1. Kun poliitikassa, valtionhallinnossa tai yritysmaailmassa tehdään ikäviä päätöksiä, annetaan potkuja ministereille, korkeille virkamiehille tai yritysten toimitusjohtajille taikka muille korkeille dirikoille, ei ko. tapauksiin vakuuttelujen mukaan liity milloinkaan dramatiikkaa, ei sitten minkäänlaista. Kulunut sanonta "ei dramatiikkaa" alkaa olla kohta yhtä yleinen kuin naiivi vakuuttelu, jonka mukaan tietty asia tai tapaus on "haasteellinen". Myös yleisesti käytetty hokema, jonka mukaan taitelijoiden, urheilijoiden, poliitikkojen tms. julkisuuden henkilöiden avioeroihin "ei liity kolmansia henkilöitä", on jokseenkin typerä ja sitä paitsi usein valheellinen.
2. Useimmiten tällaiset tyhjänpäiväiset vakuuttelut on ymmärrettävä niin, että potkujen, irtisanomisten ja muiden ikävien asioiden taustalla on erilaista dramatiikkaa ja että avioeroihin ja parisuhde-eroihin liittyy usein kolmansia tai ainakin yksi kolmas henkilö. Termi "haasteellinen"tarkoittaa, että puheena oleva asia tai tapahtuma on vaikea, hankala tai ongelmallinen. Juridiikassa termeillä haaste ja haastaminen on aivan erilainen merkitys. Riita-asia pannaan oikeudessa vireille kantajan haastehakemuksella, jonka jälkeen tuomari antaa haasteen, jolla vastaaja kehotetaan vastaamaan kanteeseen joko kirjallisesti tai oikeuden istunnossa. Haasteen antaa tiedoksi vastaajalle haastemies.
3. Yhtenä esimerkkinä edellä lausutusta on ex-uimari Jani Sievisen ja hänen vaimonsa Mari S:n (os. Samuelsen) ero, josta uutisoitiin laajasti viime toukokuussa. Tuolloin Jani vakuutteli tiedotusvälineissä, että ero on ikävä asia, mutta siihen ei liity kolmansia henkilöitä eikä sen taustalla ole mitään dramatiikkaa. Mutta jo parin kolmen viikon kuluttua monissa lehdissä kerrottiin, että Mari S. oli muuttanut jo ennen erohakemuksen jättämistä kahden lapsensa kanssa Norjaan, jossa hän asustelee yhdessä "norjalaisen rakkaansa" kanssa. Jani jäi siis juuri "kolmannen henkilön" takia soittelemaan lehdelle, joten eroasia on ollut hänelle dramaattinen.
4. Mutta samaa vanhaa virttä "ei mitään dramatiikkaa" toistetaan tiedotusvälineissä lähes päivittäin - typerästä sanasta haasteellinen puhumattakaan. Seuraavaksi yksi esimerkki tänään kerrotuista uutisista. Eilen annettiin potkut sekä Fennovoiman että Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtajille. Fennovoiman hallituksen puheenjohtaja Juhani Pitkäkoski kiirehti tänään maan tavan mukaisesti vakuuttamaan kaikissa medioissa, että kumpaankaan tapaukseen ei liitty dramatiikkaa.
5. Todellisuudessa nuo potkut ovat aika dramaattisia. Ne johtunevat siitä, että poispotkitut johtajat eivät ole kyenneet huolehtimaan, että uutta ydinvoimalaa Pyhäjoelle suunnittevat Fennovoima ja Voimaosakeyhtiö SF olisivat pääseet tavoitteeseen, jonka mukaan suomalaisten yhtiöiden tulisi omistaa puolet Fennovoimasta. Jos tuohon tavoitteeseen ei päästä, eduskunta ei tulisi hyväksymään Fennovoiman uudelleen vireille panemaa lupahakemusta, jos sellainen jätettäisiin. Lupahakemuksen läpimeno kiikastaa toki myös siitä, että Venäjän valtio omistaa Fennovoiman suurimman osakkaan eli Rosatomin ja sen tytäryhtiön Raos Voiman eikä venäläisten luotettavuus ole Krimin valloituksen ja Itä-Ukrainan tilanteen takia hyvässä kurssissa edes Suomessa.
