Voitto tulee olemaan meidän
1. Perussuomalaisten toisen kauden kansanedustaja Olli Immonen (29) kirjoitti perjantaina Facebookissa englannin kielellä haaveilevansa "vahvasta ja urheasta kansakunnasta, joka voittaa tämän painajaisen, jota kutsutaan monikulttuurisuudeksi".
2. Immonen jatkaa: "Tämä ruma kupla, jossa vihollisemme elävät, poksahtaa pian miljooniksi pikku palasiksi. Elämämme ovat kietoutuneet todella ankarassa ajassa. Nämä ovat ne päivät, jotka lopullisesti jättävät jäljen kansakuntamme tulevaisuuteen. Minulla on vahva usko kanssataistelijoihini. Me taistelemme loppuun asti kotimaamme ja yhden todellisen suomalaisen kansakunnan puolesta. Voitto tulee olemaan meidän".
3. Immosen kirjoitus ilmestyi Facebookin pikkutunneilla eli lauantain vastaisena yönä. Tämän vuoksi voisi ajatella, että ko. mahtipontiset ja onttouttaan kumisevat ajatukset ovat syntyneet perjantaipullon nauttimisen ja sen jälkeen jatkuneen juhlinnan tuloksena. Kun kirjoittaja kuitenkin kuuluu kansakunnan valioihin, eli valtiopäivämiehiin, on syytä uskoa, että kirjoitus on tarkoitettu vakavasti otettavaksi.
4. Olli Immosen kirjoitus on herättänyt kannanottoja puolesta ja vielä enemmän vastaan. Opposition edustajat tuntuvat tarttuneen Immosen heittämään täkyyn ja rusikoivat Immosta oikein olan takaa. Vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Krista Mikkonen twiittaa, että "jos joku nuori kirjoittaisi kuin Immonen, hänet ohjattaisiin ammattiauttajan luo". Toisen vihreän kansanedustajan Ozan Yanarin mukaan "on vakava asia, että hallituspuolueen kansanedustaja vijelee tällaista vihaa lietsovaa retoriikkaa". Sosiaalisessa mediassa on vaadittu, että Olli Immonen erotettaisiin persujen eduskuntaryhmästä.
5. Persujen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho yrittää toppuutella ihmisten mieliä toteamalla lakoinisesti, että tapauksessa on kyse vain kansanedustajan yksityisajattelusta. Samalla tavalla Terho kommentoi jokin aika sitten myös Olli Immosen edellistä "tempausta" eli tämän osallistumista kesäkuussa kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murhanneelle Eugen Schaumanille järjestettyyn muistotilaisuuteen Porvoossa uusnatsien kanssa. Olli Immonen julkaisi FB:ssa kuvan kansallissosialistisesta ryhmästä (Suomen Vastarintaliike), joka poseeraa Immosen johdolla sanotusssa Schaumanin muistotilaisuudessa (katso kuva yllä). Myöhemmin Sampo Terho kävi Immosen kanssa "keskustelun" ko. tilaisuuden johdosta.
6. Hallituksen nokkamiehet eli Juha Sipilä, Timo Soini ja Alexander Stubb ovat parhaillaan lomalla eikä heitä ole tavoitettu lausuntoa varten. Alex Stubb otti kuitenkin Twitterissä lyhyesti kantaa tapaukseen toteamalla, että "monikulttuurisuus on rikkaus". "Ei mulla muuta", päätti Stubb kommenttinsa.
7. Myöskään Olli Immosta ei ole tavoitettu, mutta Facebookissa hän vastasi saamaansa arvosteluun toteamalla, että "en peräänny tuumaakaan kansallismielisen Suomen puolustamisen linjaltani". Timo Soini lusmuilee tapansa mukaan, mutta lausahtanee huomenna jotakin ympäripyöreää Immosen kirjoituksesta.
