1127. Juhlien mentyä

                                   Me ollaan sankareita kaikki…ihan jokainen

1. Huh huh! Suomi 100 -juhlallisuudet alkavat olla - luojan kiitos - kohta takana päin! Kyllä niitä valmisteltiin ja suunniteltiinkin niin maan perusteellisesti. Vouhkaaminen asian ympärillä on ollut tosi kovaa. Nyt koittaa, kunhan vielä joulunpyhistäkin joten kuten selvittäisiin, arki ja presidentinvaalit. Vaalijännitys alkaa pikku hiljaa kohota varsinkin, kun istuvalle presidentille saatiin viime hetkillä kunnon vastaehdokas; en kansallisen yhtenäisyyden takia mainitse tässä hänen nimeään.

2. Eilisistä Linnan juhlista puhutaan tieenkin vielä muutama päivä. Katselin juhlia telkkarista, välillä tosin vilkaisin Eurosportiltä snookerin UK championship -otteluja.

3. Kaikki selvisivät Linnan juhlista suhtkoht terveinä ja hengissä. Ketään ei luultavasti jouduttu poistamaan humatilan takia Linnasta. Kimi Räikköseltä unohtui kulemma kutsukortti autoon - kyseessä ei sentään ollut formula 1 -auto - mutta Kimi ehti vielä haka sen ja pääsi kuin pääsikin Minttunsa kanssa sisälle Linnaan.

4. Huomiota on, myös mediassa, herättänyt se, että Linnan oli kutsuttu tällä kerralla poikkeuksellisen paljon urheilijoita, sekä nykyisiä että entisiä. No, presidenttipari toki päättää vapaasti, keitä kutsuvat ja keitä eivät, ei siinä mitään. Kenties kutsuja laadittaessa on myös ajateltu hiukan myös tammikuun pressanvaaleja ja sitä, keitä ihmisiä kutsumalla istuva presidentti voisi parhaiten edistää uudeleen valintaansa. siitähän tässä kaikessa hötäkässä loppujen lopuksi eli "loppupeleissä" on kuitenkin kysymys.

5. Linnassa olivat mm. entiset huippuhiihtät Siiri "Äitee" Rantanen, Helena Takalo, Marja-Liisa Kirvesniemi, entinen Hämäläinen, ja Marjo Matikainen-Kallström. Kaikki näyttivät hyväkuntoisilta ja 90-vuotias Äitee oikein pirteältä. Tuossapa olii koossa sellainen nelikko, joka voisi aika helposti selvitä vaikkapa ensi helmikuun Etelä-Korean talviolympiakisoissa viestihiihdossa jopa pistesijoille eli kuuden parhaan maan joukkoon. Varsinkin kun Venäjälle on annettu porttikielto koko kisoista.

5. Taidettiinpa Linnassa eilen nähdä myös myös vuoden 1992 Albertvillen olympiakisojen voittaja Marjut Rolig (5 km:n hiihto perinteisellä tyylilä) - hänet valittiin samana vuonna maan parhaaksi naisurheilijaksi -  sekä nykyisin uraansa edelleen 38-vuotiaana jatkava Aino-Kaisa Saarinenkin; jossakin lehdessä ihasteltiin Aino-Kaisa muhkeaa hauislihasta. Mikä mahtaa saada kohta 40-vuotiaan naishiihtäjän yhä edelleen jatkamaan uraansa, vaikka on selvää, ettei kansainvälistä menestystä voi enää Etelä-Korean kisoissakaan tulla edes viestinhiihdossa. Linnassa nähtiin myös hiihtäjä Kerttu Niskanen, muttei Virpi Saravuota, entinen Kuitunen. Virpin mies Jari Sarasvuo oli joutunut isoon leukaleikkaukseen; se siitä pitkään jatkuneesta leukailusta sitten tulee!

