Puijo1. Norjan mäkijoukkueen valmentajana toiminut Mika Kojonkoski (kok) on vapautettu sakkovilppisyytteistään tänään annetulla Pohjois-Savon (Kuopion) käräjäoikeuden tuomiolla.
2. Lehtitietojen mukaan syyttäjä vaati Kojonkoskelle rangaistusta kahdesta sakkovilpistä. Syyttäjä vaati lisäksi, että Kojonkoski velvoitetaan korvaamaan valtiolle todistelukustannukset.
3. Syyttäjän mukaan Kojonkoski oli ilmoittanut tulonsa reilusti alakanttiin kahdessa liikennesakotustilanteessa. Kojonkoski oli sakotustilanteissa syksyllä 2008 ja 2009 kertonut senhetkisiksi nettokuukausituloikseen 3 000-3 500 euroa. Nuo tulot vastasivat senhetkisiä tuloja.
4. Oikeudessa oli kuitenkin riitaa siitä, olisiko valmentajan pitänyt ilmoittaa toteutuneet vuosiansiot, joiden mukaan nettokuukausipalkka oli noina vuosina 10 000 euroa, siis kolminkertaiset ilmoitettuihin tuloihin verrattuna. Kojonkoski sanoi, ettei hän sakotushetkellä voinut tietää mahdollisista bonuksista, jotka riippuivat Norjan mäkimiesten menestyksestä ja Norjan hiihtoliiton päätöksestä.
5. Kojonkoski kiisti molemmat syytteet ja vaati niiden hylkäämistä. Ensimmäisen sakkovilppiepäilyn kohdalla Kojonkoski oli ensijaisesti vaatinut, että syyte jätetään tutkimatta
6. Pohjois-Savon käräjäoikeus oli Kojonkosken kannalla. Ensimmäinen syyte sakkovilpistä jätettiin tutkimatta ja jälkimmäistä tekoa koskeva syyte hylättiin. Käräjäoikeuden mukaan Mika Kojonkoski ei antanut tahallaan harhaanjohtavaa sakotusta varten tarvittavia tietoja
7. Päätöksen mukaan "sakkovilppiin syyllistyminen edellyttää lisäksi tahallisuutta eli tässä tapauksessa sitä, että Kojonkoski on tiennyt tai hänen on ainakin täytynyt ymmärtää antavansa tuloistaa tuloistaan poliisimiehelle olennaisesti totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon."
8. Valtio velvoitettiin suorittamaan Kojonkoskelle oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi 2 460 euroa.
-----
9. Käräjäoikeuden päätöksessä on yksi kohta, joka tulee varmaankin herättämään keskustelua. Perusteluissa nimittäin todetaan toisen sakkovilpiepäilyn osalta, että "henkilöltä, jonka tulot vaihtelevat suuresti, ei voida edellyttää samaa tarkkuutta kuin säännöllistä kuukausituloa saavalta". Onko mainittu peruste kestävä ja yhdenvertaisuusperiaatteen mukainen? Suosiiko perustelu suurituloisia ja sorsii pienituloisia?
10. Ratkaisevaa lienee se, oliko Kojonkoski sakotustilanteissa ilmoittanut, että hän tulee samaan ammatistaan bonuksia, joiden suuruutta hän ei vielä tiedä. Jos bonuksista ei puhuttu mitään, voidaan käräjäoikeuden ratkaisua arvostella. Jos taas puhuttiin, niin olisiko sakotuspäätöstä tullut kenties lykätä, kunnes tiedettiin, mikä oli bonusten suuruus?
11. Prosessuaalisesti on mielenkiintoinen käräjäoikeuden ratkaisu, jolla syytäjän ensimmäistä tekoa koskeva syyte jätettiin tutkimatta sillä perusteella, että toinen syyttäjä eli Keski-Suomen kihlakunnansyyttäjä oli tehnyt samassa asiassa aiemmin syyttämättäjättämispäätöksen. Käräjäoikeus katsoi, että asia oli tämän vuoksi oikeusvoimaisesti ratkaistu eikä siitä voitu siis ottaa uudelleen tutkittavaksi.
