944. Toimi Kankaanniemi ja seksi

            Kun elämä vielä hymyili, eli Toimi tarkastuttamassa valtakirjaansa 

1. Hallitusneuvotteluja käydään ja Smolnassa on laukannut jos jonkinsorttista poliitikkoa ja asiantuntijaa, varsinaisia lobbareita sisään ei ole kuitenkaan päästetty. Juha Sipilän neuvotteluissa osoittamaa tasaisen harmaata tyyliä ja johtajuutta on kiitelty maasta taivaisiin aina presidentti Sauli Niinistöstä alkaen. 

2. Jopa suomalaisen poliitiikan muutamaksi vuodeksi jättävä ja Luxemburgiin pankkitehtävien pariin luikahtava Jan Vapaavuori äityi lauantaina TV1:ssä ylistämään Sipilää "suureksi johtajaksi". Timo Soini ja Alex Stubb loistavat Smolnan tiedotustilaisuuksissa kuin Naantalin aurinko ja kehua retostelevat kilvan ja häpeilemättä kolmen hallituspuolueen me-henkeä  niin, että oikein pahalta välillä tuntuu. Ajatella nyt, aikuiset miehet ja entiset poliittiset veriviholliset!

3. EU:n komissio on kovana, eli antaa Suomelle varoituksen, vaatii Suomea panemaan, oikeastaan siis laittamaan, julkisen taloutensa ja kilpailukykynsä kuntoon ja uhkailee Suomea holhoukseen asettamisella. Mutta tällaisilla "pikkuasioilla" ei tunnu olevan meillä, ainakaan Sipilän, Soinin ja Stubbin mielestä,  minkäänlaista merkitystä. Kyllä me aina tuollaisista pikku murheista ja talouslamoista selviydymme, mehän selviydyttiin, peijakas vieköön, talvisodastakin!

4. Keskusta, perussuomalaiset ja Juha Sipilä haukkua räksyttivät Kataisen ja Stubbin hallituksia joka viikko ja eduskunnan jokaisena istuntopäivänä juuri siitä, ettei hallituksella ole johtajuutta eikä kipeitä päätöksiä saada aikaan. Nyt kun keskusta on suurin puolue ja Sipilästä on tulossa pääministeri, kaikki tuntuu muuttuneen. Eduskunta, nykyisin siis tämä "Sibelius Akatemia", ei ole ollut kunnolla koolla kuukauteen eikä toimitusministeriönä toistaiseksi jatkava Stubbin  hallitus ole enää edes yrittänyt tehdä minkäänlaisia  päätöksiä, vaikka maan taloudella menee aina vaan huonommin ja työttömyys sen kuin kasvaa.  

5. Kello käy ja kesä tulee, mutta hallitusta ei vain näy eikä niitä jo monta vuotta kaivattuja merkittäviä päätöksiä päästä tekemään. Vaikka hallitus saataisiin kokoon tämän kuun aikana, hallituksen järjestäytymiseen ynnä muuhun sellaiseen kuluu sen verran aikaa, että hallitus tuskin ehtii tehdä kunnon päätöksiä ennen Juhannusta. Jussin päivän jälkeen ministerit säntäävätkin sitten lomille ja ilmoittavat "palaavansa asiaan" vasta joskus syksyllä. Kaiken piti maassa Juha Sipilän johtajuuden ansiosta muuttua, mutta muuttuuko sittenkään? Aleneeko edes ministereiden lukumäärä kahteentoista ja luopuuko hallitus poliittisista valtiosihteereistä, kuten Sipilä lupasi ennen vaaleja? Ei tietenkään, sillä "me elämme nyt niin vaikeita aikoja", että "Isänmaan etu" vaatii kaikkien yhteistä ponnistusta! 

6. Kesällä Sipilä, Soini ja Stubb eivät harrasta politiikkaa, vaan keskittyvät harrastuksiinsa. Timppa  kasvattaa rasvaprosenttiaan käymällä raveissa, kun taas Alex yrittää alentaa sitä kilpailemalla triathlonissa. Juha puolestaan voidaan tavata näpräilemästä verstaallaan uuden häkäpönttöauton tai kakkaroiden kimpussa.

7. Mutta kevennetään nyt kuitenkin hiukan, sillä ympärillämme ei ole vain ikäviä asioita ja pelkkää synkkyyttä, vaan toki myös piristävistä asioista uutisoidaan. Otetaanpa esille vaikkapa tämänaamuinen uutispommi: Toimi Kankaanniemi (persut) on lähettänyt naisille, vieläpä "vieraille naisille",  ympäri maata "seksiviritteisiä" viestejä ja ehdottanut näille suoraan seksiä! Näin kertoo Keskisuomalainen (KSML), joka ilmestyy Jyväskylässä; Toimi on harjoittanut em. viestittelyä lähellä Jyväskylää eli kotipitäjästään Uuraisilta käsin.

8. KSML:n uutisen mukaan Toimin kohteikseen valitsemat naiset asuvat eri puolilla Suomea ja ovat mukana perussuomalaisten puoluetoiminnassa. Naisten mukaan Kankaanniemi on ehdottanut heille suorasanaisesti seksiä. Aluksi Toimi on keskustellut naisten kanssa politiikasta, mutta tämän jälkeen hän oli siirtynyt ns. suoran toiminnan alueelle seksiin liittyvillä ehdotuksillaan.

9. Reiluna ja uskollisena aviomiehenä ja muutenkin uskovaisena tyyppinä - Toimi on istunut 24 vuotta vuotta Kristillisen liiton kansanedustajana (1987-2011) ennen kuin loikkasi  viime vaaleissa persuihin - Kankaanniemi myöntää lähetelleensä naisille seksiin liittyviä viestejä:

"Olen ollut tavattoman tyhmä ja harkitsematon. Olen kertonut viesteistä vaimolleni, ja hän tietää ja ymmärtää. Tämä on raskas asia äänestäjille, jotka ovat minuun luottaneet. Pyydän anteeksi tekojani ja menettelyjäni. Ei ole muuta tehtävissä kuin katua ja pyytää anteeksi. Olen epätäydellinen ja virheitä tekevä ihminen. Nämä ovat tosi pahoja virheitä". Hän sanoi myös, että "Facebook on huono kaveri". 

10. Persujen puheenjohtaja Timo Soini kommentoi KSML:n uutista toteamalla, että Kankaanniemen harkintakyky on pettänyt täydellisesti. Kankaanniemi on entinen kristillisdemokraattien ministeri ja presidenttiehdokas. Hän putosi eduskunnasta vuoden 2011 vaaleissa, mutta teki huhtikuun vaaleissa onnistuneen paluun  eduskuntaan persujen ehdokkaana. 

11. Toimi Kankaanniemi, joka tunnetaan Timo Soinin luottomiehenä, on osallistunut meneillään oleviin hallitusneuvotteluihin ja häntä on veikkailtu myös uuden hallituksen ministeriksi. Vaalituloksen perusteella eduskunnan puhemiehen paikka kuuluu perussuomalaisille ja kokenutta Kankaanniemeä on pidetty yleisesti vahvimpana ehdokkaana puhemiehen paikalle.

12. Toimi saa nyt haudata ministeritoiveensa eikä häntä valita myöskään eduskunnan puhemieheksi. Hänet voidaan erottaa kurinpidollisista syistä persujen eduskuntaryhmästä, ainakin joksikin aikaa. Persut haluavat kenties katsoa, parantaako Toimi, joka on jo 65-vuotias, tapansa, eli malttaako hän mielensä eikä esitä enää naisille, ainakaan eduskunnassa oleville, seksiin liittyviä kysymyksiä ja toiveitaan.

13. Perussuomalaisten porukka on kutsunut hallitusneuvotteluihin myös muitakin veteraaneja. Puolueen edustajana ns. strategiaryhmässä on ollut mukana eläkkeellä oleva prosessioikeuden professori Erkki Havansi (73), joka on paiskonut eläkkeelle siirryttyään hommia puolueen eduskuntaryhmän lainopillisena neuvonantajana. Smolnan rappusia on tv-kuvissa harpponut vetävällä askeleellaan ylöspäin myös ex-kansanedustaja ja entinen liikenneministeri Raimo Vistbacka (69). Haluaisiko Timo Soini palkita heistä jomman kumman - tuskin nyt sentään molemmat - ministerin salkulla? Jos persut saisi hallituksesta oikeus- tai sisäministerin paikan, saattaisi Raimo Vistbacka olla vahvoilla. Hän on pitkäaikainen kansanedustaja (1987-2011) entinen Alajärven piirin nimismies ja tuntee poliisi- ja oikeusasiat siten ikään kuin vanhasta muistista. Vistbacka luopui eduskunnasta vuoden 2011 vaaleissa, mutta ehkä vanha suola on alkanut yhtäkkiä janottaa nyt, kun hallituksen ovet persuille auki sepposen selällään. 

14. Jos oikeusministeriltä edellytetään lakimiehen tutkintoa, laissa tästä vaatimuksesta on tosin jo reilut 10 vuotta sitten luovuttu, voisi keskustasta nousta ministeriksi 27-vuotias uusi kansanedustaja Antti Kurvinen. Vahvoilla oikeusministeriksi voisivat olla myös keskustalaiset kansanedustajat Esko Kiviranta (65) ja lappilainen porotilan emäntä Eeva-Maria Maijala, sillä molemmilla on juristin tutkinto. En silti jaksa uskoa, että he olisivat kovin kiinnostuneita hyvää kielitaitoa ja runsasta ulkomailla matkustelemista edellyttävästä oikeusministerin salkusta, sillä Kiviranta lempiharrastuksena on maanviljely ja Maijalan puolestaan porotilatalous Savukoskella. Kokoomuksen ehdokkaana oikeusministeriksi voisi tulla kysymykseen kansanedustaja Antti Häkkänen (30).

                                     Yhtään valehtelematta, ainakin näin pitkä….

737. Soinilla vakuusasiaa etusivun verran

 Vielä on viitonen kansaan ja lehteen...

1. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on taitava retoriikassaan. Hän on ehtinyt rytätä Suomen Kreikalta saamat vakuudet moneen kertaan. Eduskunnan kevätistuntokauden lopun häämöttäessä Soini on pättänyt antaa lopullisen iskun ja kevättodistuksen onnettomana pitämälleen hallituksen Kreikka-politiikalle. Tätä varten persupuolue on ostanut Helsingin Sanomien tämän sunnuntaipäivän etusivun Suomen kansalle osoittamalleen  ”avoimelle kirjeelleen”.

2. Parin vuoden takaisen vaalijytkyn tuloksena persuilla on nyt rutkasti rahaa, millä mällätä. Vanhoilla puolueilla on sen sijaan lähinnä vain velkoja. Persupuolue on hankkinut hulppean toimiston aivan Helsingin ydinkeskustasta. Hesarin etusivun ostaminen on tähän nähden pikkujuttu. Persujen gallup-kannatus on hivenen hiipumassa, kun taas keskusta on rynnistänyt gallupeissa maan suurimmaksi puolueeksi. Tällä viikolla Timo Soini on moittinut kepun Juha Sipilää kokoomuksen ja hallituksen myötäilijäksi Kreikan vakuusasiassa. Tässä hieman taustaa Soinin näkyvälle manööverille.

3. Ilmoituksessa Timo Soini kuvaaa ytimekkääati näkemystään siitä, mitä vasta pari viikkoa sitten julkiseksi tulleista Kreikan "vakuusjärjestelyä" koskevista asiakirjoista ilmenee.

4. Aivan aluksi Soini viittaa siihen, että hallituksen laittomasti salaisiksi julistetut  "Kreikan vakuudet" saatiin julkisiksi vasta persujen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Pirkko Ruohonen-Lernerin ja Erkki Havansin valituksen ansiosta. Todellisuudessa KHO:een valittajia taisi olla toistakymmentä. KHO antoi ennkkopäätöksen nimenomaan Pirkko Ruohonen-Lernerin tekemään valitukseen, jossa Havansi ei siis ollut valittajana.

5. Kuka muuten on Erkki Havansi? Esimerkiksi Ilta-Sanomat kertoo tänään, että Havansi olisi kansanedustaja. Tuo meni kuitenkin hieman pieleen, sillä prosessioikeuden emeritusprofessori Erkki Havansi on "vain" persujen varakansanedustaja Uudeltamaalta. Havansi on eläkepäivillään pestautunut töihin persujen eduskuntaryhmään ja toimii ryhmän lainopillisena neuvonantajana. Ilmeisesti hän oli laatimassa Ruohonen-Lernerin valitusta KHO:lle. Havansi tuntee hyvin "Kreikka-vakuuksien" substanssin, sillä pantti- ja vakuusoikeus kuuluu hänen leipälajeihinsa. Havansin tunnetuin oikeustieteellinen teos on nimeltään "Esinevakuusoikeudet", josta on otettu useita painoksia. Erkki Havansi lienee tarkistanut myös Soinin nimissä tänään julkaistun Hesarin etusivun asiallisen sisällön.

