502. Presidenttiehdokkaiden vaalipaneeli kirjamessuilla

1. Neljä presidenttiehdokasta eli Pekka Haavisto, Paavo Lipponen, Sauli Niinistö ja Paavo Väyrynen osallistuivat tänään yleisön edessä presidentinvaalipaneeliin Helsingin kirjamessuilla. Kaksi ehdokasta eli Timo Soini ja Eva Biaudet loistivat poissaolollaan. Soini oli varmaankin raveissa.

2. Keskustelusta, jota seurasin itse netin välityksellä, jäi leppoisa mutta hieman vaisu tunnelma. Kaikki neljä ehdokasta ovat sananvalmiita ja kokeneita poliitikkoja, mutta itse asioista ei päästy nyt kunnolla keskustelemaan. Tilaisuus oli Helsingin Sanomien järjestämä ja sen kyllä huomasi. Loppupuolella mukaan tullut Unto Hämäläinen, entinen kokoomuksen nuorisopoliitikko, näytti vetävän "kotiin päin" ja tekemällä kysymyksiä kaikille muille paitsi Väyryselle.

3. Tiukimmat puheenvuorot käytettiin Natosta. Joku tiedotusväline uutisoi, että "Nato jakoi mielipiteitä", mutta itse lopputuloksesta eli siitä, että Suomen ei pidä liittyä nyt Natoon, oltiin kuitenkin yhtä mieltä.

4. Naton osalta ehdokkaiden painotuksissa oli toki eroja. Väyrynen aloitti sananvaihdon toteamalla, että "on hyvä, että Nato on olemassa, mutta Suomen ei pidä siihen liittyä".

5. Niinistön reaktio tähän Väyrysen toteamukseen oli yllättävä, sillä hän kävi hyökkäyksen:

- Tässä on vähän sellainen tunne, että vaali vaalilta ja Paavo Paavolta joku on tunkemassa Natoa minun kurkustani väkisin alas. Minä en sitä tälläkään kertaa niele sanoi Niinistö. Niinistön mukaan Väyrynen on ollut edellisen hallituksen turvallisuuspoliittisessa ohjelmassa mukana lausumassa, että on olemassa jatkossakin vahvoja perusteita harkita Suomen Nato-jäsenyyttä. "Minä olisin ollut varovaisempi ja vaatinut ehdottomasti kansanäänestystä", Niinistö näpäytti.

6. Tässä kohtaa totean, että Niinistön väite, jonka mukaan "joku on tunkemassa jotakin alas hänen kurkustaan" oli 3-4 päivän aikana jo kolmas kerta, kun minä tämän väitteen kuulin. Tekisi kohta mieli sanoa, että alan olla "kurkkua myöten täynnä" tätä Niinistön "kurkusta alas" -väitettä. Eikö gallupien ylivoimainen ykkönen tosiaan muuhun pysty kuin jankuttamaan tätä yhtä ja samaa väitettä tilaisuudesta toiseen?

7. Paavo Väyrynen ei toki jäänyt sanattomaksi Niinistön näpäytyksen jälkeen. Väyrynen kertoi, että Niinistön mainitsema hallitusohjelman lause Natosta oli otettu ohjelmaan nimenomaan Niinistön puoluetovereiden eli siis kokoomuslaisten vaatimuksesta. Väyrynen kertoi suhtautuneensa itse lausumaan "hyvin pitkin hampain." Väyrysen mielestä Niinistön Nato-kanta on tyypillinen federalistien kanta, jonka mukaan Euroopan Unioni pitää kehittää sotilasliitoksi. Tämä tie johtaisi Väyrysen mukaan Natoon. Väyrysen mukaan Suomen suurin turvallisuuteen liittyvä uhkakuva on Venäjän ja Naton välinen sotilaallinen selkkaus, eikä Suomen tulisi tämän vuoksi liittyä Natoon.

