1. Tasavallan kerma eli tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja eduskunta sekä korkeimmat maallisen ja ja kirkollisen vallan muut viranhaltijat kokoontuu vuosittain pari kolme kertaa juhlallisiin kirkonmenoihin; tällaisia tilaisuuksia ovat esimerkiksi itsenäisyyspäivä ja valtiopäivien juhlalliset avajaiset jne. Näissä tilaisuuksissa ministerit, korkeat tuomarit, maaherrat (tänä vuonna onneksi viimeistä kertaa) sekä piispat ja muut kirkkoherrat ja -isät ovat - tai ainakin näyttävät olevan - niin nöyrää, niin nöyrää poikaa ja tyttöä että oikein. Yhdessä lauletaan hartaina virsiä ja kuunnellaan päät kallellaan ja laupiaan näköisinä kirkonpenkissä arkkipiispan tai jonkun muun piispaan saarnaa, jossa kehotetaan johtavia poliitikkoja muita vallanpitäjiä olemaan esimerkkinä kansalle. Kaikki tämä on tietenkin mitä suurimmassa määrin tavallisille pulliaisille kohdistettua teatteria.
2. Sillä kun loppuu juhla ja alkaa (t)yö, niin ihminen on sitä mitä hän syö. Juice Sika-laulun sanoma on taas näin joulun alla ajankohtainen ja entistä ajankohtaisemmaksi se on tullut tänä jouluna, jolloin eläinaktivistimme ovat sopivasti paljastaneet, millaisissa olosuhteissa tätä joulupöytien herkkua sikaloissamme oikein kasvatetaan.
3. Arkihuolesi kaikki heitä, lauletaan jouluna myös. Kaksi tämän valtakunnan isoa vaikuttajaa ei kuitenkaan ole vielä malttanut tarttua tähän joulun sanomaan. Tarkoitan europarlamentaarikko Mitro Repoa (sdp), joka tuntee myös nimen Isä-Mitro, sekä pääministeri Matti Vanhasta (kesk). Tietyt asiat tuntuvat pännivän heitä niin kovasti, että piispojen sanat nöyryydestä ja esimerkin antamisesta näyttävät unohtuneet täydellisesti heidän käydessään tuimaan taistoon laillista yhteiskuntajärjestystä ja riippumatonta tuomiovaltaa vastaan - kumpikin tietysti omassa asiassaan, kuinkas muuten.
4. Mitro Repo äityi tänään suorastaan sättimään korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) antamaa tuoretta päätöstä. KHO hylkäsi päätöksellään Revon kanelun Suomen ortodoksisen arkkipiispakunnan piispainkokouksen päätöksestä, jolla Repoa kiellettiin toimittamasta kirkon pyhiä toimituksia EU-parlamenttiehdokkuuden ja mahdollisen parlamenttijäsenyyden aikana. Repo ei päätöksen mukaan saa myöskään käyttää papin viittaa, ristiä tai muita papilllista arvoa osoittavia tunnuksia.
5. KHO:n mukaan Revon toimituskieltoon asettamisessa on kysymys ortodoksisen kirkon sisäistä autonomiaa koskevasta oikeudesta tulkita kirkon oppia. KHO:n mukaan tämä asiaratkaisuun liittyvä tulkinta kuuluu piispainkokouksen toimivaltaan eikä piispainkokouksen päätös perustu hallintolainkäytössä tarkoitetulla tavalla ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Piispainkokouksen päätös ei myöskään loukkaa Mitro Revon ihmis- tai perusoikeuksia, sanotaan päätöksen perusteluissa.
6. Mitro Repo kailotti suureen ääneen pitävänsä KHO:n päätöstä täysin epäoikeudenmukaisena, vääränä ja yleisen oikeustajun vastaisena. Hän ilmoitti harkitsevansa päätöksen viemistä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Revon mukaan KHO:n päätös on ristiriitainen ja huolimattomasti laadittu; KHO on kerta kaikkiaan täysin "hakoteillä." Mitro Repo ihmetteli, miksi häntä halutaan rangaista yhteisvastuun kantamisesta, vaikka siitä pitäisi päin vastoin palkita! Repo vertasi tilannetta siihen, että oikeusministeriksi tai tasavallan presidentiksi nimitettävältä juristeilta kiellettäisiin "juristinoikeudet." KHO:n päätös kielii myös sitä, että aika alkaa olla kypsä kirkon ja valtion suhteen uudelleenjärjestämiselle.
