1. Satuin eilen näkemään TV1:n klo 20.30 uutista pätkän, jossa näytettiin, miten ylipoliisipäällikkö Mikko Paatero harppoi sinisessä virkapuvussaan eduskunnan käytäviä ja puikahti sisään hallintovaliokunnan kokoushuoneen ovesta. Uutisteksti kuului jotenkin näin:
"Poliisiylijohtaja Mikko Patero on saanut hallintovaliokunnalta luottamuslauseen (tai luottamuksen). Sen sijaan valiokunta ei ottanut kantaa sisäministeri Päivi Räsäsen asemaan:"
2. Uutinen ja sen sanamuoto hämmästyttivät. Millä lihaksilla eli valtuuksilla hallintovaliokunta voi jaella virkamiehille luottamus- tai epäluottamuslauseita tai ylipäätään ottaa kantaa heidän luottamukseensa? Tällaiset asiat ja kannanotot tuskin kuuluvat hallinto- tai minkään muunkaan valiokunnan toimivaltaan. Ainoastaan eduskunnan perustuslakivaliokunta voi tietyin edellytyksin ottaa kantaa ministerien toimien lainmukaisuuteen.
3. Jos hallintovaliokunta voi puntaroida ja antaa lausuntoja poliisiylijohtajan luottamuksesta ja virkatointen lainmukaisuudesta, niin silloin ilmeisesti myös lakivaliokunta voisi vastaavasti antaa lausunnon siitä, nauttiiko korkeimman oikeuden presidentti (enää) valiokunnan luottamusta!
4. Katsoin netissä hallintovaliokunnan eilistä kokouspöytäkirjaa. Siellä on 9 §:n kohdalla seuraava merkintä
"HAO 4/2013 vp Ajankohtaiskatsaus poliisitoimen tilaan. Valiokunnassa oli kuultavana poliisiylijohtaja Mikko Paatero, Poliisihallitus. Asian käsittely keskeytettiin".
5. Hallintovaliokunta on ottanut sanotun asian, joka vaikuttaa hyvin laajalta, tutkittavakseen reilu viikko sitten pidetyn tiedotustilaisuuden johdosta, jossa sisäministeri Päivi Räsänen antoi Mikko Paaterolle viime viikonlopun aikaa pohtia "omaa asemaansa". Valiokunta on ilmeisesti halunnut selvitystä poliisin tietolähdetoiminnasta ja tietolähteiden rekisteröinnistä ja dokumentoinnista. Valiokunta on kuullut asian johdosta myös ministeri Päivi Räsästä ja kansliapäällikkö Päivi Nergiä.
6. Hallintovaliokunnan pöytäkirjan mukaan valiokunta ei siis tehnyt eilen perjantaina mitään päätöstä tai antanut minkäänlaista lausuntoa tai kannanottoa Mikko Paaterosta eikä siis myös siitä, onko Paaterolla valiokunnan luottamus. Valiokunnan ainoa (väli)päätös tai lausuma löytyy lauseesta "asian käsittely keskeytettiin".
7. Mihin siis uutinen, jonka mukaan Paatero nauttisi valiokunnan luottamusta, perustuu? Perustuisiko se kenties, kuten on syytä epäillä, poliisihallituksen Yle Uutisille antamaan uutisvinkkiin? Hallintovaliokunta koostuu rivikansanedustajista, joiden joukossa on muun muassa Paateron poliisiylijohtajaksi keksinyt Anne Holmlund. Kenties valiokunnan jäsenet yrittävät vain päästä irti turhautuneisuudestaan tai kohottaa hieman nuukahtamaan päässyttä profiiliaan, mene ja tiedä.
8. Yle Uutisten lisäksi myös MTV uutiset rekisteröi eilen Mikko Paateron käynnin valiokunnassa. Muiden valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden tai Päivi Räsäsen taikka hänen kansliapäällikönsä kuulemista hallintovaliokunnassa tämän asian tiimoilta ei sen sijaan ole mediassa kerrottu mitään, ainoastaan Paateron tekemiset ja sanomiset ylittävät nykyisin uutiskynnyksen.
9. MTV:n uutise sisältö on tämä:
Paatero selvitti tietolähdetoimintaa eduskunnalle – "poliisille nyt työrauha"
Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Pirkko Mattila (ps.) on tyytyväinen poliisiylijohtaja Mikko Paateron selvityksiin tietolähdetoiminnasta. Paatero oli tänään hallintovaliokunnan kuultavana poliisin tilanteesta, eritoten arvostelun kohteeksi nousseesta tietolähdetoiminnasta. Mattilan mielestä asiasta olisi voinut keskustella pidempäänkin. Erityisiä lisäselvityksiä ei kuitenkaan tarvita.
– Poliisi tarvitsee myös ylijohtoa myöten nyt työrauhan selvittääkseen näitä asioita, Mattila korostaa. Mattila ei ota kantaa sisäministeri Päivi Räsäsen toimintaan.
Paateron mukaan keskustelua käytiin hyvässä hengessä eikä esiin tullut mitään yllätyksellistä. Hän myös painotti, että hänellä on ministeri Räsäsen luottamus.
10. Aika yksipuolista uutisointia siis. Pääasia tuntuu olevan Mikko Paateron "puhtaaksi peseminen" kaikista epäilyistä ja hienoisen varjon heittäminen median hampaisiin tässä kuten monissa muissakin asioissa joutuneen Päivi Räsäsen suuntaan. Päivi Mattilan näkemys on selvä, vaikka asian käsittely on siis valiokunnassa vielä kesken: Paatero nauttii valiokunnan vankkumatonta luottamusta, mutta Räsäsen luottamuksesta ei haluta sanoa mitään.
11. Nyt tulemme itse pääasiaan ja ydinkysymykseen. Miksi hallintovalokunta on ottanut juuri nyt tarkasteltavakseen "poliisitoimen asiankohtaiset kysymykset". Vastaus ilmenee osin Pirkko Mattilan lausumasta: Valiokunta on halunnut ottaa kantaa poliisin tietolähdetoimintaan.