6. Mieshiihtäjiä Linnassa edustivat nm. Juha Mieto - aivan itseoikeutetusti tietenkin - sekä Matti Heikkinen,  Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi. Sami lopetti uransa viime talveen, mutta lähtee Etelä-Korean kisoihin Ylen asiantuntijana. Jostakin syystä en kyllä oikein sympatiseeraa Jauhojärveä. Yhdistetyn miehistä huomasin Linnassa Samppa Lajusen, joka voitti kolme kultamitalia  vuoden 2002 olympiakisoissa - sekä Hannu Mannisen. Samppa lopetti uransa kauden 2003-2004 jälkeen, vaikka oli tuolloin vasta 24-vuotias.  Hannu Manninen, joka on nyt 39-vuotias ja vuotta lajusta vanhempi, sen sijaan jatkaa yhä uraansa ja tähtää vielä Etelä-Korean olympiakisoihin. Selvää on, ettei Hannu ole enää menestymisen mahdollisuuksia yhdistetyn henkilökohtaisissa lajeissa, mutta hän tähtääkin todellisuudessa lähinnä viestilajeihin. Hannulla tekee kuitenkin varsin tiukkaa päästä Suomen nelihenkiseen viestijoukkueeseen. Hän kyllä hiihtää edelleen melko kovaa, mutta mäessä hän lentää räpiköi kuin vanha varis konsanaan, jos tällainen vertaus sallitaan. Se, mIksi Hannu, jolla on kunnon ammatti lentäjänä, yhä haluaa jatkaa uraansa, on minulle täysi arvoitus. Mutta niinhän tekee myös 40-vuotias Janne Ahonen, jonka parhaista päivistä mäkimiehenä on jo 10 vuotta, ja joka pärjää nykyisin kisoissa vielä Mannistakin kehnommin. Varsin outoa!

7. Myös muiden lajien urheilijoita Linnan juhlissa nähtiin runsaasti. Siellä oli esimerkiksi entisiä rallikuskeja (ainakin Markku Alén, Hannu Mikkola, Juha Kankkunen, Tommi Mäkinen ja Marcus Grönholm), formulakuljettajat Mika Häkkinen ja Kimi Räikkönen, liuta koripalloilijoita (mm. Kari Liimo, Henrik Dettman (valmentaja), Shawn Huff, Teemu Rannikko ja pari naiskoripalloilijaa), pikaluistelija Kaija Mustonen, pesäpalloilijoista muutama pelaaja, joista tunnetuin on muutaman kerran vuoden pesäpalloilijaksi valittu Toni Kohonen - häntä Sauli Niinistö erehtyi kutsumaan Itä-Länsi -ottelussa "Korhoseksi", soudun kolminkertainen olympiavoittaja Pertti Karppinen, uimareista Jani Sievinen ja Ari-Pekka Liukkonen, painin olympiavoittaja vuonna Pertti Ukkola, jousiammunnan olympiavoittaja Moskovan 1980 kisoista Tomi Poikolainen, jalkapalloilijoista ainakin Jari Litmanen, yleisurheilijoista mm. Lasse Virén, Pekka Vasala - mies, joka on blogistin tavoin edustanut aikoinaan Riihimäen Kiskoa, näytti lihoneen paljon ja liikkui vaivalloisesti - Valentin Kononen, kolmiloikkaaja Simo Lipsanen, Wilma Murto, 10-ottelja Elmo Savola ja keihääheittäjätär Elina Kinnunen, jääkiekkoilijoista mm. Matti "Mölli" Keinonen, Vellu Ketola, Jari Kurri, Teemu Selänne, Saku Koivu ja Raimo Helminen ym. Siis yllättävän runsaasti ns. vanhoja partoja lajissa kuin lajissa. Urheilijoita Linnaan oli varmaankin lähes yhtä paljon kuin istuvia ja entisiä kansanedustajiakin. Kun lähes jokaisella kutsun saaneella oli myös puoliso mukanaan, lienee kansanedustajien ja urheiljoiden yhteismäärä kohonnut noin 700 henkeen.