8. Sauli Niinistö sai "tulitukea" Paavo Lipposelta, joka sai Väyrysen ja Niinistön välisen Nato-väittelyn tiimoilta aiheen väittää Väyrysen aloittaneen kampanjansa ”kuin yleinen syyttäjä”.

9. Mari Kiviniemi luonnehti lauantaina neljää pääehdokasta sanoilla "Nahkuri", "Kamreeri", "Populisti" ja "Tohtori". Minusta aika osuva luonnehdinta. Milläköhän nimellä Kiviniemi olisi luonnehtinut Pekka Haavistoa? Ei kai vaan "sillä"?

10. Onko Lipposen luonnehdinta Väyrysestä "yleisenä syyttäjänä" oikea ja korrekti? Minusta ei, sillä vaalikeskustelussa ehdokkaiden tulee toki saada kritisoida vastustajia näiden aiemmista tekemisistä, jos siihen on perusteita, ilman että kritiikin esittäjää leimataan syyttäjäksi. Paavo Väyrysellä ja Timo Soinilla on toki todella vahvat perusteet arvostella Lipposta ja Niinistöä Suomen viemisestä Emuun hätiköidyllä päätöksellä ja ilman kansanäänestystä.

11. Ehdokkaiden kirjoittamien kirjojen määrä ja aihepiiri valaisee osaltaan herrojen luonnetta, kiinnostuksen kohteita ja varmaan myös asiaosaamista. Kirjojen nimiä ja aiheita ei selostettu tilaisuudessa tarkemmin, mutta vaikutelmaksi jäi muun muassa se, että Pekka Haaviston ja Sauli Niinistön kirjoittamat kirjat - Haavistolla niitä taisi olla 3-4 ja Niinistöllä kaksi - ovat presidentin tehtävää ajatelleen aika heppoisia; Haaviston lähinnä joitakin matkakertomuksia.

12. Paavo Väyrynen on kirjojen lukumäärässä omaa luokkaansa, mikä osoittaa ainakin ehdokkaan ahkeruutta ja kiinnostusta yhteiskunnallisista asioista, erityisesti ulkopolitiikasta, joka hoito on edelleen tasavallan presidentin päätehtävä. Vaikutti muuten hupaisalta, kun Lipponen sai tilaisuudessa luvan oman "tuotantonsa" pönkittämiseksi lausua vuonna 2002 kirjoittamansa 3-4 rivin pituisen "runon."

13. Kuka pärjäsi vaaliväittelyssä parhaiten ja kuka kenties muita huonommin? Minusta Lipponen ja Haavisto yllättivät rauhallisuudellaan ja huumoritajullaan eikä Paavo Väyrynen jäänyt tässä suhteessa heidän jälkeensä. Väyrynen on osoittautunut jo aiemmin kampanjansa aikana huumoritajua ja sanavalmiutta tiukan asianosaamisen ohella. Kahta päivää aiemmin eli viime perjantaina TV2:n Pressiklubissa Paavo Lipponen jäi täysin tönköksi Kaarina Hazardin ja Harri Saukkomaan sinänsä aivan tavanmukaisten kysymysten edessä.

14. Messukeskustelun heikoin lenkki taisi olla yllättäen galluppien ja naistenlehtien suursuosikki Sauli Niinistö. Tämän keskustelun jälkeen jäin kyllä ihmettelemään, mihin Niinistön suuri kansansuosio oikeastaan perustuu. Hän vaikutti hieman kireältä ja hermostuneelta ja näistä neljästä tosikkomaisimmalta tyypiltä, mitä edellä mainittu näpäytys Väyryselle samoin kuin "kurkusta tunkemista" koskevan väitteen jatkuva toitottaminen osaltaan osoittaa.