6. Timo Soinin kirjeen sanoman pääsisältö on jo kaikille tuttua: Suomi ei ole itse asiasssa saanut Kreikalta minkäänlaisia "perinteisiä vakuuksia", sanaa "vakuus" ei edes mainita sopimuksessa. Kreikka ei ole Suomelle edes mikään sopimuspuoli, vaan Suomi osti järjestelyssä vain osittaisen suojauksen kreikkalaisilta pankeilta. Mikään muu euroryhmään kuulunut maa ei halunnut vastaavanlaista järjestelyä sen kalleuden takia jne.

7. "Suomi solmi tuottojenvaihtosopimuksen, prosenttiswapin, jossa nimensä mukaisesti Suomi maksaa kreikkalaispankeille prosenttiosuuden saamistaan pääomatuloista. Kreikkalaispankit puolestaan maksavat Suomelle oman prosenttiosuutensa synteettisestä Kreikka-short-järjestelystä. Siinä ydin", Soini vuodattaa Hesarin ilmoituksessaan. Soinin mukaan järjestely on täysin erilainen viritys, kuin perinteisesti ymmärretyt vakuudet, joista valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on julkisesti puhunut.

8. Soini kysyy ilmoituksessa, miksi Suomen ja Kreikan järjestely pyrittiin salaamaan.  "Yksi – huolestuttava – selitys on, että ministerimme ja virkamiehemme eivät tarkkaan tiedä, mihin he ovat nimensä laittaneet miljardiluokan sopimuksia tehdessään. Toinen – kylmäävä – selitys on se, että he tiesivät ja siksi pyrkivät salaamaan sopimuksen", ilmoituksessa sanotaan.

9. Timo Soini ja persut siis vihjalevat, että "Suomen kansaa" on johdettu "Kreikka-vakuuksissa" harhaan. Raskas syytös maan hallituksen ja etenkin valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen kannalta. Suomen vakuusjärjestelyä ja sen pitävyyttä epäillään nyt myös Euroopassa. Financial Times kertoi pari kolme päivää sitten, että Suomi ei saanut Kreikalta suinkaan vakuuksia, joina järjestelyä mainostettiin "hätäpaketteihin väsyneille suomalaisille", vaan ainoastaan johdannaissopimuksen neljän pankin kanssa.

10. Onko Timo Soinin näyttävässä manööverissä kuitenkin kysymys vain akateemisen saivartelun ja terminologian varjolla harjoitetusta poliittisesta retoriikasta? Suomi sai järjestelyssä Kreikalta mainitut johdannaissopimukset, joita voidaan pitää käypänä vakuutena ja jotka turvaavat Suomen aseman myös siinä tapauksessa, että Kreikka ei selviä veloistaan, vaan ajautuu  velkajärjestelyyn. Jos Kreikka pyytää ERVV-lainojensa anteeksiantoa, päätöksenteko edellyttää euromaiden yksimielisyyttä ja siten Suomen eduskunnan nimenomaista hyväksymistä. Vaikka Kreikka-järjestelyssä kyse ei ole juridis-muodollisesti ottaen vakuuksista, kyseiset johdannaissopimukset kattavat siten Suomen riskit, jolleivät hallitus ja eduskunta nimenomaisesti päättäisi luopua oikeudestaan vaatia vakuuksia.

11. Timo Soinin ilmoituksen vastapainoksi kannattaa lukea, mitä valtiovarainministeriö lausuu tiedotteessaan 30.5.-13, katso tästä. 

12. Pitäisikö Timo Soinin ja persujen tehdä vielä ennen eduskunnan lomalle lähtöä Kreikka-vakuuksista jälleen uusi välikysymys ja vaatia Jutta Urpilaisen päätäs salailusta vedille? Välikysymystä ei kuitenkaan ehdittäne eikä sitä ilmeisesti halutakaan tehdä, vaan persut jättävät  "Kreikka-vakuudet" mieluusti hautumaan koko kesäksi ja palaavat siihen uudelleen ja uudelleen aina seuraaviin eduskuntavaaleihin saakka.

658. Kuntavaalien tulossatoa - äänestysaktiivisuus romahti

Vaalitulos, suluissa puolueiden ääniosuuden muutos v. 2008 kuntavaaleista, oli seuraavanlainen:
kokoomus 21,9 % (-1,6); Sdp 19,6 % (-1,7); keskusta 18,7 % (-1,4); persut 12,3 % (+7,0); vihr.  8,5 % (-0,4); vasurit 8,0 % (-0,6); Rkp 4,7 % (0,0); KD 3,7 % (-0,4) ja muut 1,7 % (-0,8).

Eipä tuo lauantainen veikkaukseni kovin paljon mennyt pieleen! Persujen odotettua pienempää vaalivoittoa - sätkyä - vain oli vaikea ennustaa.

Kuten listasta näkyy, kaikki muut puolueet hävisivät vuoden 2008 kuntavaliin verrattuna paitsi persut ja Rkp. Silti myös hävinneiden puoleiden puheenjohtajat - laidasta laitaan - kiirehtivät naamat hymystä loistaen jo heti ennakkoäänien tultua hyrisemään tyytyväisyyttään iloitsemaan suureen ääneen "hyvästä vaalituloksesta". Persujen voittoa taas vähäteltiin ja sitä pidettiin jopa vaalien suurimapana häviäjänä. Miten tässä nyt näin kävi?

Puolejohtajat eivät verranneeet vaalin tulosta edelliseen kuntavaaleihin, vaan vuoden 2010 eduskuntavaaleihin, jolloin persut sai jytkyvoiton. Nyt persuille ei tullut jytkyä, tuli vain sätky, ja tämäkös muiden puolueiden johtajia  ilahdutti. Puhuttiin torjuntavoitosta ja ties mistä.

Ketkä torjouivat ja mitä? Tämä on selvä asia: Lähes puolet äänioikeutetuista ihmisistä torjuivat koko vaalit ja samalla koko demokratian! Äänestysprosentti jäi nimittäin todella alhaiseksi eli 58.2 prosenttiin, laskua edellisistä kuntavaaleista reilut kolme prosenttiyksikköä! Kansa ei siis luota enää edes persuihin, eihän tästä kai muuta johtopäätöstä voida vetää! Persuista on tullut vanha puolue. Suurin äänestysprosentti oli Mauri Pekkarisen hallitsemassa Kinnulassa (84 %), alhaisin taas Vantaalla (51 %), siellä demareiden hallitsemassa ongelmakaupungissa.

Jos  puolueiden saamia äänimääriä laskettaessa otetaan huomioon kaikki äänioikeutetut, ovat puolueiden todelliset kannatusprosentit seuraavat: kokoomus 12,6 %, Sdp 11,3 %, keskusta 10,8 %, perussuomalaiset 7,1 %, vihreät 4,9 %, vasemmistoliitto 4,6 %, Rkp 2,7 % ja KD 2,2 %. Nukkuvien puolue olisi siis näissäkin vaaleissa ylivoimaisesti suurin ryhmä.

Mutta sitten hieman iloisempiin uutisiin: Läpi vaaleissa menivät esimerkiksi Juha Mieto (perinteinen) Kurikassa, Olli-Pekka Karjalainen (moukari) Seinäjoella, Jani Wickholm (hömppämusiikki) Jämsässä,  Lailli Partinen (lätkä) Lappeenrannassa ja Amin Asikainen (turpiinsa saanut boxari) Kirkkonummella, filosofi Jukka Kemppisen kotipitäjässä. Ja sokerina pohjalla: Viitasaaren ääniharavaksi on noussut Teuvo Hakkarainen (persut ja Seiska). Dosentti Johan Bäckman sen sijaan sai tyytyä Espossa 44 ääneen eikä tullut valituksi.

Tämäkö vaalien koko kuva: Koko maan suurimmaksi ääniharavaksi on nousemassa ja nyt jo noussut Helsingissä kokoomuksen Jan Vapaavuori, porvariston pönäköityvä charmia. Vai se, että hyvin monissa kunnissa uusien valtuutettujen keski-ikä on reilusti yli 60 vuotta. Suomi on myös tässä katsannossa ukkooontuvien ja ämmäytyvien ihmisten maa.

Pena Arajärven äänimäärä oli pettymys: nipin napin maan kymmenen parhaan joukkoon. Tämä selittyy sillä, että Penan eukko on Tarja, muutenhan Penan äänimäärä olisi toki ollut paljon suurempi. Seuraavissa vaaleissa - kenties jo eurovaaleissa - Penan kyllä kantsisi  harkita vakavasti vaaleihin menoa poikamiehenä.

Keravalla uusien valtuttettuihiin kuuluu kaksi Havansia, molemmat persuista: Erkki (71 v.) kaupungin toiseksi suurimmalla äänimäärällä ja Lahja (67 v.) reilulla 200 äädellä. Parhaat onnittelut!

Yksi uusi ennätys vaaleissa sentään nähtiin: ääntenlaskun hitausennätys. Näyttää siltä, että mitä vähemmän ääniä vaaleissa annetaan, sitä hitaammin ääntenlasku ja tuloksen saanti kestää. Ylen vaaliasiantuntija Sami Borg on edelleen dosentti, eikö hänelle voitaisi  jo hakea professorin arvonimeä?

Susan Ruusunen, ex-pääministerinmorsian, ei onnistunut pääsemän valtuustoon Espoossa demarien listoilta, ääniä ropisi 49. Sen sijaan Merja Mäntyniemi (ent. Vanhanen), lentoemäntä ja yhteiskuntat. yo., valittiin kepun listoilta uutena Rovaniemen valtuustoon. Näitä kahta naista yhdistävä lenkki eli ex-pääministeri Matti Vanhanen, nykyinen perheystävien liiton puheenjohtaja, oli ehdolla Nurmijärvellä, jossa jäi äänimäärässä mitalisijojen ulkopuolelle eli neljänneksi 450 äänellä. Outi Mäkelä, istuva kansanedustaja kokoomuksesta, keräsi yli 1200 ääntä eli kolme kertaa Vanhasta enemmän. Mattia ei näköjään liiemmälti kaivata takaisin valtakunnan politiikkaan.

Antti "Kanki" Kaikkonen läpäisi seulan Tuusulassa, mutta Jukka Vihriälää ei - jostakin syystä - valittu enää Seinäjoen valtuustoon. Sen sijaan Ilkka "Ike" Kanerva sai Turussa noin 1500 ääntä ja meni valtuustoon, vaika hänellä on niskassaan tuntuva vaikka vielä lainvoimaa vailla vankeustuomio lahjontarikoksesta.

Suomen pohjoisimmassa kunnassa eli Utsjoella tehtiin historiaa, sillä kunnanvaltuustoon, johon kuuluu 15 jäsentä, valittiin nyt kaksi saamelaista Rkp:n listoilta:  opiskelija Asla Järvensivu (37 v.) ja poromies Heikki Uula-Petteri Somby (24 v). Keskusta hävisi "Ussurilla" (Tenolla).

637. Oikeuskansleri, koulukiusaaminen ja terve järki

                                          Smart doggy?

1. Oikeuskansleri, tarkemmin ja kunnioitusta osoittaen ilmaistuna Valtioneuvoston Herra Oikeuskansleri, on tunnetusti maamme ylin laillisuusvalvontaa harjoittava viranomainen ja virkamies - yhdessä Eduskunnan Herra Oikeusasiamiehen kanssa.

2. Suomalainen järjestelmä on omituinen sikäli, että meillä on kaksi ylintä laillisuusvalvojaa, eli siis oikeuskansleri ja oikeusasiamies, kun sitä vastoin muissa maissa, Ruotsia lukuun ottamatta, on tyydytty yhteen ylimpään laillisuusvalvojaan eli oikeusasiamiestä vastaavaan ombudsman-instituuttiin. Olisiko meikäläinen tuplajärjestelmä siis ko. suhteessa tehokkaampi kuin "yksikamarinen" systeemi? Tuskinpa vain, jos kysymystä tarkastelee käytännön valossa, mutta tämä on jo toinen juttu, mihin ei nyt tässä yheydessä enmpää kajota. 

