1155. Ylen gallup: Sdp ja persut nousussa, kokoomuus ja keskusta laskussa

1. Eduskuntavaaleihin on enää hieman yli kuukausi. Kaikkien ehdokkaiden nimet julkistettiin toissa päivänä 5.3. Tällöin mm. selvisi, ettei ulkoministeri Timo Soini (sin) asetu ehdolle. Muista jatkosuunnitelmistaan Soini vaikenee, joten emme vielä tiedä, aikooko hän asettua ehdolle europarlamentin vaaleissa, jotka toimitetaan toukokuussa.

2. Puolueiden kannatusgalluppeja julkaistaan tuon tuosta eli tahtia pari viikossa. Tänään torstaina 7.3. julkistetiin Ylen Taloustutkimuksella teettämän kannatusmittauksen tulokset. Siinä haastateltiin 6.2. - 5.3. välisenä aikana 2 905 ihmistä. Puolueiden kannatus ilmenee pähkinänkuoressa yllä olevasta kuviosta.

3, Havaitaan, että johtavan oppositiopuolue SDP:n kannatus on noussut edellisestä eli helmikuussa suoritetusta mittauksesta 1,2 prosenttiyksikköä ja on nyt 21,3 prosenttia.  Demareiden kannatus on haastattelukauden aikana suurimmillaan silloin, kun puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja Sanna Marin hoiti sairaalassa olleen puheenjohtaja Antti Rinteen tehtäviä. 

4. Kyselyn suurin nousija on kuitenkin perussuomalaiset, joka kasvatti kannatustaan 1,3 prosenttiyksiköllä helmikuun mittauksesta. Persuja kannattaa nyt 13,3 prosenttia vastaajista. Vihreät sen sijaan menetti lähes prosenttiyksikön kannatuksestaan, joka on nyt 13,7 prosenttia.  Persut hengittää siis aivan viheiden niskaan!

5. Vasemmistoliitto, joka oli vielä pari kolme kuukautta sitten tasoissa perussuomalaisten kanssa, näyttää jämähtäneen selkeästi alle 10 prosentin knnatuksen. Nyt sille mitattiin  8,9 prosentin kannatus, jossa on lievää nousua. Ei auta, vaikka Li Andersson olisi miten valovoimainen poliittikko, jonka kanssa lähes kaikki kansalaiset haluaisivat lähteä kaljalle!

6. Hallituksen suurten porvaripuolueiden kannatus sen sijaan laski jälleen. Kokoomuksen kannatus on Ylen mittauksessa 16,2 prosenttia, joka on puolueen heikoin noteeraus neljään vuoteen. laskua edellisestä eli helmikuun miitauksesta 1,3 prosenttiyksikköä.
 
7. Mutta  pääministeri Juha Sipilän johtaman keskustan kannatus supistui vielä kokoomuksen laskua enemmän eli peräti 1,5 prosenttiyksikköä ja on nyt enää 13,7 prosenttia. Vihreät siis hengittää keskustan ja persut puolestaan vihreiden niskaan. Mikä niistä voisi nousta kolmanneksi tai peräti toiseksi suurimmaksi puolueeksi vaaleissa?

8. Rkp: ja KD:n kannatus junnaa gallupista toiseen koko ajan samoissa luvuissa eli hieman alle viiden (Rkp) tai neljän (KD) prosentin lukemissa. Hännänhuippuna tulee tietenkin siniset, nyt puolueelle mitattiin 1,8 prosentin kannatus. Muita puolueita kannattaa yhteensä 2,8 prosenttia vastaajista.

9. Hallituspuolueiden kannatus on nyt siis alempana kuin koskaan aikaisemmin, sillä kolmea hallituspuoluetta kannatta Ylen kysyelyn mukaan vain noin 32 prosenttia vastaajista. 

10. Voisiko siniset saada edes yhtä kansanedustajaa Arkadianmäelle? Suurimmat mahdollisuudet tähän puolueella on Uudenmaan vaalipiirissä, jossa ehdokkaina ovat Jussi Niinistö, Sampo Terho ja Simon "Kiivailija" Elo. Veikkaisin, että yksi näistä voisi mennä äpi. Toisen paikan puolue voisi saada Kymenlaaksosta tai onko se Etelä-Karjalan vaalipiiristä, jossa ehdokkaana on työministeri Jari Lindström. Miten Jarpan aktiivimalli on purrut duunareiden keskuudessa vai onko purrut lainkaan? Konkari Raimo Vistbacka, 73, yrittää turhaan paluuta Etelä-Pohjanmaalta. 