12. Mutta, mutta. Sama kysymys on juuri reilu viikko sitten eli jo ennen valokunnan aloitetta otettu ´valtakunnan ylimmän syyttäjäviranomaisen eli VKSV:n tutkittavaksi ja vieläpä laidasta laitaan eli koko poliisin (KRP ja Helsingin poliisilaitos mukaan lukien), poliisihallituksen ja sisäministeriön poliisiosaston osalta. Asian tutkittavaksi ottaminen perustuu valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen aloitteeseen sen jälkeen kun hän oli keskustellut asiasta ministeri Päivi Räsäsen kanssa.
13. Minusta puhtaasti poliitisen elimen eli hallintovaliokunnan silmiin pistävä into asiassa herättää epäilyjä valiokunnan todellisista tarkoitusperistä. Miksi valiokunta halusi ottaa ko. asian käsittelyynsä, vaikka se oli juuri annettu puolueettoman oikeusviranomaisen eli VKSV:n selvitettäväksi?
14. Vaikuttaa siltä, että hallintovaliokunta haluaa vaikuttaa VKSV:n tutkintaan. Vaikka valiokunnalla ei itsellään ole tarvittavaa asiantuntemusta asian selvittämiseksi, se haluaa muodostaa poliittisen kannan, jolla pyritään sekoittamaan VKSV:n tutkintaa ja vaikuttamaan siihen, että ainakin poliisihalllitus, jonka tekemiset tuntuvat nauttivan muutenkin valiokunnan erityistä suojelua, irrotettaisiin kokonaan tutkinnasta sillä perusteella, että valiokunta "on jo tutkinut" poliisihallituksen ja etenkin MIkko Paateron osuuden asiassa ja päätynyt siihen, ettei Paateron ja poliisihallituksen toimissa ole mitään vikaa. Ts. valiokunta haluaa osin estää VKSV:n tutkimuksen ja osin taas sotkea selvitystä omilla "tutkimuksillaan" ja löperöillä kannanotoillaan.
15. Hallintovaliokunnan puheenjohtajan Pirkko Mattilan (persut) kannanotto on hyvin, hyvin tyypillinen poliitikoille silloin, kun poliitikot haluavat, ettei poliisin tai jonkin muun viranomaisen toimia voitaisi tai välitetttäiso tutkia kovin tarkasti: Poliisille pitää antaa nyt työrauha.
16. Voisiko tämä Pirkko Mattila vähän tarkemmin selvittää, mitä hän oikeastaan mahtaa mainitulla "työrauhalla" tarkoittaa ja kertoa samalla, kuka tai mikä tuota poliisin niin kaunista "työrauhaa" olisi tällä kertaa häiritsemässä? Epäilen, että Mattilan ja koko hallintovaliokunnan tarkoituksena on työrauhaa koskevilla naiiveilla toivotuksillaan vaikuttaa siihen, ettei VKSV kovinkaan innokkaasti tutkisi ainakaan Helsingin poliisilaitoksen ja poliisihallituksen tietolähdetoimintaa. Siinä kun nimenomaan on paljon mätää ja todella tutkimisen tarvetta!
17. Minä voisin esittää Pirkko Mattilalle ja koko hallintovaliokunnalle oman toivomukseni: Antakaa nyt ihmeessä VKSV:lle ja tutkinnanjohtajille työrauha poliisin tietolähdetoiminnan laillisuuden tutkinnassa älkääkä pyrkikö koko ajan häiritsemään ja sotkemaan sitä omilla "tutkimuksillanne"!
Kirjoittaja Jyrki Virolainen on professori (emeritus) ja entinen tuomari. Hänen Prosessioikeusblogissaan käsitellään yksinomaan juridiikkaa koskevia kysymyksiä.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hallintovaliokunta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hallintovaliokunta. Näytä kaikki tekstit
lauantai 30. marraskuuta 2013
maanantai 11. kesäkuuta 2012
609. Jussi Halla-ahon etikettivirhe: Arvosteli KKO:ta saamastaan rikostuomiosta. Halla-ahon käytös on silti vähäistä verrattuna oikeusministeri Johannes Koskisen menettelyyn
1. Jussi Halla-aho arvosteli tänään viime viikolla KKO:sta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ynnä muusta saamaansa langettavaa tuomiota. Tämä oli selvä moka, sillä Halla-ahon menettely on valtiovallan kolmijako-opin vastaista. Pitääkö hänen tämän takia luopua hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta?
2. Aiemmin oikeusministeri Johannes Koskinen kritisoi ministerinä ollessaan kymmenissä eri tapauksissa tuomioistuinten yksittäisiä ratkaisuja ja sai oikeuskansleri Jaakko Jonkalta nuhteet menettelystään. Oikeuskansleri ei - tietenkään - itse puuttunut Koskisen sanottuun menettelyyn, minkä vuoksi jouduin tekemään siitä kantelun oikeuskanslerille. Peräti lähes kolme vuotta kanteluani haudottuaan Jaakko Jonkka rohkeni vihdoin ja viimein antaa Johannes Koskiselle menettelystä moitteet.
3. Toinen Johannes Koskisen ministerikaudella tekemä vakava töppäys koski hänen Alpo Rusi-tapauksen yhteydessä antamaansa lausuntoa, jolla hän Helsingin hovioikeuden lainvoiman saaneen tuomion mukaan menetteli syyttömyysolettaman vastaisesti. Koskisen menettelystä aiheutui valtiolle vahingonkorvausvastuu, eli valtio tuomittiin korvausvelvolliseksi oikeusministerinsä ihmisoikeussopimusta rikkovan menettelyn johdosta. Oikeusministeriö ei vaivautunut perimään Johannes Koskiselta takaisin senttiäkään valtion maksettaviksi Koskisen menettelyn johdosta tulleista korvauksista. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka, jolle kantelin tästäkin Koskisen ja oikeusministeriön menettelystä, siunasi ministeriön menettelyn ilman minkäänlaisia kunnon perusteluja.
4. Nyt Halla-ahoa uhkaavat potkut hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta. Muun muassa ulkoministeri Erkki Tuomioja on julmistellut blogissaan Timo Soinille asiasta ja kehottanut Soinia ja perussuomalaisia huolehtimaan siitä, että Halla-aho eroaa vapaaehtoisesti valiokunnan puheenjohtajan paikalta. Johannes Koskisen (sdp) edellä mainitun kahden todella vakavan töppäyksen jälkeen Tuomiojalla (sdp) tai muillakaan demareilla ei sitä vastoin ollut esittää minkäänlaisia moitteita tai erovaatimuksia.