8. Julkisuuspeli tapauksen johdosta näyttää, ainakin näennäisesti, kovenevan, vaikka Immosen lausahduksessa onkin kyse sinänsä varsin tyypillisestä kesäisestä ja lomakauden asiasta. Poliitikot tietävät, että kesällä typerätkin kannanotot herättävät mielenkiintoa ja juuri siksi niitä heitelläään ilmoille ihmisten ihmeteltäviksi. Pääasia on, että poliitikoista puhutaan, merkitystä ei ole sillä, puhutaanko hyvää vai pahaa.
9. Ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja on, aivan odotetusti tietenkin, heittänyt myös tähän soppaan oman lusikkansa. Tuomiojaa näyttää kaivelevan yhä ulkoministerin salkun menettäminen ja sen uskominen uudessa hallituksessa Timo Soinille. Tuomioja yrittääkin vierittää vastuuta Immosen kirjoituksesta osin Timo Soinille. Hän kummastelee Soinin radiohiljaisuutta tapauksessa. Tuomiojan mukaan Timo Soini voi näköjään Suomessa olla vastaamatta Olli Immosen ja hänen natsihenkisten kavereittensa puheisiin ja esiintymisiin, mutta Suomen ulkoministerinä hän ei ulkomailla selviä tästä "huulilla".
10. Myös vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö on puuttunut asiaan kysymällä, "miten kansanedustajan julkinen unelmointi vallankumouksesta ja taistelusta on yksityistä", kuten Sampo Terho on todennut. Terhon on arvostelun jälkeen ollut pakko sanoa, että hän keskustelee - jälleen kerran - Olli Immosen kanssa ja luvata, että Immosen kirjoitusta puidaan kesätauon jälkeen myös persujen eduskuntaryhmässä. Terhon mukaan kirjoitus saattaa aiheuttaa myös seuraamuksia Immoselle.
11. Kuten sanottu, Olli Immosen kirjoitus on tyypillinen kesäinen, myrsky vesilasissa kaltainen ilmiö, johon media todellisten juttujen puutteen takia varsin hanakasti tarttuu ja jonka ansiosta myös muut poliitikot pääsevät kesälaitumiltaan ääneen ja jyrisemään "tuomioitaan". Todennäköistä on, että perujen eduskuntaryhmä erottaa Olli Immosen määräajaksi - luultavasti kolmeksi kuukaudeksi - ryhmän jäsenyydestä. Tämän jälkeen valtakunnassa onkin sitten kaikki taas vähän aikaa oikein hyvin!
12. Olli Immonen oli vuonna 2011 valitun eduskunnan nuorin kansanedustaja. Hän valmistui 2008 turvallisuusvalvojaksi ja suoritti vartijan tutkinnon. Ennen kansanedustajaksi tuloaan Immonen työskenteli Securitaksen palveluksessa. Immonen kuuluu perussuomalaisissa ns. halla-aholaisiin. Hän on yksi nuivan manifestin 13 allekirjoittajista, joihin kuuluvat myös Jussi Halla-aho, Maria Lohela, Vesa-Matti Saarakkala, Juho Eerola ja persujen nykyinen puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo. Immonen valittiin 2013 Suomen Sisun puheenjohtajaksi. Immonen on kertonut ihailevansa edesmennyttä itävaltalaispoliitikko Jörg Haideria (1950-2008), joka tunnettiin kansallismielisestä politiikastaan.
13. Onko Olli Immosesta tulossa mielipiteiltään Suomen Breivik? Pekka Vennamo totesi tänään Facebookissa, että Immonen muistuttaa, ei vain mielipiteiltään, vaan myös ulkonäöltään aika paljon Anders Brevikia. Immonen on kasvattanut samanlaisen leukaparran, jollainen oli myös Breivikillä. Hän julkaisi oman kansallismielisen ohjelmansa, joka muistuttaa Breivikin manifestiä, neljä vuotta Breivikin hirmutekojen jälkeen.
2. Kyselyn mukaan keskusta jatkaa edelleen maan suurimpana puolueena, mutta sen kannatus on kuitenkin vähentynyt kuukaudessa 0,4 prosenttiyksikköä. Lyhyt hallitustaival - Juha Sipilän hallitus nimitettiin 29.5. - näyttää piristäneen kokoomuksen suosiota, sillä se on noussut perussuomalaisten edelle toiseksi suurimmaksi puolueeksi 17,3 prosentin kannatuksella. Puolueen kannatus on kasvanut 0,6 prosenttiyksiköllä toukokuusta.