8. Näyttelijöitä Linnassa nähtiin runsaasti. Mieleen jäi esimerkiksi 90- vuotiaan Lasse Pöystin tulo kättelyyn pyörätuolissa istuen; pyörää työnteli Lassen poika Tom, näyttelijä hänkin. Vesa-Matti Loiri oli Linnassa vasta kolmannen kerran, koska erilaiset kiertueet ja keikkamatkat ovat estäneet usein juhliin saapumista. Heikoksi on mennyt 71-vuotiaan Veskunkin liikkuminen, ja varsin hidas oli tämän aikoinaan Suomen parhana kaatujana tunnetun ja monen urheilulajin taitajan askel; avustajan tukeen Veskunkin oli pakko Linnassa turvautua. Juhlissa nähtiin, pitkästä aikaa, myös 80-vuotias Suomen neito Lenita Airisto, joka on tullut tunnetuksi muiden ansioiden lisäksi myös Max Jakobsonin ja edellä jo mainitun Vesku Loirin seurustelukumppanina. Pysyvään vieraskalustoon näyttää vuodesta toiseen kuuluvan Esko Salminen; Linnassa nähtiin myös mm. näyttelijä Seela Sella.

9. Politiikot ja kaiken karvaiset virkamiehet olivat tietenkin Linnassa hyvin edustettuina. Tuomarikuntaa sen sijaan oli paikalla hyvin vähän. Hovioikeuden presidenteistä kutsun oli saanut ainoastaan Rovaniemen Marianne Wagner-Prenner ja KKO:sta ja KHO:sta olivat paikalla vain tuomioistuimen presidentit sekä kaksi muuta jäsentä kummastakin ylimmästä oikeudesta; todella vähäinen edustus. Asianajajiakaan ei Linnassa juuri näkynyt ja sama koskee juristiprofessoreja. Oikeuskanslerinvirasto ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia sen sijaan olivat hyvin edustettuina. Tulevaa eli ensi vuoden alussa oikeuskanslerina aloittavaa Tuomas Pöystiä en onnistunut kättelyssä näkemään; ehkä katselin juuri silloin snookeria Eurosport-kanavalta.

10. Tänäään eduskunnan kyselutynnilla kansnaedustajat ja ministerit näyttivät aika vaisuilta, kalpeilta ja hiljaisilta. Ei hymyillyt enää edes pääministeri Juha Sipiläkän, joka Säätytalon lastenjuhlissa tiistaina oli lapsia kätellessään yhtä hymyä, kuten olen edellisessä blogijutussa kertonut. Ulkoministeri Timo Soini (sin), joka eilen poseerasi Linnassa otetuissa selfiekuvissa naamataulu leveässä hymyssä mm. laulajatähti Alman kanssa, loisti tänään eduskunnasta kokonaan poissaolollaan. Toivoa sopii, että Timo jaksaa painaa ulkoministerinä hallituskauden loppuun asti ja matkustella edelleen joka viikko milloin missäkin maailmalla "Isänmaan asioilla", kuten vanha sanonta kuuluu. Eduskunnassa esitettiin tänään ministereiden vastattaviksi useita kysymyksiä ikään kuin muodon vuoksi, sillä puhemiesneuvosto oli toki kokemuksesta arvannut, että eilisten raskaiden kemujen jälkeen edustajat eivät ole erityisen kovalla juttu- tai riitelytuulella. Avustajat olivat kirjoittaneet kysymykset paperille, josta kysymykset lukea paukuteltiin menemään.

1126. Itsenäisyyden 100 -vuotisjuhlat käynnissä

1. Itsenäisyyspäivän vietto alkoi tänään monenlaisilla etkoilla sun muilla happeningeillä. Suomi 100 - juhlallisuuksia on vietetty itse asiassa jo koko loppuvuosi. Vouhotus on melkoista, mutta toisaalta sen jotenkin ymmärtää, sillä valtiokin täyttää 1000 vuotta vain kerran olemassaolonsa aikana. Olavinlinnaa,  Näsinneulaa ja Saanatunturia on valaistu pimeän aikaan Suomen lipun väreillä päiväksi tai pariksi. Huomenna on vielä edessä Turun linnan juhlavalaistus. Onkohan tässä touhussa juuri järkeä?

2. Säätytalolla vieteään parhaillaan lasten omaa valtakunnallista itsenäisyysjuhlaa.  Paikalle saapui  yli 500 koululaista eri puolilta Suomea; juhlaan oli kutsuttu kaksi 10-vuotiasta Suomen jokaisesta kunnasta. Juhlan järjestävät Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Lapsiasiavaltuutettu  ja valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -organisaatio.

