632. Eerikan (8 v.) kuolema käynnisti selvityksiä lastensuojelun tilasta ja vastuukysymyksistä. Arjen turvattomuus on yleinen ilmiö

1. Hallituksen sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä - tällainenkin hieno poppoo ministereitä on siis olemassa (eipä tuosta ole ennen kuultukaan) - käsitteli 4.9. kokouksessaan perhe- ja lastensurmien taustoista tehtyä selvitystä. Pontimena kokoukselle oli aivan varmasti isänsä ja tämän naisystävän toimesta julman kohtelun uhriksi joutuneen 8-vuotiaan Eerikan kuolema 13.5. Syyttäjä on nostanut  tapauksen johdosta murhasyytteen isää ja kyseistä naista vastaan. Jutun käsittely alkoi 30.8. Helsingin käräjäoikeudessa.

2. Nyt on herätty peräämään myös lastensuojeluviranomaisten rikosoikeudellista vastuuta. Poliisi on tiettävästi käynnistänyt lastensuojelusta kyseisessä tapauksessa vastanneita virkamiehiä koskevan rikostutkinnan nimikkeellä tahallinen virkavelvollisuuden rikkominen.

3. Kaikki vähänkin kynnelle kykenevät poliitikot, Don-Eerosta eli puhemies Heinäluomasta alkaen, ovat ponnahtaneet kilvan mediaan julkilausumaan pahoittelujaan ja ajatuksiaan, jotka muistuttavat papukaijojen pölinää:
- Kauhea tapaus-- todella järkyttävää---kyllä minä niin mieleni pahoitin---olen saanut paljon yhteydenottoja ihmisiltä---myös facebookissa (HUOM)---syvä osanottoni---minä olen jo aina ennenkin sanonut--- lastensuojeluviranomaisten tulisi---valvoa paljon paremmin---nyt olisi jo korkea aika---selvitetään perin pohjin---viranomaisten tiedonkulussakin on---plääp, plääp---paljon parannettavaa---tämä on kansallinen häpeä ---plääp jne.

4. Missä ihmeessä nämä kaikki nyt päätään aukovat poliitikot, joista useimmat ovat istuneet eduskunnassa, kuten esimerkiksi Sentraali-Sirkka eli Sirkka-Liisa Anttila, 20-30 vuotta, ovat tätä ennen olleet asiantuntemuksineen ja mietelmineen? Eerikan julma kohtelu ja suoranainen kidutus ei varmaankaan ole laatuaan ensimmäinen, vaikka poikkeuksellisesta julmuudesta onkin kyse. Siitä, miten yleistä lasten julma kohtelu on perheessä tai hoitolaitoksissa, ei ole tietoja. Nyt on sen sijaan käytettävissä tilastotietoja siitä, kuina monta lasta on vuosina 2003-2012 saanut  surmansa eli siis tapettu jommankumman vanhemman toimesta.

5. Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä käynnisti tammikuussa selvityksen perhesurmien ja vanhempien tekemien omien lasten surmien taustoista. Selvityksessä olivat mukana kaikki poliisin kirjaamat alle 15-vuotiaisiin lapsiin kohdistuneet surmat vuosilta 1.1.2003–31.1.2012, joissa tekijänä on ollut lapsen vanhempi (biologinen/ei biologinen). Näitä surmia oli kaikkiaan 35 ja surmissa kuoli yhteensä 55 ihmistä, joista seitsemän oli puolisoita ja 48 surmaajan lapsia.

6. Hirmuisia lukuja siis! Mutta aina vain löytyy Suomenmaasta ainakin yksi tutkimusprofessori tai vastaava vankilääkäri, joka kertoo kritiikittömille  tv-toimittajille tasaisen kolkolla äänellään, että väkivaltarikosten määrät ovat Suomessa, nimittäin siinä helevetin pitkässä juoksussa tarkasteltaessa, päin vastoin laskussa. Ei siis mitään syytä huoleen!

7. Edellä mainitut surmat jakaantuivat kolmeen pääluokkaan seuraavasti: perhesurmat 7, vastasyntyneen oman lapsen surmat 12 ja muut oman lapsen surmat 16. Tapetuista lapsista oli tyttöjä 27 ja poikia 26. Sama suhdeluku säilyy, kun tarkastellaan eri ikäisiä lapsia. Alle yksivuotiaista uhreista 9 on tyttöjä ja 8 poikaa, 1–14-vuotiaista uhreista 18 on poikia ja 18 tyttöjä. Vuoden 2012 perhesurmissa kaikki uhrit ovat olleet tyttöjä. Heitä oli selvityksen seitsemän. Eerika on siis kahdeksas ja (toistaiseksi) viimeisin tänä vuonna perheessä surmattu lapsi.

8. Selvityksessä kootiin tietoa siitä, olisiko viranomaisilla tai mahdollisesti muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennaltaehkäistä tilanteen kärjistymistä henkirikokseksi. Selvityksessä on käyty läpi tietoja surmien taustalla olevista tekijöistä kuten siitä, millaisia kontakteja perheillä mahdollisesti on ollut eri viranomaisiin ja palvelujärjestelmiin (mukaan lukien omaiset) ja olisiko näiden kontaktien yhteydessä ollut mahdollista tunnistaa perheen tilanne. Selvityksen yhtenä tavoitteena oli kartoittaa viranomaisten yhteistyön toimivuutta näiden tapausten yhteydessä. Selvityksessä ei kuitenkaan - jostakin syystä - tarkasteltu yksittäisiä tapauksia ja yksittäisiä viranomaistoimia tapausten hoitamisessa. Selvityksen tarkoituksena on etsiä "yleisemmällä tasolla" surmia yhdistäviä tekijöitä jotta viranomaistoimintaa voidaan kehittää oikeanlaisen ja oikea-aikaisen avun varmistamiseksi. - Mutta miten voidaan edes teoriassa kuvitella päästävän "yleisemmälle tasolle", jos kaikki yksittäisten tapaukset ja niistä saatavat tiedot jätetään huomiotta?

9. Selvityksessä todettiin muun muassa, että viranomaisten välinen yhteistyö ei ole riittävää, tieto viranomaisten välillä ei kulje eivätkä eri viranomaiset ole tietoisia toimenpiteistä, joita he kohdistavat samaan perheeseen. Selvityksen perusteella suuri este perheiden avun saannille on ollut juuri viranomaistoiminnan hajanaisuus ja tiedon puute perheen tilanteesta kokonaisuudessaan mukaan lukien perheen saama tuki. Surmia yhdistäviä taustatekijöitä olivat selvityksen mukaan parisuhteen ongelmat, erotilanteeseen liittyvä kriisi ja vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelmat. Selvityksen pohjalta esitetään johtopäätöksiä, miten erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tulisi kehittää, jotta perhesurmia ja oman lapsen surmia voitaisiin jatkossa ehkäistä.

10. Ministeriryhmä käsitteli perhesurmaselvityksen pohjalta valmisteltuja toimenpide-ehdotuksia, joilla perhe- ja lastensurmia voitaisiin ehkäistä entistä paremmin. Kerrotun mukaan ministeriryhmän linjauksia varten oli tehty kartoitusta jo tekeillä olevista toimenpiteistä sisäisen turvallisuuden ryhmään kuuluvissa ministeriöissä. Onpa todella "ripeältä" kuulostavaa toimintaa! Mutta miksi näitä "kartoituksia" ei ole hoksattu aloittaa aiemmin, jotta edes osa mainituista lasten tappamisista ja murhista olisi voitu estää? Sillä eihän noissa johtopäätöksissä ole itse asiassa mitään uutta. Jo monasti aiemminkin esimerkiksi eri viranomaisten välisen tiedonkulun ja yhteydenpidon on todettu olevan ala-arvoisella tasolla.

11. Mainitun selvityksen toteuttamisesta vastasi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) "Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikön lähisuhde- ja perheväkivallan vähentämisen vastuualue" yhteistyössä "lähisuhde- ja perheväkivallan poikkihallinnollisen virkamiestyöryhmän", Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Selvityksen ohjausryhmänä toimi sisäisen turvallisuuden ohjelman ohjausryhmä. - Huh, onpa siinä sekä poikki- että pitkittäishallinnollista ulottuvuutta kerrassaan; jo noin hienon nimikkeen keksiminen kyseiselle "vastuualueelle" lienee varmaan vienyt muutaman virkamiehen työpanoksen.

12. Tuossa selityksessä ei ilmeisesti ollut mukana - ei ainakaan "fokuksessa", kuten nykyisin tavataan fiinisti sanoa - lastensuojelu ja siinä jo aiemmin havaitut monenmoiset puutteet ja epäkohdat. Onhan  toki tiedetty jo vuosia, että lain mukaan sosiaaliviranomaisilla on oikeus ja jopa velvollisuus tehdä poliisille rikosilmoitus, jos on syytä epäillä, että lapseen kohdistuu rikos. Käytännössä ilmoituksia ei kuitenkaan tehdä, mikä johtunee viranomaisten reviiriasenteista. Lähdetään kylmästi siitä, että viranomaisen ei tule puuttua toisten viranomaisten asioihin. Lisäksi virkamiehet ja viranomaiset piiloutuvat auliisti epämääräisten salassapitomääräysten taakse ja usein täysin väärin perustein. Yksityisyydensuoja on myös tässä kohdin kaiken aa ja oo. Tähän perustuen viranomaiset eivät saa sitä tietoa, mikä jollakin muulla viranomaisella on.

13. Syyttäjän kertoman mukaan Pikku-Eerikasta tehtiin viimeisen vuoden aikana ainakin 12 lastensuojeluilmoitusta ennen kuin hän joutui  vapun tienoilla poikkeuksellisen julman väkivaltarikoksen kohteeksi. Näitä ilmoituksia sosiaaliviranomaisille tekivät lapsen äidin lisäksi eräät mustelmia tytössä havainneet terveys- ja kouluviranomaiset. Nämä lastensuojeluilmoitukset eivät kuitenkaan johtaneet  sosiaaliviranomaisen tekemiin rikosilmoituksiin epäillyistä pahoinpitelyistä, vaikka oli selviä merkkejä sitä, että tytön pahoinpitelyä isän ja tämän naisystävän luona oli jatkunut jo pidemmän aikaa. Koulu-, terveydenhoito-, sosiaali- ja poliisiviranomaisten välinen yhteistyö ei toiminut. On kerrottu, että kolmasosa lastensuojelun kenttätyöntekijöistä on epäpäteviä. Taitamattomuuden ja arkuuden lisäksi vikaa on myös viranomaisten asenteissa. Poliisi ei puutu - lähinnä (muka) ainaiseen resurssipulaansa vedoten -  asioihin ja ota yhteyttä muihin viranomaisin, ja samaa  yhteistyöhaluttomuus viranomaisten välillä näkyy myös sosiaali- ja terveydenhuollon puolella.