5. Miten sitten kävi Johannes Koskiselle noiden kahden tapauksen jälkeen. Ei kai häntä enää valittu mihinkään valiokuntaan tai vastaavaan tehtävään? Väärin arvattu, sillä Johannekselle kävi paremmin kuin hyvin. Toisen tapauksen eli Helsingin hovioikeuden tuomion jälkeen hän jatkoi eduskunnan varapuhemiehenä ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut! Varapuhemiehen pallilta Johannes Koskinen joutui väistymän vasta, kun ministerin tehtävät jättämään joutuneelle Tarja Filatoville oli löydettävä jokin arvokas korvike ministeripaikan menettämisestä.
6. Kaiken huippu koettiin viime vaalien jälkeen, jolloin Johannes Koskisesta leivottiin - yllätys yllätys - perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja! Erkki Tuomioja, joka nyt julmistelee Jussi Halla-ahon saamasta sakkotuomiosta, oli muiden demareiden tavoin valitsemassa keskeistä ihmis- ja perusoikeutta loukannutta Johannes Koskista sanottuun tehtävään eli tavallaan epävirallisen valtiosääntötuomioistuimen puheenjohtajaksi.
7. Meillä istuu siis eduskunnan arvovaltaisimman valiokunnan puheenjohtajan pallilla kansanedustaja, joka on 1) loukannut oikeusministerinä ollessaan oikeusvaltion yhtä keskeistä kulmakiveä eli tuomioistuinten riippumattomuutta ja 2) menetellyt keskeisen ihmis- ja perusoikeuden eli syyttömyysolettaman vastaisesti valtiolle korvausvastuun aiheuttavalla tavalla. Tästä on vaiettu, mutta nyt kun pinteessä on paljon "vähäisempi kiho" eli Jussi Halla-aho, kansanedustajat ovat vaatimassa hänen eroaa tavallisen valiokunnan puheenjohtajan paikalta.
8. Toki Jussi Halla-ahon olisi tullut pitää mölyt mahassaan ja olla arvostelemata KKO:ta. Halla-ahon möläytys rikkoo valtiovallan kolmijako-oppia vastaan, se on selvää. Kansanedustajan ei pidä arvostella toisen valtiomahdin eli tuomiovallan edustajia eikä siis tuomioistuimen yksittäisiä ratkaisuja - vaikka oikeusministeri Koskinen aikaisemmin niin lukuisia kertoja tekikin. Samoin on selvää, että Halla-ahon tulisi KKO:n langettavan tuomion johdosta kiireesti erota hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta. Kun Halla-aho ei aio itse erota eivätkä perussuomalaiset vie asiaa eteenpäin, jää eduskunnan ja muiden puolueiden tehtäväksi huolehtia siitä, että hallintovaliokunta vapauttaa Halla-ahon sanotusta tehtävästä. Mutta tämä näyttää olevan hyvin vaikeaa.
9. Jos minä olisi Halla-ahon tilanteessa, vetoaisin tietenkin siihen, että saihan Johannes Koskinenkin aikoinaan jatkaa jopa eduskunnan varapuhemiehenä, vaikka hovioikeus oli lainvoimaisella tuomiolla todennut hänen rikkoneen syyttömyysolettamaa ja vaikka Koskisen menettelystä aiheutui valtiolle korvausvastuu. Vetoaisin myös siihen, että Johannes Koskinen edellä mainittujen töppäystensä jälkeen valittiin perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaksi.
10. Jos olisin Halla-ahon tilanteessa, niin lupaisin erota heti hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta, jos Johannes Koskinen eroaa samanaikaisesti perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan pallilta. SE olisi sitä yhdenvertaisuutta!
1. Jussi Halla-aho arvosteli tänään viime viikolla KKO:sta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ynnä muusta saamaansa langettavaa tuomiota. Tämä oli selvä moka, sillä Halla-ahon menettely on valtiovallan kolmijako-opin vastaista. Pitääkö hänen tämän takia luopua hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta?
2. Aiemmin oikeusministeri Johannes Koskinen kritisoi ministerinä ollessaan kymmenissä eri tapauksissa tuomioistuinten yksittäisiä ratkaisuja ja sai oikeuskansleri Jaakko Jonkalta nuhteet menettelystään. Oikeuskansleri ei - tietenkään - itse puuttunut Koskisen sanottuun menettelyyn, minkä vuoksi jouduin tekemään siitä kantelun oikeuskanslerille. Peräti lähes kolme vuotta kanteluani haudottuaan Jaakko Jonkka rohkeni vihdoin ja viimein antaa Johannes Koskiselle menettelystä moitteet.
3. Toinen Johannes Koskisen ministerikaudella tekemä vakava töppäys koski hänen Alpo Rusi-tapauksen yhteydessä antamaansa lausuntoa, jolla hän Helsingin hovioikeuden lainvoiman saaneen tuomion mukaan menetteli syyttömyysolettaman vastaisesti. Koskisen menettelystä aiheutui valtiolle vahingonkorvausvastuu, eli valtio tuomittiin korvausvelvolliseksi oikeusministerinsä ihmisoikeussopimusta rikkovan menettelyn johdosta. Oikeusministeriö ei vaivautunut perimään Johannes Koskiselta takaisin senttiäkään valtion maksettaviksi Koskisen menettelyn johdosta tulleista korvauksista. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka, jolle kantelin tästäkin Koskisen ja oikeusministeriön menettelystä, siunasi ministeriön menettelyn ilman minkäänlaisia kunnon perusteluja.
4. Nyt Halla-ahoa uhkaavat potkut hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta. Muun muassa ulkoministeri Erkki Tuomioja on julmistellut blogissaan Timo Soinille asiasta ja kehottanut Soinia ja perussuomalaisia huolehtimaan siitä, että Halla-aho eroaa vapaaehtoisesti valiokunnan puheenjohtajan paikalta. Johannes Koskisen (sdp) edellä mainitun kahden todella vakavan töppäyksen jälkeen Tuomiojalla (sdp) tai muillakaan demareilla ei sitä vastoin ollut esittää minkäänlaisia moitteita tai erovaatimuksia.