3. Se on kuitenkin vielä sanottava, että suomalainen järjestelmä on myös sikäli omituinen, että toinen ylimmistä laillisuusvalvojistamme eli oikeuskansleri toimii samalla eräiden korkeassa asemassa olevien valvottaviensa eli valtioneuvoston ja sen ministereiden neuvonantajana eli ns. kruununjuristina laillisuutta koskevissa kysymyksissä. Tämä kaksinapaisuus tai -naamaisuus on tietenkin varsin outoa, mutta tätä eivät  meidän korkeasti oppineet valtiosääntöasiantuntijat ole vielä(kään) jostakin syystä hoksanneet. Oikeuskanslerille tehty kantelu esimerkiksi jonkin ministeriön korkean virkamiehen nimityspäätöksen laillisuudesta on siten täysin turha toimenpide, sillä se on tuomittu jo etukäteen epäonnistumaan, koska oikeuskansleri on jo etukäteen hallituksen ja nimitysesityksen tehneen ministerin neuvonantajana antanut siunauksensa kiistanalaisen nimityspäätöksen tekemiseen. Tämä nähtiin viimeksi sisäministeriön kansliapäällikön kummallisen nimitysjupakan yhetydessä. Sanotunlaista kantelua ratkaistessaan oikeuskansleri toimii ikään kuin omassa asiassaan, sillä  kohdistuuhan kantelu tosiasiallisesti myös häneen itseensä.

4. Tämän esipuheen jälkeen voimmekin mennä päivän epistolatekstiin. Sysäyksen siihen antoi Helsingin Sanomien mielipidesivulla tänään julkaistu Erkki Havansin kirjoitus otsikolla "Lainvalvojat ei ole erehtymättömiä". Havansi ilmoittaa kirjoituksessaan, samoin kuin kotisivuillaan, olevansa "oikeustieteen professori" (emeritus). Mutta kuten me juristit hyvin tiedämme, Havansi on nimenomaan prosessioikeuden täysinpalvellut eli - lusinut professori; mitä vikaa prosessioikeudessa muka olisi, ei sitten mitään! 

5. Erkki Havansi on nykyisin aktiivinen perussuomalainen poliitikko, joka tuli (tai jäi, miten vaan) vuoden 2011 eduskuntavaaleissa persujen ensimmäiseksi varakansanedustajaksi Uudellamaalla. Hän on toiminut 1.9.2011 alkaen perussuomalaisten eduskuntaryhmän oikeudellisena asiantuntijana ja ilmoittaa blogissaan toimivansa mainitussa hommassa "hallituksen kaatumiseen ja uusiin eduskuntavaaleihin saakka". Tämä osoittaa  emerituksessa sarkasmin lisäksi tiettyä optimismia oppositiossa olevien persujen kannalta. Lieneekö Erkki ensi kuun kunnallisvaaleissa persujen ehdokkaana Keravalla? Tätä ennakoisi se, että hän on alkanut jälleen kirjoitella US-blogiaan, viimeksi teemasta "Kylläpäs vaan eurokriisi on yksi tärkeä kuntavaaliteema".

6. Havansin HS-kirjoitus käsittelee apulaisoikeuskanslerin 16.8. antamaa päätöstä kanteluun, jossa oli kyse - hieman puisevan otsikkonsa mukaan - "peruskoulun valvonta- ja kurinpitovallan ulottovuudesta ja sisällöstä". Apulaisoikeuskanslerin mainitusta ratkaisu on laadittu OKa-viraston ratkaisutietokantaan otettu seloste (diaarinumero OKV/427/1/2011). Tuossa ratkaisussa apulaisoikeuslansleri antoi Sastamalassa toimivan Sylvään koulun rehtorille vastaisen varalle huomautuksen hänen virheellisestä menettelystään. Huomautuksen apulaisoikeuskanslerilta sai myös Sastamalan kunnanhallitus, joka oli päätöksen mukaan vastuussa  siitä, ettei se nähnyt rehtorin menettelyssä tai koulun virheellisissä järjestyssäännöissä huomautettavaa tai moitittavaa.

7. Havansi viittaa kirjoituksessaan  Nuorisotutkimusverkoston tutkijan Tomi Kiilakosken HS:ssa edellisenä päivänä eli 23.9. julkaistuuun vieraskynäkirjoitukseen "Koulumatkalla kiusaamiseen pitää puuttua". Sekä Kiilakoski että Havansi "oudoksuvat" apulaisoikeuskanslerin kyseistä päätöstä. Kumpikaan herroista ei tohdi mainita kantelupäätöksen tehneen apulaisoikeuskanslerin nimeä, mikä saattaa johtua (liian) hyvästä kotikasvatuksesta tai/ja tietynlaisesta esivallan kunnioittamisen halusta ("Äla turhaan lausu Herran nimeä"). Mutta eihän se mikään salaisuus ole eikä saa olla, että nykyisen apulaisoikeuskanslerin nimi on Mikko Puumalainen.

8. Mitä pahaa Sylvään koulun rehtori oli sitten oikeastaan tehnyt, kun apulaisoikeuskansleri katsoi asiakseen nuhdella häntä noin julmetulla tavalla? Päätöksen mukaan rehtori oli rikkonut peräti viittä perustuslain, neljää perustusopetuslain sekä kahta tupakkalain säännöstä vastaan! Vaikka rikkomuksista annettu sanktio on vain huomautus, on tämä oikeuskanslerin ratkaisukäytännössä jo aikamoisen merkittävä seuraamus, sillä kuten tiedetään, yleensä oikeuskanslerit - samoin kuin oikeusasiamiehet - toimivat niin sanotusti "silkkihansikas-periaatteella" ja tyytyvät lausumaan yleensä virkamiehen tai viranomaisen lainrikkomustapauksissa ainoastaan oman "käsityksensä"; sitäkin pidetään jo sanktiona. Pikkuvirkamiehiä nämä korkeat laillisuusvalvojamme kyllä höykyttävät silloin tällöin, mutta mitä ylemmäs virkahierarkian portaikossa edetään, sitä lievemmiksi tuppaavat oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen kannanotot ja langettamat sanktiot yleensä aina käymään.

9. Julkisuudessa herätti ensin huomiota Mikko Puumalaisen tiukka kannanotto tupakkalain säännösten noudattamisen suhteen. Koulun rehtori oli nimittäin määrännyt tupakoinnista kiinni jääneet oppilaat kirjoittamaan - luultavasti jälki-istunnon aikana - jonkilaisia aineita tupakoinnin vaarallisuudesta. Apulaisoikeuskansleri Puumalaisen mukaan "tupakkatutkielmien kirjoittaminen on lakiin perustumaton kurinpitoseuraamus". Puumalainen piti perusopetuslain 16 §:n 1 momentin vastaisena myös koulussa käytössä ollutta tukiopetuksen järjestämistä seurauksena koulualueella tupakoinnista. Vielä Puumalainen totesi, ettei rehtorilla ollut lakiin perustuvaa oikeutta vaatia oppilasta allekirjoittamaan koulussa laadittua lomaketta, joka sisälsi asiallisesti oppilaan lupauksen noudattaa tupakkalaissa (12 §:n 1 momentin 2 kohta) säädettyä tupakointikieltoa.

10. Koulun järjestyssääntöihin oli otettu kohdat, joiden mukaan "tupakkalain ja opetushallituksen määräysten mukaan tupakointi on oppilailta kouluaikana ja koulumatkoilla kielletty" ja "koulussa ei saa pitää toisia loukkaavia vaatteita". Näitä määräyksiä apulaisoikeuskansleri Puumalainen piti harhaanjohtavina ja virheellisinä, koska tupakkalain säännösten noudattamisen valvonnasta ja ohjauksesta vastaa Valvira, ei opetushallitus, eikä koululla ollut valvontavaltaa oppilaisiin nähden heidän koulumatkoillaan. Päätöksessä huomautetaan, että tupakkalaki kieltää tupakoinnin ainoastaan oppilaitosten sisätiloissa ja niiden käytössä olevilla ulkoilualuiella, muttei kouluaikoina ja -matkoilla. Mainittua vaatekieltoa Puumalainen piti yksilöimättömänä ja oppilaiden sananvapauden kannalta ongelmallisena.

11. Päätöksensä perusteluissa Mikko Puumalainen puuttuu myös kiusaamiseen koulumatkoilla, vaikka tästä ei Sylvaan tapauksessa ilmeisesti ole ollutkaan nimenomaisesti kyse. Päätöksen perustelujen mukaan rehtorin tiedotteessa oleva maininta koulumatkoilla tapahtuvan ilkivallan ja kiusaamisen hoitamisesta aina koulussa antoi kuitenkin väärän kuvan koulun toimivallasta.

12. Apulaisoikeuskansleri Puumalaisen tiukkaa päätöstä on ihmetelty julkisuudessa jo ennen Kiilakosken ja Havansin kirjoituksia aina eduskuntaa myöten. Eduskunnan käsitellessä 14.9. täysistunnosaan oikeuskanslerin kertomusta vuodelta 2011 (täysistunnon pöytäkirja PTK 80/2012 vp.)  kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok) otti esille Puumalaisen sanotun päätöksen, vaikka se on annettu vasta tämän vuoden puolella eli siis 16.8.

13. Ben Z. totesi mm. että apulaisoikeuskanslerin päätöstä eli oikeuskanslerinviraston näkökulmaa on tulkittava niin, että kun laissa ei erikseen ole annettu opettajille oikeutta panna oppilaita sanktiona kirjoittamaan aineita tupakoinnin vaarallisuudesta, niin opettajalla ei myöskään tällaista oikeutta voi olla. Zyskowicz jatkoi: "Ymmärtääkseni tähän liittyy myös keskustelu siitä, että kun laissa ei erikseen ole säädetty, että koululla on velvollisuus ja oikeus puuttua koulumatkalla tapahtuvaan kiusaamiseen, niin koululla ei tähän oikeutta olisi. Siis kun laissa ei erikseen ole sanottu, että koulumatkalla tapahtuvaan kiusaamiseen tai muihin vastaaviin tekoihin voi koulu puuttua, kun tätä ei erikseen ole laissa säädetty, niin tällaista oikeutta ei ole".

14. Ben Z. esitti hallituksen aitiossa istuneelle oikeuskansleri Jaakko Jonkalle seuraavan kysymyksen:

"Herra oikeuskansleri, kysyn: milloin Suomesta on tullut maa, jossa terveen järjen käyttö on kielletty ja joka asiasta pitää erikseen säätää lailla? Tiedän, että me juristit - itsekin entinen perustuslakivaliokunnan jäsen ja puheenjohtaja - olemme olleet varmasti tätä ajattelua edistämässä ja tehdyt perusoikeusuudistukset ja muut ovat tätä lailla säätämisen vaatimusta korostaneet ja viranomaisten harkintavallan rajoja korostaneet, mutta kysyn silti: Ollaanko nyt menossa yli, toiseen suuntaan? Milloin terveen järjen käyttö on kielletty tässä maassa ja on erikseen vaadittu, että kaikesta pitää säätää lailla"?

15. Zyskowicz pohjusti mainitusssa puheenvuorossaan oikeuskanslerille esittämäänsä kysymystä toteamalla, että  hänen havaintojensa mukaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja sen kuulemien valtiosääntöasiaintuntijoiden perus- ja ihmisoikeuksien korostaminen tai jopa ylikorostaminen on käytännössä johtanut tulkintoihin, jotka ovat merkinneet henkilökohtaisen vapauden tai yksityisyyden suojan  korostumista ja samalla joidenkin toisten tärkeiden perusoikeuksien, kuten ihmisten turvallisuuden, joutumista vähemmälle huomiolle.

16. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka vastasi Zyskowiczin kysymykseen näin:

"Edustaja Zyskowicz kiinnitti huomiota erääseen yksittäistapaukseen elikkä tähän Sastamalan koulun tupakkajupakkaan. Totean sen, että oikeuskansleri ja apulaisoikeuskansleri tekevät ratkaisunsa toisistaan riippumatta enkä voi tässä tätä yksittäistapausta lähteä arvioimaan enkä kommentoimaan. Perusoikeuksien soveltaminen erityisesti silloin, jos on useita perusoikeuksia tavallaan vastakkain, niiden keskinäinen punninta ja arviointi, on varsin vaativa tehtävä, joka joudutaan kussakin tapauksessa erikseen aina arvioimaan, joskin yleistettävissä olevien kriteerien mukaan. Itse ymmärrän, että myös terveen järjen käyttö tässä punninnassa tulee sitä kautta mukaan kuvaan, että näiden punnintaperiaatteiden arvioinnissa ja arvottamisessa voidaan ottaa myös niin sanottu seurausharkinta huomioon".