14. Syyttäjä Eija Velitskin toteamus Eerikan kidutuksesta ja kuolemasta on paljon puhuva: "Näyttää siltä, ettei tätä lasta suojellut kukaan, ei kukaan." Tytön oma äiti äiti ei pystynyt suojelemaan tyttöään, sillä lapsi oli käräjäoikeuden oikeuden päätöksellä uskottu isänsä huoltoon.

15. Lapsen huostaanotosta päättää riitaisessa tapauksessa hallintotuomioistuin eli paikallinen hallinto-oikeus. Hallinto-oikeus joutuu edellä 14 kohdassa mainitussa tilanteessa hylkäämään sosiaaliviranomaisen hakemuksen lapsen huostaanottamisesta, sillä käräjäoikeuden antamaa määräystä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sekä asumisesta pidetään oikeuskäytännössä ensisijaisena toimena suhteessa huostaanottoon. Sosiaaliviranomaisia on aiemmin arvosteltu lähinnä siitä, että huostaanottopäätöksiä, joilla lapsi sijoitetaan laitoshoitoon, tehdään ja haetaan liian kevein perustein. Vaihtoehtona olisi lapsen sijoittaminen sukulais- tai muihin perheisiin, mutta tätä keinoa käytetään laitoshuostaanottoa harvemmin. Vuonna 2010 Suomessa huostaanotettuja lapsia oli laitoksissa 10 000, sijais- eli avohuollon piirissä oli 7 000 lasta. Kunnille aiheutui lasten laitos- ja perhehuollosta yli 600 miljoonan euron suuruiset kustannukset.

15a. Eerikan tapauksessa poliisi on siis ilmeisesti ensimmäisen kerran Suomessa alkanut tutkia lastensuojelu- tai/ja terveysviranomaisten väitettyjä laiminlyöntejä tahallisena virkavelvollisuuden rikkomisena. Tästä on kerrotun mukaan tehty tutkintapyyntö- eli rikosilmoitus jo 19.6. Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula (kesk) on, murhajuttua koskevan rikosprosessin käynnistyttyä, vaatinut laaja ja puolueeton tutkintaa Eerikan kuolemaan johtaneista tapahtumista ja lastensuojelun roolista perustellen tätä sillä, että poikkeuksellisen monet viranomaiset olivat jo asian kanssa tekemisissä. 

16. Mutta mitä muuta lapsiasianvaltuutettu olisi tehnyt näiden "poikkeuksellisten monien viranomaisten" yhteistyön sujuvuuden eteen, vai onko tehnyt mitään? Mitä on tehnyt Mannerheimin Lastensuojeluliitto - siis muuta kuin päivitellyt Aulan tavoin viranomaisten välistä huonoa tiedonkulkua yms. epäkohtia. Päivittelijöitä tässä maassa on kyllä aina riittänyt ja tulee edelleenkin riittämään joka lähtöön. Siitä pitävät huolen poliitikot, jotka esiintyvät, kun kunnallisvaalitkin ovat taas sopivasti tulossa, ikään kuin juuri heistä jokainen tai heidän puolueensa yksin voisi tehdä asioille jotakin radikaalia ja täysin uutta. 

17. Lastensuojelu eli  oikeastaan -suojelemattomuus ei toki ole ainoa epäkohta, joka uhkaa vakavasti monien suomalaisten arkielämän turvallisuutta. Jatkuvaa huolenpitoa tarvitsevien vanhusten hoidon heikko taso on yleisesti tunnettu asia, mutta ministerit ja poliittiset puolueet tuntuvat näin vaalien alla haluavan vain kerätä poliittisia irtopisteitä tehtailemalla välikysymyksiä ja riitelemällä siitä, montako hoitajaa yhtä tai kymmentä vanhusta kohti asianomaisissa hoitolaitoksissa tulisi lain mukaan olla. Siis lain mukaan, käytäntö on sitten kokonaan eri asia, siitä viis. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa tapahtuu jatkuvasti mitä pahimpia lääkäreiden ja sairaanhoitajien tekemiä hoito- ja potilasvirheitä, joiden seurauksena ihmisiä kuolee tai vammautuu pysyvästi. 

18. Potilasvahinkokeskuksella on täysi työ huhkia ja hylätä 70-80 prosenttia kaikista potilasvahinkoilmoituksista. Tämä kuuluu olennaisena osana järjestelmään, olkoonpa sitten kysymyksessä miten raskas laiminlyönti potilaan hoidossa tahansa. Jos kerran em. kiintiö on täynnä, niin se on sitten täynnä ja sillä hyvä. Keskuksen työtä täydentää vakuutusyhtiöiden edustajista koostuva potilasvahinkolautakunta. jonne keskuksen päätöksistä saa valittaa.  Jos hoitovirheen kohteeksi joutunut ihminen tai hoitovirheen takia henkensä menettäneen potilaan lähiomainen haastaa lääkärin tai hoitajan oikeuteen, hän saa olla melko varma siitä, että viimeistään hovioikeudessa hänen kaikki syyte- ja muut vaatimuksensa hylätään kokonaan. Sieltä kyllä aina löytyy päättäjiä, jotka ymmärtävät, että sairaanhoitokin on vain inhimillistä toimintaa ja että  "kyllä tekijälle aina sattuu". Sama pätee erilaisten eläke- ja vahinkovakuutusyhtiöihin ja mitä erilaisimpien muutoksenhakulautakuntien samoin kuin ylimpänä instanssina tietenkin mystisen vakuutusoikeuden toimintaan. Oikeusturvan saaminen on noilta instansseilta todella kiven alla.

19. Kiusaaminen kouluissa ja nykyisin myös jo päiväkodeissa on ilmiö, joka on tullut jäädäkseen, sitä ei tunnuta saatavan kitketyksi pois, ei sitten millään. Koko viime kesä mediassa käsiteltiin Enkeli-Elisan tapausta, jossa nuoren tytön väitettiin tehneen itsemurhan koulukiusaamisen takia. Nyt on sitten puheenaiheena Edesmennyt-Eerika, joka rääkättiin kotona henkihieveriin. Esikuvia kiusaamiseen ja toisten hakkaamiseen löytyy joka puolelta yhteiskunta. Vaikkapa jääkiekko-otteluista, joissa on sallittua tehdä miten törkeää väkivaltaa vastapuolen pelaajille tahansa ilman rikostutkinnan ja tuomion vaaraa. Isukit vievät lapsisiaan kilvan lätkämatseihin katsomaan ah niin suosittuja ja kivoja joukkotappeluja, jossa raavaat satakiloiset miehenjässikät heittävät hanskat jäähän ja alkavat mätkiä toisiaan kuonoon sen kun kerkiävät tuomareiden katsella myhäillen vieressä.

20. Arjen turvattomuutta koskevien epäkohtien listaa voisi jatkaa  loputtomiin, mutta ehkäpä jo nuo muutamat edellä mainitut epäkohdat riittävät osoittamaan, millainen on tilanne Suomessa, tässä tuoreen jenkkitutkimuksen mukaan maailman "kaikkein onnistuneimmassa valtiossa," vallitsee. Yksi asia on toki tässäkin yhteydessä syytä mainita erikseen. Tarkoitan koulusurmia, joiden kohdalla Suomi on Euroopan ykkönen, ei vain asukaslukuun nähden vaan myös absoluuttisten numeroiden valossa. Jokelan ja Kauhajoen traagiset koulusurmat ovat aivan uskomattoman järkyttävä todistus viranomaisten eli erityisesti poliisin, tarkemmin sanottuna ylimmän poliisijohdon ja poliisin toiminnasta vastaavien poliitikkojen, erityisesti sisäministerin, täydellisestä välinpitämättömyydestä ja taitamattomuudesta. 

21. Jokelan (2007) ja Kauhajoen (2008) koulusurmat olisi voitu estää, jos viranomaiset ja maan hallitus olisivat olleet valppaina ja USA:ssa ja Euroopassa aiemmin tapahtuneiden koulusurmien kaltaisten joukkosurmien mahdollisuus olisi otettu todesta viimeistään Raumanmeren koulusurman (1989) ja Myyrmannin räjähdyksen (2002) jälkeen. Mutta näin ei tehty, vaan poliisin ylijohto ja poliisi- eli sisäministerit antoivat ymmärtää ja toivat nimenomaan myös julki - ministeri Anne Holmlund vielä Jokelan surmien jälkeenkin - kantansa, jonka mukaan koulusurmassa olisi kyse vain yksittäisestä tapauksesta, jonka toistuminen olisi erittäin epätodennäköistä.

22. On täysin käsittämätöntä, miksi sisäministeri  Anne Holmlundin annettiin jatkaa virassaan vielä toisenkin hänen ministerikaudellaan tapahtuneen hirvittävän koulusurman jälkeen. Länsimaiseen poliittiseen järjestelmään kuuluu, että hallituksen asianomainen ministeri kantaa poliittisen vastuun ja eroaa, jos hänen hallinnonalallaan tapahtuu sanotunlaisia kauheuksia. Mutta niin vain ensimmäisenä kilvan riensivät Holmlundille antamaan tukensa ministeri Jyrki Katainen ja pääministeri Matti Vanhanen eikä yksikään poliittisista puolueista, ei edes oppositiossa oleva Timo Soinin puolue, puuttunut millään tavalla asiaan ja ministerin poliittiseen vastuuseen. Vastuun pakoilua ja peittelyä, siitä koulusurmissa oli kysymys. Tämä sama ilmiö heijastuu vaikutuksiltaan sitten myös kaikilla muilla hallinnon aloilla ja aina alimpaan suoritusportaaseen saakka.

23.  Koulusurmat, etenkin Kauhajoen koulusurma, ovat viranomaisten ja ministereiden taitamattomuuden, osaamattomuuden, välinpitämättömyyden ja toisten viranomaisten virheiden ja laiminlyöntien peittelyn osalta niin järkyttäviä, että niihin on syytä palata aina uudelleen ja uudelleen. Poliitikot ja korkeat virkamiehet pyrkivät nyt ne jo mieluusti unohtamaan. Tämä ilmeni esimerkiksi kansanedustaja Kari Tolvasen (kok, siis ex- ministeri Anne Holmlundin puoluetoveri) lausunnoista viime maanantain TV1:n A-studiossa. Tolvanen luetteli koko joukon Eerikan tapaukseen verrattavissa olevia tapahtumia, myös Hyvinkään ampumistapauksen viime kesänä, ja vasta tämän jälkeen pienen empimisen jälkeen ja ikään kuin ohimennen koulusurmat.