5. Miten sitten kävi Johannes Koskiselle noiden kahden tapauksen jälkeen. Ei kai häntä enää valittu mihinkään valiokuntaan tai vastaavaan tehtävään? Väärin arvattu, sillä Johannekselle kävi paremmin kuin hyvin. Toisen tapauksen eli Helsingin hovioikeuden tuomion jälkeen hän jatkoi eduskunnan varapuhemiehenä ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut! Varapuhemiehen pallilta Johannes Koskinen joutui väistymän vasta, kun ministerin tehtävät jättämään joutuneelle Tarja Filatoville oli löydettävä jokin arvokas korvike ministeripaikan menettämisestä.
6. Kaiken huippu koettiin viime vaalien jälkeen, jolloin Johannes Koskisesta leivottiin - yllätys yllätys - perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja! Erkki Tuomioja, joka nyt julmistelee Jussi Halla-ahon saamasta sakkotuomiosta, oli muiden demareiden tavoin valitsemassa keskeistä ihmis- ja perusoikeutta loukannutta Johannes Koskista sanottuun tehtävään eli tavallaan epävirallisen valtiosääntötuomioistuimen puheenjohtajaksi.
7. Meillä istuu siis eduskunnan arvovaltaisimman valiokunnan puheenjohtajan pallilla kansanedustaja, joka on 1) loukannut oikeusministerinä ollessaan oikeusvaltion yhtä keskeistä kulmakiveä eli tuomioistuinten riippumattomuutta ja 2) menetellyt keskeisen ihmis- ja perusoikeuden eli syyttömyysolettaman vastaisesti valtiolle korvausvastuun aiheuttavalla tavalla. Tästä on vaiettu, mutta nyt kun pinteessä on paljon "vähäisempi kiho" eli Jussi Halla-aho, kansanedustajat ovat vaatimassa hänen eroaa tavallisen valiokunnan puheenjohtajan paikalta.
8. Toki Jussi Halla-ahon olisi tullut pitää mölyt mahassaan ja olla arvostelemata KKO:ta. Halla-ahon möläytys rikkoo valtiovallan kolmijako-oppia vastaan, se on selvää. Kansanedustajan ei pidä arvostella toisen valtiomahdin eli tuomiovallan edustajia eikä siis tuomioistuimen yksittäisiä ratkaisuja - vaikka oikeusministeri Koskinen aikaisemmin niin lukuisia kertoja tekikin. Samoin on selvää, että Halla-ahon tulisi KKO:n langettavan tuomion johdosta kiireesti erota hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta. Kun Halla-aho ei aio itse erota eivätkä perussuomalaiset vie asiaa eteenpäin, jää eduskunnan ja muiden puolueiden tehtäväksi huolehtia siitä, että hallintovaliokunta vapauttaa Halla-ahon sanotusta tehtävästä. Mutta tämä näyttää olevan hyvin vaikeaa.
9. Jos minä olisi Halla-ahon tilanteessa, vetoaisin tietenkin siihen, että saihan Johannes Koskinenkin aikoinaan jatkaa jopa eduskunnan varapuhemiehenä, vaikka hovioikeus oli lainvoimaisella tuomiolla todennut hänen rikkoneen syyttömyysolettamaa ja vaikka Koskisen menettelystä aiheutui valtiolle korvausvastuu. Vetoaisin myös siihen, että Johannes Koskinen edellä mainittujen töppäystensä jälkeen valittiin perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaksi.
10. Jos olisin Halla-ahon tilanteessa, niin lupaisin erota heti hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta, jos Johannes Koskinen eroaa samanaikaisesti perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan pallilta. SE olisi sitä yhdenvertaisuutta!
perjantai 8. kesäkuuta 2012
607. KKO 2012:58. Jussi Halla-ahon tuomio; sitä saa mitä tilaa
1. Näinä päivinä, jolloin tuomioistuimet ja muun muassa korkein oikeus tyhjentävät pöytiään ennen juhannusta, riittää todella kommentoitavaa. Olen jo edellisessä jutussa kommentoinut lyhyesti Jussi Halla-ahon tänään korkeimmalta oikeudelta saamaa tuomiota. Jotta tuomiota koskevat kommentit menisivät oikeaan paikkaan, olen avannut Halla-ahon tapaukselle tämän oman kirjoituksen.
2. Korkein oikeus sai siis tänään, vihdoin ja viimein, annetuksi tuomionsa Halla-ahon syytejutussa. Todella pitkään tuomiota on korkeimmassa oikeudessa pakerrettu faktoiltaan selvässä jutussa, mutta onhan siinä toisaalta ollut lainsoveltamisen osalta puntaroimista ja perusteluissa kirjoittamista. Ensi syksyn kunnallisvaalien yli ratkaisun antamista ei sentään kehdattu siirtää.
3. Korkein oikeus on antanut tuomiosta erillisen tiedotteen. Koko tuomio löytyy tästä.
4. Tää korutont ' on kertomaa, eikä minulla ole tuomion sisältöön juuri kommentoitavaa. Huomio kiinnittyy kuitenkin siihen, että julkaistussa selosteessa on mainittu ainoastaan tuomittujen päiväsakkojen lukumäärä eli 50 päiväsakkoa, mutta ei sitä vastoin päiväsakon rahamäärää, joten selosteesta ei käy selville, kuinka paljon sakkoa Halla-aho joutuu maksamaan. Tämä salailu on merkillisen "neitimäistä", miksi tuota yksinkertaista asiaa ei ole voitu julkisessa selosteessa ilmoittaa. Jos joku haluaa päästä mainitusta kysymyksestä selville, hän joutuu tilaamaan "koko tuomion" korkeimmalta oikeudelta.
5. Itse olen jo käräjäoikeusvaiheesta lähtien ollut sillä kannalla, että halla-aho syyllistyi kirjoituksillaan myös viharikokseen eli kiihottamiseen kansanryhmään vastaan. Katso blogeja 148/8.9.2009 "Halla-ahon tuomio käräjäoikeudessa odotetunlainen" ja 342/29.10.2010 "Halla-ahon tuomio ei muuttunut hovioikeudessa". Ilmeisesti siksi, että kysymyksessä oli kansanedustaja, alemmat oikeudet ovat olleet syyksilukemisessaan hyvin varovaisia ja hylänneet kiihottamisrikosta koskevan syytteen.