17. Näin. Kannattaa huomata, että oikeuskansleri Jonkka kutsui ko. yksittäistapausta nimikkeellä "Sastamalan koulun tupakkajupakka". Nyttemmin tuosta "jupakasta" on framille nostettu nimenomaan kysymys siitä, voiko koulu toimivaltansa puitteissa puuttua koulumatkoilla tapahtuvaan kiusaamiseen. Tätä Ben Z:n kysymyksessä esille nostamaa asiaa Jonkka ei kuitenkaan halunnut vastauksessaan mainita, vaikka asia on niin, että koulumatkoilla tapahtuva kiusaaminen on vakavampi ilmiö kuin oppilaiden tupakointi eli "pieni kessuttelu" koulumatkoilla.

18. Jotkut tämän blogin lukijoista ja kommentaatoreista ovat ehtineet jo ihmetellä, että eikö oikeuskanslerinvirastolla ole esimerkiksi mainittujen kysymysten osalta minkäänlaista yhtenäistä linjaa ja eikö oikeuskansleri voisi puuttua apulaisoikeuskanslerin päätöksiin. Tämä asia on kuitenkin siten kuin Jonkka vastauksessaan mainitsi. Apulaisoikeuskansleri on itsenäinen päätöksentekijä, joten oikeuskansleri ei voi puuttua "apulaisensa" tekemiin päätöksiin eikä vaikuttaa tämän kannanottoihin. Jonkalla ja Puumalaisella on omat tehtävänsä ja toimialansa, jotka on määritelty viraston työjärjestyksessä.

19. Mutta kun eduskunta käsittelee vuosittain oikeuskanslerin edelliseltä vuodelta antamaa toimintakertomusta, niin miksi ihmeessä eduskunnan kuultavaksi ei voida kutsua oikeuskanslerin ohella myös apulaisoikeuskansleria, joka sentään tekee lukumääräisesti ilmeisesti enemmän kantelulupäätöksiä kuin oikeuskansleri? Se, ettei näin tapahdu, osoittaa vain, miten ikivanhoja useita vuosikymmeniä syntyneitä traditioita ja käytäntöjä ei hoksata muuttaa nykyoloja vastaaviksi. Jos eduskunta esittää oikeuskanslerin toimintakertomuksen johdosta kyysmyksen, jota koskevan päätöksen on tehnyt apulaisoikeuskansleri, voi oikeuskansleri vastata vain, että hän ei vastaa päätöksistä, joita apukansleri on tehnyt! Kätevää, vai mitä? Tervettä järkeä voisi kuitenkin käyttää tässäkin tilanteessa ja kutsua myös apukansleri eduskunnan kuultavaksi.

20. Mitä itse asiaan tulee, niin toki apuaisoikeuskanslerin päätös tuntuu vahvasti jonkinlaiselta pilkunviilaukselta ja on selvä osoitus siitä, miten ahtaasti laillisuusvalvojamme edustavat ikivanhaa legalistista oikeusajattelua ja laintulkintatraditiota. Toki oikeuskanslerit valvovat laillisuuden noudattamista, mutta eihän tämä voi tarkoittaa nykyoloissa niin ahdasta laintulkintaa, että terveen järjen käytöltä pitäisi ummistaa silmät kokonaan. Kuten Jaakko Jonkkakin totesi, perusoikeuksien kollisiotilanteissa pitäisi osata kiinnittää ennen muuta huomiota - teleologisen laintulkintametodin mukaisesti - ennen muutta seuraamusharkintaan eli niihin vaikutuksiin, joita eri tulkintavaihtoehtojen omaksumisesta käytännössä todennäköisesti olisi seurauksena.

21. Jos tältä kannalta harkitaan Sylvään koulun tapausta, niin koulun puuttumista myös koulumatkoilla - eikä siis vain koulun alueella - tapahtuvaan kiusaamiseen ei voida pitää virheellisenä ja huomautukseen johtavana menettelynä. Apulaisoikeuskanslerin päätös toimivallan puuttumisesta muistuttaa hiukan prosessilaissa säädettyjen oikeuspaikka- eli forumkyysmysten sääntelyä.

22. Kuten Tomi Kiilakoski sanoo em. kirjoituksessaan, olennaista kiusaamisen hoidossa olisi välitön ja kaikkia osapuolia kunnioittava puuttuminen asiaan. Kiilakosken mukaan Sylvään koulussa on tähän asti kuultu kiusaamistapauksen ilmettyä kaikkia osapuolia jo saman päivän aikana, jolloin asiaa on selvitetty  oppilaiden ja huoltajien sekä opettajien yhteisessa palaverissa. Useimmissa tapauksissa kiusaaminen on loppunut yhteen tapaukseen ja ilmoitukseen, että tilannetta seurataan.

23. Tomi Kiilakoski ja Erkki Havansi toivovat koulurauhan ja koululaisten turvallisuuden vuoksi lainsäätäjän pikaista puuttumista asiaan, jotta asianomaisia lakeja voitaisiin tarkistaa ja selventää.  Havansi varoittelee virkamiehiä ja päätöksentekijöitä uhmaamasta "mahtijuristin" eli apauaisoikeuskanslerin laintulkintaa, vaikkei se mahdukaan terveeseen talonpoikaisjärkeen. Havansin mukaan päätöksen haastaminen vaatisi aivan liikaa siviilirohkeutta.

24. Tuossa nyt taitaa kyllä puhua poliitikko, joka uskoo lainsäätäjän kaikkivopaisuuteen ja mahtiin. Koulurauhan ja oppilaiden turvallisuuden takaaminen ovat kuitenkin niin tärkeitä asioita, ettei lainsäätäjän joskus hamassa tulevaisuudessa tapahtuvia toimenpiteitä tarvitse jäädä odottelemaan eikä laillisuusvalvojan terveen järjen vastainen päätös tässä tarkoituksessa saa estää siviilirohkeuden käyttämistä.

480. Jussi Halla-ahon sotilasjuntta-aloitteet puhututtavat

Hei-juu ja junttali-poo! Jussi-Juntta parlamentissa (Ylen kuva)

1. Ilta-Sanomat kertoi äsken verkkojulkaisussaan, että Timo Soini aikoo esittää huomenna perussuomalaisten eduskuntaryhmälle Jussi Halla-ahon määräaikaista erottamista ryhmästä. Soini kertoi asiasta IS:lle Venäjän vierailunsa yhteydessä.

2. Syynä ovat Soinin mukaan Jussi Halla-ahon keskiviikkona antamat Kreikka-kommentit. "Luottamus meni", kommentoi Soini Halla-ahon kirjoitusta laskeuduttuaan tänään Tikkurilan rautatieasemalla Allegro-junasta.

3. Halla-aho vaati eilen Facebook-sivullaan, että Kreikan talouskriisin ratkaisemista varten maahan, siis Kreikkaan, tarvittaisiin sotilasjuntta.

4. "Yksinkertainen tosiasiahan on, että demokratia (= vaalit) estää mitä tahansa poliittista hallitusta ryhtymästä mihinkään sellaisiin toimiin, joilla "oikeasti" olisi mitään vaikutusta Kreikan konkurssitalouteen", Halla-aho kirjoitti.

5. "Juuri nyt Kreikkaan tarvittaisiin sotilasjuntta, jonka ei tarvitsisi välittää suosiostaan ja joka voisi panna lakkoilijat ja mellakoijat kuriin panssarivaunuilla", Halla-aho jatkoi.

6. Myöhemmin eilen illalla Halla-aho poisti kirjoituksensa ja selitti asiaa lehtitietojen mukaan niin, että hän ei "oikeasti" kannata sotilasjunttaa Kreikkaan. Tarkoitus oli, sanoi Halla-aho, vain "omassa tyylilajissani", huomauttaa, että demokratiassa on vaikea toteuttaa ikäviä ja kansan vastustamia päätöksiä, vaikka ne olisivat välttämättömiä. Halla-aho sanoo, että useimmat varmaan ymmärsivät viestin, mutta koska siihen oli helppo tarttua, sen julkaiseminen osoitti H:n mukaan huonoa harkintaa, ja siksi Halla-aho kertoo poistaneensa viestinsä.

7. Mielenkiintoista!

8. Tämä Jussi Halla-ahohan on nimittäin joutunut ennenkin vaikeuksiin, kun hän on yrittänyt mestaroida ajatuksiaan ja ideologiaansa "omalla tyylilajillaan." Muistamme, miten hän sai valtiosyyttäjältä pari vuotta sitten syytteet uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, kun hän oli omasta mielestään tuolloinkin vain omalla tyylillään pyrkinyt osoittamaan vallalla olevaa kaksinaismoralismia.

9. Käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa Jussin selitykset omasta tyylilajista menivät läpi. Nyt juttu on korkeimman oikeuden tutkittavana.

10. Persujen eduskuntaryhmään (toistaiseksi) kuuluvat Suomen Sisun pojat ja halla-aholaiset ovat näemmä päättäneet aloittaa eduskuntakauden räväkästi. Eilen eduskunnan täysistunnossa Halla-ahon kannattajiin kuuluva Jussi Niinistö loihe lausumaan parlamentarismia tarkoittaen hieman halventavan sävyyn, että, kun hän kuuleekin sanan parlamentarismi, niin hän niin sanotusti "poistaa varmistimen."

11. Kuten tiedämme, varmistin kuuluu olennaisena osana ampuma-aseisiin. Jussi Niinistö poistaa varmistimensa siis aseestaan, ilmeisesti sanallisesta asearsenaalistaan. Olisiko Niinistökin sotilasjuntan kannalla, vaikkei tietenkin "ihan oikeesti"?

12. Tämä Jussi II, siis Niinistö, on muuten eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja. Jussi I, siis Halla-aho, puolestaan johtaa hallintovaliokuntaa, poliisia yms. koskevaa lainsäädäntötyötä. Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja uhkailee siis varmistimen poistamisella (aseestaan), kun hän vain kuuleekin puhuttavan parlamentarismista, ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja taas ehdottaa parlamentarismin ja vaalien korvaamista sotilasjuntalla! Jo on aikoihin eletty!

13. Eilisessä eduskuntakeskustelussa mm. demareiden Kari Rajamäki ja Ilkka Kantola ilmoittivat järkyttyneensä Niinistön puheista ja jopa kuulleensa "erittäin mustan varjon 1930-luvulta."

14. Jussi Niinistö ei mainittujen demariedustajien kauhisteluista tuntunut piittaavan, vaan hän uhosi omassa puheenvuorossaan, että että hän tulee vielä tarvittaessa näyttämään Rajamäelle ja Kantolalle "natsikorttia", sillä noiden demareiden puheet eivät tämän toisen Jussin mukaan "edusta keskustelukulttuuria tässä salissa."

15. Niin tai näin, vaikuttaa kyllä vahvasti siltä, että osassa persujen eduskuntaryhmää parlamentarismi ei tunnu olevan kovin kovassa kurssissa. No, sotilasjunttaa Suomeen porukan tarkoituksena ei kuitenkaan liene tarkoitus vakavissaan ehdottaa.

16. YLE:n tänään julkistaman gallup-kyselyn mukaan persujen kannatus olisi hienoisessa laskussa ja päähallituspuolue kokoomuksen taas selvästi nousussa. Alkaisiko tämä kehitys jo hieman hermostuttaa Soinia ja kumppaneita?

17. Muuten, persujen eduskuntaryhmä on saanut kaksi merkittävää vahvistusta kansliapuolelle; tästä kerrottiin eilisessä Lapin Kansassa. Ryhmä oikeudellisten asioiden ekspertiksi on pestattu prosessioikeuden emeritus professori Erkki Havansi, 70 v. Muistamme, että Havansi osallistui eduskuntavaaleihin ja hän on persujen ensimmäinen varamies eduskuntaan Uudeltamaalta. On tuo perussuomalaisuuden aate tarttunut näemmä todella vahvasti Erkkiin!

18. Persu-kanslian taloudellisten asioiden asiantuntijaksi puolestaan on palkattu Oskari Juurikkala, 30 v. Hän kauppatieteen maisteri ja lontoolaisessa korkeakoulussa oikeustieteen kandidaatin tutkintoa vastaavan tutkinnon suorittanut mies, joka on nyt tohtorikoulutettavana Helsingin yliopistossa.