24. Kauhajoen koulusurman oikeusprosessissa oli kysymys rikosten uhrien omaisten oikeusturvasta, joka on osa turvallista elämänlaatua ja paljon puhuttua arjen turvallisuutta. Oikeusturvaa ei ole eikä ihminen voi päästä oikeuksiinsa, jos häntä vastassa on koko oikeus- ja virkakoneisto, joka on jo etukäteen päättänyt, miten ja missä laajuudessa asia selvitetään ja miten rikosoikeudellinen vastuu rajoitetaan ja keitä korkeita virkamiehiä ei ainakaan tule missään tapauksessa saattaa tutkinnan ja rikosoikeudellisen vastuun kohteeksi. Näin juuri kävi Kauhajoen oikeusjutussa, jossa jo etukäteen päätettiin maan hallituksessa ja sen myötä VKSV:ssa, ketä syytetään ja mistä rikoksesta korkeintaan. Asianomistajat saivat yksin nostaa ja ajaa syytettä niistä rikoksista, joihin murha-aseen Matti Saarelle jättänyt poliisimies oli heidän ja heidän avustajiensa oikeuskäsityksen mukaan ilman muuta syyllistynyt. Mutta nämä syytteet hylättiin aina korkeinta oikeutta myöten, mikä varmistettiin KKO:ssa vielä siten, että toinen valitusluvan evänneistä jäsenistä oli entinen valtionsyyttäjä, joka asianomistajien mielestä oli ehdottoman jäävi asiassa. 

25. Kauhajoen koulusurmatapauksen selvittely eroaa monessa suhteessa Norjassa Anders Breivikin terroristi-iskujen johdosta suoritetusta tutkinnasta. Norjassa selvittelyelin tutki poliisin menettelyn koko laajuudessaan hyvin perusteellisesti ja arvosteli voimakkaasti poliisin toimintaa. Parlamentin julkisissa keskusteluissa on perätty maan hallituksen vastuusta ja pääministeri Stoltenbergia on vaadittu eroamaan poliisiviranomaisten vakavien virheiden eli muun muassa pelastustöissä ja Anders Breivikin kiinniottamisessa ilmenneen hitaan toiminnan takia. Suomessa ei tapahtunut vastaavaa, vaan päin vastoin keskustelu eduskunnassa tyrehdytettiin heti alkuunsa, kun pääministeri Vanhanen ja ministeri Katainen ilmoittivat ääni väristen seisovansa poliisiministerinsä takana ja mitään häpeämättä intoutuivat jopa ylistämään kahdessa koulusurmatapauksen johdosta maineensa ryvettyneen poliitikon vastuuntuntoa, kun tämä ei ymmärtänyt pyytää oitis eroa virastaan. Vanhasen ja Kataisen tuen nojalla Holmlund sitten ilmoitti uhmakkaasti, ettei hän ole minkäänlaisessa, ei juridisessa eikä poliittisessa vastuussa, kummastakaan koulusurmasta, eikä yksikään eduskuntapuolueista rohjennut  edes virittää keskustelua, jossa olisi vaadittu ministerin eroa. Häpeällistä!

26. Kuten jo kertaalleen sanottu,  tämä sama saamattomuus, taitamattomuus, ilmeinen haluttomuus puuttua epäkohtiin sekä maan hallituksen osoittama välinpitämättömyys saattaa epäpätevät ministerit ja virkamiehet vastuuseen laiminlyönneistään, heijastuu yleisesti hallintoon, aina alimmille virkaportailla asti. Esimerkiksi vuonna 2008 säädetty lastensuojelulaki on selvä sikäli, että sen mukaan sosiaaliviranomaisilla on, ei vain oikeus, vaan myös velvollisuus tehdä rikosilmoitus havaitsemistaan lapsen pahoinpitelystä tai muunlaisesta rikollisesta kohtelusta. Virkavelvollisuuksiin kuuluu, totta kai ja ilman nimenomaisia säännöksiäkin, tarvittava yhteydenpito ja yhteistyö muiden viranomaisten kanssa. Mutta kuten jälleen kerran olemme kuulleet ja todenneet, näitä velvoitteita ei vain käytännössä noudateta, ei sitten millään. Ilmeisenä osasyynä tähän on se, että kyseisellä hallinnonalalla kenttätasolla työskentelevien virkamiesten esimiehet ja virastopäälliköt eivät välitä valvoa alaistensa tekemisiä tai puuttua ilmenneisiin epäkohtiin. Useimmat epäkohdat ja virheet jäävät yleensä pimentoon ja jos ne sattuvat joskus tulemaan ilmi, kuten nyt Eerikan tapauksessa tapahtui, niin ilmenee, että niihin ei ole aiemmin välitetty puuttua, vaan virheet ja laiminlyönyt on aina katsottu läpi sormien ja syytetty päättäjiä aina ja ikuisesti resurssien puutetta.

27. Ainoa asia, mikä hallinnossa on osattu ja osataan edelleen perinteiden mukaisesti tehdä, on ministerin tai asianomaisen virastopäällikön päätös asettaa työryhmä pohtimaan ja selvittämään asioita. Näitä työryhmiä on asetettu ja mietintöjä valmistunut myös lastensuojeluasioissa jo hirmuinen määrä, mutta asiat ja käytännöt eivät vain ole niistä juuri miksikään muuttuneet, eivät ainakaan paremmalle tolalle. Toissa päivänä jätti mietintönsä osastopäällikkö  Päivi Sillanaukeen - ministeriön tuleva kokoomuslainen kansliapäällikkö todennäköisesti - johtama työryhmä uutta sosiaalihuoltoa koskevasta lainsäädännöstä, jossa luvataan iso joukko pykäliä kaikista hyvistä ja kauniista asioista. Eilen puolestaan peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson asetti uuden työryhmän selvittämään Eerikan tapauksen innoittamana "lastensuojelulain toimintakäytäntöjä" sekä "mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita." Tämä manööveri ennakoinee samalla sitä, ettei nyt suurella metelillä aloitetussa virkarikostukinnassa ole tosiasiallisesti aikomusta selvittää nykykäytäntöjä laajemmin eikä siis mennä tutkinnassa huipulle asti. Tässä työryhmässä jo ennestään tuttujen ja jo eläkkeellä  olevien sosiaalitanttojen ja dosenttisetien pitäisi yhdessä lukuisan virkamies- ja avustajajoukon kanssa pohtia ja keksiä jotakin, jolla yleisölle voitaisiin uskotella, että kyllä (tämäkin) asia on ministeriön tai ainakin asianomaisen ministerin hallinnassa, aivan niin kuin vanhuksille luvatun 0,7 -asiankin piti olla, mutta joka ei sitten ollutkaan.

28. Viime maanantaina edellä mainitussa tv-ohjelmassa haastateltu kansanedustaja Kari Tolvanen, siviilissä rikosylikomisario, kertoi Eerikan tapauksen johdosta käynnistetystä virkarikostutkinnasta. Kirjoitin sanatarkasti muistiin, mitä Tolvanen vastasi, kun toimittaja antoi niin sanotusti syötön suoraan Tolvasen lapaan kysyen häneltä, että miten korkealle virkahierarkiassa poliisitutkinta voisi ulottua. Tolvanen vastasi: "Ammattitaitoisen tutkinnan pitää ulottua aivan huipulle asti". No niin, siinäs nyt kuulitte, arvon sosiaaliministerit, kansliapäälliköt ja Helsingin kaupungin asianomaiset virasto- ja osastopäälliköt  ja apulaiskaupunginjohtajat! Kohta sinne teidän virkahuoneisiinne astelee vakavanoloinen poliisisetä kyselemään hiukka teiltäkin näitä asioita! Jollei astele tai edes soittele, niin silloin tutkinta ei ole Tolvasen kriteerien mukaan ammattitaitoista.

29. Tämä Tolvanen kyllä luultavasti ymmärsi itsekin puhuvansa tuossa kohdin puppua, mutta ehkä tuollaisellakin lausahduksella voi jonkun eläkeläismummelin äänen tulevissa vaaleissa itselleen ja puolueelleen saalistaa. Toki tällaisissa sensaatiotapauksissa, joissa media saa oikein herkutella rumilla yksityiskohdilla, poliisikin innostuu ja hihkuu aloittavansa rikostutkinnan toisen viranomaisen töppäyksistä oikein raskaamman päälle; tutkinnan tulokset ovat sitten asia erikseen.

30. Mutta silloin, kun  on kyse poliisin omista virheistä ja laiminlyönneistä tai suoranaisten rikosten tutkinnasta, on selvää, kuten Kauhajoen tapaus kiistattomasti osoitti, että tutkintaa ei koskaan uloteta aivan huipulle eikä edes lähelle sitä, vaan se päin vastoin rajataan hyvin tarkasti ja juuri mahdollisimman alimmalle tasolle. Kauhajoen tapauksessakin VKSV päätti Jorma Kalskeen päätöksellä heti kärkeen, että Kauhajoen komisarion epäiltyä rikosta saadaan tutkia ainoastaan tuottamuksellisena virkavelvollisuuden rikkomisena. Tämä linja piti sitten loppuun asti. Jos minulta kysytään, niin sanoisin, että verrattaessa sosiaaliviranomaisten viaksi nyt Eerikan tapauksessa epäiltyä virkarikosta ja Kauhajoen tapausta keskenään, viimeksi mainitussa oli kyse selvästi törkeämmänlaatuisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta eli tahallisesta rikoksesta. Sen sijaan Eerikan tapauksessa lienee vaikea osoittaa kenkään tapauksen kanssa tekemisissä olleen yksittäisen virkamiehen syyllistyneen tahalliseen virkavelvollisuuden rikkomista, sillä asiaa ovat luultavasti käsitelleet monet eri virkamiehet eri viranomaisissa.

31. Sisä- ja poliisiministeri Päivi Räsänen, jolla on päävastuu sisäisestä turvallisuudesta,  haluaa panna vielä sosiaaliministereitä paremmaksi. Sosiaalipuolen ministerit askartelevat lähinnä vain sinänsä hyvin tavanomaisissa ympyröiden eli työryhmien asettamisten kimpussa, mutta Räsäselläpä on paljon kunnianhimoisempia suunnitelmia. Räsänen muuten hamusi viime vaalien jälkeen itselleen juuri peruspalveluministerin salkkua, mutta hän ja kristilliset saivat tyytyä hallituspaikkojen jaossa liki luuhun eli puolueen imagolle melko yhdentekevään ja Räsäsen oma osaamisalue huomioon ottaen kovin vieraaseen hallituspostiin eli sisäministerin salkkuun.

32. Eilen ministeri Räsänen räväytti ja ryhtyi kannustamaan kaikkia mukaan turvallisuustalkoisiin lausuen seuraavasti:
- Sisäministerinä vastaan sisäisestä turvallisuudesta, mutta on hyvä muistaa, että pelkästään viranomaisvoimin ei sataprosenttisesti voi ylläpitää arjen turvallisuutta. Euroopan turvallisimman yhteiskunnan rakentaminen, huolenpito ihan jokaisesta, tarvitsee onnistuakseen kaikkien osallistumista. Räsänen piti puheensa Turvallisuusmessuilla. - Tällaisiakin messuja siis järjestetään (latojan huomautus)! - "Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä käsittelee johdollani toimenpiteitä, joilla voitaisiin ehkäistä viime päivinä mieliä järkyttäneitä lapsi- ja perhesurmia. Viranomaisten paremman yhteistyön, tiedonkulun ja toiminnan lisäksi tarvitaan koko kansalaisyhteiskunnan heräämistä pitämään huolta toinen toisistamme ja ennen muuta lapsista", ministeri jatkoi.