11. Persut ratsastaa kohti vaaleja entistä kiivaammin maahanmuuttopolitiikan kiristämisellä ja Oulun raiskaustapauksilla. Nähdäkseni puolueen kannatus vaalissa saattaa nousta 15 prosenttiin asti, jolloin se ohittaa ainakin vihreät ja luultavasti myös keskustan.

12. Keskustan kannatusta painavat edelleen mm. onneton Sote-uudistus, Anne Bernerin ministeriys sekä Juha Sipilän ylimielisyys, Juhan tulisi ainakin ajaa parta kiireesti pois. Puolueella on vastatuulta vähän joka rintamalla, vaikka työllisyysaste onkin saatu nousuun ja valtion velanoton tarve vähenee. Puolue voi menettää vaaleissa lähes 30 paikkaa. Matti Vanhasen läpimeno Uudellamaalla ei ole mikään itsestään selvä asia, mutta sen sijaan selvää lienee, ettei ministeri Kimmo Tiilikainen tule valituksi Helsingistä.

13. Kokoomuksen kannatusta alentaa jatkuva valinnanvapaudesta jankuttaminen ja vanhusten hoidossa ilmenneet vakavat epäkohdat yksityisissä hoitolaitoksissa. Petteri Orpon esiintyminen ei juuri vakuuta teki hän sitten mitä tahansa. Kokoomus asettaa toivonsa siihen, että demareiden puheenjohtaja Antti Rinne epäonnistuisi myös tälllä kerralla tv-väittelyissä.

14. Demarit porskuttaa edelleen ja on yhä vahvemmin gallupkyselyjen piikkipaikalla. Sote-uudistuksen vastustaminen on sille elämää suurempi asia, ja sankariksi uhkaa nousta jopa Krista Kiuru, jos hän onnistuu sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana jarruttaaan sote-uudistuksen etenemistä loppuun asti. Kestääkö kaksi kuukautta sairaalassa olleen Antti Rinteen kunta ja kantti kovaa vaalikampanjaa ja onnistuuko hän tärkeissä tv-väittelyissä edes siedettävästi? Nämä ovat ratkaisevat kysymykset, joista demareiden menestys loppupeleissä riippuu.

1154. Maria Lohela loikkasi Hjalliksen kelkkaan

                                                   Mitäs me loikkarit!

1. Liike Nyt, jonka johtavana puuhamiehenä on esiintynyt  kokoomuksesta viime keväänä eronnut Hjallis Harkimo, julkisti tänään lisää eduskuntavaaliehdokkaitaan.

2. Samalla selvisi, että toisen kauden kansanedustaja Maria Lohela (sin) liittyy loppukaudeksi  - siis pariksi kuukaudeksi - Harkimon mainittuun eduskuntaryhmään. Hän ei aio kuitenkaan lähteä ehdokkaaksi huhtikuun eduskuntavaaleissa eikä toukokuun EU-parlamentin vaaleissa.

3. Hallituspuolue Sininen tulevaisuus kutistuu loikan jälkeen eduskunnassa 19 kansanedustajan suuruiseksi. Hallituspuolueilla eli keskustalla, kokoomuksella ja sinisillä on tämän jälkeen eduskunnassa 103 paikkaa.

4. Maria Lohela ilmoitti, että hän aikoo äänestää hallituksen sote-uudistusta vastaan. Hän kritisoi sinisten tukemaa uudistusta kovin sanoin. Lohelan mukaan uudistuksessa ihmisten tarpeet ovat jääneet kokoomuksen ajamien markkinavoimien edun ja keskustan ajaman maakuntauudistuksen jalkoihin. Lohela selitti kyselleensä itseltään, mikä hänen velvollisuutensa tässä asiassa kansanedustajana on, ja päätyneensä siihen, että hyvällä omalla tunnolla hän ei voi näitä asioita tukea.

5. Vai niin. Hieman kummallista kuitenkin on, että asia eli sote -uudistuksen´"kauheus" on selvinnyt Lohalalle kovin myöhään, sillä onhan kyseistä uudistusta jauhettu eduskunnassa kohta 7-8 vuotta putkeen. Jos hän olisi säilyttänyt puhemiehen paikkansa, hän olisi tietenkin pysynyt kiltisti sinisissä "katkeraan loppuun" asti, sillä puhemieshän ei voi edes äänestää!