19. Havansilla ja Juurikkalalla näyttäisi olevan hommaansa tietty tilaus! Haasteellinen tehtävä kerta kaikkiaan.

423. Uusi hallitus: kokoomus+demarit+persut+rkp

1. Vaalit käytiin ja monia yllätyksiä koettiin. Persujen voitto oli suurempi kuin osattiin etukäteen odottaa ja keskustan tappio oli vastaavasti odotettua hieman suurempi. Kokoomus nousi ensi kertaa maan suurimmaksi puolueeksi. Se oli hyvä saavutus näissä omituisissa oloissa, joissa demarit ja persut saivat yllättävää eurooppalaista vetoapua Portugalin, Kreikan ja Irlannin talousahdingosta ja Suomen kyseisille maille myöntämästä tai lupaamasta avusta.

2. Pääministerin salkku kuuluu itseoikeutetusti kokoomuksen Jyrki Kataiselle. Veikkaan, etta muut hallituspuolueet ovat demarit, persut ja rkp. Keskusta ja vihreät ovat jo ilmoittaneet oppositioon menostaan.

3.Timo Soini saadaan helposti mukaan hallitukseen, sillä veikkaan, että hän pyörtää ennen vaaleja antamansa valan, jonka mukaan persut eivat tule missään oloissa aanestamaan Portugalille annettavan lainatakausten puolesta. Ehkä saadan aikaan jonkinlainen kompromissi, jossa Katainen ja kokoomus tunnustavat sen, että Kreikka joudutaan asettamaan velkasaneeraukseen.

4. Ulkoministerinä jatkaa Alex Stubb, joka pani Timo Soinin äänimäärän Uudellamaalla tiukoille. Tuskin kokoomus haluaa luovuttaa ulkoministerin salkkua demareiden Erkki Tuomiojalle. Demareiden Eero Heinaluomasta tulee valtiovarainministeri ja Jutta Urpilaisesta opetusministeri. Timo Soini saa himoitsemansa elinkeinoministerin salkun. Jyri Häkämies jatkanee puolustusministerinä ja uudeksi sisäministeriksi noussee Jussi Halla-aho.

5. Eduskunnan puhemieheksi tullee Erkki Tuomioja. Myös Heinäluoma, Johannes Koskinen - siis tämä Rusi-prosessissa ryvettynyt jäbä - ja Tarja Filatov kamppailevat puhemiehen paikasta, joka kuuluu perinteiden mukaisesti toiseksi suurimmalle puolueelle. Jos Heinis haluaa demareiden pressaehdokkaaksi, hän halunnee nyt puhemiehen näkyvälle paikalle.

6. Eduskunnasta putosi kaksi istuvaa ministeriä: Paavo Väyrynen ja Suvi Lindén. Jälkimmäinen putoaminen kuuluu minun kategoriassani sarjaan "Hyvä, etta putosi", Väyrynen taas ryhmään "Harmi, kun putosi." No, Väyrynen kyllä palaa eduskuntaan ryminällä vuonna 2015 Lapin vaalipiiristä, tällä välin hän voi keskittyä presidentinvaalikampanjaansa, viinimarjatilansa hoitoon sekä muihin bisneksiinsa Keminmaalla.

7. Eduskunnasta putosi myos kepun varapuheenjohtaja Timo Kaunisto, jonka paikan vei toinen kepun varapuheenjohtaja Annikki Saarikko. Pudonneisiin kuuluu myös Timo Kauniston nykyinen naisystävä vihreiden Kirsi Ojansuu. Tunnettua on jo Johannes Virolaisen ajoilta, että kepulaiset eivät katso hyvällä poliitikkojensa puolisovaihtoa.

8. Sarja "Hyvä, etta putosi" on pullollaan tunnettuja nimiä, kas tässä muutamia:

Merikukka Forsius, Marja Tiura, Jyrki J.Kasvi, Kimmo Kiljunen, Lyly Rajala, Risto Autio, Johanna Sumuvuori, Arto Bryggare, Jörn Donner, Risto Kuisma, Markku Uusipaavalniemi, Akaan-Penttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Arja Karhuvaara (Arto Merisalon näkyvä tuki ilmeisesti pudotti hanet), Marko Asell (sarja 74 kg), Juha Hakola (oikein hyvä), Seppo Kanerva, Juhani Korkeaja, Antti Vuolanne, Oiva Kaltiokumpu (Lapin laulava sheriffi), Juha Mieto, Esko Ahonen, Jarmo Korhonen (ei siis päässyt perunakampanjastaan huolimatta, hyvä näin, kyllä Jarmo kiemurtelut ja väistelyt KMS-sopan yhteydessä vielä hyvin muistetaan), Paula Sihto, Erkki "Susi" Pulliainen (72 v., miten nyt käynee susisen?), Toini Kankaanniemi, Lauri Oinonen (pastori Keski-Suomesta), Hannu Hoskonen, Olli Nepponen (ex-prikaatikentsu Mikkelista), Janne Seurujarvi, Pentti "Stasi" Tiusanen, Markku Laukkanen (Karjalan liiiton puheenjohtaja, joka on nynneronyt liitossa pitkään eikä ole saanut Karjalaa takaisin) jne. - Kyllä kansa tietaa! Uutta verta tuli nyt eduskuntaan roppakaupalla, se on täysin paikallaan.

9. Helsingin ääniharavaksi nousi yllättäen vasureiden Paavo Arhinmäki, mutta muuten myos vasurit kärsivät parin paikan vaalitappion. Toiseksi Hgissa tuli Jussi Halla-aho. Ben Zysse ja Jan Vapaavuori jäivat kauaksi taakse ja Pertti Salolainenkin (70 v) sai ainoastaan vaivaiset 6000 ääntä! Erkki Tuomiojakin jäi 10 000 aaneen ja Eero Heinäluoma 9 000:een ääneen. Mari Kiviniemi sai hieman yli 8 000 ääntä. Ex-ministeri ja kepun ex-tähti Eeva Kuuskoski sai vain reilut 400 ääntä ja Timo Laaninen vain hieman tätä enemmän.

10. Maahanmuuttajia ei valittu vielakaan eduskuntaan. Lähelle pääsivät demareiden Razmayr ja kokooomuksen Hetemaj, Husein Muhammed (vihr) sai vain reilut 1000 ääntä. Mustaihoinen mies tulee nyt eduskuntaan ensimmäinen kerran. Kyseessä on vihreiden tv-kasvo Jani Toivola, joka tipautti Uudellamaalla mm. hieman ylimielisesti käyttäytyneen Jyrki J. Kasvin. Hyvä opetus Kasville.

11. Keskustan tappion taustalla on paljolti edellisvaalien vaalirahasotku ja Matti Vanhasen monet töppäykset ja muistamattomuudet eri asioissa. Kepun yhteydet KMS:ään ja Nova Groupin hämäriin bisneksiin saivat nyt kansalta ansaitun tuomion. Tietenkin persut rokottivat eniten juuri keskustalaisten ääniä. Uudellamaalla Antti Kanki-Kaikkonen löi Väyrysen ja tuli valituksi. Mutta saa nähdä, mitä tulee Kaikkoselle aikanaan käräjäoikeudesta; muistettakoon, etta Pate Vayrynen on Kaikkosen ensimmäinen varamies.

12. Kuten eilen kerroin, emeritusproffa Erkki Havansi (70 v. heinäkuussa) persuista jäi niukkaakin niukemmin ensimmäiseksi varamieheksi Uudeltamaalta. Harmillista, mutta ehkä Erkki pääsee kuitenkin oikeusministeriksi, sillä Timo Soini on ennättänyt jo kertoa, etta ministereitä voi persuista tulla myös eduskunnan ulkopuolelta. Ja jos Timo Soini valitaan ensi vuonna presidentiksi, Havansille aukeaa myös tuossa tapauksessa tie eduskuntaan. Havansi kampanjoi kovasti etenkin blogissaan, mutta pakkoruotsin ja maahanmuuttopolitiikan vastustaminen ei purrut varovaiseen ja hieman hienostelevaan tyyliin esitettynä tarpeeksi. Kyllä professorin olisi pitänyt uskaltaa sanoa asiat blogissaan ja muissakin yhteydessä julki selvästi ja muistaa sääntö: ruma sanotaan niin kuin se on! Luulen, että tämän unohtaminen maksoi hyvän kotikasvatuksen saaneelle emeritukselle eduskuntapaikan.

13. Ehkä noloin uusi kansanedustaja minusta on persujen elakelaisrovasti Anssi Joutsenlahti, joka valittiin eduskuntaan Satakunnasta; hän pudotti kepun Juha Korkeaojan ja Oiva Kaltiokummun parlamentista. Joutsenlahti on ollut jo SMP:n edustaja muistaakseni 80-luvulla. Joutsenlahti meni ennen vaaleja lupaamaan, että hän lahjoittaa koko kansanedustajan palkkansa neljältä vuodelta eli noin 300 000 euroa hyväntekeväisyyteen, jos hänet valitaan. Joutsenlahti sai niin paljon ääniä, että hänet olisi toki valittu ilman sanottua lupaustakin! - Mahtaa miestä nyt hieman harmittaa! Persuista valittiin muuten kaksi muutakin todella konkariedustajaa nimittain Lea Makipää Pirkanmaalta Pentti Kettunen Oulusta.

415. Pelinpolitiikkaa, Timo Soini!

Puheenjohtaja Timo Soini (persut) on jo jonkin aikaa käyttäytynyt todellisen vaalivoittajan elkein.

Hän on kertonut, keiden eli minkä puolueiden kanssa persut voisivat mennä hallitukseen. Näitä Soinille mieluisia puolueita ovat demarit ja keskusta. Sen sijaan vihreiden kanssa persut eivät tule Soinin vakuuttelujen mukaan menemään hallitukseen.

Yllättäen Soini kertoi, että myös ruotsalaiset eli RKP voisi tulla kysymykseen persujen hallituskumppanina, ainakin jos se on tarpeen eduskunnan enemmistön saamiseksi hallituksen taakse.

Tämä on ihmetyttänyt myös monia persujen eduskuntaehdokkaita. Aiemminhan Soini on ollut hyvin kriittinen RKP:n ikuiseen - sitä on kestänyt nyt yhteen pötköön 32 vuotta - hallituksessa istumiseen. Uudeltamaalta Soinin vanavedessä eduskuntaan yrittävä emeritusprofessori Erkki Havansi ennättikin lohkaisemaan US-blogissaan, että RKP:n mukaantulolle hallituksessa pitäisi asettaa ehdoksi suostumus pakkoruotsin poistamiseen. Havansi, joka yrittää itse ratsastaa eduskuntaan yksinomaan juuri pakkoruotsin poistamisella ja maahanmuuttokriittisyydellään, tunnetaan toki ennestään kyynisestä ja hienovaraisesta tyylistään vinoilla. Kts. Havansin asennoitumisesta eräisiin maahanmuuttajiin esimerkiksi blogia 248/13.4.2010.

Soini muuten kaavailee Erkki Havansista uuden hallituksen(sa) oikeusministeriä, sisäministeriksi tulisi eduskunnan jättävä Raimo Vistbacka. Pätevä juristihan Havansi toki on, mutta ensin hänen tulee selviytyä eduskuntaan. Siihen ei Soinin vanavedessä montaa sataa ääntä tarvittaisi, mutta tilanteen tekee hankalaksi se, että Uudellamaalla näitä "jonkun sadan" ehdokkaita lienee persuissa toistakymmentä. Persussuomalaisille on ennustettu Uudellamaalla peräti seitsemän paikkaa eduskuntaan.

Soini on aiemmin ilmoittanut, että EU:n niin sanottujen kriisirahastojen tukeminen on asia, jota hän ehdottomasti kieltäytyy hyväksymästä. Toisin sanoen noista rahastoista luopuminen on persuille kynnyskysymys hallitukseen menolle. Sama koskee perustuslakiin otettavaa mainintaa Suomen kuulumisesta EU:hun.

Soini on myös useaan kertaan, ainakin 10-20 kertaa, ilmoittanut julkisesti, mitkä salkut hän haluaa persuille tulevassa hallituksessa. Niitä ovat elinkeinoministerin salkku, jonka Soini haluaa välttämättä itselleen, sekä lisäksi oikeus-, sisä-, puolustus- ja perusturvaministerien salkut.

Soini on ilmiselvästi pelästynyt persujen suuresta gallpup-kannatuksesta. Häntä pelottaa se. että persuista tulisi kuin tulisikin suurin puolue, jolloin hän joutuisi itse pääministeriksi! Eilen Soini ilmoittikin, että hän ei haluaisi pääministeriksi, vaan ottaisi mieluummin elinkeinoministerin salkun, eli hänestä tulisi uusi superministeri á la Mauri Pekkarinen.