418. Pääministerikandidaattien tv-vaaliväittely

1. Aiemmin pääministeriehdokkaiden vaaliväittelyyn osallistuivat kolmen suurimman puolueen puheenjohtajat. Kun persujen gallup-kannatus on noussut kolmen "vanhan" puolueen tasolle, oli eiliseen TV1:n vaalitenttiin kutsuttu mukaan myös puheenjohtaja Timo Soini. Keskustelun anti ei kuitenkaan tästä kovin paljon parantunut eikä mitään uutta juuri tullut ilmi. Puheenjohtajat vain lähinnä toistelivat jo moneen kertaan kuultuja kantojaan ja väitteitään.

2. Pääministeri Mari Kiviniemi sai pitää kaikkein pisimmät, mutta samalla pitkäpiimäisimmät puheenvuorot. Hän vetosi useamman kerran siihen, miten hän on pitänyt euroalueen vakuusrahastoasiassa yllä niin tiukkaa linjaa, että Suomi on saanut EU:ssa jonkinlaisen änkyrän maineen. Aiemmin Kiviniemi on kiistänyt änkyröinnin, mutta nyt hän tai hänen avustajansa ovat ilmeisesti huomanneet, että tässä asiassa kannattaakin - ennen vaaleja - näytellä änkyrää, jottei Soini varastaisi vakuusasiassa pääroolia täysin itselleen. Vaikka yleisesti tiedetään, että Suomelta vaadittavat lainavakuudet tulevat kasvamaan - asiallisesti tästä on EU:ssa jo päätetty - Kiviniemi yrittää sitkeästi uskotella äänestäjille, että ensin katsotaan ja tutkitaan "kaikki muut keinot" ja vasta tämän jälkeen, jollei mikään muu auta, päätetään vakuuksien lisäämisestä.

3. Toinen asia, jossa Kiviniemi näyttäisi yrittävän sumuttaa äänestäjiä, koskee vaalien jälkeen tapahtuvia valtion menoleikkauksia. Kiviniemi yrittää uskotella, ettei leikkauksia välttämättä tarvita lainkaan, ja vetoaa johonkin kahden vaalikauden suunnitelmaan, joka ei kuulijoille oikein avaudu. Tämä edellyttää ilmeisesti, että keskusta olisi mukana myös seuraavassa hallituksessa ja Kiviniemi olisi myös tuon hallituksen pääministeri. Tässä Kiviniemeä säestää kokoomus ja Jyrki Katainen, muttei läheskään niin pontevasti kuin mitä pääministeri tekee. Katainen valtiovarainministerinä tietää, että vaalien jälkeen tarvitaan aika isoja menoleikkauksia.

4. Jutta Urpilainen toisti vanhat teesinä demareiden kynnyskysymyksistä hallitusohjelmaa tehtäessä. Siinä päällimmäisenä on eläkeiän säilyttäminen nykyisellään. Urpilainen papattaa, että demarit eivät ole hallituksessa, joka nostaa pakolla eläkeikää. Kaikki kuitenkin ymmärtävät, ettei tämä lupaus tule pitämään, jos demareilla olisi vähäisintäkään saumaa päästä hallitukseen vallien jälkeen. Sitä paitsi Urpilaisen vannomisella ei ole merkitystä, jos työmarkkinajärjestöt pääsevät, niin kuin on syytä otaksua, vaalien jälkeen keskenään sopuun eläkeiän nostamisesta.

5. Urpilainen jatkoi papatustaan myös siitä, että demarit eivät tulisi hyväksymään vakausrahastoa eivätkä siis kannata "väliaikaisen vakausvälineelle" annettavien vakuuksien nostamista, jollei myös pankkeja ja sijoittajia saada myös vastuuseen. Mutta kuten Katainen selväsanaisesti kahteen eri otteeseen todisti Urpilaiselle, sijoittajien vastuu on mahdollista toteuttaa vasta vuona 2013 voimaan tulevan lopulliseen vakausvälineen yhteydessä.