6. Maria Lohela ilmoitti tosin jo viime vuonna, ettei hän asetu enää ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa. Näin siksi, että hän ymmärsi, ettei olisi tullut valituksi, koska sinisten kannatus laski kohta hallitusremontin jälkeen. 1-2 prosenttiin, jossa se edelleen mataa. Näillä näkymin on todennäköistä, että siniset huhtikuun vaaleissa eduskuntaan korkeintaan kolme tai neljä edustajaa, jos niinkään montaa.

7. Sote-uudistuksen läpimeno eduskunnassa on todella hiuskarvan varassa. Aiemmin uudistusta vastaan ovat ilmoittaneet äänestävänsä kokoomuksen Elina Lepomäki ja Susanna Koski. Myös Paavo Väyrynen tekee saman tempun - ellei keskusta lupaa hänelle vaalien jälkeisessä hallituksessa ministerin paikkaa!

8. Selvää on, että Lohelan loikka, joka on alunperin persulle jo toinen -  on sinisille ankara takaisku, vaikka puolueen puheenjohtaja Sampo Terho on miten tänään yrittänyt muuta vakuutella. Sama virttä Terhon kanssa on veisannut sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon "Kiivailija" Elo. 

9. Muuten veikkaisin, että sekä Terho että Elo putoavat huhtikuun vaaleissa, edellinen Helsingin vaalipiiristä ja Elo Uudeltamaalta. Uudenmaan vaalipiiristä sinisten ehdokkaista menee läpi Jussi Niinistö ja Kymenlaakson piiristä Jarppa Lindström. Timo Soini ei ilmeisesti rohkene asettua edes ehdolle.

10, Maria Lohela kuului aiemmin Jussi Halla-ahon ja eräiden muiden perussuomalaisten ja Suomen Sisu -järjestön edustajien kanssa Nuivan manifestin allekirjoittajiin. 

11. Ensimmäisellä vaalikaudella Lohela irtaantui halla-aholaisista päästyään Timo Soinin suosioon hyvän englanninkielen taitonsa ansioista, jota Soini hyödynsi ulkoasianvaliokunnan ulkomaan matkoilla. Vuoden 2015 vaalien jälkeen eduskunnan puheemiehen nuija tuli (lankesi kuin Manulle illallinen) persuille toiseksi suurimpana puolueena. Soini ilmoitti vasta puhemiehen vaalia edeltävänä iltana lehdistölle, että puolue on päättänyt valita puhemiesehdokkaakseen Maria Lohelan. - Näin "joustavasti"  Suomessa täytetään valtakunnan toiseksi tärkein poliittinen virka!

1153. Vaalisloganien aikaa

1. Huhtikuussa pidettävät eduskuntavaalit lähestyvät vauhdilla. Vaaleihin on enää kolme kuukautta. On siis aika herättää henkiin tämä blogikin. 

2. Jokainen puolue kehittää oman iskulauseen tyyppisen vaalisloganinsa tai -mainoksensa, jolla yritetään kiinnittää äänestäjien huomiota puolueen erinomaisuuteen. 

3. Ensimmäisen vaalisloganinsa ehti esitellä kokoomus, joka mainos otsikolla "Luotamme Suomeen" komeili tänään esimerkiksi Helsingin Sanomien etusivulla. Sama kokosivun vaalimainos löytyi myös Ilta-Sanomista.

4. Mainoksessa vakavailmeinen ja sliipatunoloinen puheenjohtaja Petteri Orpo näyttää katsovan kauas tulevaisuuteen, Vaalimainoksen hallitseva väri on sininen, mikä sopii hyvin kokomuksen logossa olevaan siniseen ruiskukkaan. Oranssilla on mainokseen on präntätty sana luotamme.

5. Vaalimainoksen loppukappale kuuluu näin:

Minä luotan Suomeen. Luotan suomalaisiin. Suomalaiset ovat maailman luotettavin kansa. Olemme aina hoitaneet hommamme ja pärjänneet, vaikeissakin paikoissa. Yhdessä teemme Suomesta vieläkin paremman.

