1. Ministerien karenssiaika nousi - jälleen kerran - julkiseen keskusteluun viikko sitten perjantaina, kun Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) valitsi uudeksi toimitusjohtajakseen elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen. Ks. tästä blogia 665/9.11.2012. Häkämies sai tänään perjantaina eron ministerin toimestaan presidentin esittelyssä ja aloittaa uudessa työssään jo tulevana maanantaina.
2. Toisin kuin Suomessa, eturistiriitojen torjunnan velvoite on monissa Euroopan maissa toteutettu selvin säännöksin. Erilaisia karensseja on käytössä esimerkiksi Norjassa, Ranskassa, Englannissa, Portugalissa, Venäjällä ja Espanjassa.
3. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lernerin on tekemässä lakialoittetta valtioneuvoston jäsenten ja tiettyjen poliittisten virkamiesten karenssiajasta. Ruohonen-Lerner jätti lakialoitteensa eilen kansanedustajien allekirjoitettavaksi.
4. Oikeusministeri Anna-Maja Henrksson on tosin todennut, että saattaa olla syytä selvittää karenssissännösten tarpeellisuutta. Mutta kuten jo ministerin käyttämästä sanamuodosta hyvin ilmene, hän ei tulisi pitämään tällä "selvityksellä" minkäänlaista kiirettä. Siksi on paikallaan, että kansanedustajat tekevät lakialoitteen hanketta vauhdittamaan.
5. Ruohonen-Lerner esittää aloitteessaan karenssia valtioneuvoston jäsenten lisäksi myös muiden korkeiden virkojen haltijoille, kuten ministereiden valtiosihteereille ja erityisavustajille. Sopivan mittaisena karenssiajana aloitteessa pidetään ministereiden osalta yhtä vuotta ja ministerin valtiosihteerin, ministerin erityisavustajan sekä muiden karenssisäätelyn piiriin tarkoitettujen virkamiesten osalta kuutta kuukautta.
6. Persujen lakialoitteeseen tulee allekirjoittajia myös ainakin vihreistä. "Eturistiriitojen torjumiseksi on järkevää asettaa ajallisia rajoituksia ministerien siirtymiselle hallituksesta etujärjestöjen tai yritysten palvelukseen oman ministeriönsä toimialan tehtäviin", kansanedustaja Tuija Brax perustelee vihreiden kantaa blogissaan.
7. Karenssikeskustelu on tarpeen, koska julkinen ja yksityinen sektori ovat nykyisin entistä enemmän tekemisissä toistensa kanssa. Julkinen sektori muun muassa kilpailuttaa yrityksiä entistä enemmän. Jos poliitikko haluaisi "vihreälle oksalle" (eläkevirkaan) tietyssä yrityksessä tai järjestössä, hän voisi langeta antamaan sille etuja. Kukaan ei ole vahtimassa eikä käytännössä edes voi vahtia, luovuttaako ministeri/valtiosihteeri salaisia ja luottamuksellisia tietoja uudelle työantajalleen.
8. Tämän vuoksi pelisääntöjä on pakko tiukentaa, koskapa ministerit eivät näytä omasta tahdostaan pidättäytyvän vihreälle oksalle siirtymisestä. Päin vastoin ministerit ovat hyvin persoja haalimaan itselleen tai ottamaan vastaan heille (tietojen saannin toivossa) tyrkytettyjä hyvin palkattuja hommia elinkeinoelämän piiristä, kuten esimerkiksi tapaukset Suvi-Anne Siimes, Paavo Lipponen ja Matti Vanhanen ennen Jyri Häkämiestä osoittavat. Kun moraalivaje on siten ollut mitä ilmeisin, on lainsäätäjän pakko puuttua asiaan.
9. Ministereiden ja hallituksen poliittisten virkamiesten siirtyminen elinkeinoelämän palvelukseen kesken kauden tai heti virkakautensa päättymisen jälkeen on sekä moraalinen että juridinen ongelma. Juridisia ongelmia voi syntyä silloin, jos elinkeinoelämän palvelukseen siirtyy poliitikon mukana salassa pidettävää tietoa.