6. Halla-aho sai tuomiossa minusta siis ansionsa mukaan, sillä ovat nuo KKO:n perusteluissa mainitut lausumat hänen blogissaan todella törkeitä eikä niitä voi millään sananvapauteen vetoamalla puolustella. Voitaisiin jopa väittää, että Halla-ajo on toiminut kirjoituksillaan jonkinlaisessa hyötymistarkoituksessa, sillä kirjoitukset ovat tähdänneet todennäköisesti hänen oman poliittisen uransa edistämiseen. Halla-aho oli ehdokkaana jo vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, jolloin hän menestyi ensikertalaiseksi kohtalaiseksi. Vuoden 20011 vaaleihin hän ilmeisesti päätti panostaa tosissaan ja ryhtyi viljelemään kirjoituksissaan maahanmuuttovastaista kieltä, joista osan on nyt katsottu toteuttavan syyksiluettujen rikosten tunnusmerkistön.
7. Nyt on kysymys siitä, joutuuko Halla-aho luopumaan saamansa tuomion johdosta eduskunnassa hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta. Halla-aho valittiin hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Näin ei olisi pitänyt toki tehdä, sillähän olihan Halla-aholla "päällä" jo hovioikeuden lokakuun lopulla 2010 antama langettava tuomio uskonrauhan rikkomisesta. Mutta kun persuja yritettiin saada vaalien jälkeen väkisin hallitusvastuuseen, halusivat muut suuret puolueet olla persuille joka suhteessa mielin kilein, jottei persuja vaan olisi suututettu. Näin persuille luvattiin ja sovittiin kolmen merkittävän valiokunnan puheenjohtajuus, eli ulkoasian-, puolustus- ja hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikka. Selvää oli, että jos persut saavat viimeksi mainitun paikan, persut tulevat istuttamaan siihen juuri Jussi Halla-ahon. Eduskunta antoi siis perussuomalaisille vapaat kädet valita merkittävän valiokunnan puheenjohtajan paikalle vast' ikään hovioikeudessa rangaistukseen tuomitun kansanedustajan.
8. Jussi Halla-ahon asema hallintovaliokunnan puheenjohtajana joutui puntariin ensimmäisen kerran viime kesänä, jolloin tuli ilmi, että norjalainen joukkomurhaaja Anders Behring Breivik oli siteerannut omissa kirjoituksissaan Jussi Halla-ahon tekstejä. Katso tästä blogikirjoitusta 460/30.7.2011 "Halla-ahon asema valiokunnan puheenjohtajana horjuu." Tuolloin Halla-aho kuitenkin vielä säilytti paikkansa.
9. Tällä kerralla tilanne on kuitenkin paljon vakavampi. Hallintovaliokunta on tärkeä valiokunta, joka käsittelee usein muun muassa ulkomaalaisasioita, yleinen järjestystä ja turvallisuutta koskevia asoita sekä kirkollisasioita. Miten ihmeessä valiokunnan puheenjohtajana voisi uskottavasti toimia kansanedustaja, joka on tuomittu rasistisesta rikoksesta rangaistukseen, ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut! Se olisi jo kaiken häpeällisyyden huippu. Halla-ahon tukijat vetoavat siihen, että istuuhan siellä eduskunnassa muitakin "törppöjä", joista joku on tuomittu jopa ehdolliseen vankeuteen, eikä kyseistä edustajaa olla silti erottamassa. Nyt ei ole kuitenkaan kysymys Halla-ahon erottamisesta eduskunnasta, vaan siitä pitäisikö hänen luopua hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta.
10. Timo Soini on kyllä varsinainen takinkäännön mestari. Vuonna 2009, jolloin Halla-aho sai syytteen, Soini kertoi, että jo Jussi saa tuomioistuimesta langettavan tuomion, hänet erotetaan puolueen jäsenyydestä. Nyt kun Halla-ahoa vastaan nostetut molemmat syytteet on hyväksytty lainvoimaisella tuomiolla, Timo Soini kääntää takkinsa ja sanoo, että hän tai kukaan muukaan ryhmästä ei tule viemään asiaa "eteenpäin" eli vaadi Halla-ahoa erottamista perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäsenyydestä. Soini perustelee kantaansa sillä, että korkeimman oikeuden tuomio on lopullinen eikä siitä voi valittaa. Siis, jos kyseessä olisi ollut vasta hovioikeuden tuomio, Soini veisi asian eteenpäin. Mutta silloin kun hovioikeuden tuomio lokakuussa 2010 annettiin, Soini hurskasteli ja sanoi, että juu, eihän tämä ole vielä mikään lainvoimainen tuomio, jonka perusteella Jussi voitaisiin erottaa puolueesta. Tyypillistä hurskastelua ja venkoilua Soinilta.
11. Timo Soini siis katsoo, että kun korkeimman oikeuden tuomiosta ei voi valittaa, tuomio sitoo eduskuntaryhmää ja puoluetta niin, ettei Halla-aholle voida määrätä minkäänlaista kurinpitosanktiota. Varsin outo näkemys, mutta tuollaista Timo Soinin poliittinen peli ja pelaaminen on aina ollut. Kunnon katolilaiselta ja innokkaalta hevosmiehelät voi odottaa mitä vain.
12. Vai ei korkeimman oikeuden tuomiosta voi valittaa. Jussi Halla-aho kumosi kuitenkin tämän Timon Soinin väitteen tuoreeltaan ilmoittamalla, että hän harkitsee valittamista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
13. Halla-aho aikoo valittaa tietenkin siksi, että hän, hänen hommafoorumilaisensa ja osa perussuomalaisista kansanedustajista voisi jatkaa venkoiluaan, tekeytyä marttyyriksi ja väittää, että Jussin rikosasia onkin vielä kesken, koska Jussi on valittanut päätöksestä Srasbourgin tuomioistuimeen.