33. Mutta sokeri pohjalla, sillä messupuheensa lopuksi ministeri laukoi, että "turvallisuusalasta voisi saada hyvän vientituotteen".
– Olen itse jo peräänkuuluttanut, että tässä taloudellisessa tilanteessa Suomen olisi haettava uusia avauksia viennin edistämiseksi. Pidän mahdollisena että turvallisuusalan osaaminen voisi nousta tulevaisuudessa enemmän vientituotteeksi. Tämä jo senkin takia, että Suomen maine maailmalla turvallisuuden tekijänä on hyvä, ministeri päätteli.

34. Ministerin puheen loppuosasta voi kyllä päätellä ja pelätä, että ministeri saattaa olla kohta vaarassa menettää loputkin suhteellisuuden tajustaan, jonka ohuutta on jo tähän mennessä keritty porukalla ihmetellä. Toki yksityisellä sektorilla voi olla tässä suhteessa hyvinkin kannatettavia vientituotteita, mutta itse en kyllä lähtisi Räsäsen asemassa mainostamaan maailmalla hänen johtamansa ministeriön tai ylipäätään Suomen valtion hyvää mainetta turvallisuusalalla. Presidentti Niinistön kannattanee harkita kaksi kertaa, ottaako vienninedistämismatkalle mukaan ministeri Räsäsen esittelemään ja edustamaan suomalaista turvallisuusosaamista julkisella sektorilla.

35. Maailmalla kyllä muistetaan vielä hyvin Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat, ne ovat osa Suomen paljon puhuttua maabrändiä. Monet tietävät ulkomailla hyvin myös suomalaisen perheväkivallan huippuluvuista ja niiden yhteydessä surmatuista kymmenistä ja sadoista lapsista, vanhusten hoidon tiedetään olevan Suomessa retuperällä, itsemurhalukujen maailman mittakaavassa huippuluokkaa, koulu- ja työpaikkakiusaamisten olevan sangen tavallista, nuorten syrjäytymisen entistä useammin työelämästä ja koko yhteiskunnasta, se, että uudet asuintalot uhkaavat homehtua käsiin heti alkuunsa, poliisin määrärahojen niukkuuden, liikennettä valvova LP:hen kohdistuvan lakkautusuhan jne, jne. Mutta ministeri se vaan jaksaa kehua suomalaisen turvallisuuden hyvää mainetta!

36. Mistähän asioista ministeri Päivi Räsänen tullaan aikoinaan parhaiten ministerikaudeltaan muistamaan? Varmaankin ykkösenä on Ajankohtaisen kakkosen "Homoilta", mutta sen jälkeen tullee hänen suunnitelmansa lakkauttaa Liikkuva poliisi; tälläkin toimella ministeri on kaventamassa maan sisäistä turvallisuutta. Ministeri on lyönyt lähtemättömän leiman ja oman ruman puumerkkinsä myös poliittiseen virkanimityskäytäntöön, sillä juuri tänään, ilmeisesti paraikaa, valtioneuvosto nuijii  päätökseksi Räsäsen esityksen, jonka mukaan hänen johtamansa ministeriön korkeimmaksi virkamieheksi eli kansliapäälliköksi nimitetään kristillisten entinen varakansanedustaja Päivi Nerg. Uudella kansliapäälliköllä, joka on koulutukseltaan agronomi, ei ole tiettävästi minkäänlaista kokemusta sisäministeriön tärkeimmiltä hallinnonaloilta eli juuri sisäisestä turvallisuudesta tai maahanmuutosta, mutta tästä viis, sillä ministeri Räsänen mainostaa Nergiä sillä, että tällä on "kokonaisvaltaista johtamisosaamista".

37. Siis, jos virkaan ehdolla olevalla ei ole juuri minkäänlaista kokemusta tai näyttöä miltään ministeriön erityisalalta, niin juuri tällä perusteella hän on Räsäsen mukaan paras "kokonaisosaaja". Tämä kuuluu luultavasti osana kristilliseen päättelyyn, jonka mukaan "ensimmäiset tulevat viimeiseksi ja (taidoiltaan) viimeiset ensimmäisiksi". Mikä ihme noissa kanslianpäällikön ja muissa vastaavissa virkanimityksissä saa poliittiset puolueet ja ministerit niin hemmetin kovasti ajamaan virkoihin aina oman puolueensa jäseniä tai myötäilijöitä, vaikka viranhakijoiden joukossa olisi useita paljon pätevämpiä ihmisiä? Hinku saada oman puolueen edustaja virkaan tuntuu olevan aina yhtä hirmuinen, olipa ministerinä sitten pakana tai kristitty, porvari tai sosialisti.















–

426. Ikaalisten perhesurma tehtiin poliisin palauttamilla aseilla

1. 40-vuotias mies surmasi viime perjantaina eroamassa olleen avopuolisonsa, pariskunnan 13-vuotiaan pojan sekä sen jälkeen itsensä Ikaalisten Tevaniemessä. Perheen talossa ja sen pihapiirissä ammuttiin useita laukauksia kiväärillä ja haulikolla. Poliisin tiedotteen mukaan surmansa saanut 13-vuotias poika ehti ilmoittaa tilanteesta hätäkeskukseen. Päihteillä ei poliisin mukaan ollut vaikutusta tapahtumiin.

2. Valtakunnansyyttäjä tutkii nyt, toimiko syyttäjä oikein. Surmaajaa epäiltiin nimittäin maaliskuussa tänä vuonna tapahtuneesta avovaimonsa lievästä pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta. Syyttäjä jätti kuitenkin syytteen nostamatta, koska nainen ei vaatinut miehelle rangaistusta.

3. Lähisuhteessa tehty pahoinpitely on nykyisin kuitenkin virallisen syytteen alainen. Tällöin syyttäjällä on syyteoikeus asianomistajan mielipiteestä riippumatta. Syyttäjän menettelyn laillisuuden tutkinta on siten paikallaan. Rikoslain 21 luvussa säädetään lievää pahoinpitelyä koskevasta syyteoikeudesta näin:

16 § (10.12.2010/1082)

Syyteoikeus

Virallinen syyttäjä saa nostaa syytteen lievästä pahoinpitelystä vain, jos asianomistaja ilmoittaa rikoksen syytteeseen pantavaksi taikka teko on kohdistunut

1) kahdeksaatoista vuotta nuorempaan henkilöön,

2) tekijän aviopuolisoon tai entiseen aviopuolisoon, sisarukseen tai sukulaiseen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka henkilöön, joka asuu tai on asunut tekijän kanssa yhteistaloudessa tai on tai on ollut muuten näihin rinnastettavan henkilökohtaisen suhteen takia hänelle läheinen taikka

3) henkilöön hänen työtehtäviensä vuoksi eikä rikoksentekijä kuulu työpaikan henkilöstöön.

4. Laki siis muuttui viime vuodenvaihteessa niin, että syyttäjä voi nostaa syytteen myös lievästä perheväkivallasta ilman rikoksen uhrin syyttämispyyntöä. Jos lehdissä Ikaalisten tapauksesta mainittu peruste, jonka mukaan syyttäjä ilmoitti luopuvansa syytteen nostamisesta yksinomaan sillä perusteella, että avopuoliso oli luopunut rikosilmoituksesta, pitää paikkansa, syyttäjä näyttäisi toimineen virheellisesti.

5. Mutta eikö myös poliisin menettelyä palauttaa rikosepäilyn takia haltuun otetut aseet kohta syyttämättäjättämispäätöksen jälkeen takaisin tulisi selvittää nyt tehtyä perusteellisemmin? Suomalaisen poliisin toimintakulttuuriin näköjään kuuluu, että tällaisessa tapauksessa poliisi on ensimmäisenä valmis pesemään mahdollisimman kiireesti kätensä ja kiistämään kaikki mahdolliset epäilyt. Näin tapahtui myös myös Ikaalisten tapauksessa. Pirkanmaan poliisilaitoksen apulaispäällikkö Antero Rytkölä, joka ilmeisesti vastaa laitoksella juuri aselupamenettelystä, tiedotti välittömästi, että Ikaalisten tapauksessa on menetelty täysin ampuma-aselain "kirjaimen ja hengen" mukaisesti. Poliisin sisäinen selvitys oli nopea ja päättyi - kuinka muuten - poliisiylijohtaja Mikko Paateron johdolla yleiseen käsienpesuun.

6. Paatero vieritti vastuuta lainsäätäjälle, tietenkin. Ampuma-aseuudistusta kiivaasti vastustanut persujen tuore valiokuntapomo Jussi Halla- aho puolestaan mainitsi I-S:ssa, että hänen kentältä saamiensa viestien mukaan poliisi tekee haltuunottoja liiankin kevein perustein.

7. Tämä yleinen käsienpesu ja viranomaisten keskinäinen syyttely ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että Ikaalisten tapauksessa viranomaiset tekivät virhearvon. Toki päätökset joudutaan tekemään käytettävissä olevien tietojen perusteella. Mutta jotta ikäviltä yllätyksiltä vältyttäisiin, tulisi kunkin tapauksen faktat tutkia todella tarkasti eikä rikosepäilyn takia takavarikoituja aseita tulisi luovuttaa takaisin hätiköidysti.

8. Ikaalisten tapaus muistuttaa Kauhajoen koulusurmatapausta sikäli, sillä viranomaisten piirissä vastuunkantajia ei tunnu tässäkään tapauksessa löytyvän. Kauhajoella surma-aseen ampujalle jättänyttä komisariota puolusteltiin poliisiylijohtaja Paateron lausuntoja myöten, mutta nyt hovioikeus on vihdoin todennut, että komisario menetteli virheellisesti. Ikaalisten tapauksessa paikallinen poliisilaitos, jonka lausuntoa poliisin nyt tekemä pikaselvitys myötäilee, toteaa, että, että "aseiden palautus oli oikein". Mutta aseiden takavarikoinnin jatkaminenkaan ei olisi ollut väärä ratkaisu.

9. Silloin, kun lain säännökset ovat väljiä, jää viranomaisille, kuten tässä tapauksessa poliisille, laaja harkintavalta. Viranomaisen on tällöin helppo puolustautua ja väittää, että "me toimimme täysin lain kirjaimen mukaisesti." Mutta tutkittiinko tapauksen faktat ja olosuhteet paikan päällä riittävän huolellisesti ja tarkasti? Tämä on ydinkysymys, joka pitäisi selvittää ja selvitystyötä ei pitäisi jättää yksin poliisin sisäisen selvityksen varaan. Poliisi tiedottaa ja antaa haastatteluja, mutta on syytä muistaa, että poliisi puhuu omassa asiassaan.