6. Positiivista sloganissa on lyhyiden virkkeiden käyttö. Tässä suhtessa kokoomus on omaksunut Timo Soinin plokissaan viljelemän tyylin. Lyhyt lauseet ovat poikaa, sillä ihmisten muisti ei ole kovin pitkä, vaan pätkii herkästi, 

7. Toisaalta puolueet luottavat siihen, etteivät äänestäjät muista läheskään kaikkea, mitä puoluejohtajat Juha Sipilä ja Alexander Stubb lupasivat pyhästi ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja. "Koulutuksesta emme leikkaa". Näin he vakuuttelivat tuon tuostakin. Mutta mitä tapahtui vaalein jälkeen? Kyllä, Juha Sipilä hallitus, jossa kokoomus on mukana, leikkasi ensiksi juuri koulutuksen määrärahoja. 

8. Puolueiden vaalisloganit ja mainokset joutuvat tietenkin oitis irvailujen kohteksi. Mediasta ensimmäisenä ovat liikeellä politiikan tomittajat, nuo irvailujen suurmestarit. Mutta jo ennen heitä puolueet ja niiden puheenjohtajat savat kuulla twitterissä, facebookissa, blogeissa ja ties missä kunniansa sosiaalisessa mediassa (some). Se on muutenkin pullollaan ivaa, vihamielisyyttä, katkeruutta, kostonhimoa yms. pilkaa. 

9. HS:n toimittaja Marko Junkkari muisteli tänään miten kokoomuksen Petteri Orpo halusi uransa alkuvaiheissa, että "kokoomuslaiset luottavat kokoomuksen". Sitten hän halusi, että "kokoomus luottaa ihmiseen" ja patisteli, että "ihmisten pitää luotaa itseensä". Nyt sitten on vuorossa  iskulause, jonka mukaan "kokoomus luottaa Suomeen". 

10. Luottamus, myös poliitiikassa, on toki tärkeä pointti. Mutta jatkuva luottamuksesta saarnaaminen alkaa helposti ärsyttää ihmisiä, joille sitä vakuutellaan jatkuvalla syötöllä.

11. Eikö vaaleissa ja äänestämisessä ole kyse siitä, mihin ja keihin me äänestäjät luotamme ja annamme? Luotammeko kokoomukseen, keskustaan, demareihin vain persuihin - muutamia kohteita mainitakseni.  Pääministerivaaleissa on kyse siitä, kenestä tulee uusi pääministeri. Onko se Antti Rinne, Petteri Orpo vai Juha Sipilästä - nytkin ainoastaan muutaman vaihtoehdon mainitakseni. 

12. Vaaleissa ratkaistaan todennäköisesti myös Suomen seuraavan komissaarin nimi. Jos kokoomus voittaa, komissaariksi tulee Alex Stubb. Jos Antti Rinteestä tulee pääministeri, komisaariksi valitaan nainen, luultavasti Jutta Urpilainen.

13. Kokoomus olisi voinut lanseerata nyt nähtyä paremman vaalisloganin. Esimerkiksi tähän tapaan: "Minä luotan sinuun, luotathan sinä minuun"; "Luottakaa minuun, minä ja kokoomus hoidamme asianne ja koko Suomen asiat parhaiten"; "Olen luottamuksenne arvoinen" tai  "Pyydän luottamustanne taas neljäksi vuodeksi".

14. Minulla on mielessä yksi iskusana tai -lause, johon kaikki nykyisin mielellään vetoavat, niin tutkijat, virkamiehet kuin ja myös poliitikot. Tämä sana on OIKEUSVALTIO. Siihen vedotaan palo- ja juhlapuheissa tuon tuostakin eli jokaikinen päivä esimerkiksi twitterissä, jossa nykyisin itsekin olen (piruilemassa) mukana.

15. Sanaa oikeusvaltio käytetään useassa eri merkityksessä, suppeassa tai laajassa. Suomen perustuslaissa termi oikeusvaltioperiaate on määritelty lyhyesti ja ytimekkäästi näin "Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia" (PL 2 § 3 mom.)

16. Tästä muistuu mielen keskustapuolueen edeltäjän Maalaisliiton vaaleissa käyttämä slogan ja vaalimainos. Siinä oli kuva, jossa olivat Raamattu ja lakikirja. Kuvan alla oli teksti: Näihin luottaa Maalaisliitto.

17. Odotamme mielenkiinnolla muiden puolueiden vaalisloganeita.

1088. Pääministerisuosikit

1. Nykyään ihmisiltä kysytään, ei vain puolueiden ja presidenttiehdokkaiden kannatusta, vaan myös sitä, kuka olisi suosikki maan seuraavaksi pääministeriksi. Maahan saadaan uusi pääministeri näillä näkymin vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen. Pääministerisuosikeista on tällä viikolla julkaistu kahden kyselyn tulokset. 