12. Lain mukaan syyttäjän syyttämättäjättämiseen liittyykin eräänlainen oikeusvoimavaikutus. ROL 11:11:n mukaan syyttäjä saa nimittäin peruuttaa päätöksen jättää syyte nostamatta vain, jos asiassa ilmenneen uuden selvityksen mukaan päätös on perustunut olennaisesti puutteellisiin tai virheellisin tietoihin. Voitiinko syytepäätös tässä tapauksessa peruuttaa?
13. Kun en ole nähnyt tuomiota, en tiedä, mikä oli tilanne Kojonkosken tapauksessa. Olisi kuitenkin outoa, jos syyttäjä on toisen syyttäjän tekemän syyttämättäjättämispäätöksen jälkeen nostanut syytteen ilman minkäänlaisia uusia selvityksiä ja todisteita. Pidän tuota vaihtoehtoa epätodennäköisenä. Jotakin uutta selvitystä on siis esitetty, mutta ilmeisesti käräjäoikeus on katsonut, että niiden valossa aiempi päätös ei kuitenkaan ollut perustunut olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin.
14. Ensimmäinen syyte siis jätettiin tutkimatta syytepäätöksen (negatiivisen) oikeusvoimavaikutuksen vuoksi. Mutta oikeusvoimalla oli merkitystä myös jälkimmäisen syytteen eli vuoden 2009 tapauksen osalta. Käräjäoikeus nimittäin katsoi, että Keski-Suomen syyttäjän päätöksen vuoksi Kojonkoskella oli perusteltu syy olettaa, että hänen tapansa ilmoittaa tuloista oli oikea. Tässä siis oli kyse eräänlaisesta positiivisesta oikeusvoimavaikutuksesta.
15. Meniköhän tämän jälkimmäisenkään syytekohdan osalta ratkaisu täysin oikein? Vaikea sanoa, kun tarkemmat tiedot puuttuvat. Vaikuttaisi kuitenkin hieman siltä, että oikeus on ollut Kojonkosken kohdalla aika suurpiirteisellä "päällä." Sakkovilppi on toki rangaistava vain tahallisesti tehtynä (RL 16:6) ja rangaistavaa on vain "olennaisesti totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon (joka koskee tuloja, elatusvelvollisuutta tai muuta maksukykyyn vaikuttavaa seikkaa)" antaminen sakon määräämistä varten hyötymistarkoituksessa.
16. Kojonkoski on varmaankin tiennyt, että hänen sopimuksessaan oli bonuspykälä, jonka merkitys on tuntuva. Jos hän ei ole ilmoittanut sitä lainkaan poliisille, ei pitäisi olla epäilystäkään siitä, etteikö kyseessä ole ollut sakkovilppi. Jos taas ilmoitti, niin tilannetta on vaikeampi arvioida. Jokin käsitys bonuksen suuruudesta Kojonkoskella on varmastikin ollut, sillä hänhän on toiminut ammattimaisena mäkivalmentaja pitkään, ennen Norjaa Itävallan maajoukkueen valmentajana.
17. Kojonkoski oli käräjillä niin sanotusti kotikentällään, sillä hän edusti aktiiviaikoinaan Puijon Hiihtoseuraa (PHS). Hän on asunut Kuopiossa ja ollut Kuopion kaupunginvaltuustossa 1997-2004 edustaen kokoomusta. Kojonkoski oli aikonut olla ensi kuun eduskuntavaaleissa kokoomuksen ehdokkaana juuri Pohjois-Savon vaalipiirissä. Hän olisi kamppaillut luultavasti tiukasti Uudenmaan vaalipiiriin siirtyneen Jyrki Kataisen äänestäjien äänistä. Sittemmin Kojonkoski kuitenkin luopui ehdokassuunnitelmistaan. Vaalimenestystä ajatellen vapauttava rikostuomio olisi ollut langettavaa tuomiota suotuisampi ratkaisu.
18. Se, valittaako syyttäjä tuomiosta hovioikeuteen, ei ole vielä tiedossa. Jos valittaa, Kojonkoskea on kuitenkin pidettävä syyttömänä, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu.
19. Ratkaisusta joka tapauksessa nähdään, että prosessioikeudella on (nyt oikeusvoiman muodossa) usein tärkeä merkitys oikeudenkäynneissä.
