Rimma Salonen kuvassa oikealla
Tampereen käräjäoikeus antoi tänään tuomion Pikku-Antonin kaappausta ja vapaudenriistoa koskevassa jutussa. Tuomio oli odotetusti langettava: Antonin äidin Rimma Salosen katsottiin syyllistyneen lapsikaappaukseen ja vapaudenriistoon. Vapaudenriisto ei kuitenkaan oikeuden mukaan täyttänyt törkeän vapaudenriiston tunnusmerkistöä.
Näistä rikoksista Rimma Saloselle langetettiin 1,5 vuoden ehdollinen vankeusrangaistus. Myös rangaistus oli odotetunlainen, sillä syyttäjä oli vaatinut juuri sanotun suuruista ehdollista vankeusrangaistusta. Antonin isä Paavo Salonen oli asianomistajana vaatinut 1,5 vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta.
Käräjäoikeus, jonka puheenjohtajana toimi käräjätuomari ja jäseninä kolme lautamiestä, hylkäsi Rimmaa vastaan kavalluksesta nostetun syytteen. Rimma Salonen tuomittiin suorittamaan korvaukseksi nyt 6-vuotiaalle Antonille vapaudenriiston aiheuttamasta kärsimyksestä 20 000 euroa, isä-Paavo (65) oli vaatinut pojalleen vielä tätäkin suurempaa korvausta kärsimyksestä.
Rimma velvoitettiin suorittamaan korvaukseksi Paavolle Antonin etsimisestä Venäjällä ja tapaamisyrityksistä syntyneistä kuluista 4 800 euroa ja korvaamaan Paavon ja Antonin yhteisiä oikeudenkäyntikuluja 4 100 eurolla.
Tuomittu 20 000 euron korvaus on suomalaisen oikeuskäytänön mukaan korkeanlainen ja voi alentua hovioikeudessa, jonne Rimma Salonen on jo ilmoittanut tulevansa valittamaan koko tuomiosta. Mutta jos olisimme esimerkiksi USA:ssa, nyt tuomittuun korvaussummaan voitaisiin luultavasti lisätä ainakin yksi nolla lisää.
Tapauksen faktat ovat jokseenkin selvät, olen kertonut tapauksesta blogissani 19.5.2009; ks. myös blogeja 104 ja 106 kesäkuulta. Oikeuden mukaan Rimma syyllistyi lapsikaappaukseen, koska hän oli ottanut maaliskuussa 2008 omavaltaisesti huostaansa tuolloin 4-vuotiaan poikansa Antonin tämän isältä Paavolta, jonka huostassa lapsi oli tuolloin ollut. Vapaudenriistoon Rimma syyllistyi oikeuden mukaan kuljettaessaan suoraa päätä Antonin oikeudettomasti Venäjälle.
Rimman mukaan hän ei voinut syyllistyä lapsikaappaukseen, koska hänellä oli lapsen yhteishuoltajuus Paavon kanssa. Rimma tuntuu kuitenkin unohtavan, että isä-Paavo ei ollut antanut lupaa Antonin viemiselle Venäjälle. Rimma väitti, että hän oli lähtenyt Venäjälle vain lomailemaan Antonin kanssa, mutta myöskään tätä väitettä käräjäoikeus ei niellyt. Ennen Venäjälle matkustamistaan Rimma luopui asunnostaan ja tyhjensi sen huonekaluista ja tavaroista. Suomessa vielä ollessaan hän vuokrasi Venäjältä asunnon kolmeksi kuukaudeksi.
Rimma kertoi jääneensä Venäjälle, koska Paavo oli uhkaillut häntä puhelimessa; mahdollisesti tästä syystä vapaudenriistoa ei katsottu oikeudessa törkeäksi. Heinäkuussa 2008 Rimma haki ja sai Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:ltä päätöksen, jonka mukaan Antonia ei saa viedä pois Venäjältä, vaikka venäläinen tuomioistuin oli sitä ennen antanut siihen luvan.