2. Uutissuomalaisessa (USU) kolme päivää sitten julkaistujen kyselytulosten mukaan valtiovarainministeri Petteri Orpo olisi suositumpi henkilö pääministeriksi kuin nykyinen pääministeri Juha Sipilä. Orpon kannatus on kyselyn mukaan 30,6 prosenttia ja Sipilän 26,4 prosenttia, selvä ero siis. Kyselyn oli tilannut europarlamentaarikko Pavvo Väyrysen perustama Kansalaispuolue. Kyselyyn vastanneita oli 1 004, joista 72 prosenttia ilmaisi kantansa pääministeristä.

3. Seuraavaksi eli kolmanneksi suosituin olisi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja hänen takanaan tulevat tasaväkisinä vihreiden Touko Aalto ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho. Heidän kannatuksensa oli 8,3 prosenttia. Paavo Väyrysen kannatus pääministeriksi oli kyselyn mukaan 6,9 prosenttia. Timo Soinia ei tunnu noteeraavan näissä kyselyissä enää kukaan. Soini on menneisyyden mies, joka hajoitti puolueensa ja joka istua nököttää hallituksessa vain voidakseen saada säällisen eläkeviran esimerkiksi Lontoon suurlähetystöstä.

4. Kansalaispuolueen edellisen eli vuoden alussa teettämässä pääministerikyselyssä Sipilä oli vielä suosituin henkilö pääministeriksi ja Orpo vasta kolmanneksi suosituin. 

5.Istuva pääministeri Juha Sipilä on siis sangen lyhyessä ajassa menettänyt kansalaisten silmissä suosituimman pääministeriehdokkaan asemansa. Tämä on merkittävä tieto. Sipilä on töpännyt usein ja jopa raskaasti. Hän uhkasi hallituksen erolla jo syksyllä 2015, jollei hänen vaatimuksiinsa suostuta, ja lisää dramaa seurasi Yle Uutisten painostusasiassa, samoin ns. hallituskriisin selvittelyssä, jonka tarkoituksena oli yksinomaan savustaa Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset hallituksesta. Kansa ymmärsi, mistä oli kysymys. Kyse ei ollut arvoista tai arvopohjasta, vaikka Juha Sipilä yritti lähes suu vaahdossa tätä jankuttaa. Kansa kyllä tiesi ja ymmärsi, mikä tarkoitus manööverillä oli. Se oli poliittista peliä ja ruma temppu, josta Juha Sipilä saa kuulla vielä kauan kunniansa. Viimeinen niitti tapahtui tällä viikolla, kun paljon puhuttu ja vatvottu sote-uuditus kompastui jälleen eduskunnan perustuslakivaliokunnan tiukkasävyiseen mietintöön. Näin kävi, vaikka sote-uudistamista valmistelemaan ja valvomaan palkattiin huippujuristi, jolle luvattiin palkinnoksi uurastuksestaan oikeuskanslerin virka.

Iltalehden suorituttama kyselytutkimus

6. Toisen eli Iltalehden Taloustutkimus Oy:llä tettämän kyselytutkimuksen mukaan ykkössuosikiksi nousi täpärästi nykyinen pääministeri Juha Sipilä, jota kannatti  21 prosenttia vastaajista. Toiseksi tuli tässä kyselyssä valtiovarainministeri Petteri Orpo 19 prosentin kannatuksellaan. Kolmanneksi nousi ehkä hieman yllättäen perussuomalaisten uusi puheenjohtaja, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho, jota kannatti 13 prosenttia vastanneista. Halla-ahon taakse jäivät SDP:n Antti Rinne (11 %), vasemmistoliiton Li Andersson ( 6 %), vihreiden Touko Aalto (4 %), KD:n Sari Essayah (3 %) sekä Sinisen tulevaisuuden Sampo Terho ja RKP:n Anna-Maja Henriksson, joita kumpaakin kannatti vain vaiset 1 prosenttia vastanneista. 