14. Halla-ahon mahdollisella valituksella ihmisoikeustuomioistuimeen ei olisi käytännössä juuri minkäänlaisia menestymisen mahdollisuuksia. Korkeimman oikeuden jaosto on reilun vuoden verran syynännyt kaikki vähänkin samankaltaisissa tapauksissa annetut ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot ja tehnyt Halla-ahon tapauksessa prikulleen samanlaisen ratkaisun kuin ihmisoikeustuomioistuinkin on tehnyt.
1. Näinä päivinä, jolloin tuomioistuimet ja muun muassa korkein oikeus tyhjentävät pöytiään ennen juhannusta, riittää todella kommentoitavaa. Olen jo edellisessä jutussa kommentoinut lyhyesti Jussi Halla-ahon tänään korkeimmalta oikeudelta saamaa tuomiota. Jotta tuomiota koskevat kommentit menisivät oikeaan paikkaan, olen avannut Halla-ahon tapaukselle tämän oman kirjoituksen.
2. Korkein oikeus sai siis tänään, vihdoin ja viimein, annetuksi tuomionsa Halla-ahon syytejutussa. Todella pitkään tuomiota on korkeimmassa oikeudessa pakerrettu faktoiltaan selvässä jutussa, mutta onhan siinä toisaalta ollut lainsoveltamisen osalta puntaroimista ja perusteluissa kirjoittamista. Ensi syksyn kunnallisvaalien yli ratkaisun antamista ei sentään kehdattu siirtää.
3. Korkein oikeus on antanut tuomiosta erillisen tiedotteen. Koko tuomio löytyy tästä.
4. Tää korutont ' on kertomaa, eikä minulla ole tuomion sisältöön juuri kommentoitavaa. Huomio kiinnittyy kuitenkin siihen, että julkaistussa selosteessa on mainittu ainoastaan tuomittujen päiväsakkojen lukumäärä eli 50 päiväsakkoa, mutta ei sitä vastoin päiväsakon rahamäärää, joten selosteesta ei käy selville, kuinka paljon sakkoa Halla-aho joutuu maksamaan. Tämä salailu on merkillisen "neitimäistä", miksi tuota yksinkertaista asiaa ei ole voitu julkisessa selosteessa ilmoittaa. Jos joku haluaa päästä mainitusta kysymyksestä selville, hän joutuu tilaamaan "koko tuomion" korkeimmalta oikeudelta.
5. Itse olen jo käräjäoikeusvaiheesta lähtien ollut sillä kannalla, että halla-aho syyllistyi kirjoituksillaan myös viharikokseen eli kiihottamiseen kansanryhmään vastaan. Katso blogeja 148/8.9.2009 "Halla-ahon tuomio käräjäoikeudessa odotetunlainen" ja 342/29.10.2010 "Halla-ahon tuomio ei muuttunut hovioikeudessa". Ilmeisesti siksi, että kysymyksessä oli kansanedustaja, alemmat oikeudet ovat olleet syyksilukemisessaan hyvin varovaisia ja hylänneet kiihottamisrikosta koskevan syytteen.
6. Halla-aho sai tuomiossa minusta siis ansionsa mukaan, sillä ovat nuo KKO:n perusteluissa mainitut lausumat hänen blogissaan todella törkeitä eikä niitä voi millään sananvapauteen vetoamalla puolustella. Voitaisiin jopa väittää, että Halla-ajo on toiminut kirjoituksillaan jonkinlaisessa hyötymistarkoituksessa, sillä kirjoitukset ovat tähdänneet todennäköisesti hänen oman poliittisen uransa edistämiseen. Halla-aho oli ehdokkaana jo vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, jolloin hän menestyi ensikertalaiseksi kohtalaiseksi. Vuoden 20011 vaaleihin hän ilmeisesti päätti panostaa tosissaan ja ryhtyi viljelemään kirjoituksissaan maahanmuuttovastaista kieltä, joista osan on nyt katsottu toteuttavan syyksiluettujen rikosten tunnusmerkistön.
7. Nyt on kysymys siitä, joutuuko Halla-aho luopumaan saamansa tuomion johdosta eduskunnassa hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta. Halla-aho valittiin hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Näin ei olisi pitänyt toki tehdä, sillähän olihan Halla-aholla "päällä" jo hovioikeuden lokakuun lopulla 2010 antama langettava tuomio uskonrauhan rikkomisesta. Mutta kun persuja yritettiin saada vaalien jälkeen väkisin hallitusvastuuseen, halusivat muut suuret puolueet olla persuille joka suhteessa mielin kilein, jottei persuja vaan olisi suututettu. Näin persuille luvattiin ja sovittiin kolmen merkittävän valiokunnan puheenjohtajuus, eli ulkoasian-, puolustus- ja hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikka. Selvää oli, että jos persut saavat viimeksi mainitun paikan, persut tulevat istuttamaan siihen juuri Jussi Halla-ahon. Eduskunta antoi siis perussuomalaisille vapaat kädet valita merkittävän valiokunnan puheenjohtajan paikalle vast' ikään hovioikeudessa rangaistukseen tuomitun kansanedustajan.
8. Jussi Halla-ahon asema hallintovaliokunnan puheenjohtajana joutui puntariin ensimmäisen kerran viime kesänä, jolloin tuli ilmi, että norjalainen joukkomurhaaja Anders Behring Breivik oli siteerannut omissa kirjoituksissaan Jussi Halla-ahon tekstejä. Katso tästä blogikirjoitusta 460/30.7.2011 "Halla-ahon asema valiokunnan puheenjohtajana horjuu." Tuolloin Halla-aho kuitenkin vielä säilytti paikkansa.
9. Tällä kerralla tilanne on kuitenkin paljon vakavampi. Hallintovaliokunta on tärkeä valiokunta, joka käsittelee usein muun muassa ulkomaalaisasioita, yleinen järjestystä ja turvallisuutta koskevia asoita sekä kirkollisasioita. Miten ihmeessä valiokunnan puheenjohtajana voisi uskottavasti toimia kansanedustaja, joka on tuomittu rasistisesta rikoksesta rangaistukseen, ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut! Se olisi jo kaiken häpeällisyyden huippu. Halla-ahon tukijat vetoavat siihen, että istuuhan siellä eduskunnassa muitakin "törppöjä", joista joku on tuomittu jopa ehdolliseen vankeuteen, eikä kyseistä edustajaa olla silti erottamassa. Nyt ei ole kuitenkaan kysymys Halla-ahon erottamisesta eduskunnasta, vaan siitä pitäisikö hänen luopua hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta.