6. Kataisen kysyessä Urpilaiselta, miten tämä kuvittelee voivansa toteuttaa pankkien ja sijoittajien vastuun jo ennen vuotta 2013, Urpilainen ei vastannut mitään, vaan käänsi asian toiseksi ja ryhtyi selittämään, että hän kyllä uskoo enemmän seitsemän vuotta valtiovarainministerinä toiminutta Sauli Niinistöä kuin Kataista, kun on kyse Kreikan tai muiden vastaavassa asemassa olevien maiden päästämisestä velkasaneeraukseen! Aikamoinen isku vyön alle, sanoisin! Tällainen vastaamatta jättäminen ohipuhuminen on kuitenkin tyypillistä poliittista retoriikkaa: jos poliitikko ei osaa tai halua vastata kinkkiseen kysymykseen, hän yrittää ohittaa koko asian ja kääntää huomion toisaalle.

7. Jäätyään muutama päivä sitten nololla tavalla ja niin sanotusti rysän päältä kiinni hallitukseen menoa koskevassa erivapausaikeessaan (koskien EU:n kriisirahoitusta), Timo Soini oli väittelyn alussa myrtsinä. Hän yritti korjata tilannetta uhoamalla naiivisti kansanäänestyksestä koskien "rahan syytämistä" EU:n kriisipaketteihin. Soini ei saanut näkemykselleen tukea edes Jutta Urpilaiselta, joka ilmoitti, etteivät demarit ole tässä asiassa persujen "kupilla", vaan se ovat periaatteessa valmiit hyväksymään kriisipaketit, jos heidän lainavakuuksille asettamistaan ehdoista päästään yhteisymmärrykseen. Soinin uhoaman "kansanäänestyksen" lopputulos näyttää siis varsin selvältä.

8. Soini uhosi vastustavansa edelleen euroalueen vakuusrahastoja ja rahan "syytämistä niille Saksan ja Ranskan pankkien pelastamiseksi."Kiviniemi ja Katainen eivät saaneet Soinilta selvää vastausta, onko vakuusrahastoasia persuille todellakin kynnyskysymys hallitukseen menolle.

9. Muuten Timo Soini heitteli totuttuun tapaansa herjojaan - omenasta ja melonista ei nyt kuitenkaan puhuttu mitään - ja maalaili kauhukuvia EU:n liittovaltiokehityksestä sekä ärhenteli jälleen kerran Iso-Britannialle myönnetyistä jäsenmaksuhelpotuksista. Soini sanoi, että jos hänestä tulee pääministeri, hän ottaa asian esille ja vaatii brittien jäsenmaksuhelpotusten poistamista. EU:ssa tämä asia vaatineen kuitenkin yksimielisen päätöksen. Soini onnistui kuitenkin kyseenalaistamaan hallituksen päätöksen osallistua euroalueen kriisirahoitukseen, missä häntä edesauttoi se, ettei pääministeri Kiviniemen vastauksista ei ota Erkkikään selvää.

10. Tämä asiakysymyksistä. Suurin osa äänestäjistä asettanee neljä puheenjohtajaa paremmuusjärjestykseen tästä ja aiemmin jo nähdyistä tv-väittelyistä saamansa henkilökohtaisen vaikutelman perusteella. Asiakysymyksistä ja puheenjohtajien niitä koskevista mielipide-eroista monet äänestäjät ovat luultavasti aika lailla ulalla. Asiakysymykset eivät kuitenkaan ratkaise, vaan äänestyspäätös tehtäneen useimmiten pääministerikandidaattien ja yleensä kansanedustajaehdokkaiden esiintymisestä ja uskottavuudesta saatujen vaikutelmien vaikutelman perusteella.