7. Jussi Halla-aho hakkasi siten IL:n kyselyssä selvästi hallitusryhmä UV:tä edustaneenja Sinisen tulevaisuuden tulevan puheenjohtajan ja ministeri Sampo Terhon. Mutta vielä merkittävämpi tulos oli se, että Jussi Halla-aho on selkeästi nuorten eli 25-34 -vuotiaiden henkilöiden suosikki uudeksi pääministeriksi. Tässä ikäryhmässä 24 prosenttia piti Halla-ahoa sopivimpana tulevaksi pääministeriksi, mutta Juha Sipilää vain 10 prosenttia ja Petteri Orpoakin ainoastaan 11 prosenttia. Myös Li Andersson on nuorten keskuudessa Sipilää ja Orpoa suositumpi pääministeriehdokas. Sipilän ja Orpon kannatus on siten suhteellisen iäkkäiden eli 50-vuotiaiden äänestäjien varassa. Masentava tulos kyseisten herrojen kannalla. Kansa tiesi tässäkin kyselyssä, miten räikeää poliittista valtapeliä  Sipilä ja Orpo sekä Timo Soini pelasivat pari viikkoa sitten Jussi Halla-ahon kustannuksella.

8. Eduskuntaavaaleissa 2019 on tulossa mielenkiintoinen kamppailu pääministeripuolueen eli eduskunnan suurimman puolueen paikasta. Ei ole lainkaan kirkossa kuulutettu, että pääministeri tulisi kolmikosta keskusta, kokoomus ja SDP. Jussi Halla-ahon kansansuosio on nousussa ja voi hyvinkin käydä niin, että perussuomalaisista tulee maan suurin puolue. Sinisen tulevaisuuden tulevaisuus näyttää tosiasioiden valossa vähemmän siniseltä, se on vaikuttaa synkältä.

9. Jussi Halla-aho sanoo tänään Helsingin Sanomien haastattelussa, että vaikka häntä joskus pidetään epäsympaatttisena ihmisenä, hän ei itse tunnista sitä lainkaan. Hän sanoo kokevansa hyvin voimakkaasti, kun johonkin ihmiseen kohdistuu epäoikeudenmukaisuuksia. Hyvä pointti!

Perussuomalaisille oma ehdokas presidentinvaaleissa

10. Ennen eduskuntavaaleja maassa käydään ensi vuoden tammikuussa presidenvaalit. Ehdokkaiksi on asetettu liuta päteviä poliitikkoja. Sauli Niinistön ohella ehdolle ovat asettuneet keskustan Matti Vanhanen, vasemmistoliiton Merja Kyllönen, RKP:n Nils Torvalds ja vihreiden Pekka Haavisto. SDP tulee asettamaan oman ehdokkaansa, näin tekee luultavasti myös KD. Sen sijaan Sininen tulevaisuus kehottanee jäseniään - jos sellaisia maasta juuri löytyy - äänestämään Sauli Niinistöä. 

11. Mitä tekee perussuomalainen puolue? Vielä kolme viikkoa sitten Jyväskylän puoluekokouksessa Jussi Halla-ahon kanta oli se, että omaa ehdokasta ei kannata asettaa Sauli Niinistön ollessa ehdolla jatkokaudelle, vaan puolue voisi asettua tukemaan Niinistön valintaa. Seuraavana päivänä tilanne kuitenkin dramaattisesti muuttui, kun Saul Niinistö kritisoi Kultarannan teltassa kovin sanoin ja tökerösti vastikään PS:n uudeksi puheenjohtajaksi valittua Halla-ahoa ja puolueen varapuheenkohtajia leimaamalla näitä entisiksi rikollisiksi, jotka eivät kadu mitään.

12. Oli selvää, että tällaisen epäasiallisen höykytyksen jälkeen, jolla Niinistö osoitti, että hän oli itse asiassa Sipilän, Orpon ja Timo Soinin mukana kampeamassa perussuomalaisia ulos hallituksesta,  PS ei voi lähteä tukemaan Niinistön uudelleen valintaa. Tänään HS:n haastattelussa Halla-aho vahvisti, että PS tulee nimeämään vaaleihin oman ehdokkaansa. Ehdokkaan nimeä hän ei paljastanut, mutta on selvää, että puolueen ehdokkaaksi nimetään joko Halla-aho tai varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari.

13. Presidentinvaaleissa on mukana niin paljon hyvin ehdokkaita, että jo nyt on selvää, että Sauli Niinistö saa kyllä haudata haavensa tulla valituksi tehtävään jo ensimmäisellä kierroksella. Toinen äänestyskierros on ilman muuta tulossa. Kuka sinne voisi selviytyä Niinistön vastaehdokkaana? Jos Jussi Halla-aho lähtee ehdokkaaksi, pidän melko todennäköisenä, että hän pääsee toiselle kierrokselle. 