3. Miten lasten juhlat alkoivat? No, tietenkin kättelyllä, pitihän tuo toki arvata! Katselin juuri äsken päättyneen kättelyn sujumista. Pääministeri Juha Sipilä kätteli ja toivotti jokaisen lapsen tervetulleeksi henkilökohtaisesti. Kättely sujui paljon rivakammin kuin mihin Linnan juhlien kättelyissä on totuttu.

4. Pääministeri Juha Sipilä hymyili koko ajan hänelle tyypillisellä tavalla maireasti ja suupielet lähes korvissa. Monet lapset vain hätäisesti vilkaisivat pääministeriä ja jatkoivat sitten melkein juoksujalkaa kulkuaan, sillä onhan juhlissa toki myös muuta ja hauskaakin tekemistä. On taikurin esitystä, räppäämistä ja jopa piparkakkujen leivontaa.

5. Miksi ihmeessä myös lasten itsenäisyysjuhlissa täytyy pitää kiinni tuosta jokseenkin älyttömästä ja suorastaan ällöttävän tuntuisesta kättelyseremoniaasta? En kyllä yhtään ymmärrä. Tällä tavalla ilmeisesti jo pienet eli 10- vuotiaat lapset halutaan totuttaa siihen, että kättelyjono kuuluu kaikkiin tärkeisiin juhliin, joita aikuiset keskenään leikkivät. Presidentiksikin päsee vain, jos jaksaa kätellä kymmeniätuhansia ihmisiä vuosittain; kättelyfinaali käydään Linnassa  6. joulukutta pidettävässä kättelymaratonissa, jonne parhaat kättelijät saavat kutsun.

6. Yksi huomio lasten tämän päiväisestä kättelytacasta. Ennen vanhaan lapsille opetettiin kotona, miten vanhempia ihmisiä tulee tervehtiä. Tyttöjen piti niiata ja poikien pokata eli lyödä kantapäät yhteen ja kumartaa. Nykyisin tätä tapaa ei ilmeisesti enää opeteta tai vaadita. Päämisteri Sipilää kätellyistä hieman yli 500 lapsesta vain 5 tai 6 tyttöä niiata niuksautti ja ainoastaan 3 tai 4 poikaa pokkasi. Suuri osa lapsista tuli Sipilän eteen jokseenkin välinpitämättömän näköisenä, tarttuivat hetkeksi "sedän" ojentamaan käteen ja jatkoivat sitten kiireesti eteenpäin. Monet lapsista eivät vaivautuneet edes katsomaan pääministeriä silmiin. Merkilllistä! 

7. Pelkäsin etukäteen hieman, että presidentti Sauli Niinistö olisi tunkenut itsensä myös Säätytalon juhlaan lapsia kättelemään, sillä kättely televisoitiin  suora lähetyksenä mm. ISTV:ssä. Saulilla on ollut hirmuisen kova hinku - kas kun presidentinvaalit vaalit ovat jo ovella (!) - tunkemaan kaikkiin mahdollisiin Suomi 100 -juhlallisuuksiin, kunhan ne vain televisioidaan. Eikä tässä vielä kaikki, sillä Sauli ei ole tyytynyt olemaan vain paikalla, vaan hän on halunnut myös pitää myös pikku puheen, vaikka sitä ei häneltä edes odotettaisi. Niinistön puhenvuorot ovat tyypillistä sanahelinää, joista paikallaolijat tuskin muistavat jälkeenpäin mitään. 

8. Esimerkkinä tästä voidaan mainita  viime viikolla Talvisodan muistomerkin paljastustilaisuus Helsingin Kasarmintorilla. Patsaas paljasuspuheen piti presidentti Martti Ahtisaari, kuten oli sovittu, sillä hänet oli aikoinaan valittu patasatoimikunnan puheenjohtajaksi. Tämän lisäksi tilaisuudessa puhui patsashankkeen toteutumisesta käytännössä vastannut henkilö. Mutta tämä ei riittänyt tilaisuuteen kutsutulle Sauli Niinistölle, sillä hän halusi myös puhua ja vieläpä kaikkein ensimmäisenä. Tilaisuudessa oli saapuvilla myös presidentti Tarja Halonen, mutta hän ei hinkunut pitämään puhetta. Tämä voidaan tyydytyksellä panna merkille. Patsasjuhlien puheiden pito ei päättynyt vielä torille, sillä paljastustilaisuuden jälkeen porukka siirtyi Säätytalolle, jossa puhui pääministeri Juha Sipilä.