Soinin puheet ovat alkaneet muistuttaa suuresti vanhojen puolueiden johtavien poliitikkojen puheita muun muassa sikäli, että Soini on joutunut heti tarkentamaan ministeripuheitaan. Soini on nyt ilmoittanut, että "toki pääministerinkin tehtävä häntä kiinnostaa, jos vaalitulos sen sallii." - Hupaisaa, kyllä Soinia tosiaan näyttää hirvittävän ajatus joutumisesta pääministeriksi.

Soinin hallituspuheet sen kun vain jatkuvat; Soini puhuu hallituksesta, jottei huomio kiinnittyisi liiaksi asiakysymyksiin. Aivan äsken tänään nimittäin uutisoitiin, että Soini on sittenkin valmis uuteen hallitukseen, vaikka eduskunta ja hallitus päättäisi Suomen osallistuvan EU-rahastojen ja kriisimaiden rahoittamiseen.

Miten se olisi mahdollista? No, tietenkin niin, että persut saisivat jonkinlaisen "poikkeusluvan" tai erivapauden äänestää hallituksessa ja eduskunnassa mainittuja rahastoja vastaan!

Hoh, hoijaa! Onko tähän jo nyt tosiaan tultu, vaikka vaaleja ei ole edes vielä pidetty!

Mitähän Veikko Vennamo sanoisi moisen Timo Soinin venkoilun johdosta? Pelinpolitiikkaa! Tämä olisi Vennamon tuomio moisesta venkoilusta ja halusta istua yhtä aikaa kahdella eri tuolilla.

Timo Soini on osoittanut olevansa samanlainen venkoilija ja takinkääntäjä kuin hänen arvostelemansa vanhojen puolueidenkin puheenjohtajat. Soini haluaisi itselleen ja puolueelleen samanlaisen erivapauden kuin vihreät nykyisessä hallituksessa ydinvoimala-asiassa.

Vanhojen puolueiden puheenjohtajista Jyrki Katainen (kok) ja Jutta Urpilainen (sdp) ovat jo ehtineet ilmoittaa, ettei Soinin kaavailu erivapaudesta tule onnistumaan.

Nyt odotellaan Soinin uutta siirtoa tässä kynnyskysymysasiassa.

PS.1

Annetaanpa lukijoille kotiläksyksi pohtia, montako paikkaa perussuomalaiset saavat vaaleissa a) Helsingin ja b) Uudenmaan vaalipiirissä. Ketkä nuo persujen läpimenijät voisivat olla?

PS.2

Tänään tiistaina 29.3. Timo Soini joutui ottamaan lusikan kauniiseen käteensä. Soini ilmoitti näet luopuvansa ajatuksesta saada erivapauksia hallituksesta. Soini sanoi nyt, etteivät erivapaudet tule kysymykseen eilisen arvosteluryöpyn jälkeen. Soini uhoaa, että tavoitteena on nyt niin suuri vaalivoitto, että kriisirahastoja vastustaneet puolueet saisivat eduskuntaan enemmistön. - Soini puhuu kriisirahastoja "vastustaneista", ei siis "vastustavista". Voi olla, että vaalien jälkeen esimerkiksi demarit kallistuvat sittenkin kannattamaan kriisirahastoja.

302. Pitäisikö kerjääminen kieltää?

Satunnaista kerjäämistä Helsingin keskustassa

Ben Zyskowicz pysyvällä asemapaikallaan Espalla

Eduskuntavaalit lähestyvät. Tämän on huomannut myös kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustaja Ben "Zysse" Zyskowicz (56). Zysse oli viime vaaleissa Helsingin ääniharava numero yksi, mutta riittääkö Benin karisma kärkipaikalle enää ensi vuoden vaaleissa?

Ei riitä, jos Alex Stubb asettuu ehdolle Helsingissä eikä Uudellamaalla. Benin ääniä kärkkyvät myös Pertti Salolainen ja kerjäämisasiassa eduskunta-aloitteen tehnyt ensimmäisen kauden kansanedustaja ja poliisimies Juha Hakola.

Tämän vuoksi Ben on ryhtynyt kannattamaan epätavallisen voimakkaasti suunnitteilla olevaa kerjäämisen kieltävää lakia. Samalla hän hyökkäilee vimmoissaan Romanian kerjäläisiä vastaan, Sisäministeri Anne Holmlundin (kok) asettaman työryhmän mukaan kerjääminen julkisella paikalla itsensä elättämistarkoituksessa pitäisi kieltää järjestyslailla. Rangaistuksena olisi sakko, kuten juopottelusta tai virtsaamisesta julkisella paikalla.

Helsingin Sanomien juttu, jossa Zysse on saanut sanomisilleen laajalti palstatilaa - lakialoitteen tekijä Juha Hakola tuntuu unohtuneen kokonaan (!) - on otsikoitu tekstillä "Zyskowicz puolustaa voimakkaasti kerjäämisen kieltävää lakia." Tätä osuvampi otsikko olisi kuulunut: "Zyskowicz (kokoomus) hyökkää voimakkaasti kerjäläisiä ja kerjäämistä vastaan."

Helsingin Sanomien 11.7. haastattelemien oikeusoppineiden (Tuomas Ojanen ja Martin Scheinin) mielestä lakihanke on tosiasiallisesti suunnattu Romaniasta tulevia romanikerjäläisiä kohtaan, joten sen käytännön seurauksena olisi tiettyä etnistä ryhmää syrjivä laki. Tällainen laki olisi perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen.

Zyskowicz ei ymmärrä oikeusoppineiden perusteluja, sillä hänen mukaansa Suomessa on jo nyt voimassa useita lakeja, jotka kohdistuvat käytännössä vain tiettyjä kansanryhmiä vastaan.

Tällaisista laeista hän nostaa esimerkiksi moniavioisuuden, naisten ympärileikkauksen ja taskuvarkauksien kiellon. Hänen mielestään oikeusoppineiden esittämän logiikan mukaan myöskään näitä ei voisi kieltää lailla.

"Voidaan esimerkiksi väittää, että naisten ympärileikkaus on perustuslain syrjintäkiellon vastaista, koska lainsäädäntö käytännössä kohdistuu vain henkilöihin, joiden kulttuuriin ja traditioon naisten sukuelinten silpominen kuuluu." Zysse muistuttaa myös moniavioisuuden kriminalisoinnista, vaikka käytännössä myös tämä kriminalisointi on otettu lakiin vain maahan tulleiden vieraiden vähemmistöaineisten takia.

Zysse on mennyt jopa niin pitkälle, että hän on verrannut kerjäämistä taskuvarkauksiin. Kova tuntuu Zyssellä olevan pelko vanhojen setien ja tätien äänten menemisestä Juha Hakolalle tai esimerkiksi Sirpa Asko-Seljavaaran (70) pussiin. Zysse ei lehtijutussa mitenkään perustele, miksi kerjäämistä voidaan verrata taskuvarkauteen. Mutta eihän kansanedustajalta toki perusteluja vaaditakaan. Riittää, kun on kova ääni, voimakas tahto ja hyvin verkostunut lehdistöön yms. tahoihin, niin kyllä ääniä ropisee!

Zyskowicz: "Suomessa tapahtuvista taskuvarkauksista aivan ylivoimainen osuus on ulkomaisten tekemiä ja näin ollen joku voisi väittää, että laki syrjii ulkomaalaisia."

Miksiköhän Zyskowicz muuten puhuu vain tyttöjen sukuelinten silpomisesta, mutta ei mainitse samassa yhteydessä poikien ympärileikkausta?

EU-maista kerjäämistä koskevia kieltoja sisältyy joko kansallisen tai alueelliseen lainsäädäntöön esimerkiksi Tanskassa, Itävallassa, Iso-Britanniassa, Luxemburgissa ja Espanjassa. Irlannissa kerjäämisen kieltämistä koskeva lakiehdotus on parlamentin käsittelyssä. Norjassa käydään julkista keskustelua kerjäämisen kieltämisestä.

Ben Zyskowicz on saanut puheilleen ja vertailuilleen, jotka vaikuttavat minusta lähestulkoon pähkähulluilta, arvovaltaista tukea mm. perussuomalaisten kansanedustajaehdokkaaksi ryhtyneeltä emeritusprofessori Erkki Havansilta (69). Pari päivää sitten Havansi otsikoi bloginsa lennokkaaseen tapaansa näin: "Zyzkowicz vs. oikeustiedeprofessorit: 1-0! "

Havansi ylistää Zyskowiczia melko kritiikittömästi ja sanoo, että Z. puhuu järkeä, mutta että "nuo oikeustieteen professorit" - Havansi ei edes tohdi lausua näiden onnettomien nimiä - "hikeentyivät." Havansi moittii ex-kollegojaan tähän tapaan:

- Heidän herkkähipiäisyytensä epämääräistenkin maahan tulleiden vähemmistöainesten puolesta menee mielestäni liian pitkälle. Kohta ei paljon mitään voida kieltää, kun melkein aina on kuitenkin jokin erityinen pienen vähemmistön ihmisryhmä, johon kielto käytännössä selvästi muita enemmän ulottuisi - koskapa enimmäkseen vain ”heikäläiset” kerjäävät tai taskuvarastavat tai moniavioituvat jne..

Lopuksi Havansi antaa Zysselle hieman ajattelemisen aihettakin:

- Zysse siis pesee proffakaksikon 1-0, mutta ei sentään kuusi-nolla. Tyttöjen sukuelinten silpomisasiassa Zyssen olisi pitänyt muotoilla asiansa huolellisemmin. Hänen peruspointtinsa on kuitenkin oikeampi kuin herkkähipiäisten proffien. Ajateltakoon vaikka prostituutiota. Sehän on meillä sellaisenaan sallittua (eri asia ovat paritus ja naiskauppa). Jos nyt meille tulisi tilanne, että useimmat prostituoidut maassamme olisivat tiettyä vierasta etnistä alkuperää tai ihonväriä tms., niin proffien logiikan mukaan emme enää halutessammekaan saisi säätä prostituutiota kielletyksi, koska kielto kohdistuisi tosiasiassa pääosin tuohon tiettyyn etniseen tms. vähemmistöön ja olisi heitä syrjivänä perus- ja ihmisoikeuksien vastainen kieltolaki. Täyttä soopaa!

Sillä lailla! Havansin vuodatuksen voi ymmärtää vain sitä taustaa vasten, että hän yrittää tosissaan eduskuntaan Timo Soinin siivellä ja että hän hakee tässä tarkoituksessa blogikirjoituksillaan julkisuutta perussuomalaisille tyypillisillä teemoilla eli juuri maahanmuuttokriittisyydellä, EU-vastaisuudella ja pakkoruotsin poistamisella.

Eilisessä Hesarissa professori Tuomas Ojanen - hän ei tiettävästi ole vaaleissa ehdokkaana -käytti sen sijaan hieman järkeäkin: "On posketonta rinnastaa esimerkiksi tyttöjen ympärileikkaus tähän asiaan. Ympärileikkaukset ovat vastoin ihmis- ja perusoikeuksia ja ne kohdistuvat nimenomaan nuoriin tyttöihin, loukkaavat henkilökohtaista koskemattomuutta, voivat olla terveydelle vaarallisia ja täyttävät usein törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkit."

Erkki Havansin kirjallisessa tuotannossa tai opetustoiminnassa ihmis- ja perusoikeudet eivät liene olleet mitenkään merkittävässä asemassa. Mutta hänen bravuuriaineensa olikin esineoikeus! Myös Ben Z:lle kerjäläiset, etenkin Romanian sellaiset, tuntuvat olevan lähinnä esineiden asemassa.

Jokainen ymmärtää, miksi taskuvarkaudet, juopottelu yleisillä paikoilla - suuren luokan vappujuomingit Espalla ym. julkisilla paikoilla näyttävät kuitenkin olevan Jussi Pajusen johtaman kaupungin erityisessä suojeluksessa - ja virtsaaminen kaduilla ja puistoissa on kielletty. Niillä aiheutetaan vahinkoa ja häiriötä yksityisille tai yleisille intresseille. Kerjäämisellä ei tällaista vahinkoa sen sijaan yleensä aiheuteta. Liikenteen häiritseminen, ohikulkeviin kiinnikäyminen tms. menettelytavat kerjäämisessä ovat asia erikseen, mutta niihin voidaan puuttua jo nykyisen järjestyslain avulla. Yleistä kerjäämisen kieltämistä siihen ei tarvita. Rahan antaminen on vapaaehtoista, kenenkään ei ole pakko antaa kerjäläisille lanttikaan.