10. Nyt poliisi vain kirjasi naisen rikosilmoituksen erotilanteen yhteydessä tapahtuneesta pahoinpitelystä, esitutkintaa ei ilmeisesti edes suoritettu, kun nainen perui seuraavana päivänä kaikki vaatimuksensa, ja kolmea viikkoa myöhemmin poliisi antoi aseet takaisin miehelle. Kaksi päivää kuluttua noilla aseilla surmattiin kolme ihmistä. Mikä kiire poliisilla oli antaa aseet takaisin näin pian? Mikä merkitys oli poliisin aseiden palauttamisen yhteydessä antamalla varoituksella ja mikä merkitys tuollaisella varoituksella voi ylipäätään olla? Muistamme, että samanlaisen varoituksen antoi Kauhajoen komisario kouluampuja Matti Saarelle tätä ensi puhutettuaan. Varoitus toimi molemmissa tapauksissa ilmeisesti lähinnä vain yllykkeenä veritekoon.

11. Onko poliisin aselupakäytäntö ajan tasalla? Pystyykö poliisi todella vastaamaan ihmisten turvallisuudesta? Toimiiko turvallisuudesta vastaavien viranomaisten yhteistyö saumattomasti?

52. Joulukuun kuudes; Peijooni - kuvia Suomesta!

The River of No Return

Maa kunnasten ja laaksojen

mi on tuo kaunoinen...

- "rakkaus synnyinmaahan ja sananvapaus ovat tärkeitä, voin aina laulaa kaikille: On Pohjantähden alla, tää koti mulle mainen, mä elämästä laulan, sillä oonhan suomalainen"

- "6..12. viemme aina kynttilät läheisten haudoille, poltamme kynttilöitä ikkunoilla, syömme juhlavasti Siniristilippu ja sinivalkoinen kynttilä pöytää juhlistamassa, ja vaari muistelee sota-aikojaan"

- "itsenäisyyden anti on meille vapaus, vapaus ja vielä kerran - vapaus, Suomen itsenäisyys on isiemme verellä hankittu, kallis asia"

- "me kommunistit emme ikinä katoa, muuta itse avaruuteen, jos meistä haluat päästä eroon! - nim. "Ylpeä punikki"

- "sininen ja valkoinen, värit ovat vapauden, sininen on taivas, siniset on järvet; valkoinen on hanki, valkoiset myös yöt suvien"

- "se ihmeellinen sisäänpäinkääntyvyys kiehtoi minua aina, kun kävin nuorena Suomessa"

- "vanhuksella on ensin perusmaksut asumisesta hoivakodissa, palvelut hinnoitellaan sitten erikseen, esim. suihku, pukemisessa avustaminen, haavanhoidot ym. ym; vanhuksista on hyvää vauhtia tulossa bisnes Suomeen"

- "kunnioitan eniten ja aina niitä suomalaisia miehiä ja naisia, jotka uhrasivat henkensä Suomen itsenäisyyden puolesta; vaikea edes kuvitella missä Suomi olisi, jos Suomi ei olisi itsenäinen; olen koko 30 vuoden ajan, kun olen ulkomailla pysyvästi asunut, tämän aina sanonut ja sanon sen nytkin; terveiset vaan täältä lämpimästä Torremolinoksesta"

- "laman jälkeen Suomesta tuli rikkaiden veroparatiisi ja köyhien velkahelvetti"

- "se että ryöstöverotusta on kohtuullistettu, ei suinkaan tarkoita sitä, että Suomi edelleenkään olisi alhaisen verotuksen maa -veroparatiisista puhumattakaan"

- "illalla katson aina Linnan juhlia tv:stä, on hauska nähdä, millaisia iltapukuja naisilla on; linnanjuhlat on niitä harvoja ohjelmia, joita enää viitsii kastoa tv:stä hyvien filmien ja - Uutisvuodon lisäksi!"

- "työmarkkinatuki on jäänyt kauas palkkojen kehityksestä, ja Pelastusarmeijan Rälläkkä (= kovaosaisten yömaja Kalliossa) on aina täynnä, oli sitten Joulu tai Juhannus"

- "asunnottomuuden taustalla ei ole, kuten usein väitetään, mikään tahallisesti hankittu holtiton elämäntapa ja alkoholi, se tulee vasta myöhemmin; kierre alkaa vastoinkäymisten sumasta: perhesuhteen purkautuminen, läheisen kuolema, tapaturma, työttömyys, sairaus"

- "totuus on se, että enin osa suomalaistenkin köyhyydestä on itse aiheutettua"

- "miksi ihmeessä juopoille pitää tarjota asuntoja rauhalliselta alueelta, jossa on puistoja, päiväkoteja ja kouluja, menkööt laitakaupungille"

- "köyhät yrittävät sinnitellä alati pienentyvillä tuillaan kiinni kutakuinkin normaalissa elämässä, mutta ajautuvat maksuvaikeuksiin ja joutuvat luottotietohäiriöisten paarialuokkaan, luottotietohäiriöisellä ihmisellä ei ole poispääsyä tästä helvetistä"

- "tuossa ei nyt ollut vielä yhtään syytä alkaa kittaamaan kaljaa, missä näiden ihmisten sisukkuus - se kuuluisa Suomalaisen Sisu - on; ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen luovutetaan ja aletaan valittaa, hyi hitto"

- "juoppojen asuntola Töölöön on yhteiskunnan viesti: ryhdy rappioalkoholistiksi, pääset asumaan ilmaiseksi Hesan arvostetuimpiin kuuluvalle asuinalueelle"

- ai niinkö, kiitti vaan vinkistä - nim. latojan huomautus

- "kukahan mahtoi olla 90-luvulla se demareiden pääministeri, joka hylkäsi kaikki perinteiset vasemmistolaiset arvot ja teki uudesta sosiaalidemokratiasta eliitille antoisaa aikaa"

- "demarit ja SAK ovat ampuneet alas erilaiset perustulomallit, jotka vähentäisivät köyhien luukuttamista ja nostaisivat tukien tasoa"

- "keskiluokkakin lentää jo Pukettiin, mutta perusturvalla elävälle lomamatka ulkomaille on yhtä todennäköinen kuin kuulento tai lottovoitto"

- "köyhät teillä on aina keskuudessanne"

- "leipäjonoissa seisoo viikoittain tuhansia suomalaisia; EU:n määritelmän mukaan Suomessa on 600 000 köyhää; nykyisin ihmiset jaetaan hyviin ja kelvottomiin ostovoiman perusteella"

- "Sibeliuksen Finlandia on mahtava sinfoninen runoelma Suomen menneisyydestä ja vapaudesta: Oi, Suomi, nousit, näytit maailmalle...pois orjuuden"

- "eri syistä johtuen luottokelpoisuutensa menettäneitä on Suomessa yli 300 000 , yhtä paljon kuin Tampereella ja Lahdessa on yhteensä asukkaita"

- "Linnassa voi kyllä juhlia mutta televisioinnin joutaisi lopettaa"

- "älä sie hitsivie sano, et pressanjuhlien televisiointi pitäisi lopettaa, se on ainut ohjelma jota mie enää viitsin katsoa"

- "konkurssin tehneitä yrittäjiä syrjitään monin tavoin: verottaja pitää pahantekijänä, jolle ei myönnetä ennakkoperintärekisteröintiä; poliisi epäilee talousrikolliseksi; syyttäjä ajaa liiketoimintakieltoa; hän on musta lammas sukunsa silmissä; entiset ystävät pitävät hylkiönä ja työvoimatoimisto moniongelmaisena pitkäaikaistyöttömänä; kirkolle hän diakonian leipäjonoasiakas; työvoimahallinto tempputyöllistää kirpputorimyyntiapulaisena, lääkäri diagnosoi mielenterveyspotilaaksi..."

- "tänä päivänä keltainen tähti tai pinkki kolmio on merkintä luottotiedoissa; luottohäiriöinen maksaa muita enemmän vuokrasta, puhelinliittymästä, vakuutuksista, nettiyhteyksistä"

- "köyhä ei ole se, jolla on vähän, vaan se, joka toivoo paljon" (Seneca nuor.)

- "on tietenkin vielä ihmisiä, joille ilmeisesti kansakoulussa syötetty pelko edelleen kummittelee mielen sopukoissa, mielenrauhaa tästä voi kuitenkin saada, kunhan tarkastelee karttapalloa; nykykartalla ei löydy enää suurta, mahtavaa ja punaista Neuvostoliittoa, vaan se on korvattu nykyään demokraattisella - tästä tosin voi olla hyvinkin eri mieltä - Venäjällä"

- "näitten virolaisten itsenäisyyspyrkimykset silloin yhreksänkymmentäluvun aluus oli kans ihan hullu asia; mää kyl kerroin Gorballe, miten mää olin varoottanut niitä virolaasia, et älkää nyt sunkas hyvät ihmiset olko nii hullui, että rupeisitten vaatimaan itteänne irti Neuvostoliitosta, isosta emämaasta - mää tietenki ajattelin ensteks meitin suomalaisten etua, sil kyl mää arvasin, jot vaik ne virolaiset sen ittenäisyytensä saisivatkin, nii kyl se veli venäläinen olis taas kohe miehittämässä uurellensa tota meidän hiukka vähäosaista naapuriamme; enkä mää ainaskaa enää pitäs kivana, jos Suomen miehet taas joutuis juoksee pitkin Karjalan mettiä ja soita pyssyt seljäs - nii mää funteerasin, joo; no mennääs taas, Tellu, joo"

-"kysypä esimerkiksi virolaisilta, millaista se elämä on ollut asua ja olla kommunistien miehittämässä maassa, kun Isänmaa ei ole itsenäinen, luepa vaikka Sofi Oksasen kirja Puhdistus"

- "kyl se oli minustakin perin ikävää, kun keväällä 1989, jolloin ne Sam Nujoman Swapon sissit yllättäen ja vastoin sopimusta tunkeutuvat Angolan puolelta Namibiaan; en mää silloin voinut mittää muuta kun antaa Etelä-Afrikan valkosille sotajoukoille luvan ajaa sissit pois; no tosa kahakassa useat sadat sissit saivat surmana - valitettavasti; mut minkä mää sille voi, koska muutenhan se koko saakelin YK:n Namibia-projekti, jota mä vedin yksin, ois voinu hyvin kusta ja määkin olisi silloin voinu joutua, niikun sitä tavataan sanoa, sivuraiteille. Mä en ehkä olis saanu tota Noobelin rauhanpalkintoa, jota mä nytkin olen joutunut odottelemaan helevetin kauan eli ainakin 9 vuotta, olleskaan, peijooni; ja tämä se olis ollut minusta perin ikävä asiaa, niin varmaan myös Eevasta ja Markostakin, mä luulen; aattelepa nyt iteki, sen Noobelin pystin ois ehkä tänäkin vuonna voinut käydä helskutti pokkaamassa joku pitkäkaapuinen ja ruskettunut kyläkauppias tai joku köyhien pankin perustaja jostakin Uudesta Babyloniasta, hemmetin; "köyhien pankki", mukamas, hah, hah - ooks säkään Eeva koskaa kuullu, et köyhät vois omistaa pankin; katoppas Eeva nyt sieltä komerosta mulle kunnon lakeerikengät sinne Oslon seremoniaan - ettei käy niin kuin silloin 1995 siellä Tukholman Kuninkaanlinnassa - peijooni sentään!