11. Timo Soini saattaisi pärjätä päämisterinä, jos Suomi olisi suljettu maa ja yksin miespuolisten kansalaisten hallitsema uusimpivaaralainen yhteiskunta, jossa globalisoitunut kavala maailma olisi mahdollisimman kaukana ja jossa vallitsisi suuri yksimielisyys ja halu luopua eurosta ja koko hemmetin EU:sta. Tätä idylliä odoteltaessa Slovakian tie - kriisiapua EU-rahastoille ei anneta - olisi myös Suomen tie. Tällaiseen menneeseen maailmaan Suomella ei kuitenkaan ole paluuta. Vaikka persuista tulisi vaaleissa suurin puolue, ei täysin EU-kielteistä Timo Soinia voitaisi mitenkään valita pääministeriksi. Jos persut onnistuisivat jotenkin keplottelemaan tiensä hallitukseen, riittäisi Soinille hyvin elinkeinoministerin tai puolustusministerin salkku. Eilen Soini jo puhuikin paatoksella sotilasmäärärahojen säilyttämisen puolesta "isänmaan puolustamiseksi." Merkille pantavaa oli tapa, jolla Soini kieltäytyi edelleen antamasta selkeää vastaus raiskatun naisen oikeudesta aborttiin puhuen epämääräisesti vain elämän pyhyydestä.

12. Jutta Urpilaisella taas on pääministeriksi enemmän intoa ja pyrkyä kuin taitoa ja ja vakuuttavuutta. Hänen esiintymisensä oli eilenkin jotenkin teennäistä pinnistelyä, jossa on hieman yliyrittämisen tuntua. Minusta Mikael Jungner esiintyi keskiviikkona MTV3:n uudenmaan vaalitentissä selvästi paremmin kuin Urpilainen eilen. Jos demareista sattuisi tulemaan apupuolue Kataisen johtamaan hallitukseen, Jutta Urpilaiselle luultavasti voitasi antaa opetusministerin salkkua raskaampaan ministerinsalkkua.

13. Varteenotettaviksi pääministerikandidaateiksi jäävät minusta siis ainoastaan Kiviniemi ja Katainen. Jälkimmäisen tyylin me olemme jo oppineet tuntemaan. Kiviniemi hallitsee kyllä asiakysymykset. Sen sijaan hänen esiintymisensä ei ole kovin vakuuttavaa, vaan sitä voitaisiin kuvata sanoilla lattea (kuiva), riskitön, pitkäpiimäinen ja kopea. Kiviniemi ei halua millään tunnustaa - ainakaan näin vaalien alla - puolueelleen ja koko hallitukselle kiusallisia tosiasioita, vaan jankuttaa jankuttamasta päästyään sellaista vaihtoehdoista, joista jo tiedetään, etteivät ne voi toteutua. Samaa pätee leikkauslistoihin, joista Kiviniemi ei vieläkään suostunut puhumaan. Tämä vähentää Kiviniemen uskottavuutta. Kataisen mahdollisesti johtamassa tulevassa hallituksessa valtiovarainministeri.

14. Jyrki Katainenkaan ei ole toki täydellinen. Hän näyttää kuitenkin löytäneen tyylin ottaa esiintymiset aiempaa hieman rennommin, hän uskaltaa myöntää ongelmien vaikeudet ja tehdyt virheet, on valmis sovittelemaan ja jaksaa innostuneisuutensa säilyttäen (tai ainakin sitä hyvin näytellen) valaa uskoa siihen, että vaikeuksista selvitään, kunhan maltetaan tehdä töitä ja toimia järkevästi, osoittaa vastuullisuutta ja rohkeutta puuttua vanhentuneita kunta- yms. rakenteisiin. Katainen on pääministeri, jos kokoomus voittaa valeissa keskustan ja demarit.

PS.

Olen samaa mieltä kuin Matti Vanhanen tänään Suomen Kuvalehden kolumnissa: Suomen olisi pitänyt osallistua Libyassa Muammar Gaddafin vastaiseen operaatioon ja lähettää Hornettaja valvomaan Libyan lentokieltoaluetta. Suomen kanta kieltäytyä operaatiosta on epäjohdonmukainen. Syynä Suomen kantaan on Timo Soinin ja persujen vaalivoiton pelko.