Luultavasti Ben Zyskowiczin ja hänen kaltaistensa pontimena on lähinnä halu herättää näin vaalien lähestyessä huomiota. Kerjäämislain ajaminen on kokoomuksen yms. puolueiden epätoivoinen yritys vastata persujen huutoon huonosti hoidetusta maahanmuuttopolitiikasta. Voi toki olla, että kaiken maailman köyhät ja kunnon ihmisiä häiritsevät kerjäläiset todella raivostuttavat Zysseä ja hänen kaltaisiaan sekä heidän äänestäjäkuntaansa. Holmlund, Hakola, Zyskowicz, Sasi ym. monet muut osoittavat lain hyväksymistä ajaessaan kokoomuksen todellisen luonteen.

Puhutaan valkokaulusrikollisuudesta ja -rikollisista. Itse asiassa voisimme puhua todellisten, elannokseen kerjäävien ihmisten ohella myös valkokauluskerjäläisistä. He ovat poliitikkoja, jotka kerjäävät vaalirahoitusta joko itse tai puoluetoimistojensa välityksellä. Mutta poliitikot kerjäävät ennen kaikkea julkisuutta ja huomiota mitä erilaisimmilla konsteilla. Ben Zyskowicz on oiva esimerkki tällaisista huomion keräämisestä. Hänellä on, on ollut jo vuokausia tai -kymmeniä, tätä varten ikioma vakipaikkakin Helsingin sydämessä. Se sijaitsee, kuten me kaikki tiedämme, Pohjois-Esplanadilla Café Strindbergin terassilla (katso kuvaa yllä). Siellä Zysse istuskelee ja nauttii teetään ja rupattelee tuttujen ja tuntemattomien ohikulkijoiden kanssa.

Kyn Ben Z. täytti vuonna 2004 pyöreitä vuosia eli 50 vuotta, Benin tallin tytöt lahjoittivat Zysselle ihan ikioman pehmustetun tuloin, jolla hän Strindbergin terassilla istuskelee. Kun kuukausi pari sitten julkisuudessa esitettiin suunnitelma, jonka mukaan Strindbergin kahvilan vuokrasopimus sanottaisiin irti ja paikka lopetettaisiin, käynnistettiin Helsingissä miltei kansanliike, joka vastusti suunnitelmaa. Useimmat muistivat tällöin kantaa huolta nimenomaan siitä, että kyse on sentään Ben Zyskowiczin kantapaikasta. Ja katso: Strindbergin lakkauttamissuunnitelma kuivui kokoon - ainakin Espan puoleisin terassin osalta!

Mistäpä muusta tässä Zyskowiczin "terassiasiassa" olisi kysymys kuin "kerjäämisestä", tarkemmin sanoen huomion ja julkisuuden kerjäämisestä vaaleja silmällä pitäen! Kun "tavalliset" kerjäläiset joutuvat vaihtamaan paikkaa tuon tuostakin, Zysselle on pyhitetty harrastukselleen ikioma vakipaikka. Kun Zyskowicz on katsonut asiakseen rinnastaa kerjäämisen taskuvarkauksiin, niin voitaisiin sanoa, että hän itse syyllistyy samaan: Zyskowicz varastaa tempullaan kaiken huomion itselleen - ainakin Strindbergillä.

Erkki Havansi oli minusta turhan hätäinen julistaessaan, että Zysse olisi kukistanut pari oikeusproffaa numeroin 1-0. Minusta kyseinen kamppailu ei ole vielä ratkennut suuntaan tai toiseen, tilanne on siis 0-0 tai 1-1. Minä en katsele asioita yhtä mustavalkoisestikin kuin vaaleihin kovalla innolla tähtäävä Erkki Havansi tuntuu tekevän, joten voin näin ulkopuolisena todeta, että kummankin kamppailevan osapuolen kannanotoilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Selvää on, että vaikka kerjäämisen kieltävä laki ei muodollisesti rikkoisikaan ihmis- tai perusoikeuksia, lailla tosiasiallisesi tähdätään yhden etnisen vähemmistöryhmän elämän vaikeuttamiseen ja maahanmuuton estämiseen.

Itse en kannata kerjäämisen kieltävää lakia. Mutta jotta Zysse ja kumppanit eivät menettäisi kokonaan kasvojaan, niin ehdotan kompromissiratkaisuna, että järjestyslailla kielletään kerjääminen silloin, kun se aiheuttaa häiriötä tai vahinkoa. Kyse olisi itse asiassa vain kosmeettisesta muutoksesta, sillä tuollaiseen häiritsevään kerjäämiseen voidaan puuttua jo nykyisen lain puitteissa. Yleinen kerjäämiskielto aiheuttaisi käytännössä monenlaisia tulkintaongelmia.

248. Muhammed-pilapiirtäjät ja tappouhkaukset

Pyöräilykausi on jälleen alkamassa

1. Emeritusprofessori Erkki Havansi (alan miehiä, siis prosessioikeuden tutkijoita hänkin) on paitsi taitava juristi, myös sanavalmis blogisti, jonka lyhyitä ja ytimekkäitä kirjoituksia Uudessa Suomessa lueskelee mielellään. Erkki ilmoittaa olevansa perussuomalainen. Hänen kirjoituksistaan huokuu selvä maahanmuuttokriittisyys. Vähintään joka toinen Erkin blogi näyttäisi liittyvän tavalla tai toisella maahanmuuttopolitiikkaan, jota hän kritisoi yleensä asialliseen sävyyn.

2. Erkki ei kirjoittele blogijuttujaan muuten vain, vaan näyttää siltä, että hänellä on selkeä päämäärä: osallistua politiikkaan ja tulla valituksi vuoden 2011 vaaleissa eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä. Keravalla asuvalla Erkillä saattaakin olla melko hyvät mahdollisuudet päästä Timo Soinin vanavedessä parlamenttiin, sillä Soini vetänee eduskuntaan tällä kerralla 2-3, ehkä jopa neljä muuta persua. Havansi oli persujen ehdokkaana jo viime vuoden EU-vaaleissa saaden runsaat 1 500 ääntä ja lyöden niukasti kotkalaisen Freddy van Wontergheimin, mutta häviten melko selvin numeroin 2 500 ääntä saaneelle laulaja Kike Elomaalle; heidän väliinsä vielä mahtui 2-3 muutakin ehdokasta. Erkistä saataisiin taitava lainsäätäjä Arkadianmäelle. Eduskunnan täysistuntosalissa Erkki istuisi toisen "herra H:oon" eli Helsingistä mitä todennäköisimmin valittavan ryhmätoverinsa Jussi Halla-ahon vieressä; Jussikin tohtorismiehiä.

3. Eilisellä blogikirjoituksellaan "Saako Suomessa tappaa pilapiirtäjän?" Erkki tuntuu osuneen todelliseen kultasuoneen. Kun hänen kirjoituksiinsa tulee keskimäärin viisi kommenttia - Erkin uttuja ei voi kommentoida anonyymisti - on hänen eiliseen kommenttiinsa tullut jo kolmisenkymmentä kommenttia. Eikä ihme, sillä näin nasevasti Erkki kirjoitti

http://erkkihavansi.blogit.uusisuomi.fi/

4. Erkki ei mainitse HS:ssa haastatellun 21-vuotiaan "afrikkalaislähtöisen kiihkomuslimin" nimeä, vaikka miestä ei kaiketi epäillä mistään rikoksesta. Miehen nimi on Abdillahi Farah Muhamed. Hän syntyi kamelipaimenperheessä ja hänet lähetettiin vuonna 1996, siis 6-7 -vuotiaana, Somalimaalta sotaa pakoon Suomeen. Abdillahi kertoo HS:n haastattelussa useita tapauksia, miten hän on joutunut täällä rasismin kohteeksi. Koulussa häntä nimiteltiin rumaksi neekeriksi ja hänet on uhattu ampua tai muuten tappaa useita kertoja. Oltuaan puoli vuotta Saksassa ja palattuaan Suomeen Abdillahi päätti ryhtyä fundamentalistiksi isolla F:llä. Hän uskoo sunnien vanhoillisiin tulkintoihin islamista. Nykyisin hän työskentelee lasten päiväkodissa Vantaalla.

5. Toimittajan kysyessä Abdillahi sanoi, että profeetta Muhammedista pilapiirroksia tehneiden kuuluu kuolla. "Se on meidän pyhässä kirjassa. En voi tulla sitä vastaan. Jokainen meistä on teoistaan vastuussa." Toimittaja kirjoittaa, että ymmärtääkö nuori mies oikein itsekään, mitä hän tässä kohdin sanoo.

6. Erkki Havansi ei kerro mitään Abdillahin taustoista ja häntä Suomessa kohdanneesta rasismista. Sen sijaan Havansi pohtii sitä, "miten me voisimme Suomessa estää, että tällaisia kiihkoilijoita pääsee maahamme?" Turvapaikanhakijoilta pitäisi ehkä pyytää mm. etukäteistä vastausta kysymykseen, saako vai eikö saa tappaa tällaiset pilapiirtäjät, Havansi kirjoittaa.

7. Havansi ei kerro lukijoilleen, että Abdillahi oli Suomeen paetessaan vasta 6-vuotias pikkupoika. Pitäisikö tämän ikäisiä lapsia ryhtyä tenttaamaan emeritusprofessorin kaavailemilla kysymyksillä? Erkki ei ota ollenkaan huomioon, että Abdillahi ei ollut mikään "kiihkomuslimi" tai "kiihkoilija" taika "fundamentalisti" tullessaan Suomeen. Hänestä tuli sellainen vasta jokin aika sitten. Sellaiseksi hän rupesi vasta jouduttuaan täällä jatkuvasti rasistisen kiusaamisten ja uhkailun kohteeksi. Tämä olisi syytä muistaa.

8. Erkki on oikeassa siinä, että murhan ja muiden henkirikosten valmistelu tulisi - olisi tullut jo aikapäiviä sitten - kriminalisoida ja että oikeusministeri Tuija Brax lepsuilee, kun ei tee tässä suhteessa mitään.

9. Murhan valmistelusta puhuminen tuntuu kuitenkin Abdillahin tapauksen yhteydessä ylilyönniltä. Abdillahi ei uhannut tappaa tai edes pahoinpidellä yhtäkään Muhammed-pilapiirtäjää, joten kyse lienee lähinnä vain varomattomasta ja ajattelemattomasta kerskailusta, kuten jutun kirjoittanut toimittajakin tuntuu epäilevän. Toisin kuin Erkki sanoo, Paateron pojat eivät liene täysin voimattomia, jos kyse olisi todellisesta ja vakavasti otettavasta uhasta, vaikka murhan tai tapon valmistelu ei lain mukaan olekaan kriminalisoitu.

10. Erkki siis tuntuu liioittelevan jutussaan, jonka hän on varustanut retorisella ja säpsähdyttäväksi tarkoitetulla otsikolla. Tämä hänelle poliitikkona ja maahanmuuttovaaleihin tähtäävänä ehdokkaana suotakoon. Mutta eiköhän silti oteta, Erkki, hieman rauhallisemmin ja muisteta reagoida myös suomalaisen kantaväestön maahanmuuttajiin kohdistamiin rasistisiin tekoihin ja uhkauksiin. Annetaan Muhammed-pilapiirtäjien ilmaista vapaasti ja uhkauksitta itseään tympeillä ja mauttomilla piirroksillaan.

59. Törkeiden rikosten valmistelun rangaistavuus; Erkin evästykset ja Tuijan toppuuttelut

Tähänkin on aikaa tuhraantunut...

1. Suomessa vain harva juristiprofessori pitää omaa blogia tai ottaa sanomalehdissä kantaa ajankohtaisiin juridisiin kysymyksiin; muissa pohjoismaissa tällainen keskustelu on aika yleistä. Prosessioikeuden puolella heitä ei taida olla minun lisäkseni juuri muita kuin Helsingin yliopiston professori Erkki Havansi. Hän kirjoittaa lehtiin harvoin, mutta aina asiaa.

2. Tämänpäiväisen (23.12.) Helsingin Sanomien mielipidesivulla julkaistun Havansin kirjoituksen otsikkona on "Törkeiden rikosten valmistelu kiellettävä." Nykyisin voimassa olevan lain mukaan edes murhan saati muiden henkeen taikka terveyteen kohdistuvien vakavien rikosten valmistelua ja suunnittelua ei ole kriminalisoitu, vaan vasta rikoksen yritys on säädetty rangaistavaksi. Rajanveto rangaistavan rikoksen yrityksen ja kokonaan rankaisematta jäävän valmistelun välillä saattaa olla usein vaikea. Tämä nähtiin viimeksi Turun käräjäoikeuden tällä viikolla ratkaisemassa Liedon suuren raharyöstöjutussa, jossa puolustus väitti kivenkovaa, että syytettyjen toiminnassa oli kyse vasta rikoksen suunnittelusta, ei yrityksestä. Käräjäoikeus kuitenkin tuomitsi syytetyt törkeän ryöstön yrityksestä pitkiin vankeusrangaistuksiin. Asian käsittely jatkuu hovioikeudessa ja hyvin todennäköisesti aikanaan vielä KKO:ssa.