- "siellä nyt jo miestä kylemenöö"

- "sytytämme aina kaksi kynttilää palamaan ikkunoille, meille tulee kylän väkeä, juomme kahvia ja glögiä; suurin osa ihmisistä itkee aika paljon, koska kylämme paloi kokonaan sodan aikana"

- "Suomessa tehdään tilastojen mukaan vuosittain 1 500 itsemurhaa, keskimäärin siis kolme itsemurhaa jokaisena päivänä"

- "minä olen Matista niin ylpeä!"

- "vuoden aikana Suomen kouluissa on surmattu yhteensä 21 ihmistä, 20-30 on lisäksi haavoittunut"

- "perhesurmissa ja ns. laajennetuissa itsemurhissa on tänä vuonna Suomessa saanut surmansa tähän mennessä 20 ihmistä"

- "ennen meillä oli Taipaleenjoki ja Tali-Ihantala, nyt meillä on Kauhajoki-Jokela ja sisäministeriön poliisiosasto"

- "ja poliisiministeri, se Annie Mestariselittäjä, sen kun vain istuu virassaan kuin tatti!" - latojan huomautus

- "kuulin sellaistakin, että hiljattain pidetyssä Hgin kodittomien tapahtumassa ei ollut ensimmäistäkään maahanmuuttajaa paikalla - mistähän arvelet tämän johtuvan?"

- "no niin, Halla-ahon opetuslapset, aletaas nyt sitten laittaa näitä suomalaisten ihmisten epäkohtia kuntohon - mutta kovin tuntuu vain olevan autiota tässä keskustelussa"

- "sain juuri kaksi tuntia sitten oikeuskanslerilta puhtaat paperit Suomi-Soffan asiassa; jos moitittavaa olisi löytynyt, olisin toki eronnut ministerin tehtävistä välittömästi"

- oikeuskanslerin "pikapäätös", josta ministeri Pekkarinen kiirehti juoksujalkaa kertomaan eduskunnan televisioidulla kyselytunnilla, syntyi viikonlopun yli mietinnässä; oikeuskanslerin ratkaisu perustui ministerin muistamattomuuteen - latojan huomautus

- "eduskunnan arvovaltaa ja koko suomalaisen demokraattista järjestelmää pahasti uhannut ja rappeuttanut vaalirahoitusskandaali päättyi myös oikeuskanslerin tyypilliseen nahkapäätökseen: yhtäältä kansleri moitti - oli moittivinaan - oikeusministeriötä vaalirahoituslain valvonnan laiminlyönnistä, mutta toisaalta hän katsoi, ettei ministeriöllä ollut "suoranaista" velvollisuutta valvoa lakia"

- "Korruptiota mittaavan Transparency Internationalin vertailussa Suomi putosi vähiten korruptoituneiden maiden tilastossa ensimmäiseltä sijalta neljänneksi, tämän katsottiin olleen seurausta kevään ja kesän 2008 vaalirahoitusskandaalista; poliittista korruptiota Suomessa ei pidetä "oikeana" korruptiona, eikä korruption selvittämiseen ja ehkäisyyn ole Suomessa muutenkaan juuri panostettu; valtakunnansyytäjä Matti Kuusimäen kerrotaankin huudahtaneen vuonna 1999: Mutta eihän Suomessa edes ole korruptiota!"

- "minusta Matti (V.) on niin ihana!" - miksei myös Matti K. - latojan huomautus.

- " tavallinen tallaajaa saa lyhyen oppitunnin siitä mitä se monikulttuurisuus käytännössä on taivaltaessaan - jos vain uskaltaa liikkua ulkona ylipäätään - iltaisin Hgin rautatieasemalla ja sen läheisyydessä"

-"kyl mä sanoin heti ekalla virallisella valtiovierailulla Kiinassa - oliks se nyt vuos 2002 tai jotain - että kyl kaikista suomalaisista aineskii Kiinan ihmisoikeustilanne on oikein hyvällä tolalla; no tää tietysti herätti huomiota Suomessa ja muuallakin, koska eihän se asia niin tietenkään ollut - eikä ole vieläkään; Pena kyl koitti tuolloin juur höpistä mun korvaa jotain sellaista, että, ´Tarja, älä nyt jumalauta mee taas munamaan ittees`, mutta mä en sitten tahallani kuunnellu Penaa, koska se oli päivällä meinannu eksyä meidän virallisesta seurueesta kaupunkikierroksen aikana, Pentillä kun on nyt tollainen tapa, jonka se yrittää selittää johtuvan siitä, kun sekin on nyt professori ja kaikki professorit ovat aina hieman hajamielisiä, mut mä luulen, että Pentti jäi sinne torille jälkeen muista vaan siksi, kun se halusi katsella niitä nuoria kiinalaistyttöjä omassa rauhassa. Kyl mä sitten, kun taas oltiin takaisin Suomessa, totesin meidän lehdistölle, että olisin kai mä nyt edes vähän voinu sitä kiinalaisten ihmisoikeustilannetta arvostella; mä olin sillo jo leppynyt Penttille"

-"koulukiusaaminen on edelleen yleistynyt maassamme"

- ...."pankinjohtaja vihaa, koska tämä ex-yrittäjä ja nyk. konna jättää konkurssissa velat maksamatta; perintätoimistot lähettelevät karhukirjeitään ja takaajat uhkaavat tappaa; lapset oireilevat pahaa oloaan ja puoliso tuskailee ja lähtee lopulta uuden kumppanin - toisen yrittäjän - matkaan; lompakko on tyhjä, ulosotto vie tuhkatkin pesästä"

- "ministerit panevat pystyyn yhä uusia ja uusia neuvottelukuntia, jotka ovat täynnä arjesta vieraantuneita teoriaherroja, pohtimaan masennuksen torjumista"

- "Valtioneuvosto on asettanut 27.11. Kauhajoen koulusurmien tutkintalautakunnan, tutkinnan tarkoituksena on selvittää mahdollisuuksia samankaltaisten tapahtumien ennalta ehkäisemiseksi ja vahinkojen torjumiseksi; tutkinnassa selvitetään mm. tapahtumien kulkua ja eri tahojen toimenpiteitä; samanlainen tutkintalautakunta asetettiin jo vuosi sitten Jokelan koulusurmien selvittämiseksi; ennen Kauhajoen syyskuussa 2008 sattuneita koulusurmia Jokelan lautakunta ei ollut lehtitietojen mukaan pääsyt työsään edes alkuun"

- "Jokelan koulusurmat ovat toki vakava asia, mutta täytyy muistaa, että Jokela on vain yksittäinen tapaus, eikä sen suhteen pidä huolestua (A.H., marraskuussa 2007)"

- "koulu-uhkailuista tulossa kymmeniä oikeudenkäyntejä" (HS 5.12.-08); apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske uhoaa HS:ssa: Vien uhkailut leivättömän pöydän ääreen, minulla on näissä tapauksissa hyvin ankara linja ja tulen jatkamaan sitä", sanoo Kalske

- miksei tämä AVKS sitten hoksannut aloittaa tuota "ankaraa linjansa" heti Jokelan koulusurmien jälkeen? Missähän tämä Jorma oli silloin ja mitä kalskutteli? Miksi hän odotti, että piti tapahtua vielä toinen ja kauheampi koulusurma Kauhajoella? Miksei hän pannut arvovaltaansa peliin heti Jokelan jälkeen ja kertonut maan hallitukselle, ministeriön Annie Mestariselittäjälle, SM:n poliisiosastolle ym. tahoille, miten asiassa piti toimia, jottei enää uusia koulusurmia pääsisi tapahtumaan? Miksi näin tapahtunut? Taitaa olla nyt vain Jormalla kova kiire nostaa profiiliaan, kun VKS Matti Kuusimäki alkaa olla eläkeiässä ja seuraajaa ykkössyyttäjän pallille kohta haeskellaan. - latojan huomautus

- Sekä Jokelan että Kauhajoen koulusurmien jälkeen olisi ensimmäiseksi pitänyt asettaa välittömästi lautakunta, joka olisi tutkinut, miksi surmaajille oli myönnetty vain vähän aikaisemmin lupa tarkkuuspistoolin hankkimiseen ja hallussapitoon, miksi aseita ei otettu pois surmaajilta heidän nettiin toimittamistaan uhkaavista videoista ja viesteistä huolimatta, miksi Jokelan jälkeen ei heti ryhdytty niihin kiireellisiin toimenpiteisiin aselupakäytännön tiukentamiseksi ja internetin keskustelupalstojen valvomiseksi, joihin ryhdyttiin vasta Kauhajoen verilöylyn jälkeen jne., jne. - latojan huomautus.

- poliisin aselupakäytännön aivan ilmeistä löysyyttä ja virheellisyyttä sekä sisäministerin vastuuta pohtivaa elintä ei ole asetettu vieläkään; tällaisen lautakunnan tehtävänä olisi myös selvittää, olisiko Jokelan ja Kauhajoen verilöylyt voitu estää, jos poliisin aselupakäytäntö ja sitä koskevat ohjeet olisivat olleet ajan tasalla eli sellaiset, joksi ne nyt kiireen vilkkaan Kauhajoen jälkeen muutettu - latojan huomautus

- Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut Euroopan neuvostonjäsenmaille lukuisia langettavia tuomioita tapauksissa, joissa ihmisen yksityiselämää, vapautta tai henkeä on loukattu siksi, että jäsenmaat eivät ole huolehtineet, että maassa olisi järjestetty riittävän tehokkaita oikeussuojakeinoja rikosten ehkäisemiseksi, torjumiseksi tai selvittämiseksi. Suomi on saanut tästä asiasta ihmisoikeustuomioistuimelta viimeksi langettavan tuomion aivan äskettäin eli 2.12.2008 (K.U. vs. Suomi); kyse oli tapauksesta, jossa rikokseen epäiltyä henkilöä ei voitu Suomen lain puutteellisuuden vuoksi selvittää eikä saattaa syytteeseen - latojan huomautus; koska Jokelan ja Kauhajoen tapaukset saatetaan ihmisoikeustuomioistuimen tutkittaviksi?