169. Lautakasaväite keskustan vaaliaseena. "Sä oot hölmöilly, sun pitää erota."

Matti Vanhanen MTV3:n uutisten haastateltavana Loviisassa

Pääministeri Matti Vanhanen jatkaa urputtamistaan YLE:n lautakasaväitteen johdosta.

Eilen perjantaina Vanhanen tosin totesi, että hän ei enää palaa Silminnäkijä-ohjelman lahjusväitteeseen sanomalla, että "tää on nyt mun puolelta loppuun käsitelty." Mutta ei mennyt kuin yksi päivä ja pääministeri otti asian uudelleen esille. Vanhanen palasi asiaan keskustan kunnallisvaalikampanjassa.

Loviisan kaupunki sekä Liljendahlin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kunnat lakkautetaan ja niiden tilalle perustetaan 1.1.2010 alkaen uusi Loviisan kaupunki. Sen vuoksi alueella järjestetään kahden viikon kuluttua kunnallisvaalit.

Pääministeri Vanhanen kävi tänään Loviisassa keskustan puheenjohtajan ominaisuudessa vetämässä puolueensa kunnallisvaalikampanjaa. Kun häntä haastateltiin MYV3:n uutislähetyksessä, Vanhanen ei puhunut haastattelussaan mistään muusta kuin lautakasajupakasta. Siis asiasta, joka Vanhasen mukaan piti olla jo edellisenä päivänä loppuun käsitelty!

Vanhanen väitti edelleen, että YLE:n tarkoituksena oli kaataa pääministeri - ai niin, kukas se Suomessa nykyisin onkaan pääministerinä. YLE:n metodi oli Vanhasen mukaan se, että "keskellä eduskunnan luottamuslauseäänestysviikkoa yritettiin aikaansaada hämmennys, joka olisi vaikuttanut pääministerin asemaan. He jättivät kertomatta olennaisia tietoja, jotka vasta jälkikäteen ovat tulleet esille. Eilisen päivän perusteella on vahvistunut, että Yleisradiolla oli selvä suunnitelma yllyttää epäluottamusta," sanoi Vanhanen haastattelussaan.

Vanhanen viittasi siihen, että YLE oli aikaistanut Silminnäkijä-ohjelman lähetysaikaa ja tämä olisi tapahtunut tahallisesti, koska ohjelma haluttiin sijoittaa luottamuslauseäänestysviikolle.

Vanhasta kiukutti myös se, että Lepsämän talon tarkastuksenjälkeen YLE antoi ymmärtää, että lautakasa olikin ehkä tarkoitettu jonnekin muualle.

------

Silminnäkijä-ohjelmassa ei kuitenkaan väitetty, että mystinen lautakasa olisi ollut tarkoitettu Vanhasten Nurmijärven talon työmaalle. Tämä asia on tullut jo moneen kertaan todetuksi, joten on hieman kummallista, että Vanhanen tuo asian yhä esiin. Minun huomiotani kiinnitti tarkastuksessa mun muassa se, että talon autotallia ei tarkastettu lainkaan, koska YLE:n ohjelman esittämisen jälkeen antamien lisätietojen mukaan tarkastuksessa pidettiin ikään kuin ilman muuta selvänä, että kyse oli erikoishöylätystä laudasta. Tällä tarkastajat ja Vanhanen ilmeisesti tarkoittivat viitata siihen tavallaan notoriseen seikkaan, että autotallin rakentamiseen nyt ei ainakaan noin kallista materiaalia käytetä.

Mutta onhan teoriassa toki mahdollista, että lautakasa tai osa siitä olisi varastoitu juuri autotalliin, pressun alle kenties. Siksi myös autotalli olisi ollut syytä varmuuden vuoksi tarkastaa. Jos kerran Vanhanen lähti tuohon koomiseen katselmukseen, oikeastaan kotietsintään, niin kyllä silloin etsintä olisi pitänyt kohdistaa jokaiseen rakennukseen.