10. Emeritusprofessori Heikki Paloheimo sanoi eilen, että "hän ei osaa sanoa", onko Jyri Häkämiehellä tällaista tietoa. So what! Täyttä varmuutta ei toki voida edellyttää mainitusta "salaisesta tiedosta", mutta tämä ei ole suinkaan ratkaisevaa, vaan riittää, että voidaan epäillä, että ministerillä saattaa olla sanotunlaista tietoa hallussaan. Tällainen epäily on aina olemassa. Olisi perin naiivia tyssätä nyt tehty lakialoite perusteluilla: "Ei ole näytetty, että Jyri Häkämiehellä olisi salaista tietoa"!
11. Olettaisin, että Ruohonen-Lerner on saanut juridista asiantuntemusta lakialoitteen tekemisessä persujen eduskuntaryhmän lainopilliselta neuvonantajalta, emeritusprofessori Erkki Havansilta. Tämän vuoksi lakialoitteeseen on syytä suhtautua kaikella vakavuudella. Nyt nähdään, ketkä ovat todella kyseisen epäkohdan korjaamisen kannalla ja ketkä taas puhuvat tästäkin asiasta vain lämpimikseen niitä näitä.
12. Kataisen hallitus vahvisti 5. 10. 2011 hallitusohjelman strategisen toimeenpanosuunnitelman, jolla tehostetaan hallitusohjelman toteuttamista. Periaatepäätös täsmentää hallitusohjelman painopistealueiden keskeiset tavoitteet, kärkihankkeet ja valmisteluvastuut strategisiksi politiikkakokonaisuuksiksi. Hallituksen kolme painopistealuetta ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) koordinoi näistä jälkimmäistä painopistealuetta.TEM:n vastuulla on lukuisia hankkeita mm. seuraavien teemojen osalta:
-luonnonvarat ja materiaalitehokkuus
-energia- ja ilmastopolitiikka
-koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan --rakenteiden ja rahoituksen uudistaminen
-työmarkkinoiden toimivuus,
-työelämän kehittäminen ja laatu
-nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ml.
maahanmuuttajien työllisyys
-elinkeinorakenteen vahvistaminen ja
monipuolistaminen
-uusien yritysten synty ja yritysten kasvu
-viennin edistäminen ja ulkosuhteet, alueiden --
kilpailukyky ja elinvoima
-kuluttaja- ja kilpailupolitiikka
-palvelumarkkinoiden ja hyvinvointisektorin
kehittäminen.
13. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on osavastuussa myös monissa muissa hankkeissa. TEM:llä on yksittäisiä vastuuhankkeita myös ensimmäisessä (talous- ja velkaneuvonta) ja toisessa painopistealueessa (harmaa talous/tilaajavastuulaki). Kaikkia näitä hankkeita koskevaa sisäpiiritietoa Häkämies sai vapaasti viedä uuden työnantajansa EK:n käyttöön. EK maksaa saamistaan tiedoista hyvin, sillä Häkämiehen ministerin- ja kansanedustajan palkka nousee kertalaakilla ensi maanantaista lukien 15 000 euroa/kk.
14. Haluaako joku vielä Heikki Paloheimon tavoin vedota siihen, että "minä en osaa haluaa sanoa, onko Häkämiehellä salaista tietoa"?
15. Jos ministeri vuotaisi virassa ollessaan hallussaan olevaa luottamukselista ja salaista tietoa ulkopuolisille, hän syyllistyisi epäilemättä salassapitorikokseen ja virkavelvollisuuden rikkomiseen. Mutta kun hän loikkaa kesken ministerikautensa suoraan kovapalkkaiseen elikeinoelämän virkaan ja vie ko. salaiset tiedot mukanaan uutta työnantajansa hyödyntäen, kukaan ei kyseenalaista hänen menettelyään, vaan päin vastoin hänen loikkaansa ylistetään "kansallisen rohkeuden osoitukserna" tms. yhtä typerillä mainnoilla aina pääministeriä myöten.
16. On tämä kyllä merklllisen typerä yhteiskunta! Toinen ajankohtainen typeryyden osoitus on poliitikkojen, presidentin ja poliittisten puolueiden paapova suhtautuminen Talvivaaran ja sen hirvittäviin ympäristörikoksiin.