14. Sauli Niinistön ja Jussi Halla-ahon välisestä kisasta tulisi kova otatus. Keskustelijana ja väittelijänä Halla-aho peittoaa vanhenevan Sauli Niinistön aika helposti. Jos Niinistö edes rohkenee lähteä Halla-ahon kanssa kahdenkeskiseen tv-väittelyyn. Jollei lähde, vaan vetoaa jälleen Halla-ahon menneisyyteen tms. syyhyn, hänen voittoaan ei voida pitää mitenkään varmana. Tulossa ovat nimittäin protestivaalit.

Pääministerin onnistumista mitattu

15. Myös muita kyselytutkimuksia on tehty.Taloustutkimus Oy kysyi Iltalehden toimeksiannosta 28..-29.kesäkuuta kansalaisten mielipidettä Juha Sipilän tähänastisesta toiminnasta pääministerinä. Sipilän kouluarvosanaksi tuli 6,5 eli kohtalainen. Kyselyn tuloksista kerrotaan Iltalehdessä tänään 2.7.

16. Arvosanat jakautuvat melko tasaisesti heikoimman (4) ja toiseksi parhaimman (9) välillä. Hieman yli puolet vastaajista (52 prosenttia) antoi Sipilälle arvosanan 4, 5 tai 6. Miesten ja naisten välillä ei ollut kovin merkittäviä eroja. Nuoret suhtautuvat Sipilään selkeästi kriittisemmin. Lähes 40 prosenttia 25-49-vuotiaista vastaajista antoi Sipilälle arvosanaksi 4 tai 5. Yli 50-vuotiaissa 36 prosenttia antoi Sipilälle arvosanaksi hyvän (8) tai kiitettävän (9).

17. Vastaajan työllisyys- ja taloustilanne vaikuttaa annettuun arvosanaan. Työttömistä vastaajista 31 prosenttia antoi Sipilälle heikoimman arvosanan (4). Johtavassa asemassa olevien kohdalla näin teki 16 prosenttia vastaajista. Johtavassa asemassa olevista vastaajista 20 prosenttia antoi Sipilälle arvosanaksi 9, maanviljelijöistä peräti 38 prosenttia. Lähes puolet (48 prosenttia) maanviljelijöistä antoi arvosanaksi joko 9 tai 10. Alle 10 000 euroa vuodessa ansaitsevista vastaajista 70 prosenttia antoi arvosanaksi 4, 5 tai 6. Yli 70 000 euroa vuodessa ansaitsevista vastaajista 55 prosenttia antoi arvosanaksi 7, 8 tai 9.

18. Pääministeri Sipilä on omiensa keskuudessa huomattavasti suositumpi kuin kansan keskuudessa yleisemmin. Keskustan kannattajat antoivat Sipilälle arvosanaksi 8+, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien kannattajat 7. Huonoimman arvosanan (5) Sipilä sai vasemmistoliiton kannattajilta. Perussuomalaisten, SDP:n ja vihreiden kannattajat antoivat arvosanaksi 5,5. RKP:n kannattajat antoivat Sipilälle arvosanaksi 6. Keskustan kannattajista 37 prosenttia antoi arvosanaksi kiitettävän (9), 44 prosenttia hyvän (8) ja 12 prosenttia tyydyttävän (7). Tätä huonommin Sipilän arvioi suoriutuneen vain neljä prosenttia keskustan kannattajista.

Suosituimmat hallituspuolueet

19. Sdp on halutuin hallituspuolue. Tämä  käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) teettämästä Kantar TNS:n suorittamasta kyselystä, josta kerrotaan tänään Ilta-Sanomissa.  Sdp:n haluaisi hallitukseen 43 prosenttia vastanneista. Toiseksi suosituin on kokoomus 41 prosentin kannatuksella, seuraavina keskusta (37) ja vihreät (35). Muut puolueet jäävät selvästi nelikon taakse. Verrattuna edelliseen kyselyyn vuonna 2015, keskustan suosio on heikentynyt dramaattisesti 60 prosentista 37:ään. Sdp:n ja perussuomalaisten suosio on myös heikentynyt. Sen sijaan kokoomuksen ja vihreiden suosio on kasvanut.