Eduskunnan luottamuslauseäänestyksessä ei ollut kyse kolmannessa persoonassa esiintyvän pääministerin kaatoyrityksestä, vaan nimenomaan epäluottamuslauseen esittämisestä pääministeri Matti Vanhaselle. Jos ohjelman tekijät ja toimitus ovat todella halunneet aikaistaa ohjelman lähetysaikaa eduskunnan luottamuslauseäänestystä silmällä pitäen, heidän tarkoituksenaan on ollut nimenomaan kertoa Matti Vanhaseen, ei johonkin epämääräiseen pääministeriin kohdistuvasta lahjusepäilystä. Minusta eduskunnan luottamuslauseäänestys oli perusteltu ja tärkeä syy aikaistaa ohjelman lähetysaikaa.

Olisiko kyseinen tieto pitänyt jättää kertomatta ennen eduskunnan äänestystä, jotta se ei vain olisi voinut vaikuttaa asiaan ja eduskuntakeskusteluun? Minusta ei. Tiedotusvälineiden tehtävänähän on kertoa yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa olevaa henkilöä koskevat tietonsa eikä pantata kyseisiä tietojaan, jos väitteen tueksi on tiedotusvälineen mielestä olemassa näyttöä. En usko, että ohjelman tarkoituksena olisi ollut pääministerin kaatamisyritys, kuten Vanhanen väittää. Sitä paitsi eduskuntakeskustelussa yksikään puhuja ei muistaakseni edes maininnut kyseistä lautatavaraerää.

Kuten jo edellisessä blogijutusani totesin, Vanhanen ja keskusta ovat havainneet, että lautakasajupakka on erinomainen keino yrittää paikata ja kohentaa keskusta laskusuunnassa ollutta kannatusta. Vanhasen taktiikkana on pitää jupakkaa esillä ja mollata YLE:ä sen kun kerkiää, koska kokemuksesta tiedetään, että kansan saa yleensä helposti puolelleen kun heittäytyy ja esittää marttyyriä, vainottua ja lyötyä.

Tähän taktiikkaan keskusta ja Vanhanen turvautuvat myös Loviisan kunnallisvaalissa. Jäädäänpä odottaman, miten taktiikka puree ja alkaako keskustan valtakunnallinen kannatus kohta lähennellä jo kokoomuksen kannatuslukuja. Lautakasajupakka voi olla keskustan tärkein vaaliase myös vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.

Yksi asia on selvä. Vaikka Vanhanen eilen vakuutti, että "tää on nyt puolelta loppuun käsitelty," lupaus - poliitikkojen lupauksiin nyt ei yleensäkään voi luottaa - ei pitänyt paikkaansa. On ilmeistä, että Vanhanen tulee palaamaan YLE:n häneen kohdistamaan "vainoon" vielä monen monituista kertaa. Pääministeri on ottanut lautakasan, yksittäisen tv-ohjelman ja YLE:n puolueensa ja omaksi vaaliaseekseen.

------

P.S. 11.10.

Myös tämänpäiväinen Helsingin Sanomissa kerrotaan, miten pääministeri Matti Vanhanen hyökkäsi eilen Loviisan torilla Yle:n kimppuun ja vieläpä äärimmäisen rajusti, kuten lehti mainitsee. Vanhanen sanoi Ylen syyllistyneen "pääministerin järjestelmälliseen kaatoyritykseen " TV 2:n Silminnäkijä-ohjelman lautaväitösten osalta.

Siis tämä sama pääministeri, joka vielä perjantaina vakuutti kaikelle kansalle, että "tää on nyt mun puolelta loppuun käsitelty."