3. Erkki Havansi kantaa huolta erityisesti koululaisten ja opiskelijoiden turvallisuuden osalta. Kysymys on ajankohtainen, sillä kouluihin kohdistuvia uhkauksia on Kauhajoen traagisen koulusurmien jälkeenkin esiintynyt tiettävästi runsaasti. Havansi viittaakin kirjoituksessaan tapaukseen, jossa polisin onnistui viime hetkellä estämään kolmannen koulusurmatragedian alkamisen.

4. Ilmeisesti tästä Havansin tarkoittamasta tapauksesta kerrottiin HS:n uutisessa 4.11., jonka mukaan Krp ilmoitti uskovansa, että se oli Kauhajoen tapauksen jälkeen estänyt uuden vakavan kouluiskun nettiseulonnan avulla. Poliisin mukaan kyseistä iskua koskeva "suunnitelma oli viimeistä ripausta vaille toteutettavaksi." Tuolloinkin jouduttiin, kuten Havansi kertoo, pohtimaan, alkaako rangaistava surmaamisten yritys vasta kenties pyssymiehen vetäessä aseensa esiin koulun tiloissa, vai jo aikaisemmin. Poliisilla on toki mahdollisuus estää tällaisia rikoksia suunnittelevien ihmisten tekoja, jos poliisi saa teon suunnittelusta tiedon ajoissa, mutta ongelmana on suunnittelun ja valmistelun rangaistavuus.

5. Poliisi on toivonut jo aika pitkään, että kyseinen epäkohta saataisiin korjatuksi, ja esimerkiksi juuri henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten suunnittelu säädettäisiin rangaistavaksi. Myös rikosoikeuden asiantuntijat ovat kannattanet tällaista lainsäädäntöä. Rangaistavaksi pitäisi saada ainakin sellainen valmistelu, jossa tekijällä on hyvin konkreettinen suunnitelma ja tosiasialliset mahdollisuudet suunnitelmansa toteuttamiseen. Vakavien henkeen tai terveyteen kohdistuvien rikosten valmistelun säätämisen ei luulisi olevan mikään kovin vaikea tehtävä, sillä asian korjaamiseen riittäisi ilmeisestikin vain vähäinen muutos rikoslain yhdessä ainoassa pykälässä (RL 5:1). Erkki Havansi toteaakin kirjoituksessaan, että lainsäädäntöalan asiantuntijana hän kirjoittaisi tuollaisen muutoksen rikoslakiin yhdessä päivässä! Tämä ei ole varmaankaan liioiteltua, sillä onhan Havansia kuultu säännönmukaisesti asiantuntijana eduskunnan lakivaliokunnassa lakeja säädettäessä tai muutettaessa. Kyllä Erkki homman hoitaisi päivässä! Voi olla, että hänellä olisi jo nyt valmis ehdotus takataskussaan. - Todettakoon, että Ruotsissa ja muissakin pohjoismaissa rikosten valmistelu on ollutrangaistavaa jo melko kauan

6. Mutta tarvittavaa lainmuutosta ei vain saada aikaan, ei sitten millään! Havansi pitää tätä lepsuutena ja moittii siitä lainsäätäjää eli eduskuntaa. Oikea osoite olisi tässä tapauksessa ensisijaisesti kuitenkin oikeusministeriö, jonka olisi valmisteltava lainmuutos ja vietävä se valtioneuvoston käsittelyyn. Tämän jälkeen hallitus antaisi eduskunnalle esityksen lainmuutoksesta.

7. Havansi sanoo, että lainsäätäjän olisi pitänyt puuttua asiaan eli rikoslain muuttamiseen heti Kauhajoen koulusurmien jälkeen. Mutta miksi vasta silloin, sillä asiahan tuli ajankohtaiseksi jo vuotta aiemmin Jokelan koulusurmien jälkeen! Välittömästi jo tuolloin oikeusministeriön olisi pitänyt ryhtyä kiireellisesti valmistelemaan ehdotusta rikoslain muuttamisesta ja, mikä vielä tärkeämpää, sisäministeriön olisi tietenkin pitänyt antaa uudet ohjeet ja määräykset aseiden hallussapitoa koskevan lupakäytännön tiukentamiseksi, kuten olen blogissani ueaan kertaan todennut. Mutta mitään ei tehty ja siitä seurasi vielä toinen yhtä karmea koulusurmatragedia, nyt Kauhajoella!

8. Oikeusministeriö ei ole todellakaan pitänyt minkäänlaista kiirettä vakavien rikosten valmistelun kriminalisoimiseksi. Täytyy muistaa, että oikeusministeri Tuija Braxin ministerikaudella eduskunnassa on tehty jo vuonna 2007 lakialoite ryöstön valmistelun säätämisestä rangaistavaksi (LA 124/2007 vp). Heti Jokelan koulusurmien (7.11.2007) jälkeen oikeusministeri Tuija Brax sai eduskunnassa vastattavakseen kansanedustaja Marja Tiuran ym. 8.11.2007 tekemän kirjallisen kysymyksen rikosten valmistelun kriminalisoinnista (KK 441/2007 vp). Ja tänä syksynä eli tarkemmin sanottuna 27.11.2008 ministeri Brax on joutunut jälleen vastaamaan samasta asiasta tehtyyn kysymykseen eli tarkemmin sanottuna kansanedustaja Raimo Vistbackan (ps) 6..11.2008 tekemään kirjalliseen kysymykseen siitä, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten valmistelun ja suunnittelun kriminalisoimiseksi (KK 821/2008 vp).

9. Mitä ministeri Brax sitten vastasi hänelle esitettyihin kysymyksiin? Jokelan koulusurmien jälkeen tehtyyn kysymykseen Brax vastasi 28.11.2007 ja katsoi, että "rikosten valmisteluun liittyvien tekojen säätämiseen rangaistavaksi tulee jatkossakin suhtautua pidättyvästi." Braxin mukaan poliisilain säännökset, jotka mahdollistavat mm. epäillyn kiinnioton ja teknisen valvonnan, ovat yleensä rikosten ennalta estämiseksi riittäviä keinoja myös vakavien rikosten estämiseksi. Raimo Vistbackaan kysymykseen 27.11.2008 vastatessaan Brax oli paljon niukkasanaisempi, mutta hän ei nytkään luvannut mitään kiireellisiä toimenpiteitä asiassa. Hän viittasi jälleen siihen, että pitää ensin tutkia ja selvittää, ovatko poliisin ennalta ehkäisevät menetelmät ja valtuudet puheena olevassa suhteessa riittäviä keinoja puuttua kysymyksessä esitettyihin ongelmiin. Tällaisia keinoja pohtii Braxin mukaan parhaillaan esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain uudistamista selvittelevä toimikunta, joka on asetettu jo kesällä 2007 ja jonka tulisi antaa mietintönsä maaliskuussa 2009. Braxin mukaan tämän toimikunnan ehdotuksia on syytä odotella ennen kuin voidaan arvioida, millä tavoin henkeen tai terveyteen kohdistuvien rikosten valmistelun rangaistavuudesta tulisi säätää.

10. Selvää on, ettei ministerin vastaus tyydytä ketään muita kuin kenties törkeitä ryöstöjä ja muita vakavia rikoksia suunnittelevia henkilöitä. Sanotun toimikunnan tehtäviin ei ole ainakaan alun perin edes kuulunut rikosten valmistelun kriminalisoinnin pohtiminen. Toimikuntien tapana on aika usein pyytää valtioneuvostolta tai oikeusministeriöltä työtään varten lisäaikaa, ja niin voi käydä nytkin, varsinkin jos toimikunnalle annetaan vielä uusia tehtäviä. Milloinhan ministeri Brax aikoo käynnistää vakavien rikosten valmistelun rangaistavuutta koskevan lainsäädäntötyön vai aikooko olleenkaan? Tästä ei taida ottaa selvää Erkkikään!

11. Mitä rikosten ennalta ehkäisemiseen tulee, niin kyllä ainakin tähän asti kriminalisointien ja rangaistavuuden päätarkoituksena on nähty juuri rikosten ennalta ehkäiseminen; rangaistusta on pidetty yhtenä tärkeimmistä keinoista ehkäistä rikoksia. Se, että esimerkiksi koulusurmia päässään hautova ihminen tietää, että jo sanotunlaisen rikoksen suunnittelusta ja valmistelusta voi lain mukaan saada tuntuvan ehdottoman vankeusrangaistuksen, voi useimmissa tapauksissa johtaa siihen, että rikoksen tekemistä pohtiva luopuu hankkeensa kehittelystä kokonaan.

12. Ministeri Tuija Braxiin kiinnitettiin hallituksen työn keväällä 2007 alkaessa suuria toiveita oikeusministeriön oikeuden alaa kehitettäessä. Näissä odotuksissa on jouduttu valitettavasti aika usein pettymään. Vaalirahoituksen valvonta-asiassa samoinkuin sähköisessä koeäänestyksessä Brax luotti asianomaisen virkamiehensä eli oikeusministeriön vaalijohtajan arvostelukykyyn kuin vuoreen ja toisteli vaalirahoitusjupakassa eduskunnan edessä useaan kertaan vaalijohtajan kantaa, jonka mukaan oikeusministeriöllä ei muka olisi ollut lain mukaan edes oikeutta valvoa vaalirahoitusilmoitusten asianmukaisuutta. Kanteluni johdosta oikeuskansleri otti asiassa kuitenkin aivan toisenlaisen kannan, ja vaalijohtaja sai harvinaislaatuiset nuhteet kanslerilta. Myös viime lokakuun kunnallisvaaleissa kolmessa kunnassa käytössä olleessa sähköisessä äänestyksessä kävi köpelösti, kun äänestys ei kaikilta osin onnistunut syystä, joka oli havaittu oikeusministerissä jo ennen vaaleja, mutta josta ei jostakin syystä kerrottu ministeri Braxille mitään.

13. Vaikuttaa siltä, että ministeri Brax luottaa ehkä hieman sokeasti virkamiehiinsä ja esittelijöihinsä eikä tunnu haluavan ottaa itse vastuuta asioista niin kuin ministerin kuuluisi toki tehdä; samaa on sanottava sisäministeri Anne Holmlundista Jokelan ja Kauhajoen tragedioiden perusteella. Brax katsoo, että kun esittelijä on virka- ja lakimies, vastuu olisi yksin asian esittelijällä, mutta eihän asia näin voi olla.

14. Yhtenä ja jopa hieman huvittavanakin esimerkkinä Braxin suhtautumisesta ja luottamuksesta esittelijöihinsä ja yleensä esittelymenettelyyn voidaan mainita kahden iranilaismiehen tapaus. Poliisi otti Suomessa 30.11. kiinni kaksi maahan tullutta iranilaista miestä, jotka Interpol oli etsintäkuuluttanut Iranin valtion pyynnöstä ja joista Iranin valtio teki oikeusministeriölle luovutuspyynnön. Asia oli oikeudellisesti yksinkertainen, sillä kun Suomella ei ole luovutussopimusta Iranin kanssa, luovuttaminen ratkaistaan Suomen lain mukaan, eikä Suomen lain mukaan edellytyksiä luovutukselle ollut po. tapauksessa olemassa; Suomi ei luovuta ihmisiä maihin, joissa on voimassa kuolemanrangaistus, kuten juuri Iranissa on asian laita.

15. Niinpä oikeusministeriö päätti 12.12. ministeri Tuija Braxin päätöksellä, ettei miehiä luovuteta Iraniin, ja miehet saattoivat siten poistua maasta vapaasti. Päätös oli luonnollisesti aivan oikea. Kun tv-toimittaja kysyi päätöksestä ministeri Braxilta, tämä vakuutti, että asia oli tarkoin selvitetty ja päätös oli tehty vieläpä asianomaisen esittelijän esityksen mukaisesti! Eikä tässä kaikki, sillä oikeusministeriön kotisivuilla mainitaan sanotun päätöksen yhteydessä asianomainen esittelijä oikein nimeltä; tämä on hyvin harvinaista. - Onkohan Brax tullut nyt jo hieman varovaisemmaksi esittelijöittensä suhteen?