- "perustulolla köyhyyden kimppuun, no voi hyvät sylvit sentään; kyllä aina on ollut niin, että parasta sosiaalipolitiikkaa on työ; vain työkyvyttömille tulee turvata asianmukainen elintaso, ei työhaluttomille, vastikkeettomat perustulomallit silppuaisivat käytännössä työmarkkinoita entisestään ja romuttaisivat veronmaksumoraalia"

- "minä vaan tykkään katsella kauniita asioita, vaikka TV-ruudusta, enkä ole kateellinen kenellekään juhlissa näyttäytyvälle tai hänen vaatteilleen, itsenäisyyttä kannattaa juhlia - joka vuosi"

- ministeri Eino Uusitalon (Soini) aikoinaan tekemä virallinen ehdotus toista Itsenäisyyspäivää koskevasta juhlasta Leninin Suomen itsenäisyyden tunnustamisen kunniaksi olisi kyllä jo ollut liikaa; kyllä tässä yhdessäkin itsenäisyyspäivässä on tarpeeksi kestämistä - latojan huomautus.

- "Suomi on kaunis maa, metsät, järvet ja kauniit maisemat tekevät Suomesta ainutlaatuisen; Suomi-neito on myös kartalta katsottuna kaunis, muodot ovat linjakkaita ja rajaviiva Venäjän kanssa todella hienon muotoinen; harmi vain, ettei Suomi-neidolla ole enää toista kättä tallella"

- niinpä, mutta kenties vielä suurempi harmi ja kauneusvirhe - kartallakin - on se, että ihanan Suomi-neidon alapää eli suomeksi peppu - jota myös Kannakseksi aikoinaan kutsuttiin - on aika lailla kaventunut - latojan huomautus

- "kiitos sankarivainajille ja sotiemme veteraaneille siitä, että olemme saaneet pitää itsenäisyytemme 91 vuotta 17 vuoden sijaan. Tämän hetken pitäisi olla ilon, eikä surun juhla, sillä Suomen itsenäisyyden, vapauden ja tasa-arvon perintö kuuluu kaikille suomalaisille varallisuudesta, yhteiskunnallisesta asemasta tai synnyinmaasta riippumatta."

.... se ompi Suomen maa!

Suositeltavaa oheislukemistoa: Jera ja Jyri Hänninen: Kallis köyhyys (WSOY/Barrikadi 2008) sekä Velallisen tukijärjestö Fresh Start ry:n puheenjohtajan Jorma Metsä-Ketelän mainio mielipidekirjoitus "Miksi konkurssiyrittäjä syrjäytetään? , HS 30.11.2008.

32. KKO hyväksyi "asianmukaisen" ympärileikkauksen (KKO 2008:93)

1. Korkein oikeus (KKO) antoi toissa päivänä 17.10. ennakkopäätöksen pojan ympärileikkausta koskevassa asiassa (KKO 2008:93). KKO:n mukaan uskonnollisiin ja sosiaalisiin syihin perustuvaa, asianmukaisesti lääketieteellisellä tavalla teetettyä muslimipojan ympärileikkausta ei voitu pitää oikeudenvastaisena eikä siten rangaistavana tekona.

2. Rikoslain 21 luvun 5 §:n mukaan pahoinpitelystä on tuomittava sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen se, joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottamaan tai muuhun vastaavaan tilaan. Lievästä pahoinpitelystä rangaistaan rikoslain 21 luvun 7 §:n mukaan sakolla, jos pahoinpitely, huomioon ottaen väkivallan, ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksen tai terveyden vahingoittamisen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen.

3. Virallinen syyttäjä oli vaatinut kyseisessä jutussa muslimiäidille rangaistusta pahoinpitelystä. Syytteen mukaan yksinhuoltajaäiti oli tahallaan tehnyt ruumiillista väkivaltaa neljän ja puolen vuoden ikäiselle pojalleen palkkaamalla tuntemattomaksi jääneen henkilön suorittamaan pojalle ympärileikkauksen. Teollaan äiti oli aiheuttanut kipua pojalle ja leikkaushaavan, jolla osa lapsen tervettä kudosta oli poistettu ilman lääketieteellistä perusteita.

4. Jutussa oli jäänyt selvittämättä ympärileikkauksen tekijän henkilöllisyys. Äiti oli kertonut, että kotona tapahtuneen toimenpiteen suorittaja oli lääkäri ja se oli suoritettu paikallispuudutuksessa. Äiti oli tilannut lääkärin, mutta hän ei kertomansa mukaan muistanut lääkärin nimeä. Muuta näyttöä näistä seikoista ei ole esitetty, vaan kaikki oikeusasteet ovat uskoneet äidin sanottua kertomusta. Lääkäri oli äidin kertoman mukaan tehnyt pojalle jälkitarkastuksen, eikä toimenpiteestä ollut aiheutunut pojalle myöhemmin haittaa.

Tampereen käräjäoikeus, jossa syyte käsiteltiin ensimmäisenä asteena, totesi tuomiossaan 4.7.2006, että jutussa esitettyjen lääkärintodistusten mukaan ympärileikkaus näytti tehdyn asiantuntevasti ja oli todennäköisesti lääkärin tekemä ja poika oli siitä normaalisti toipunut. Puudutuspistoksesta oli lääkärintodistusten mukaan aiheutunut hieman kipua ja jälkeenpäin arvioiden toimenpiteestä oli voinut aiheutua pientä vaivaa noin kaksi viikkoa. Mitään suurempaa hetkellistäkään tuskaa ei kuitenkaan ollut aiheutettu, eikä toimenpiteestä ollut jäänyt mitään pysyvää haittaa.

Äiti oli kertonut, että hän oli suorituttanut ympärileikkauksen pojalleen uskonnollisista ja kulttuuriperinteisiin liittyvistä syistä ja että hän piti toimenpidettä "elintärkeänä". Toimenpiteelle ei ollut väitettykään olleen mitään lääketieteellistä perustetta.

5. Käräjäoikeus - käräjäoikeuden laamanni ja kolme lautamiestä - piti äidin menettelyä oikeudenvastaisena. Äidin menettely oli ollut RL 21 luvun 5 §:ssä tarkoitettua väkivaltaa ja teko täytti siten pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi syytteen katsoen, että äiti oli "epäselvän oikeustilan vuoksi" erehtynyt pitämään tekoaan sallittuna.

Käräjäoikeus vetosi tässä kohdin mm. siihen, että valtionsyyttäjä oli 30.6.2004, siis kolme kuukautta ennen nyt kysymyksessä oleva tekoa, jättänyt kohtuussyistä nostamatta syytteen erästä lääkäriä vastaan kuudesta vuonna 2001 ympärileikkaamalla tehdystä pahoinpitelystä, vaikka valtionsyytäjä oli katsonut lääkärin sinänsä syyllistyneen kuuteen pahoinpitelyyn. Käräjäoikeus viittasi myös Eduskunnan oikeusasiamiehen vuonna 1999 antamaan ratkaisuun, jossa oikeusasiamies oli suhtautunut muutoin kuin lääketieteellisiin ympärileikkauksiin varauksellisesti pitäen kyseenalaisena sitä, että leikkaus tehtiin siinä vaiheessa, kun lapsi itse ei pystynyt antamaan siihen suostumustaan. Käräjäoikeus totesi, että ympärileikkausta koskeva oikeustila oli Suomessa sangen epäselvä ja viranomaiskäytännöt epäyhtenäisiä.

6. Turun hovioikeus - kolme lainoppinutta jäsentä (Suomessa, toisin kuin Ruotsissa, lautamiehet eivät kuulu hovioikeuden kokoonpanoon edes sellaisissa jutuissa, joissa käräjäoikeuden kokoonpanossa on ollut lautamiehiä; asetelma on siten epäjohdonmukainen jos ajatellaan niitä näkökohtia, joita maallikkojäsenten tuomitsemistoimintaan osallistumisen puolesta on esitetty) - päätyi tuomiossaan 14.3.2007 siihen, ettei lapsen äiti ollut syyllistynyt pahoinpitelyyn. Hovioikeus vetosi siihen, että leikkaus, jonka oli tehnyt lääkäri, oli tehty asianmukaisesti ja ammattitaitoisesti ja tuskaa taikka pysyvämpää haittaa aiheuttamatta, uskonnollisista ja kulttuuriperinteisiin liittyvistä syistä ja ilmeisesti lapsen hyvää tarkoittaen.

7. Korkein oikeus (presidentti Koskelo sekä oikeusneuvokset Tulokas, Välimäki, Jokela ja Sippo) päätyi samaan lopputulokseen ja asiallisesti samanlaisilla perusteilla kuin hovioikeus.

Korkein oikeus totesi, että perus- ja ihmisoikeutena suojattuun lapsen ruumiilliseen koskemattomuuteen puuttumista ja sen puolustettavuutta tulee arvioida nimenomaan lapsen edun kannalta. Silloin, kun lapsi ei ikänsä puolesta kykene itsenäisesti päättämään ympärileikkauksen kaltaisesta pysyvästä toimenpiteestä, huoltajilla voi olla oikeus päättää siitä. Edellytyksenä kuitenkin on, että toimenpiteen tarkoituksena on edistää lapsen hyvinvointia ja kehitystä, eikä se saa olla lapsen edun vastainen.

Korkeimman oikeuden mukaan poikien ympärileikkaus on muslimiväestön keskuudessa vakiintunut ja vanha, uskonnollisiin traditioihin nojautuva perinne ja kiinteä osa miespuolisen väestönosan identiteettiä. Po. tapauksessa KKO katsoi, että uskonnollisesta syystä suoritetulla ympärileikkauksella voitiin arvioida olevan myönteistä merkitystä pojan itsensä, hänen identiteettinsä kehittymisen sekä uskonnolliseen ja sosiaaliseen yhteisönsä kiinnittymisen kannalta.

Korkein oikeus totesi, että pojan ympärileikkaus oli suoritettu asianmukaisesti ja myös kivun lievityksestä oli huolehdittu. Äidin kertoman mukaan toimenpiteen oli suorittanut lääkäri, joka oli seuraavana päivänä vielä tehnyt pojalle jälkitarkastuksen. Puudutuspistoksesta oli aiheutunut hieman kipua ja itse toimenpiteestä hieman vaivaa viikon tai kahden ajan, mutta mitään suurempaa hetkellistäkään tuskaa pojalle ei ollut aiheutettu eikä toimenpiteestä ole jäänyt pysyvää haittaa.

Korkein päätyi siihen, ettei pojan äidin menettelyä voitu pitää oikeudenvastaisena eikä siten rangaistavana. Syyte oli siis hylättävä.