6. Suomalaiset huippupoliitikot turvautuvat mielellään perusteluun, jonka mukaan ikäviin asioihin tai tapauksiin ei liity dramatiikkaa. Esimerkiksi pääministeri Alexander Stubb kirjoitti 26.8.2014, että edellisenä lauantaina Hankoniemen edustalla tapahtuneessa venäläiskoneen ilmatilaloukkauksessa ei ollut dramatiikkaa, "ei niin mitään dramatiikkaa"; tarkemmin Stubb ei väitettään perustellut. Venäläiskoneet loukkasivat tuolloin yhden viikon aikana kolme kertaa Suomen ilmatilaa eli Hankoniemen lisäksi kaksi kertaa myös Porvoon ja Loviisan edustalla. Kuinka monta kertaa venäläiskoneiden pitäisi loukata maamme ilmatilaa, jotta pääministeri tai puolustusministeri näkisivät niissä edes hieman dramatiikkaa? Ilmeisesti loukkauksia pitäisi tapahtua vähintään kolme, ei kuitenkaan viikon, vaan yhden ja saman päivän aikana.
7. Pitäisikö maapalloa uhata vedenpaisumus, mannerjäätikköjen nopea sulaminen, kolmas maailmansota tai vastaava katastrofi, jotta suomalaiset huippupoliitikot voisivat nähdä uhkaavissa tilanteissa jotain dramaattista?
8. Jouluaattona 1987 venäläiset laukaisivat joko Kuolan niemimaalta tai Barentsinmerellä olevalta ballistisilla ohjuksilla varustetulta sukellusveneeltä ohjuksen Tokiosta Helsinkiin lentämässä ollutta ja Huippuvuorten edustalle saapunutta Finnairin DC-10-30ER matkustajakonetta kohti. Koneessa oli 201 matkustajaa. Ohjus suunnattiin - ilmeisesti harjoitusmielessä - kohti konetta ja se räjäytettiin vasta siinä vaiheessa, kun ohjus oli ehtinyt noin 20-25 kilometrin päähän koneesta; kone saavutti räjähdyspaikan noin minuutin kuluttua ohjuksen räjäyttämisestä. Tapauksesta Helsingin Sanomille viime sunnuntain numerossa kertoneet kaksi lentäjää kehottivat koneen nyt jo kuollutta ykköskapteenia, joka ei nähnyt tapahtumaa, tekemään asiasta asianmukaisen raportin. Lentäjien mukaan raporttia ei kuitenkaan tehty. Todella dramaattinen tilanne, mutta ehkä ykköskapteeni katsoi, että koska kaikki selvisivät hengissä, kone säilyi ehjänä ja tapahtuma-aikana oli jouluaatto, tapaukseen liittynyt mitään dramatiikkaa. Luultavasti kapteeni teki raportin, mutta siitä ei haluttu pyytää neuvostolittolaiselta osapuolelta selvitystä, vaan tapauksesta haluttiin vaieta visusti.
9. Tapahtuma-aikana elettiin suomettumisen kulta-aikaa eikä neukkuja haluttu häiritä ei-dramaattisilla asioilla. Suomessa istui vuonna 1987 Harri Holkerin hallitus ja tasavallan presidenttinä oli Mauno Koivisto. Helsingin Sanomien viime sunnuntain jutussa mainitaan hallituksen ministeristä vain valtiovarainministeri Erkki Liikanen. Oleellisempaa olisi kuitenkin tietää hallituksen ulko- ja puolustusministeriden nimet. Hallituksen ulkoministerinä oli Kalevi Sorsa ja puolustusministerinä Ole Norrback. Luultavasti maan ulkopoliittinen johto päätti haudata tapahtuman kaikessa hiljaisuudessa, sillä se ei halunnut häiritä Turun torilla samana päivänä julistettua joulurauhaa epädramaattisena pidetyllä tapauksella.
10 Suomea on syytetty eilen ja tänään jarrutuksesta, kun EU päätti Venäjälle asettavista uusista talouspakotteista. Suomi halusi lykätä pakotepäätöksen täytäntöönpanoa, mutta joutui lehtitietojen mukaan taipumaan. Ulkoministeri Erkki Tuomioja oli tällä kannalla vielä eilen aamulla, mutta illalla pääministeri Stubb tuntui antaneen periksi. Stubb ei - tietenkään - nähnyt Suomen menettelyssä mitään "dramaattista", mutta myönsi, että uudet pakotteeet ja Venäjän niiden johdosta todennäköisesti määräämät vastapakotteet ovat Suomen kannalta hyvin "haasteellisia". Venäjä voi esimerkiksi kieltää länsimaiden koneita lentämästä Aasiaan Siperian yli, millä saattaisi olla Finnairin kannalta dramaattiset seurakset.