Lehtiuutisen mukaan Vanhanen purki kiukkuaan rauhallisen pikkukaupungin kauniilla torilla keskellä kirkasta lauantaipäivää ja kertoi torilla kaikille vastaantulijoille, miten Yle pyrkii "kaatamaan pääministerin." Hänen viestistään sanottiin suorastaan puhkuneen taistelutarmoa: "Olen valmis taistelemaan."

Taistelu siis tulee jatkemaan ties kuinka kauan. Näin siitä huolimatta, että tämä taistelija á la Don Quijote sanoi vielä perjantaina, että "tää on nyt mun puolelta loppuun käsitelty." Media- ja vaalikäräjät siis jatkuvat.

Oikeuteen Vanhanen ei edelleenkään halua asiaa viedä, koska silloin hänen olisi omasta mielestään pidettävä suunsa kiinni eikä hän voisi käyttää sananvapauttaan ja jatkaa taisteluaan.

Mistähän pääministeri on saanut kyseisen vaitiolovelvollisuuden päähänsä? Trial by newspaper -kieltohan koskee yksinomaan asianajajia, siis esimerkiksi Vanhasen advokaattia, jos oikeusjuttu tulisi vireile. Mainittu kielto käydä oikeutta lehdistön välityksellä ei sen sijaan koske asianosaista itseään. Asianosaisella on siis oikeus myös esitutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana lausua mielipiteitään tutkittavana olevasta asiasta ETL 48 §:ssä mainituin rajoituksin, jotka tuskin rajoittaisivat Vanhasen sananvapautta.

Mutta aivan kaikki eivät sentään Loviisan torilla nielleet Vanhasen urputtamista sellaisenaan. HS:n mukaan loviisalainen Tenho Yrjölä vaati pääministeriä tekemään tutkintapyynnön tai rikosilmoituksen Ylestä. "Se olisi sitten sillä selvä," tokaisi Yrjölä. Vauhtiin päästyään Yrjölä patisteli HS:n uutisjutun mukaan Vanhasta jopa eroamaan.

"Sä oot hölmöily, sun pitää erota," opasti Yrjölä Vanhasta. Perusteluja vaatimukselle tuli vaalirahasotkusta aina naisille lähetettyihin tekstiviesteihin asti.

Mitä tähän voisi enää lisätä? Eipä juuri mitään. Kyllä kansa tietää ja ymmärtää!

Muusta vaalirahakohusta Vanhanen vaikeni myös Loviisan torilla tyystin. Hän tyytyi jällen kerran vain toistelemaan, että esimerkiksi säätiöasiassa on syytä odottaa viranomaisselvitysten valmistumista. "Kaikissa muissa vaaliraha-asioissa on meneillään selvitys, ainoa iso asia on nyt Yle," perusteli Vanhanen.

Yle-asiasta eli Silminnäkijä-ohjelmasta Vanhanen on jo langettanut tuomionsa. Se asia on "iso" ja se on nyt loppuun käsitelty. Mutta siitä voi silti edelleen aukoa päätään ihan vapaasti, sitä voidaan käyttää vaaliaseena ja taistelua siitä voidaan jatkaa hamaan tulevaisuuteen saakka.

Hesarin sunnuntaisivuilla tänään kysyttiin viideltä päätoimittajalta, puhdistiko Lepsämän talon tarkastus pääministeri Matti Vanhasen maineen?

Neljä päätoimittajaa vastaisi kysymykseen kieltävästi. Lautakasaepisodia pidettiin vastauksissa vain vaalirahoitussotkun yhtenä sivujuonteena. Puutavarakasan alle on vastaajien mielestä työnnetty hetkeksi kasa vastaamatta jääneitä kysymyksiä muun muassa Nuorisosäätiöstä ja Vanhasen osuudesta siltä osin. Ainoastaan Suomenmaan päätoimittaja Timo Laaninen, Matti Vanhasen entinen poliittinen neuvonantaja muuten, oli toisella kannalla Vanhasen maineen puhdistumisen suhteen.