8. Ympärileikkaus sinänsä toteuttaa pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön. Leikkauksesta tai "toimenpiteestä" oli aiheutettu tässä tapauksessa 4,5 vuoden ikäiselle lapselle ainakin hetkellistä kipua ja lisäksi vaivaa viikon tai kahden ajan. Kyseessä olisi siis ollut selkeä pahoinpitely, jollei sitä olisi voitu katoa uskonnollisten syiden takia oikeutetuksi; puolustus ei ollut edes vedonnut ympärileikkauksen terveydellisiin syihin.

Korkein oikeus on nähnyt aika paljon vaivaa todistellakseen - huonoa omatuntoaan kenties vaientaakseen - että toimenpiteestä oli aiheutunut vain "hieman kipua" ja vain "hieman vaivaa" - vaiva oli tosin kestänyt kaksi viikkoa - mutta että leikkauksesta ei ollut aiheutunut "mitään suurempaa hetkellistäkään tuskaa" eikä siitä ollut jäänyt pysyvää haittaa. Mahdollista haittaa ja sen ilmenemismuotoja korkein oikeus ei ole edes yrittänyt tarkemmin analysoida. KKO:n ratkaisun jälkeen eri lehtien verkkojulkaisuissa on käsitelty yksityiskohtaisesti mm. sitä, millaista haittaa pojan ympärileikkauksesta voi aiheutua tämän sukupuolielämän laadulle. Tähän nähden oikeusasteet olisivat voineet pohtia hieman tarkemmin pienen lapsen vanhempien oikeutta teettää ympärileikkaus lapselle. Voihan lapsi aikuiseksi tultuaan vaihtaa uskontoa, jonka perusteella hänelle oli ympärileikkaus oli tehty.

Poika ei ole voinut ikänsä perusteella antaa suostumustaan ympärileikkaukseen, mutta onko neljän ja puolen vuoden ikäinen lapsi jo niin kehittynyt, ettei ympärileikkausta olisi voitu tehdä vastoin hänen tahtoaan? Tähän kysymykseen KKO:n perusteluissa ei ole otettu kantaa.

9. On kuitenkin selvää, että korkein oikeus ei voinut päätyä asiassa mihinkään muuhun lopputulokseen kuin syytteen hylkäämiseen. Tässä mielessä juttu on ollut helppo ratkaista. Kyseessä on tilanne, jossa ikivanhat uskonnolliset ja kulttuuriperinteeseen perustuvat normit sivuuttavat nykyaikaisen oikeusjärjestyksen normit. Juutalaisten Pyhä Kirja, Vanha Testamentti (1. Mooseksen kirja 17. luku), käskee ympärileikkauksen suorittamiseen: "Ja Jumala sanoi Aabrahamille ... Ympärileikatkaa esinahkanne liha, ja se olkoon liiton merkki meidän välillämme, minun ja teidän."

Maailmassa tehdään miehille vuosittain arviolta noin 15-20 miljoonaa ympärileikkausta, joista noin 12 miljoonaa muslimimaissa ja noin 100 000 juutalaisuuden parissa. Ympärileikkauksia tehdään uskonnollisista syistä myös kristittyjen keskuudessa mm. Pohjois-Amerikassa ja Australiassa. USA:n ns. raamattuvyöhykkeellä, jossa itsetyydytystä pidetään edelleen syntinä, poikavauvoja ympärileikataan jo synnytyssairaalassa jne. Missään maassa poikien ympärileikkausta ei ole lailla kielletty, Ruotsissa se on lain mukaan tietyin edellytyksin nimenomaisesti sallittua.

Olisi siis ollut kansainvälisesti katsoen "perin outoa", jos Suomen korkein oikeus olisi ennakkopäätöksellään julistanut muslimipojan ympärileikkauksen rangaistavaksi teoksi!

10. Tyttölasten ympärileikkaus on eri asia, vaikka maailmassa tehdään vuosittain arviolta noin 150 000 naisten ympärileikkausta, joista pääosa Afrikassa. Kannattaa huomata, että KKO otti po. ennakkopäätöksensä perusteluissa kantaa tyttöjen ympärileikkaukseen, vaikka siitä ei jutussa ollutkaan kyse. Korkein oikeus totesi, että tytön ympärileikkaus tosiasiassa merkitsee tämän sukuelinten silpomista ja on siten selvästi vakavampaa kajoamista tyttöjen ruumiilliseen koskemattomuuteen kuin asianmukaisesti suoritettu pojan ympärileikkaus. Tyttöjen ympärileikkauksessa on kysymys lähinnä törkeästä pahoinpitelystä, jota ei voida missään olosuhteissa oikeuttaa nyt kyseessä olevan kaltaisilla uskonnollisilla ja sosiaalisilla syillä, eikä sitä ole perusteltua rikosoikeudellisessa arvioinnissa rinnastaa poikien ympärileikkaukseen, korkein oikeus lausui.

11. Millainen sitten on "asianmukainen" tapa suorittaa poikien ympärileikkaus? Korkein oikeus operoi perusteluissaan useassa kohdin käsitteellä asianmukainen, mutta ei lähemmin määrittele, mitä kaikkea tämä pitää sisällään. Ilmeistä on, että KKO ei ole halunnut päätöksellään sitoa lainsäätäjän käsiä, sillä kuten tuomion perusteluista ilmenee, sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan ympärileikkauksia koskevaa lainsäädäntöä.

Kyseisessä tapauksessa KKO piti toimenpiteen suorittamista asianmukaisena, kun ympärileikkauksen oli tehnyt lääkäri ja siinä oli käytetty paikallispuudutusta. Näillä edellytyksillä ympärileikkaus voidaan KKO:n mukaan suorittaa kotioloissa. Pitäisikö kuitenkin vaatia, että ympärileikkaus saataisiin tehdä vain sairaalassa tai terveyskeskuksessa ja sen suorittaisi aina laillistettu lääkäri? Kotona suoritettu operaatio on yleensä hieman arveluttava varsinkaan, kuten tässäkin tapauksessa oli asian laita, toimenpiteen suorittajan henkilöllisyyttä ei haluta jostakin syystä paljastaa.

12. Ruotsissa poikien ympärileikkauksesta on annettu erityinen laki, jossa säännellään yksityiskohtaisesti toimenpiteen edellytyksistä (Lag on omskärelse av pojkar, 2001:499). Laki koskee muita kuin terveydellisistä syistä suoritettavia ympärileikkauksia, ja sitä sovelletaan 18 vuotta nuorempiin poikin. Ympärileikkaus saadaan tehdä ainoastaan pojan huoltajan pyynnöstä tai suostumuksella ja sitten kun huoltajaa on informoitu toimenpiteen laadusta. Myös poikaa on informoitava asiasta, jos hän ikänsä ja kypsyysasteensa perusteella ymmärtää informaation. Pojan kanta toimenpiteeseen on selvitettävä, eikä operaatiota voida lain mukaan tehdä vastoin pojan tahtoa.

Ruotsissa toimenpidettä suoritettaessa on huolehdittava kivun lievityksestä, ja toimenpide saadaan tehdä turvallisissa olosuhteissa sen mukaan mikä on pojan edun mukaista. Ympärileikkauksen saa suorittaa vain lääkäri tai se, jolle on myönnetty siihen erityinen lupa. Kahta kuukautta vanhemman pojan ympärileikkauksen saa kuitenkin suorittaa ainoastaan lääkäri. Erityislupa ympärileikkauksen suorittamiseen voidaan asianomaisen uskonnollisen yhdyskunnan esityksestä myöntää tehtävään sopivaksi katsotulle henkilölle, jonka voidaan arvioida kykenevän suoriutumaan toimenpiteen suorittamisesta asianmukaisella tavalla; kivun lievityksestä huolehtii myös tässä tapauksessa lääkäri tai laillistettu sairaanhoitaja. Sanotun erityisluvan myöntää sosiaalihallitus, joka myös valvoo luvanhaltijan toimintaa. Sitä, joka suorittaa ympärileikkauksen ilman lääkärin pätevyyttä tai sosiaalihallituksen myöntämää lupaa, rangaistaan sakolla tai enintään kuuden kuukauden vankeudella.

Luultavasti Suomeen kaavaillaan kutakuinkin samansisältöistä lainsäädäntöä poikien ympärileikkauksesta.

PS.

Oulussa tapahtui eilen 16.10. murhenäytelmä, jossa perheenisä surmasi haulikolla ensin vaimonsa ja kaksi noin 10 vuoden ikäistä lastaan ja ampui lopuksi itsensä. Tällaisia perhesurmia on tapahtunut viime aikoina varsin usein eri ja ne näyttävät olevan vain lisääntymässä. Surma-aseena käytettiin perhesurmille tyypilliseen tapaan haulikkoa. Kyseessä oli laillinen ase - laittomia aseita Suomessa on käytetty surmaamistarkoituksessa aika harvoin.

Maailmalla Oulun perhesurmaa on uutisoitu näkyvästi uutena Suomessa tehtynä massamurhana; Kauhajoen koulumurhistahan on kulunut vasta 2-3 viikkoa ja Jokelan murhista vuoden verran. Sen sijaan Suomessa joukkotiedotusvälineet ovat kirjoittaneet Oulun murhista hyvin vähän, eikä tapaus ole kiinnostanut kunnallisvaalikentillä edes takaisin ryntäileviä puoluejohtajia. Heitä ei näköjään kiinnosta pohtia, millaisesta pahoinvoinnista perhesurmien yleistyminen suomalaisessa yhteiskunnassa oikein kertoo. Matti Vanhaselle, Jyrki Kataiselle ja Jutta Urpilaiselle tuntuu olevan paljon tärkeämpää, että heidän puolueensa saa vaaleissa 22,5 eikä vain 21,5 prosenttia äänistä.

Jos Oulussa isä, joka oli ammatiltaan opettaja, olisi surmannut perheensä koulussa, olisivat tiedotusvälineet varmaankin olleet paljon kiinnostuneempia tapauksesta. Mutta kun nyt surmattiin neljä ihmistä kotona, ei tapaus juuri näytä hetkauttavan ketään. Kotini on linnani, Suomessa on totuttu sanomaan. Kotona perheenpää saa kenkään estämättä ajaa perheensä karkuun tai pahoinpidellä puolisoaan ja lapsiaan. Kyseessähän on vain asianomistajarikos, joka ei poliisia, syyttäjiä, tuomioistuimia eikä lainsäätäjää ole kiinnostanut eikä näköjään kiinnosta edelleenkään.

Kotona voi vaikka surmata perheensä, ei se kellekään ulkopuoliselle kuulu, kunhan vain haulikko on laillinen. Tämä on sitä suomalaista yksityisyyttä. Eihän siinä jää kukaan kitumaan tai orvoksi, voidaan tokaista. Päivitellään vain, että "oli se niin kunnollinen ja onnellisen tuntuinen perhe, että oikein ihmetyttää, miten ihmeessä tällaista täällä rauhallisella asuinalueella voi tapahtua."