3. Muiden hallituspuolueiden, eli keskustan ja perussuomalaisten kannatus sen sijaan on laskussa. Perussuomalaisten suosio on notkahtanut reilusti eli peräti 1,9 prosenttiyksikköä. Puolueelle antaisi äänensä nyt 15,6 prosenttia kansalaisista. Huhtikuun vaaleista persujen kannatus on laskenut yli kahdella prosenttiyksiköllä.
4. Perussuomalaisten kannattajat ovat luultavasti tyytymättömiä hallituksen alkutaipaleeseen, arvioi kyselyn toteuttaneen Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja. Hallitus julkisti leikkauspäätöksensä kesäkuun alussa eli mittausjakson aikana. Tutkimusaineiston mukaan perussuomalaisten kannatus on ollut laskussa työväestön joukossa.
5. Demareiden alamäki jatkuu, sillä puolueen suosio näyttää yhän laskevan. Sdp:n kannatuksesta on hävinnyt Ylen edellisen mittauksen jälkeen vielä 0,4 prosenttiyksikköä, sillä puoluetta äänestäisi nyt 14,6 prosenttia suomalaisista. Vaalien jälkeen demareille on tullut turpiin melkein kaksi prosenttiyksikköä.
6. Oppositiossa istuvilla vihreillä ja vasemmistoliitolla sen sijaan menee paremmin. Vihreiden suosio on kasvanut prosentin ja vasemmistoliiton melkein saman verran, 0,9 prosenttiyksikköä. Vihreille mitattiin kesäkuussa 11,5 prosentin kannatus, joten puolueen suosio on kasvanut hyvin menneiden eduskuntavaalien jälkeen vielä kolme prosenttiyksikköä. Vasemmistoliitto keräisi tällä hetkellä 8,4 prosenttia äänistä.
7. Taloustutkimuksen mukaan vihreisiin vuotaa tällä hetkellä kannattajia lähinnä demareista. Puolueen puheenjohtaja Ville Niinistö on ollut alkuvaalikaudella näkyvin oppositiojohtaja, kun demareiden aika on mennyt lähinnä akselilla Rinne - Urpilainen tapahtuneeseen keskenäiseen riitelyyn Jos demareiden alavireinen ja vihreiden nousujohteinen kannatuskehitys jatkuu, vihreät saattavat hätyytellä kohta neljänneksi suurimman puolueen paikkaa.
8. Oppositioon siirtyminen pitkän hallituskauden jälkeen ei näy vaikuttaneen RKP:n suosioon. RKP:lle mitattiin kyselyssä tavanomainen eli 4,5 prosentin kannatus. Puheenjohtajan vaihdoksesta ilmoittanut kristillisdemokraatit sen sijaan ovat saaneet 0,3 prosenttiyksikön verran nostetta. Puheenjohtaja Päivi Räsänen kertoi kesäkuun alussa, ettei hän enää asetu ehdolle. KD keräisi nyt 3,4 prosentin äänisaaliin.
9. Mainitusta gallup-kyselystä ei voida tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Juha Sipilän hallitus on vasta runsaan kuukauden ikäinen, eikä sen ilmoittamista leikkaus- ja säästöaikeista ole vielä ehditty antaa konkreettisia lakiesityksiä eduskunnalle. Tunnettu tosiasia on, että hallitukset saavat Suomessa viettää noin kolmen kuukauden pituista kuherruskautta kansalaisten silmissä. Vasta reilun puolen vuoden jälkeen nähdään, mitä mieltä kansalaiset todellisuudessa ovat hallituksen ja hallituspuolueiden onnistumisesta. Kun leikkaus- ja säästötoimenpiteet alkavat käytännössä purra, puolueiden kannatuksessa ja suuruusjärjestyksessä voi tapahtua enemmän muutoksia ja heilahduksia.