Kuten tunnettua, Paavo oli oli sitkeä, matkusti Venäjälle, vietti siellä aikaa kuukausikaupalla, teki salapoliisityötä ja löysi poikansa sekä kuljetti Antonin kuluvan vuoden toukokuussa monien vaiheiden jälkeen takaisin Suomeen diplomaatti Simo Pietiläisen auton takakontissa. Käräjäoikeudessa Paavo Salosta muuten avusti asianajaja Riitta Rauhala, joka on Simo Pietiläisen aviopuoliso.
Oikeus on puhunut, pulinat pois! Näin voitaisiin Johannes Virolaista mukaillen oikeusvaltiossa sanoa. Mutta mitä vielä! Rimma Salonen on jo ehtinyt ilmoittaa tuomioon tyytymättömyyttä ja aikovansa valittaa tuomiosta hovioikeuteen. Tähän hänellä on tietenkin täysi oikeus.
Mutta hieman epätavallista on, että tuomittu järjestää parin tunnin kuluttua tuomion antamisesta tiedotustilaisuuden, jossa tuomio ja suomalaisvirnaomaiset jälleen kerran mollataan perusteellisesti. Kyseinen info pidettiin Helsingissä tänään kello 16 ja sinne oli tullut joukko venäläismedian edustajia; tähän on saatu Antonin tapauksen yhteydessä jo tottua. Antonin tapaus ja oikeusjuttu herätti jo kesällä ja nyt syksyllä käräjäoikeusvaiheen aikana laajaa huomiota venäläisissä tiedotusvälineissä. Rimma Salosen tapaus on ollut jopa ykkösuutinen Venäjän mediassa.
Tiedotustilaisuuksia tapauksen johdosta - myös ennen käräjäoikeuden pääkäsittelyä - on junaillut dosentti Johan Bäckman, ja hän oli myös tänään järjestetyn tilaisuuden taustalla. Bäckman on Helsingin, Joensuun ja Turun yliopistojen dosentti, varmaan siis pätevä tieteenharjoittaja. Sen sijaan Lapin yliopisto ei osoittanut Bäckmanin dosenttihaaveille osoittanut muutama vuosi sitten ymmärrystä. Bäckman ei ole kuulemma halunnut tarkentaa, mikä rooli hänellä on kyseisessä oikeusjutussa.
Bäckman on kirjoittanut Antonin tapauksesta mittavan määrän blogijuttuja ("antonfree"). Hänen mielestään rikoksiin ovat tapauksessa syyllistyneet Paavo Salosen ohella suomalaisviranomaiset Pietarin lähetystöstä ja erityisesti ulkoministeri Alex Stubb, jota Bäckman on moukaroinut kirjoituksissaan oikein olan takaa.
Bäckmanin käräjäoikeuden käsittelyä koskeva selostus oli hyvin tarkka ja paikoitellen hauskakin, mutta sen pilasi kuitenkin täysin dosentin lievästi sanottuna kärkevä kielenkäyttö syyttäjää (johtava kihlakunnansyyttäjä Mika Mäkinen), Paavo Salosta ja asianajaja Riitta Rauhalaa kohtaan. Käräjäoikeuden jäsenet Bäckman sentään jätti rauhaan. Rauhalasta Rimman taustajoukot ovat tehneet kantelun Suomen Asianajajaliittoon, mutta luulenpa, ettei Rauhalan tarvitse olla tästä kovinkaan huolissaan. Paavo Salonen on lehtitietojen (I-S 10.10.) tiettävästi aikeissa tehdä kunniansa loukkaamisesta rikosilmoituksen Rimmaa ja Johan Bäckmania vastaan.
Johan Bäckman on esiintynyt tapauksen johdosta näkyvästi Venäjän mediassa, jossa hän väitti vähän ennen käräjäoikeuden pääkäsittelyä muun muassa, että Rimma Salosta uhkaisi 7,5 vuoden ehdoton vankeusrangaistus. Eräs venäläinen poliitikko on muutama päivä siten todennut Bäckmanin videossa, että käräjäoikeudella ei ole mitään perusteita tuomita Rimma Salosta jutussa, Paavo Salosen vaatimukset oikeudessa olivat kuulemma puuta heinää.