7. Huh, huh, onpa maallinen valta kihahtanut nopeasti entisen kirkonmiehen päähän! Hänhän vaatii kirkon erottamista valtiosta siksi, että häneltä evättiin väliaikaisesti oikeus suorittaa kirkollisia toimituksia. Mitro Repo ei näytä ymmärtävän edes sitä, että pappisviran toimittaminen ei ole mikään yksityistä elinkeinon harjoittamista - vaikka Repo tuntui toisinaan siitä sellaista tehneen - tai siihen verrattavaa toimintaa. Tuskinpa Tarja Halonen tai oikeusministeri Tuija Brax, jotka ovat kumpikin juristeja, ovat virassa ollessaan koskaan ehtineet edes ajatella "juristioikeuksiaan" ja jonkin oikeusjutun hoitamista, esimerkiksi jonkun tuttavansa avioehtosopimuksen laatimista tai lainhuudatuksen hakemista sukulaisensa ostamaan kiinteistöön. Poliitikkojuristit myöntävät mieluusti, että he ovat nyt sitten entisiä juristeja.
8. Mitro Repo lienee kaikesta huolimatta demareiden johtavia presidenttiehdokkaita. Saapa nähdä, valitsevatko demarit ehdokkaakseen luterilaisen Ilkka Kantolan vai ortodoksi Mitro Revon. Kummallakin on kyllä "puolensa."
9. Pääministeri Matti Vanhanen esiintyi tuohtuneena viime sunnuntaina pääministerin haastattelutunnilla. Vanhanen sanoi, että Ylen toimintatapa oli Silminnäkijän jutussa "sietämätön." Saatuaan TM:n asiantuntijoilta vapauttavan lausunnon lauta-asiassa, muistamme Vanhasen todenneen, että nyt tämä asia on hänen osaltaan loppuun käsitelty. Hän sanoi, ettei hän halua viedä asiaa edes Julkisen sanan Neuvostoon, kunnianloukkausjutun nostamisesta puhumattakaan. Tuolloin hän suorastaan säteili tyytyväisyyttä ja vakuutti, ettei hänen asemansa ole ollut näin vahva koskaan aiemmin.
10. Nyt ääni tuntuu muuttuneen kokonaan pääministerin kellossa. Vanhanen palasi väitteeseensä, jonka mukaan Yle yritti kaataa pääministerin; Vanhanen siis puhuu itsestään kolmannessa persoonassa. "Ihmisten silmissä korruptoituneeksi leimattu pääministeri joutuu poistamaan saamaansa leimaa julkisella väittelyllä," sanoi Vanhanen. Hän kuitenkin vakuutti edelleen, ettei aio lähteä oikeusprosessin, joka kestäisi kuulemma kolme vuotta, jolloin hän joutuisi tyystin vaikenemaan asiassa ja roikkumaan ikään kuin löyhässä hirressä.
11. Mikä sai JSN:n päätöksessä sai Vanhasen noin huonolle tuulelle? Ensiksikin tietenkin neuvoston päätöksen lopputulos, joka oli kaikkien - eniten Vanhasen ja hänen leirinsä - suureksi hämmästykseksi vapauttava. Vanhanen luoti selvästi siihen, ettei hänen itse tarvitse viedä asiaa JSN:oon, vaan sen tekevät jotkut muut hänen puolestaan ja asia olisi sillä selvä: langettava päätös tulisi vastaukseksi kanteluun ikään kuin apteekin hyllyltä. Kun näin ei sitten tapahtunutkaan, olisi reaktio tyrmistyttävä.
12. Mutta eniten pääministeriä luultavasti otti päähän se, että Yle ja sen "katalat" toimittajat saivat kantelujen johdosta tilaisuuden tarkentaa huomattavasti lautakasaväitteen tueksi ohjelmassa esitettyjä todisteitaan. Ylen vastineessa kerrottiin nyt, että rakennustarvike-erää koskevat tiedot oli saatu "suuren rakennusyrityksen johtotehtävissä toimineelta henkilöltä." Tämän henkilön tapahtumaselostusta kuvattiin vastineessa yksityiskohtaiseksi, asiantuntevaksi ja sen sanottiin perustuvan "omakohtaiseen tekemiseen." Vastineen mukaan lähde itse oli hyväksynyt rakennustarvike-erää koskevan laskun rakennusyrityksen tilaamasta puutavaraerästä, jota ei ollut kuitenkaan käytetty yhtiön työmailla, vaan joka oli todellisuudessa tarkoitettu Nuorisosäätiön silloiselle puheenjohtajalle Matti Vanhaselle. Lähteelle esitetty syy hyväksyä lasku - jotta yritys jatkossakin saisi Nuorisäätiön urakoita - oli kyseisenä ajankohtana (tämän vuosikymmenen alussa) looginen. Asian esitteli lähteelle henkilö, jolla oli läheiset suhteet Nuorisäätiön silloiseen puheenjohtajaan Matti Vanhaseen.