9. Eilen Sauli Niinistö halusi tavata Mäntyniemessä 30-40 vanhaa suomalaista olympiavoittajaa, joille opetusministerön aloitteesta oli presidentin päätöksellä myönnetty myönnetty Suomen Leijonan I-luokan ritarimerkki; merkin saajia on kaikkiaan 48.  Merkit luovutti Kalastajatorpalla kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho - siinä on kanssa varsinainen linssilude (!) - mutta tämän jälkeen merkin saajat kävivät vielä Sauli Niinistön luona Mäntyniemessä. Sauli piti joukon edessä pikku puheen, kuinkas muuten! Kyllä Saulille kelpaavat vaaleissa oikein hyvin olympiavoittajien äänet, myös TUL:n urheilijoiden antamat äänet. Ja tv-kamerat tietenkin välittivät tämänkin tilaisuuden joka kotiin.

10. Lukijoille ei liene jäänyt epäselväksi blogistin Sauli Niinistöä kohtaan tuntema vastenmielisyys. Voin vakuuttaa, ettei se osoita laantumisen merkkejä, vaan päin vastoin voimistuu entisestään. En mahda mitään sille, että minusta Sauli Niinistö on sietämätön tyyppi, joka näyttää olevan valmis tekemään melkein mitä tahansa kansansuosionsa kasvattamisen eteen. Se on hänelle kaiken aa ja oo.

11. Tätä kirjoittaessani kello on 17.30  Kello 18 Kauppatorilla pidetään Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan viralliset avajaiset. Tilaisuus kuulemma rakentuu sadan Suomen lipun installaatio, kun lapset ja nuoret nostavat siniristiliput salkoihin. Lipunnostoon osallistuvat eduskunnan puhemies Maria Lohela (sin), pääministeri Jha Sipilä (kesk) ja - tietenkin - tasavallan presidentti Sauli Niinistö (kok). Toivotaan, että Niinistö tällä kertaa armahtaisi meitä ja jättäisi puheen pitämättä!  

12. Päivään mahtuu toki myös muutama iloinenkin uutinen.  Paavo Väyrynen on nimittäin saanut 20 000 kannattajakorttia kerättyä ja voi siis kuin voikin osallistua presidentinvaaleihin. Väyrysen mukaan kortteja on kerätty jo "reilusti yli 20 000", mutta niiden keräys jatkuu vielä ensi viikolla kennes ne toimitetaan vaaliviranomaiselle 11. joulukuuta.

13. Hyvä juttu, että Paavo onnistui saamaan kortit kasaan. Nyt vasta vaalikamppailussa päästään tositoimiin, sillä puhutaan mitä puhutaan, niin kyllä asia on niin, että vain Paavo Väyrynen voi tarjota Sauli Niinistölle kunnon vastuksen. Kuten Väyrynen tänään totesi, ehdokkaiden vaalikeskustelut ovat olleet tähän asti aika tylsiä ja niissä on keskusteltu lähinnä vain toisarvoisista asioista. Väyrysen mukaan ydinkysymys tällä hetkellä on EU:n kehittyminen sotilasliitoksi, jota Suomen hallitus ja presidentti Niinistö ajavat.

14. Väyrynen kommentoi Sauli Niinistön ylivoimaista gallup-kannatusta näin: "Kun itsenäisyyspäivä on vietetty, alkaa Niinistön arki ja kansanvallan juhla".

15. Hyvä Paavo! Hyvä Suomi! Blogisti katsoo tänä iltana Teemalta tulevan Rauni Mollbergin ohjaaman Tuntemattoman sotilaan 80 -luvulta. Huomenna on sitten vuorossa se oikea tuntematon, eli Edwin Laineen ohjaama Tuntematon sotilas vuodelta 1955.

Rooman Colosseum juhlavalaistiin illalla sinivalkoisin värein. Oheinen kuva on paikalla olleen tyttäreni ottama. Tilaisuudessa laulettiin Finlandiahymni ja Maammelaulu.