1. Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa tänään jättämässään mietinnössä (OMTR 16/2010) pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön uudistamista, jotta voitaisiin entistä tehokkaammin ehkäistä pysäköintivirheitä ja puuttua niihin. Julkisesta pysäköinninvalvonnasta huolehtisivat edelleen poliisi ja kunnallinen pysäköinninvalvonta.
2. Pysäköintivirhemaksun katto korotettaisiin nykyisestä 50 eurosta 80 euroon. Pysäköintivirheeseen voitaisiin ehdotuksen mukaan puuttua uutena keinona rengaslukolla. Sen käyttö tai ajoneuvon siirto olisi mahdollista aikaisintaan kahden vuorokauden kuluttua pysäköintivirheen alkamisesta. Jos samalla ajoneuvolla on tehty viisi pysäköintivirhettä, jotka ovat maksamatta, voitaisiin ajoneuvo kuitenkin siirtää tai lukita jo aikaisemminkin. Rengaslukon käyttämisestä päättäisi poliisi tai kunnallinen pysäköinnintarkastaja.
3. Työryhmä ehdottaa, että yksityisen pysäköinninvalvonnan tilannetta selvennettäisiin säätämällä siitä laissa. Mietintöön sisältyy erityinen lakiehdotus: Laki yksityisestä pysäköinninvalvonnasta. Mietinnössä todetaan, että viime vuosina on toiminut yrityksiä, jotka ovat valvoneet pysäköintiä yksityisillä alueilla kiinteistön omistajan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Mietinnössä kuvataan tämän yksityisen pysäköinninvalvonnan pääpiirteet asianmukaisella tavalla (s. 23). Tämän jälkeen mietinnössä viitataan parhaillaan KKO:ssa vireillä olevaan oikeusjuttuun. Tässä jutussa Helsingin hovioikeus on hylännyt pysäköintifirman valvontamaksun perimiseksi nostaman kanteen katsoen, ettei maanomistajalla ollut oikeutta määrätä rangaistusluontoista maksua omistamallaan alueella tapahtuneesta pysäköintivirheestä.
4. OM:n työryhmä näyttää pitävän selvänä, että yksityisen yksityisen kiinteistönomistajan määräämä valvontamaksu ei ole luonteeltaan rangaistusluontoinen maksu. Mietinnössä ehdotetaan enemmittä pohdinnoitta, että yksityisellä alueella tai maastossa voitaisiin järjestää yksityinen pysäköinninvalvonta, josta huolehtii kiinteistön omistaja tai haltija. Oikeus pysäköinninvalvontaan voitaisiin siirtää myös kolmannelle eli esimerkiksi juuri valvontaa harjoittavalle yritykselle.
5. Pysäyttämistä, pysäköimistä tai pysäköintikiekon käyttämistä koskevan säännöksen tai määräyksen vastaisesta menettelystä voitaisiin työryhmän mietinnön mukaan veloittaa valvontamaksu. Se ei saisi olla suurempi kuin vastaavalla alueella määrättävä pysäköintivirhemaksu. Jos luvaton pysäköinti jatkuisi pidempään, siitä voitaisiin veloittaa enintään kolme valvontamaksua.
6. Valvontamaksun veloittaminen edellyttäisi, että kielto tai määräys sekä valvontamaksu luvattoman pysäköinnin seurauksena ilmoitetaan yksiselitteisellä ja selvästi havaittavalla tavalla. Valvontamaksua koskevaan vaatimukseen tulisi liittää ohjeet maksun riitauttamisesta.
7. Valvontamaksu ei siis olisi rinnastettavissa pysäköintivirhemaksuun tai muuhun julkisoikeudelliseen seuraamukseen. Valvontamaksua voidaan pitää sopimusrikkomukseen perustuvana yksityisoikeudellisena seuraamuksena (sopimussakkona), sanotaan mietinnössä (s. 35). Valvontamaksu on mietinnön mukaan yksityisoikeudellinen saatava. Valvontamaksu ei olisi sellaisenaan täytäntöönpanokelpoinen. Jos valvontamaksua ei suoriteta vapaaehtoisesti, olisi maksun suorittamiseksi nostettava velkomuskanne käräjäoikeudessa.