13. Lähteen kertomuksen pitävyys varmistui Ylen vastineen mukaan osin myös toista kautta. Kyseinen puutavaraerä oli jäljitettävissä Nuorisosäätiön tietylle työmaalle, missä työntekijöille oli kerrottu kyseessä olevan "Vanhasen laudat," joihin ei saanut koskea ja jotka odottivat poiskuljetusta. Tältä osin kyse oli Ylen vastineen mukaan kuitenkin toisen käden tiedosta. rakennustarvike-erästä oli keskusteltu myös erään Nuorisosäätiön edustajan kanssa, sanottiin Ylen vastineessa. Asian epäsuora myöntäminen - ko. henkilö käytti ilmaisua "ei savua ilman tulta" - ja Nuorisäätiön edustajan käsitys tapahtuma-ajankohdasta tukivat Ylen mukaan alkuperäislähteen kertomusta.
14. Kun nämä tiedot tulivat JSN:n päätöksen perustelujen myötä julkisiksi, ei ole vaikea arvata, ottiko pääministeriä niin sanotusti päähän kuin pientä oravaa konsanaan! Selvästi uutta tietoa, joka olisi asiaa pääministerin kannalta tarkastellen varmaankin saanut olla mieluummin visusti pimennossa. Vanhanen kuitenkin sanoi, että näiden uusien tietojen valossa Ylen toimittajien väitteet käyvät aina vain epäuskottavammiksi. - Mutta onkohan asia todellakin näin?
15. Jos pääministeri on syytön epäilyihin, kuten varmaan haluamme kaikki uskoa, niin miksi ihmeessä hän ei tee rikosilmoitusta kunnianloukkauksesta? Tätä on yleisesti ihmetelty etenkin kun muistamme, miten herkästi pääministeri pani välittömästi viime eduskuntavaalien jälkeen vireille toisen oikeusjutun eli teki rikosilmoituksen Pääministerin morsian -kirjasta opuksen kustantaja vastaan. Näin tehdessään Matti Vanhanen ja hänen advokaattinsa olivat täysin tietoisia siitä, että syyttäjän oli tuollaisessa tilanteessa pakko nostaa syyte myös kirjan kirjoittajaa Susan Ruususta vastaan. Pääministeri Vanhanen ei halunnut itse tehdä rikosilmoitusta Ruususesta, jottei rikosilmoitus olisi näyttänyt suuren yleisön silmissä pahalta ja yksinhuoltaja Ruususta kohtaan suorastaan julmalta. Kyseessä oli Vanhasen pikkumaisuutta ym s. osoittava kosto Ruususelle, joka oli mennyt kertomaan joitakin vähäisiä Vanhasen yksityisasioita kirjassaan.
16. Tässä Ylen tapauksessakaan pääministerin ei tarvitsisi tehdä muuta kuin saattaa asia rikosilmoituksella poliisin tietoon. Tämän jälkeen poliisi tutkisi ja syyttäjä nostaisi syytteen ilman, että Matti Vanhasen tarvitsisi tehdä välttämättä asiassa mitään. Sama koskee oikeudenkäyntiä tuomioistuimessa. Selitykseksi Vanhasen prosessihaluttomuudelle ei kelpaa myöskään väite, jonka mukaan pääministerin pitäisi muka olla oikeusjutun aikana kommentoimatta asiaa, jos hän tekisi aloitteen syytejutun nostamisesta. Tällaista kieltoa laki ei tunne. Vanhanen haluaa päinvastaisella väitteellään luultavasti vain sahata suurta yleisöä silmään.
17. Mitä Matti Vanhanen oikein pelkää, kun hän ei pane vireille kunnianloukkausasiaa Ylen toimittajia vastaan? Pelkääkö hän, että tuo salaperäinen lähde syyllistyisi totuusvelvollisena kuultaessa väärään valaan ja perättömän lausuman antamiseen? Vai pelkääkö Vanhanen, että lähde kertoisi oikeudessa totta?
18. Pääministeri on valinnut siis toisen tien. Hän uskoo, että "julkinen väittely" puhdistaisi häneen lyödyn perusteettoman korruptioleiman ja -epäilyn. Pääministeri aikoo siis hyödyntää suurelta yleisöltä ja äänestäjäkunnaltaan saamaansa sääliä ja toivoo säälin jatkuvan seuraaviin eduskuntavaaleihin saakka. Samalla huomio saataisiin pysymään poissa talouslamasta ja hallituksen kyvystä tai kyvyttömyydestä huolehtia maan asioista.
19. Saa nähdä, miten käy. Julkinen väittely tuskin lopettaa kaikkia epäilyjä. Sääliääniä Matti Vanhanen toki tulee seuraavissa vaaleissa saamaan, mutta nekään tuskin riittävät viemään häntä kolmannelle pääministerikaudelle.
