkeen tilannetta uudelleen. Myös valmentajan vaihtoa olisi kenties syytä harkita. Ahto Raska on ehkä liian tiukka ja säälimätön tyyppi Petran valmentajaksi. Petra Olli on sanonut, että Ahto Raska on kova ja tiukka treeneissä, mutta kertaakaan hän ei ole Petraa kehunut. 

                                             Petra Ollin pettymystä

11. Rion suomalaisiin "itkulikkoihin" kuului myös keihäänheittäjä Sanni Utriainen. Hän puhkesi kyyneliin surkeasti menneen keihäskarsinnan jälkeen. Eikä syyttä, sillä Sani ei kyennyt vaalimaan Suomen kunniakkaita keihäsperinteitä, joita ovat naisten puolella uljaasti kantaneet mm. Kaisa Parviainen (Lontoo 1948), Tiina Lillak (Los Angeles 1984) ja kultamitalisti Heli Rantanen (Atlanta 1996). Utriainen jäi karsinnassa 31. sijalle eli viimeiseki alokasmaisella tuloksella 53,42. Yli 60 metrin heittäjiä Rion karsinnassa oli lähes 20. Utriaisen valintaa olympiakisoihin ovat monet syystäkin ihmetelleet, sillä tänä vuonna hän on ollut vasta kolmanneksi tai neljänneksi paras suomalainen heittäjä. Mutta kun Sanni sattui viime kesänä heittämään yhdessä kilpailussa yli Rion kisarajan, niin Suomen urheiluliitto ja olympiakomitea päättivät, että kyllä Sanninkin pitää päästä kisoihin. Utriainen jäi karsintaan jo Amsrterdamin EM-kisoissa ja palkintosijojen ulkopuolelle Oulun Kalevan Kisoissa heinäkuun lopulla ja hän epäili itsekin, kannattaako hänen lähteä lainkaan Rioon. Lähti kuitenkin ja tulos on nyt tiedossa.

992. Vuoden urheilija 2015

1. Vuoden urheilija eli käytännössä Suomen paras urheilija, on Urheilutoimittajien liiton vuodesta 1947 alkaen myöntämä kunniamaininta. Vuodesta 2008 lähtien palkinto on luovutettu Suomen urheilugaala -nimisen tv:n viihdeohjelman yhteydessä. Aikaisemmin valinta julkistettiin vuoden vaihteessa järjestetyssä tilaisuudessa. Gaalassa palkitaan myös Vuoden naisurheilija, Vuoden nuori urheilija, Vuoden joukkue ja Vuoden valmentaja.

2. Vuoden 2015 paras urheilija paljastetaan huomenna tiistaina järjestettävässä urheilugaalassa. Yleensä vuoden parhaaksi urheilijaksi on valittu henkiö, joka on voittanut ko. vuonna kultamitalin olympiakisoissa, MM-kisoissa tai ainakin EM-kisoissa. 

3. Kaikkein useimmin eli neljä kertaa Vuoden urheilijan tittelin on saanut hiihtäjä Veikko Hakulinen. Hänet sai ko. kunniamaininnan peräkkäin vuosina 1952-1954 ja neljännen kerran vuonna 1960, jolloin Haku-Veikko ratkaisi viestinhiihdon kultamitalin Squaw Valleyn olympiakisojen ankkuosuudella; Suomen joukuueen muut viestihiihtäjät olivat Eero Mäntyranta, Väinö Huhtala ja Toimi Alatalo. Marjo Matikainen on valittu kolme kertaa (1986-87 ja 1989; lisäksi hänet valittiin 1988 parhaaksi naisurheilijaksi). Lasse Viren (1972 ja 1976), Matti Nykänen (1985 ja 1988), Mika Myllylä (1997 ja 1999)  ja Tero Pitkämäki (2007 ja 2013) kukin kaksi kertaa. Siiri "Äitee" Rantanen on saanut Vuoden naisurheilijan tittelin neljä kertaa (1954, 1956 ja 1958-59), samoin pikaluistelija Eevi Huttunen (1949,1951,1953 ja 1960). Vuoden urheilijaksi on valittu myös Keke Rosberg (1982), Mika Häkkinen (1998), Jari Litmanen (1995 ja jopa Sami Hyypiä (2001), mutta sen sijaan sellaiset nimet kuin Jari Kurri ja Teemu Selänne ovat aina jääneet valitsematta.

4. Nyt ovat huippu-urheilijat Suomessa vähissä, sillä vuonna 2015 kukaan suomalaisiurheilija ei voittanut MM-tai EM -titteliä. Näin, jollei oteta huomioon Roope Tonterin MM-voittoa lumilautailussa (big air). Kaisa Mäkäräinen, joka valittin Vuoden urheilijaksi 2011, sai tyytyä MM-pronssiin Kontilahden kisoissa, ja Tero Pitkämäki MM-kisojen prossimitaliin Pekingissä; Pitkämäki rankattiin viime vuonna toiseksi parhaaksi keihäänheittäjäksi maailmassa, paras oli Kenian Julius Yego. Jenna Laukkanen voitti loppuvuonna kaksi Euroopan mestaruutta rintauinnissa, mutta kyseessä oli lyhyen radan (25 m) kilpailut, joihin kaikki huiput eivät osallistuneet. Painija Petra Olli saalisti (silmä mustana) MM-kisojen hopeaa painissa. Roope Tonteri voitti lumilautailun MM-kisoissa kultamitalin lisäksi hopeaa slopestylessa.  

5. Noiden viiden urheilijan joukosta Vuoden urheilija varsin todennäköisesti valitaan. Itse veikkaisin Tero Pitkämäkeä, toiseksi eniten ääniä saanee Petra Olli ja kolmanneksi Jenna Laukkanen. Vuoden 2015 Esikuva-tittelin voisi saada Valtteri Bottas.

6. Yleisöäänestyksen perusteella huomisessa gaalassa palkitaan Sykähdyttävin urheiluhetki 2015. Ehdolle on asetettu viisi tapahtumaa: Teemu Selänteen pelipaidan numero 8 nosto ikuisiksi ajoiksi Anaheim Ducksin peliareenan kattoon; Kaisa Mäkäräisen taistelu pronssille hurjan hiihdon jälken ampumahiihdon MM-kisoissa Kontiolahdella; Tampereen Minetin joukkuevoimistelun MM-tittelin saavuttaminen; Petra Ollin MM-painien finaalipaikan ratkeaminen taisteluvoitolla tunnetusta venäläisestä vastustajasta; ja Jenna Laukkaselle EM-uinneissa tuplamestaruuden tuonut ylivoimainen esitys 100 metrin rintauinnissa 50 metrin kultamitalin jatkeeksi. Vaikea valinta, joka ratkennee pohjalaisten äänin Petra Ollin eduksi.