Eikös tällaista menettelyä nimitetty ennen vanhaa "sekaantumiseksi toisen valtion sisäisiin asioihin?" Toki neuvostoliittolaiset saivat mielin määrin sekaantua suomalaiseen politiikkaan ynnä muuhun, sen sijaan suomalaiset eivät saaneet arvostella Neuvostoliittoa ja sen yhteiskuntaelämää edes pienellä sanalla. Presidentti Urho Kaleva Kekkosen johdolla kehitetty ja hänen valvontansa alaisuudessa toiminut itsesensuuri piti tästä tiukasti huolen.
Oman maan kansalaisia toki saa ja pitääkin puolustaa, mutta tämä pitäisi tehdä kaikella mahdollisella kunnioituksella ystävällismielisen naapurimaan riippumatonta tuomioistuinlaitosta ja muita viranomaisia kohtaan ja yksityisiä ihmisiä mollaamatta.
Mutta kuten tiedetään, venäläiset tuomioistuimet ovat riippumattomia hallitusvallasta ja muista virnaomaisista vain paperilla, eivät käytännössä ja todellisuudessa. Ehkä nyt nähty oikeusprosessi Anton-pojan tapauksesta saattoi juuri sen vuoksi olla heille hieman outo. Jos oltaisiin venäjällä, tuomioistuimen lainvoimaisia päätöksiä ei tarvitsisi noudattaa, jos joku "korkeampi" viranomainen päättäisi toisin. Tämähän nähtiin myös Antonin tapauksessa.
Olisi ollut hyvä, jos esimerkiksi Pietarin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijat olisivat voineet käydä seuraamassa Tampereen käräjäoikeuden istuntoa ja pääkäsittelyä. He olisivat silloin voineet omin silmin havaita, miten riippumaton tuomioistuin ja syyttäjistö toimivat länsimaisessa demokratiassa.
Mutta ehkä tällaiseen vierailuun tarjoutuu vielä pietarilaisille opiskelijoille ja kenties heidän opettajilleenkin mahdollisuus, kun Turun hovioikeus aikanaan pitää pääkäsittelyn Anton-pojan jutussa. Turku ja Pietarihan ovat sitä paitsi ystävyyskaupunkeja - olivat vielä ainakin ennen tätä "tuomiopäivää."
Siitä, miten oikeusvaltiossa ei kenenkään pitäisi toimia, saamme me suomalaiset sen sijaan aina vähän päästä näytöksen dosentti Bäckmanilta.
Tätä juttua kirjoittaessani tuli tieto, jonka mukaan Paavo Salosta vaaditaan luovutettavaksi Venäjälle. Itar-Tassin mukaan Venäjän yleisen syyttäjän virasto valmistelee parhaillaan Paavoa koskevaa luovutuspyyntöä. Uutisen mukaan Venäjä pitää rikoksena sitä, että Paavo toi Antonin keväällä Venäjältä Suomeen sala diplomaatin auton tavaratilassa.
Kyse on siis ärsytetyn imperiumin vastaiskusta. Bäckmanin blogista voidaan tämän päivänä "satona" lukea tästä seuraavat otsikot:
- Rimma joutuu maksamaan entiselle miehelleen lapsen salakuljetuksesta takakontissa; siitäkös se 20 000 euroa sitten tulikin (latojan huomautus);
- Venäjän kansankamarin Anatoli Kutsera vaatii Rimma Salosen "kyynisen" tuomion peruuttamista; Venäjällähän tämä peruuttaminen kävisi käden käänteessä päinsä (latojan huomautus);
- Venäjän ihmisoikeusvaltuutettu Vladimir Lukin vaatii Paavo Saloselle oikeudenkäyntiä Venäjällä; no, jo on aikoihin eletty - oikein ihmisoikeusvaltuutettu (latojan huomautus);
- Venäjän valtakunnansyyttäjä vaatii Paavo Salosen luovutusta Venäjälle; no jo on Paavo suosittu Venäjänmaalla (latojan huomautus).
Mitähän kaikkea tästä vielä seuraa ja millaisia otsikoita saamme vielä dosentin blogista lukea? Yöpakkasia jo pitelee ja talvikin on kohta tulossa...toivottavasti kiista jää lumisodan tasolle.