8. Mietinnössä todetaan myös se itsestään selvä asia, että oikeusjärjestys perustuu elinkeinovapauteen. Yksityisen pysäköinninvalvonnan osalta ei mietinnön mukaan ole osoitettavissa seikkoja, jotka puoltaisivat toiminnan säätämistä luvanvaraiseksi. Myöskään toiminnan ilmoituksenvaraisuudelle ei ole työryhmän mielestä riittäviä perusteita.
9. Voidaan todeta, että nyt oikeusjutun takia keskeytyneenä ollut yksityinen pysäköinninvalvonta on täyttänyt prikulleen vaatimukset, joita säädettävässä laissa tullaan OM:n mietinnön mukaan yksityiselle pysäköinninvalvonnalle asettamaan. Selvää on, että nyt harjoitettu yksityinen pysäköinninvalvonta ei ole ollut oikeusjärjestyksen vastaista tai laitonta sen vuoksi, että kyseisestä toiminnasta ei tätä nykyä säädetä laissa. Suomessahan vallitse sopimus- ja elinkeinovapaus. On outoa, että hovioikeus on hylännyt ParkComin valvontamaksua suorittamista koskevan kanteen sillä perusteella, että kyseessä olisi rangaistusluontoinen maksu. - Valtionsyyttäjä teki lokakuussa 2009 syyttämättäjättämispäätöksen ja katsoi, ettei ParkComin toimitusjohtaja olut syyllistynyt valvontamaksuasiassa virkavallan anastukseen; ks. blogiani 16/10 2009.
10. Pysäköinnistä koskevista kielloista ja rajoituksista yksityisillä alueella samoin kuin valvontamaksusta luvattoman pysäköinnin seurauksena on ilmoitettu asianmukaisesti kilvillä. Kun ajoneuvo on tullut yksityiselle alueelle, kuljettajan ja kiinteistön omistajan tai pysäköintifirman välille on syntynyt kuljettajan käyttäytymiseen perustuva sopimus, niin sanottu reaalisopimus, kuten olen useissa aiemmissa yksityistä pysäköinninvalvontaa käsittelevissä blogeissani selostanut (ensimmäinen aihetta koskeva blogikirjoitus on julkaistu 27.11.2008). Kuljettaja on alueelle saapuessaan hyväksynyt pysäköintiä koskevat ehdot. Autoon näkyvälle paikalle kiinnitettyyn valvontamaksulomakkeeseen on kirjoitettu ohjeet maksun riitauttamiseksi. Valvontamaksu ei ole ylittänyt alueella voimassa ollutta pysäköintivirhemaksua.
11. Kaikki on siis ollut kunnossa, mutta tämä vain ei ole riittänyt eikä mahtunut parkkiaktiviestien ja alempien tuomioistuimien "kalloon." Saa nähdä, miten käy KKO:ssa. Minusta on selvää, että hovioikeuden tuomio pitäisi kumota ja parkkiyhtiön kanne hyväksyä. Mutta eihän sitä koskaan varmasti tiedä, miten käy, sillä tuomioistuinlaitos saattaa toisinaan olla aika arvaamaton. On sanottu (Bo Palmgren), että suomalainen tuomioistuinlaitos on kuin pajatso: kun sinne syöttää lantin (oikeusjutun), ei koskaan tiedä, mitä tapahtuu.
12. Helsingin hovioikeuden tuomio jutussa ParkCom/Saviaro annettiin 20.11.2008. KKO myönsi yhtiölle valitusluvan 3.3.2009 (VL 2009:26). KKO:n kirjaamosta tänään saamani tiedon mukaan kyseinen juttu on esitelty eli käsitelty KKO:n jaostossa jo syyskuussa 2009. Juttu on siis ollut niin sanotulla "kierrolla" jo puoli vuotta. Mikähän on mahtanut kiikasta, kun ratkaisua ei ole saatu aikaan? Ilmeistä on, että KKO on odotellut tänään mietintönsä jättäneen OM:n työryhmän mietintöä ja katsonut, miten yksityinen pysäköinninvalvonta on tarkoitus järjestää tulevassa laissa. - KKO:n kokoonpanoon kuuluvat oikeusneuvokset Hidén, Kitunen, Aarnio, Rautio ja Esko.