10. Timo Soini on kyllä varsinainen takinkäännön mestari. Vuonna 2009, jolloin Halla-aho sai syytteen, Soini kertoi, että jo Jussi saa tuomioistuimesta langettavan tuomion, hänet erotetaan puolueen jäsenyydestä. Nyt kun Halla-ahoa vastaan nostetut molemmat syytteet on hyväksytty lainvoimaisella tuomiolla, Timo Soini kääntää takkinsa ja sanoo, että hän tai kukaan muukaan ryhmästä ei tule viemään asiaa "eteenpäin" eli vaadi Halla-ahoa erottamista perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäsenyydestä. Soini perustelee kantaansa sillä, että korkeimman oikeuden tuomio on lopullinen eikä siitä voi valittaa. Siis, jos kyseessä olisi ollut vasta hovioikeuden tuomio, Soini veisi asian eteenpäin. Mutta silloin kun hovioikeuden tuomio lokakuussa 2010 annettiin, Soini hurskasteli ja sanoi, että juu, eihän tämä ole vielä mikään lainvoimainen tuomio, jonka perusteella Jussi voitaisiin erottaa puolueesta. Tyypillistä hurskastelua ja venkoilua Soinilta.
11. Timo Soini siis katsoo, että kun korkeimman oikeuden tuomiosta ei voi valittaa, tuomio sitoo eduskuntaryhmää ja puoluetta niin, ettei Halla-aholle voida määrätä minkäänlaista kurinpitosanktiota. Varsin outo näkemys, mutta tuollaista Timo Soinin poliittinen peli ja pelaaminen on aina ollut. Kunnon katolilaiselta ja innokkaalta hevosmiehelät voi odottaa mitä vain.
12. Vai ei korkeimman oikeuden tuomiosta voi valittaa. Jussi Halla-aho kumosi kuitenkin tämän Timon Soinin väitteen tuoreeltaan ilmoittamalla, että hän harkitsee valittamista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
13. Halla-aho aikoo valittaa tietenkin siksi, että hän, hänen hommafoorumilaisensa ja osa perussuomalaisista kansanedustajista voisi jatkaa venkoiluaan, tekeytyä marttyyriksi ja väittää, että Jussin rikosasia onkin vielä kesken, koska Jussi on valittanut päätöksestä Srasbourgin tuomioistuimeen.
14. Halla-ahon mahdollisella valituksella ihmisoikeustuomioistuimeen ei olisi käytännössä juuri minkäänlaisia menestymisen mahdollisuuksia. Korkeimman oikeuden jaosto on reilun vuoden verran syynännyt kaikki vähänkin samankaltaisissa tapauksissa annetut ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot ja tehnyt Halla-ahon tapauksessa prikulleen samanlaisen ratkaisun kuin ihmisoikeustuomioistuinkin on tehnyt.
lauantai 30. heinäkuuta 2011
460. Jussi Halla-ahon asema eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajana horjuu

1. Oslossa vieraillut Sdp:n puoluesihteeri ja kansanedustaja Mikael Jungner kertoi tänään Ilta-Sanomissa, että demarit aikovat kyseenalaistaa perussuomalaisten Jussi Halla-ahon aseman eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajana.
2. Jungner kertoi myös norjalaisten kollegoidensa ihmetelleen perussuomalaisten puheenjohtajuutta keskeisessä valiokunnassa.
3. Jungnerin mukaan sdpn eduskuntaryhmä käsittelee Halla-ahon asiaa kesäkokouksessaan 15.8. Jungner sanoi pitävänsä suotavana, että Halla-aho miettisi sitä ennen asemaansa.
4. Jussi Halla-aho kommentoi Jungenerin vaatimusta I-S:ssa varsin lyhytsanaisesti.
- Pidän valitettavana, että muut puolueet häpäisevät Norjan tragedian uhreja ja heidän omaisiaan käyttämällä tapausta sisäpoliittisena keppihevosena, hän sanoi tänään IS:lle.Halla-aho sanoi pitävänsä Jungnerin hänelle esittämää kritiikkiä ja erovaatimusta Norjan uhreja loukkaavana politikointina.
5. Norjalainen joukkomurhaaja Anders Behring Breivik siteerasi Jussi Halla-ahoa manifestiksi kutsumassaan tekstissä. Tämä kävi ilmi Fjordman-nimisen bloggarin tekstistä, jota Breivik hyväksyvässä mielessä siteerasi.
6. Kuten edellisestä blogijutussani (459) kerroin, Halla-ahon on väitetty vähätelleen yhteyttään niin sanottuun vasta-jihad-liikkeeseen ja islamin vastaiseen Gates of Vienna-blogiin. Tästä asiasta on nyt tullut esiin jonkin verran uutta tietoa.
7. Mitä tästä asiasta olisi ajateltava ja sanottava?
8. Itse pidän Jungnerin esille tuomaa ajatusta Jussi Halla-ahon asemasta hallintovaliokunnan puheenjohtajan tehtävässä ymmärrettävänä. Kysymys ei ole politikoinnista, kuten Halla-aho itse tietenkin väittää, vaan eduskunnan ja yhden tärkeimmän valiokunnan uskottavuudesta.
9. Halla-ahon on aivan turha yrittää heittäytyä marttyyriksi ja väittää, että Jungner tai muut Jussin sanomisia ja tekemisiä tarkasteltavat ihmiset häpäisisivät "politikoinnillaan" Norjan uhrien ja heidän omaistensa muistoa. Näin tehdessä Halla-aho nimittäisi väittäisi samalla, että myös norjalaiset sosiaalidemokraatit, jotka tuntojaan Jungnerille kertoivat, syyllistyisivät politikointiin ja tragedian ja sen uhrien häpäisemiseen.