11. Muiden maiden ja useiden tutkijoiden mukaan ko. EU:n pakoteneuvotteluista tihkuneet tiedot ovat kuitenkin jo ehtineet vahingoittaa Suomen mainetta. Ulkopoliittisen instituutin (Upi) ohjelmajohtajan Arkadi Moshesin mukaan internet on täynnä huhuja "yhdestä maasta", siis Suomesta, joka halusi tai haluaa jarruttaa pakoteprosessin etenemistä. EU:ssa ei ole viisasta jäädä yksin, varoittelee Moshes. Mutta olihan Suomi liikkeellä yksin, siis ilman muiden EU-maiden tukea, myös silloin, kun Sauli Niinistö päätti kuukausi pari sitten lähteä Sotshiin tapaamaan Vladimir Putinia. Ulkoministeri Erkki Tuomioja kertoo jättäneensä eilen vliokunnan kokouspöytäkirjaan merkinnän eli varauksen siitä, että Suomi saattaa päättää olla hyväksymättä EU:n määräämiä uusia Venäjän pakotteita. Myös Etyjin pätkäpresidentti Ilkka Kanerva ilmoitti tänään, että Suomen ensisijaisena tavoitteena on pakotteiden toimeenpanon lykkääminen pari päivällä, jotta nähdään, pitääkö Itä-Ukrainan tulitauko.
12. Asiat tuntuvat menevän mielenkiintoisiksi ja vaikeiksi, vaikka poliitikomme yrittävät kuinka vakuuttaa, että tapauksiin ei liity mitään dramatiikkaa, asiat ovat vain hieman haasteellisia.
13. Mitä isot edellä, sitä pienemmät päättäjät ja tekijät perässä. Googlesta havaitsee, miten internet on täynnä otsikkoja, joissa vakuutetaan, että tapauksiin ei liity mitään dramatiikkaa, tässä muutama esimerkki
- Nurmon pelinjohtokaksikko vaihtuu: ei dramatiikkaa;
- Satu Tuomiston ja Pasi Nielikäisen suhdekriisiin ei liity dramatiikkaa tai kolmansia henkilöitä;
- Pekka Laiho: Erossa mutta ilman dramatiikkaa
- Euroopasta tavoitettu Pekka Perä: Ei dramatiikkaa;
- Timo Ekman: Ei turhaa dramatiikkaa;
- TPS:n hallituksen puheenjohtaja: Ei dramatiikkaa;
- Heidi Hautala; Sailaksen lähdössä ei dramatiikkaa;
- Ilmavoimat: Parikkalan tehtävään ei liittynyt dramatiikkaa;
- Poriin hakeva Tomperi: Ei dramatiikkaa;
- Jalkapallojoukkue talousvaikeuksista: Ei tässä ole dramatiikkaa;
- Asuntomarkkinoilla ei dramatiikkaa;
- Niinistö: Vistbackan ulosajoon ei liity dramatiikkaa;
- Stadigh: Ei tässä ole dramatiikkaa
- Hietakankaan lähtöön RoPSista ei liity dramatiikkaa
14. Jne, jne. Netti tuntuu suorastaan pursuavan samanlaisia lähes koomisilta vakuttavia vakuutteluja ja otsikkoja, joiden mukaan asioihin ei - jumalauta - liity kerrassaan mitään dramatiikaa. Kyllä ei suomalaisilla tunnu olevan juuri minkäänlaista kunnollista draamantajua. Vaikeita, hankalia tai ongelmallisia asioita tai tapauksia ei rohjeta kutsua oikeilla adjektiiveilla, vaan sanotaan vain, että tilanne on nyt hieman haasteellinen. Parisuhdeongelmien ilmetessä kielletään visusti kolmansien osapuolten vaikutus tai mukanaolo, vaikka jokainen voi tapauksista kertovien lehtijuttujen perusteella päätellä, että siitähän noissa ongelmissa ja eroissa juuri on kysymys.