10. Eduskunnan hallintovaliokunta on tärkeä lainsäädäntöelin, joten ei ole lainkaan yhdentekevää, millainen henkilö sen puheenjohtajana on. Hallintovaliokunta antaa hallituksen lakiesityksistä lausuntonsa muille valiokunnille, useimmiten lakivaliokunnalle. Valiokunnan päätehtävänä on valmistella ja päättää hallitusten esitysten pohjalta eduskunnan täysistunnolle annettavien lakiesitysten lopullisesta sisällöstä.
11. Hallintovaliokunnan käsiteltäviin kuuluu kaksi tällä hetkellä varsin kuumaa ja ajankohtaista asiakokonaisuutta: 1) maahanmuuttoasiat ja 2) ampuma-aseasiat. Kaikki tietävät, että Jussi Halla-ahon on mainituissa asioissa sangen kiistanalainen henkilö. Hän on pitänyt jo monta vuotta netissä räväkkää ja kärjekästä blogia, jossa on käsitelty erityisesti maahanmuuttopolitiikkaa ja siihen liittyen islamin uskonnosta. Halla-aho on rinnastanut islamin uskonnon pedofiliaan. Hirmuinen väite, jos minulta kysytään, vaikken itsekään millään tavalla diggaa sanottua uskontoa..
12. Jussi Halla-aho on tuomittu Helsingin hovioikeudessa sakkoihin uskonrauhan rikkomisesta. Halla-aho on valittanut tuomiosta korkeimmalle oikeudelle. Valtionsyyttäjä puolestaan on valittanut hovioikeuden tuomiosta siltä osin kuin syyte Halla-ahoa vastaan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan hylättiin hovioikeudessa.
13. Tämän vuoksi muiden puolueiden ja eduskunnan olisi tullut tietenkin jo viime vaalien jälkeen valiokuntien paikkoja täytettäessä kiinnittää huomiota Halla-ahon sopivuuteen. Kuten Halla-aho tänään sanoi, hänen mielipiteensä eivät ole vaalien jälkeen muuttuneet miksikään. Halla-ahon mielipiteet ovat räväköitä, ilkeitä ja kärjekkäitä ja liikkuvat monien mielestä vihapuheen rajamailla, vaikkei kiihottamisesta rikoslain tarkoittamassa mielessä olisikaan kysymys.
14. Itse ihmettelin toukokuussa hieman sitä, että eduskunta siunasi perussuomalaisten esityksestä Halla-ahon valinnan hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi ilman minkäänlaista keskustelua. Miehen pätevyydestä ei ole kyse, ainoastaan sopivuudesta, mikä ei kuitenkaan ole mikään yhdentekevä asia. Kysymys on hallintovaliokunnan ja sen myötä koko eduskunnan ja sen työn uskottavuudesta.
15. Mutta näinhän eduskunta, ihme kyllä, on aina menetellyt myös muiden valiokuntien paikkoja ja puheenjohtajuuksia täytettäessä. Jokainen "suuri puolue" saa määrätyn määrän valiokuntien puheenjohtajan paikkoja ja ne täytetään sitten nuijan kopauksella - siis ilman keskustelua - asianomaisen puoleen esityksen mukaisesti. Valiokuntien puheenjohtajien paikat ovat kuitenkin sen verran tärkeitä posteja, että niihin valittavista kansanedustajien henkilöstä pitäisi kyllä voida eduskunnan täysistunnossa keskustella.
16. Mikael Jungner ja demarit ovat siis oikealla asialla vaatiessaan asiasta keskustelua ja ottaessaan asian 15.8. omassa piirissään esille. Tilanne on kuitenkin edellä mainitsemastani syystä demareille ja kaikille muillekin Halla-ahoa eroa"vaativille" tai sitä haluaville puolueille hieman tai oikeastaan melkoisen nolo. Nehän ovat itse olleet valitsemassa Halla-ahon sanottuun tehtävään ja vieläpä yksimielisesti! Jungnerkon tuntuu sitä paitsi nytkin havahtuneen asiaan vasta sitten, kun hänen norjalaiset kollegansa ihmettelivät asiaa.
17. Toki muistamme, että persuja yritettiin taivutella mukaan tekeillä olleeseen hallitukseen kaikin mahdollisin keinoin. Persuille annettiin tässä tarkoituksessa kahden tärkeän valiokunnan puheenjohtajan paikat, eli ulkoasiainvaliokunnan (Timo Soini) ja hallintovaliokunnan (Jussi Halla-aho).
18. Mikä olisi sellainen "uusi" tieto tai seikka, jonka perusteella Halla-ahon sopivuutta puheenjohtajan tehtävään voitaisiin nyt arvioida uudelleen? Luultavasti Halla-ahon nyt ilmennyt kytkös anti-jihadilaiseen ja islaminvastaiseen järjestöön (Gates of Vienna), jonka jonkinlaisena avustajana ja asiantuntijana Halla-ahon on todettu esiintyneen. Joukkomurhaaja Anders Breivikin on väitetty tietyiltä osin hyväksyneen kyseisen liikkeen opit tai ideologian.
19. Jussi Halla-aholla ei ole juridista velvollisuutta erota hallintovaliokunnasta eikä häntä voida siihen pakottaa. On kuitenkin paikallaan, että asiasta keskustellaan avoimesti, vaikka nyt tavallaan pahasti jälkijunassa. Johtopäätösten tekeminen tästä keskustelusta jää käytännössä perussuomalaisille ja sen puheenjohtajalle Timo Soinille. Ilmeisesti vain Soini voisi käytännössä saada Halla-ahon luopumaan puheenjohtajan tehtävästä.
20. Onko sopivaa, että maahanmuuttoasioista ja ampuma-aselainsäädännöstä vastaavan eduskunnan valiokunnan puheenjohtajana toimii kiistanalainen poliitikko, joka on julkisuudessa kärjekkäästi kritisoinut, paitsi voimassa olevaa aselainsäädäntöä, myös maahanmuuttopolitiikkaa ja siihen liittyen vastustanut tiettyä uskonliikettä niin kiihkeästi ja kärjekkäästi, että hänet on tuomittu teosta rangaistukseen?
21.Tästä on syytä keskustella. Se, kuka tai mikä puolue tästä keskustelusta korjaa poliittiset pisteet, on sivuseikka.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)